Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Kirjasto vai monitoimitalo?

Haastattelut,

Suomi on perinteisesti lukijakansaa  – on ainakin ollut sitä. Yksi tämän mieltä virvoittavan harrastuksen keidas on kirjasto, kaikkien ulottuvilla oleva peruspalvelu.

Viime vuosina kirjastojen palvelujen kirjo on laajentunut moneen suuntaan, ja mukaan on tullut runsaasti erilaisia aktiviteetteja ja tarjontaa. Onko vaarana, että kirjallisuus ja lukeminen häviävät lapsipuolen asemaan? Missä kulkee raja, jolloin kirjasto muuttuu monitoimitaloksi? Onko raja jo ylitetty? Onko sillä merkitystä? Näkyykö paljon puhuttu lasten ja nuorten lukutaidon hiipuminen kirjaston arjessa?

Karjaan uudesta ja aiemmista kirjastoista keskustelemassa on vastaava kirjastonhoitaja Ann-Kristin Nylund, joka on nähnyt Karjaalla kolmen eri kirjaston vaiheet. Miten uusi Fokus on otettu vastaan? Luvassa myös lukuvinkkejä! Suvi Heino

Podcast: Play in new window

Mitä kuuluu Karjaan rautatieasemalle?

Haastattelut, , ,

Karjaalle perustettiin rautatieasema vuonna 1873, 150 vuotta sitten. Nykyinen asemarakennus on  arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1898, ikää silläkin jo 125 vuotta.

VR:n toiminnan vähä vähältä hiipuessa myös rakennus jäi pois matkailijoiden käytössä. Viimeiseksi suljettiin odotussali, joka valvomattomana tilana joutui toistuvan ilkivallan kohteeksi.

Mutta nyt asema on saanut uuden elämän, ja sen aiemmissa asiakaspalvelutiloista löytyy urheiluhieroja, Karisfornia Ink -tatuointistudio, Sunnuntaileipurin Kaffe ja Kakku -lounaspaikka sekä vanha tuttu, asemaravintola. Vastavalmistunut, tilava neljän makuuhuoneen Airbnb täydentää tarjonnan.

Aseman uudet omistajat, veljekset Andreas ja Nico Rönnberg kertovat, mikä heidät innosti tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen hankintaan. Miten rakennuksen ikä on vaikuttanut sen kunnostamiseen ja käyttökohteiden muutoksiin? Minkälaisia vaiheita kunnostuksessa oli? Mitkä osat ovat alkuperäistä asemaa? Tuliko korjausprosessin aikana vastaan yllätyksiä? Suvi Heino

Kuvat Sara Riihiaho

Podcast: Play in new window

Karisfornia Ink – Elämä kuviksi

Haastattelut, ,

Lasten syntymät, puoliso, elämän esikuva tai muut itselle tärkeät tapahtumat ovat asioita, joita näkyy ikuistettuina kuvina ja värssyinä ihmisten ihoilla. Yhdelle riittää yksi kuva, mutta moni palaa kerta toisensa jälkeen uusien aiheiden ja ideoiden kanssa lisäämään tuoreita lukuja omaan tarinaansa. Omaksi ja muiden iloksi.

Sara Rönnberg. Kuva Sole Garghentino-Nygård

Karjaalainen Sara Rönnberg on alallaan tunnettu tatuointitaiteilija, jonka studiossa asiakkaiden toiveet hahmottuvat luonnoksiksi ja lopulta kehon koristeeksi. Karisfornia Ink sijaitsee Karjaan keskustassa, entisen rautatieaseman lipunmyyntitoimiston tiloissa. Keskeinen sijainti on iso etu, sillä niin pääkaupunkiseudulta kuin Turun puoleltakin matkanteko ja studiolle tulo on vaivatonta.  

Miten tatuointialalle voi Suomessa kouluttautua? Minkälainen on Saran taival ensimmäisistä luonnoskuvista menestyneeksi tatuointitaiteilijaksi. Entä minkälaiset kuva-aiheet ovat tällä hetkellä suosituimpia? Mikä mustetaiteessa on haasteellisinta?

Kaksi kertaa vuodessa Sara avaa ajanvarauskalenterin, jolloin seuraavan puolen vuoden aikataulut lyödään lukkoon. Pian on taas se aika… Suvi Heino

Yhteystiedot: Karisfornia Ink, Alingsåsgatan 31, 10300 Karis

sara.ronnberg@hotmail.com

Podcast: Play in new window

Koti | Home: Päivi Alajuntti ja Leena Hurri

Tapahtumataltioinnit, ,

Ääniteos Koti | Home sai alkunsa eläkeläistaloon sijoittuvista tapahtumista. Kaikki kodit eivät ole turvallisia mm. terveyden kannalta.

