Ruukkiriita näytti kunnan pulmat

Helsingin sanomat

Kotimaa

Tiistai  9.10.2012
Uutisanalyysi
Ruukkiriita näytti kunnan pulmat
Uutisanalyysi: Raaseporin ruukkiasuntojen kauppasotku paljastaa kunnan huonon hallintotavan ja viestintäkulttuurin, kirjoittaa HS:n kotimaantoimittaja Suvi Vihavainen.
Suvi Vihavainen HS

Kiista Raaseporin suojeltujen ruukkiasuntojen myynnistä saa uusia kier­roksia.

Nyt hermoillaan siitä, kauanko nykyiset kaupungin vuokralaiset saavat asua Fiskarsin ja Billnäsin entisten ruukkityöläisten asunnoissa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (Ara) tyrmää Raaseporin suunni­telmat lyhentää asukkaiden vuokraoikeutta talojen myyntiprosessissa.

Viime viikolla Raaseporin kaupunginhallitus päätti hyväksyä esisopimuk­sen, jolla yli sata asuntoa siirtyy Billnäsin ruukin omistajalle.

Asukkaat ovat raivoissaan, sillä he näkevät kaupassa keplottelua.

Uuden kauppakirjan ehdot poikkeavat tarjouskilpailun ehdoista. Jälkim­mäisten mukaan nykyasukkaiden vuokrasuhteet jatkuvat vähintään kaksi vuotta kaupantekopäivästä.

Kauppakirjan mukaan aika alkaa kuitenkin kulua jo esisopimuksen allekir­joittamisesta.

Kaupunki pitää tätä kohtuullisena, sillä kauppaa pitkittävät asukkaiden va­litukset hallinto-oikeuteen. Valitusrumba voi kestää vuosia.

”Täytyy ottaa yhteyttä [Raaseporiin]. Meidän kantamme on, että aika läh­tee kulumaan lopullisen kaupan ajankohdasta, ei esisopimuksesta. Raase­pori on sitoutunut tähän”, päälakimies Jaana Huuhka Arasta sanoo.

Kauppa junnaa muutenkin, vaikka ehtoja on muutettu ostajalle edullisem­maksi.

Asuntojen ostaja Olli Muurainen ei suostu allekirjoittamaan esisopimus­ta, sillä liitteistä puuttuu maanvuokrasopimus, joka sisältää option maiden lunastamisesta.

Noin sata raaseporilaista vaati oikaisua myyntipäätökseen.

Oikaisuvaatimusten mukaan merkittävää kauppaa käsiteltiin kertomatta siitä kaupunginhallituksen esityslistalla, poliitikoille ei jätetty aikaa pereh­tyä selvityksiin ja kahdesta tarjouksesta pienempi voitti. Kaupunginhalli­tus hylkäsi oikaisuvaatimukset.

Raaseporin kaupunginjohtajan Mårten Johanssonin mukaan asukkaiden reaktiot ovat pettymyksen purkua, kun ostajaksi valittiin Muurainen eikä vuokralaisten edustama yhtiö.

Toisaalta kaupunkilaisten tunne, etteivät he pysty vaikuttamaan elinympä­ristönsä päätöksentekoon, ei näytä syntyvän ihan tyhjästä. Ruukkiasunto­jen kauppakiista paljastaa kunnan hallintotapaan ja viestintäkulttuuriin liittyviä ongelmia.

Kaupunki salasi aluksi esisopimuksen asuntojen myynnistä ilman, että tä­hän osattiin kertoa laillista perustetta. HS:n oli myös hankala saada nähtä­väksi asukkaiden oikaisuvaatimuksia.

Asukkaille järjestettyyn, kauppaa valaisevaan tilaisuuteen toimittajat eivät olleet tervetulleita.

Kunnan toimintaa säätelevät kunta-, hallinto- ja julkisuuslaki edellyttävät, että asioiden valmistelussa pyritään mahdollisimman laajaan julkisuu­teen. Kunnan on edistettävä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia ja osallis­tumisoikeuksia. Tärkeistä päätöksistä pitää tiedottaa.

Muuten liikutaan vähintään harmaalla alueella.

Asiakirjat ovat julkisia, ellei salaamiseen ole erityistä perustetta – ei siis sen mukaan, ovatko päätökset epämukavia ja onko julkisuudesta haittaa vai hyötyä.

”Yleensä kunnat pyrkivät kilpailemaan asukkaiden näkemysten huomioi­misesta, olemaan avoimia ja sitouttamaan ihmisiä päätöksentekoon”, sa­noo hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää.

Mäenpään mukaan pimittäminen yleistyy, kun päättäjät huomaavat teke­vänsä jotain, mitä on vaikea perustella julkisuudessa.

Salamyhkäisyys nakertaa kunnan uskottavuutta ja brändiä. Kuntavaalit lä­hestyvät, ja ruukkikauppaan pettyneet asukkaat julistivat hakevansa uutta kotikuntaa viime viikolla HS:ssa julkaistussa mielipidekirjoituksessa.

Nyt asukkaat ovat lähdössä tutustumaan Janakkalaan.

”On turha valittaa äänestysprosentin alhaisuutta, jos pyritään pitämään asukkaat pois päätöksenteosta. Se on kunnallisen demokratian aliarvioi­mista”, Mäenpää sanoo.

[email protected]

Vastaa

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.