Koti | Home valmistui yhteissuunnittelun menetelmin. Päivi Alajuntin ja Leena Hurrin muodostamassa työryhmässä keskustelu ja kuuntelu olivat päärooleissa. Leena toimi käsikirjoittajana ja esiintyjänä ja Päivi vastasi äänisuunnittelusta ja toteutuksesta.

Ääniteokseen osallistui eläkeläistalon asukkaita.

Radiofiskars tarjoaa esityspaikan Koti | Home -ääniteokselle, joka on osa Onoman kesänäyttelyä 2023 Arts & Crafts and Rabbit Holes 21.5.-10.9.2023, joka avoinna yleisölle Kuparipajan näyttelysaleissa ja ulkoalueilla ma-su klo 11-18. 

Lisätietoja: https://onoma.fi/nayttelyt/

Podcast: Play in new window

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle 3/3

Billnäsin aluetoimitus, Haastattelut, , ,

III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:

I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?

II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?


Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.

Podcast: Play in new window

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle 2/3

Billnäsin aluetoimitus, Haastattelut, , ,

II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:

I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?

III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?


Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.

Podcast: Play in new window

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle 1/3

Billnäsin aluetoimitus, Haastattelut, , ,

I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Sarjan seuraavissa osissa käsittelyssä ovat:

II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?
III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?


Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.

Podcast: Play in new window

BIISI –23 finaalin voittaja: ARVOTUS

Haastattelut, , , , , ,

KELMU ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti sunnuntaina Uncanilla 26.3.2023 BIISI –23 -musiikkikilpailun finaalin. Yhdeksän finalistin joukosta voittoon ylsi Arvotus (Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen) kappaleellaan Tuhkaksi.

Radiofiskars kävi MLL:n bändikerhossa Fiskarsissa kysymässä voittajien ja voittokappaleen taustoista. Niistä kertovat Malla ja Olga. Suvi Heino

Podcast: Play in new window

BIISI-23 kilpailun finaali

Tapahtumataltioinnit, , , , , , , ,

ENSIMMÄINEN KILPAILU RAASEPORIN ALUEEN LAULUNTEKIJÖILLE IKÄÄN
KATSOMATTA
Karjaan elävän musiikin yhdistys KELMU ry järjesti kevään 2023
aikana BIISI-23 kilpailun, jonka finaali käytiin Uncanilla 26.3.23.
Voittajakolmikko:

1. Arvotus kappaleella Tuhkaksi. Arvotus on alueen uusi oma tyttöbändi. Maustetytöt vaviskoon!

2. August Oscar kappaleella Maanantain Makuinen Mannapuuro. August Oscarin kappale kunnioittaa vanhan liiton poprokkia arkielämän lyriikoiden kera.

3. Spiriturama kappaleella Classic Domination. Spriruturama vie meitä tyylikkäällä tuotannollaan mielikuvamatkalle
Goan trancebileisiin.

Voittajakappaleet kuultavissa mm. YouTube:ssa ja KELMU ry Facebook
sivuilla.

Marika Seager, Mikaela Mansikkala ja Markojuhani Rautavaara.


Biisi -23 tuomaristossa:

Markojuhani Rautavaara /Lauluntekijä, muusikko

Marika Seager / Musiikkipedagogi, muusikko

Ilari Edelmann / Säveltäjä, muusikko

Mikaela Mansikkala/ Laulaja-lauluntekijä

Podcast: Play in new window

Luonto ja ilmasto kunnallisessa päätöksenteossa – paneelikeskustelu Karjaalla 29.3.

Tapahtumataltioinnit, , ,

”Raaseporin luonto ry järjesti paneelikeskustelutilaisuuden luonnosta ja ilmastosta Lärkkulla Folkakademin auditoriossa Karjaalla. Kutsun paneelikeskusteluun saivat kaikkien niiden puolueiden paikallisosastot, joilla on edustaja Raaseporin kaupunginvaltuustossa kuluvalla vaalikaudella. Paneelikeskustelua johtivat Peter Buchert Hufvudstadsbladetista sekä Otto Bruun, ympäristöoikeuden tutkija Itä-Suomen yliopistosta. Etukäteen laadittujen kysymysten lisäksi myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää panelisteille kysymyksiä. Paneelikeskustelu oli vapaasti kaksikielinen.

Järjestämällä paneelikeskustelun yhdistys haluaa nostaa luonto- ja ilmastokysymykset julkisen keskustelun eturiviin myös paikallisesti Raaseporissa.”

Äänityöt KELMU ry.

Podcast: Play in new window

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 4/4

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Matka kirjailijuuteen
Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Kenestä tulee kirjailija? Millä perusteella valitaan, kenen kirja julkaistaan? Kuinka paljon arvoa asetetaan jo ennalta henkilöbrändille? Miten kirjailijuus on muuttunut vuosien varrella? Millaista on nykykirjailijan arvovalta ja asiantuntijuus? Millaisia merkityksiä julkkiskirjallisuus saa nyky-yhteiskunnassa ja kirjallisella kentällä? Nykykirjailijuuden moninaisista poluista keskustelemassa Tympeät tytöt -sarjakuvan luonut Riina Tanskanen, kustantaja Satu Laatikainen sekä markkinoinnin luova suunnittelija ja kirjallisuudenopiskelija Leea Hakkarainen.

Sarjan edellisissä osissa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”, minkä jälkeen aiheena oli matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Keskustelusarjan kolmannessa osassa teemana oli kirjalliset aikamatkat. 

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

Podcast: Play in new window

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 3/4

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Kirjalliset aikamatkat

Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Mitä aikamatka menneisyyteen kertoo meille nykypäivästä? Mitä opittavaa meillä on historiallisesta fiktiosta? Miten kirjallisuudessa on käsitelty tulevaisuutta? Miten nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa käsitellään aikamme ahdistusta kirjoittamalla utopioita ja dystopioita? Miksi kuvitteellisissa maailmoissa usein taannutaan menneisyyteen samalla kun katsotaan tulevaisuuteen? Keskustelemassa dystopioita tutkinut kirjallisuudentutkija Hanna Samola, kirjailija, runoilija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoinen sekä kokemuksen historiaan perehtynyt historiantutkija Heikki Kokko. Haastattelijana Tytti Koivisto.

Sarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”, minkä jälkeen aiheena oli matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Sarjan viimeisessä osassa pohditaan, millainen on matka kirjailijuuteen. 

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

Podcast: Play in new window

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 2/4

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Matkakirjallisuus ilmastokriisin aikakaudella
Millaisia matkoja kirjallisuudessa tehdään? Miten matkailu on muuttanut kirjallisuutta ja toisinpäin? Onko kirjailijalla lupa matkustaa taustatyötä tehdäkseen? Onko ekologisin matka kirjallinen? Matkakirjallisuudesta ja kirjallisista matkoista keskustelemassa kirjallisuudentutkija Lieven Ameel, runoilija ja kustantaja J.K. Ihalainen sekä  kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa. Haastattelijana Magdaleena Murto.

Sarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”. Seuraavan osan aiheena on matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Kirjallisten aikamatkojen jälkeen mietitään, millainen on matka kirjailijuuteen. 

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

Podcast: Play in new window

KULUTTAJANSUOJALAKIA PÄIVITETTIIN – SUULLISET SOPIMUKSET VAHVISTETTAVA ENTISTÄ TIUKEMMIN

Haastattelut,

KULUTTAJANSUOJALAKIA PÄIVITETTIIN  – SUULLISET SOPIMUKSET VAHVISTETTAVA ENTISTÄ TIUKEMMIN

Monilla on kokemusta puhelimessa solmituista sopimuksista, joiden sisällöstä on jäänyt asiakkaalle väärä käsitys. Myyjä ei ehkä ole kertonut sopimuksesta aivan kaikkea tai pahimmassa tapauksessa antanut harhaanjohtavia lupauksia. Kuluttajansuojalain päivityksen myötä sopimus ei ole pätevä ellei asiakas ole vahvistanut tätä esimerkiksi sähköpostilla. Käytännön toivotaan vähentävän harhaanjohtavaa puhelinmyyntiä, toisaalta tämä korostaa asiakkaan velvollisuutta perehtyä sopimuksen sisältöön ennen tämän hyväksymistä. Heikki Jaakkolan haastateltavana kuluttaja-asiantuntija Juha Beurling-Pomoell.

Juha Beurling-Pomoell

Podcast: Play in new window

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 1/4

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Elämä on matka

Miksi metaforat auttavat meitä ymmärtämään abstrakteja ilmiöitä? Miksi juuri tietyt metaforat ovat vakiintuneet? Mitä käyttämämme metaforat kertovat yhteiskunnasta ja ihmisenä olemisesta? Millaisia ovat tulevaisuuden metaforat? Elämän ja maailman metaforista keskustelemassa vapaa kirjoittaja Saara Metsäranta, kirjallisuudentutkija, runoilija ja esseisti Tero Tähtinen sekä mm. spekulatiiviseen nuortenkirjallisuuteen perehtynyt kirjallisuuden tohtoriopiskelija Sonja Mikkonen. Haastattelijana Sofia Blomberg. (Keskustelun alussa kuuluva napsutus poistuu muutamassa minuutissa.)

Sarjan seuraavan osan aiheena on matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Kirjallisten aikamatkojen jälkeen mietitään, millainen on matka kirjailijuuteen.

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

Podcast: Play in new window

Kuparipajan Sanna Nikula ja Mikko Olanterä

Haastattelut, Ruukinjyviä ja akanoita, , ,

Liki vuosi on kulunut siitä, kun Sanna Nikula ja Mikko Olanterä ottivat kokonaan uusitun ravintola Kuparipajan haltuunsa. Remontin viivästymisen takia Kuparipaja avasi ovensa matkailusesongin jo alettua, joten pehmeää laskua uuteen yrittäjyyteen ei ollut. Molempien pitkän ravintola-alan kokemuksen ansiosta kaikki sujui erinomaisesti.

Miten Sanna ja Mikko päätyivät Fiskarsiin ja Kuparipajaan? Mitä odotuksia heillä oli tuolloin, ja miltä kulunut vuosi tuntuu näin jälkikäteen? Miten Kuparipajassa valmistaudutaan tulevaan matkailukauteen? Haastattelun lopussa kuullaan yrittäjien Veitsitehdasta koskevista suunnitelmista. Suvi Heino

Näkymä Kuparipajan uuteen keittiöön, etualalla Mikko Olanterä. Kuva Fiskars Village.

Ravintola Kuparipaja tarjoilee maukasta lounasta ja á la carte ruokaa kauden parhaista raaka-aineista. Kuparipajassa tiivistyy Fiskarsin Ruukin henki: perinteiset käsityötaidot yhdistettynä moderniin ajatteluun ja designiin. Loistavan ruuan lisäksi ravintolassa saatavilla paikallisten juomatuottajien tuotteita.  Ravintolassa on jopa 200 asiakaspaikkaa.

Alakerrassa viihtyisä Kulma (55 paikkaa) sekä 24-paikkainen Paja toimivat yhdessä tai erikseen juhlia varten ja yläkerrassa 100 paikkaisen Hiomo-salin ja 45 paikkaisen Masuuni-kabinetin voi niin ikään varata yhdessä tai erikseen. Ravintola on kokonaisuudessaan esteetön.

kuparipaja@kuparipaja.fi
019 237045

Kuparivasarantie 5
10470 Fiskars

.

Podcast: Play in new window

Miten elää suden kanssa? Hur kan man leva med vargen i vår närhet?

Tapahtumataltioinnit

SusiLIFE-hankkeen järjestämä yleisötilaisuus Karjaalla 9.2.2023 (tilaisuus oli pääasiassa ruotsinkielinen)

Ihmisen kanssa samoilla alueilla liikkuva susi herättää kiinnostusta ja ihailua, mutta aiheuttaa myös huolta, pelkoa ja joskus koira- ja kotieläinvahinkoja. Kesän ja talven 2022 havaintojen mukaan Raaseporin alueella vaikuttaa edelleen kaksi laumareviiriä; Raasepori-Salon ja Snappertunan susireviirit. Susi on Suomessa uhanalainen, mutta suotuisan suojelutason ja elinvoimaisen susikannan saavuttaminen on haastavaa, jos ihmiset kokevat rinnakkaiselon suden kanssa vaikeaksi. Yleisötilaisuus oli raaseporilaisille mahdollisuus keskustella aiheesta ja saada tietoa asiantuntijoilta ja viranomaisilta.

Tilaisuuden puhujat:

Tilaisuuden puhujat:
Madeleine Nyman, SusiLIFE projektipäällikkö, Luonnonvarakeskus
Miten voimme edistää ihmisten ja suden rinnakkaiseloa? SusiLIFE-hankkeen toiminta.

Visa Eronen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, Uusimaa
Susireviirit Raaseporissa ja lähialueilla, suden vuosi, eri toimijoiden roolit susiasioissa valtakunnallisesti ja paikallisesti.

Henrik Rehn, petoyhdyshenkilö, Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistys
Petoyhdyshenkilön rooli, milloin otetaan yhteyttä petoyhdyshenkilöön.

Jarmo Markkanen, luontoharrastaja Raasepori-Salo susireviirin yhteistyöryhmästä
Susireviirien yhteistyöryhmien toiminta.

Martin Hägglund, Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja
Alueellisten riistaneuvostojen toiminta.

Tobias Forsstedt, vanhempi konstaapeli, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Lainsäädäntöä ja poliisin ohjeet susitilanteisiin.

SusiLIFE:

SusiLIFE-hankkeessa välitämme tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edistämme eri ryhmien vuorovaikutusta susialueilla ja kehitämme työkaluja susien aiheuttamien vahinkojen torjuntaan.

Hanke toimii vuosina 2019–2025 ja sitä toteuttavat Luonnonvarakeskus (koordinaattori), Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. SusiLIFE on saanut rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta. Hanketta rahoittavat lisäksi MMM, YM ja toteuttavat organisaatiot. Lisäksi MTK rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.

susilife.fi

Podcast: Play in new window

Milja: Tähtihevosten kutsu

Tämän minä luin, ,

Tyttöenergiaa, taikavoimaa ja paljon hevosia!

Kuva Sara Riihiaho.

Milja valitsi kirjansa Helena Dahlgrenin fantasiakirjasarjasta, joka perustuu hevostyttöjen suosikkipeliin Star Stable. Sarjan ensimmäinen osa, Tähtihevosten kutsu, yhdistää seikkailua, hevosia ja mysteerejä. Star Stable -maailmassa jokainen tyttö on sankari ja unelmien hevonen vain yhden mysteerin päässä.

Aloitusosassa Lisa saapuu lumotulle Jorvikin hevossaarelle. Uudet ystävät ja salaperäiset tähtihevoset avaavat Lisalle uuden, kiehtovan maailman, jossa hänellä on suuri vastuu: Lisa on yksi neljästä sielunratsastajasta, joiden on puolustettava hevosten saarta pahalta magialta.


Helena Dahlgren: Star Stable. Sielunratsastajat, osa 1. Tähtihevosten kutsu. Tammi, 2020.

Podcast: Play in new window

Tiiu ja uhkarohkea kissanpentu

Tämän minä luin,

Tiiun valitsemassa kirjassa Avan perheeseen muuttaa kissanpentu, jolla on hurja nimi: Tiikeri. Vaikka se saattaa olla olemattoman pieni, on sen seikkailuhalu loputon. Valitettavasti se tarkoittaa, että Tiikeri joutuu jatkuvasti ongelmiin. Yksi tällainen ongelma on, kun Tiikeri lähtee karkuteille. Onneksi Ava on neuvokas ja valmis tekemään paljon pelastaakseen kissansa.

Kuva Sara Riihiaho.

Holly Webb: Tiikeri, uhkarohkea kissanpentu. Karisto, 2022.

Podcast: Play in new window

Verneri: Etsivä Vertti ja varastettu veistos

Tämän minä luin, ,

Vertin naapurista on yön aikana varastettu arvokas pronssiveistos. Poliisitutkimukset houkuttelevat rikospaikalle uteliaita, heidän joukossaan on myös Vertti.

Kun kotona paljastuu, että suvussa on ollut oikea etsivä, on Vertin uravalinta sillä sinetöity! Isoisä Albert Vatajan vanha tutkimuslaukku löytyy vintiltä, ja Vertti ryhtyy parhaan kaverinsa Korpin kanssa nuuskimaan tapausta.

Korppi saa kuitenkin flunssan, ja Vertti pyytää naapurin Lissua sijaistavaksi tutkimusapulaiseksi. Tutkimukset jatkuvat etsiväkolmikkona, vaikka Korppi ei olekaan aivan vakuuttunut naisvahvistuksen tarpeellisuudesta.

Jäljet johtavat läheiselle kalasavustamolle. Kun etsivämme lähtevät tutkimaan paikkaa tarkemmin, he eivät arvaa päätyvänsä elämänsä merimatkalle…

Kuva Sara Riihiaho.

Kari Evinsalo: Etsivä Vertti ja varastettu veistos, Kustannus-Mäkelä, 2013.

Podcast: Play in new window