Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Miska Suoniemen esikoiskirja 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista vie läpi historian ja nostaa esiin mielenkiintoisia tositarinoita hallitsijoista.  Haastattelijana Karoliina Suoniemi.

Kuka Ranskan kuningas luuli olevansa lasia? Mikä traaginen kirous vainosi Nepalin kuningassukua? Kuka oli Yhdysvaltojen keisari Norton? Mitkä ovat Japanin mystiset kruununkalleudet, joita kukaan ei ole nähnyt?

100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista esittelee sata mielenkiintoista ja lyhyttä tositarinaa kuninkaallisista kautta historian. Mukana on monenlaisia kertomuksia ympäri maailmaa: niin mysteerejä ja tragedioita kuin koomisia ja hellyttäviä sattumuksiakin.

Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista. Avain, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Salla Simukka & Siri Kolu, Tästä Ihmemaahan

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Putoa kauniiseen ja kamalaan Ihmemaahan! 

Siri Kolun ja Salla Simukan toimittama novelliantologia tuo Lewis Carrollin klassikkoteoksen tutuksi tämän päivän nuorille täysin uusista kulmista. 

Liisan seikkailut Ihmemaassa on hurmannut lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Siri Kolu ja Salla Simukka antoivat yhdeksälle kirjailijalle tehtäväksi kuvitella klassikkoteoksen maailmaa uusilla ja yllättävillä tavoilla.

Nuorille suunnatussa novellikokoelmassa sijansa saavat niin kanin riemastuttavat pikaviestit kuin Herttakuningattaren määräämät mestauksetkin. Erilaiset tekstilajit kuorivat Ihmemaasta esiin kiehtovia ja kummallisia kerroksia. Millaisia ovat Aliisan muodonmuutokset kauhugenren näkökulmasta? Kuka Hatuntekijä oikeastaan on? Voisiko Ihmemaa olla utopia? 

Teksteissä Ihmemaa on fantasiaa ja todellisuutta, ajattomuutta ja tätä päivää. 

Kirjan kirjoittajat: Siri Kolu, Salla Simukka, Siiri Enoranta, Akseli Heikkilä, Tommi Kinnunen, Anniina Mikama, Juuli Niemi, Jani Nieminen, Marisha Rasi-Koskinen, Hannele Mikaela Taivassalo, Dess Terentjeva.

Salla Simukka & Siri Kolu, Tästä Ihmemaahan, WSOY, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Risto Isomäki – Pimeää jäätä & Pimeän pilven ritarit

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Suomalainen teknologia on ratkaisijan roolissa trilleri-taituri Risto Isomäen uutuudessa Pimeää Jäätä.

Risto Isomäen Pimeää jäätä (2024) palaa Pimeän pilven ritarit (1997, 2024) -romaanin kosmiseen maisemaan. Se on myös maailman ensimmäinen romaani, jonka juoni on rakennettu suurelta osin sähköpurje- tai plasmapurjeteknologian ympärille. Haastattelijana Essi Tapaninen.

Kuva J. K. Ihalainen.

Ihmiskunnan tilanne vuonna 2017 on muuttunut epätoivoiseksi. Luotaimet ovat paljastaneet, että maapalloa uhkaavia komeettoja on tuhat kertaa luultua enemmän. Suunnattomat räjähdykset ovat vaarassa kuumentaa koko maapallon sulaksi laavaksi.

Millainen onkaan se komeetat radoiltaan suistanut kappale, joka pian ohittaa aurinkokunnan lähietäisyydeltä? Saattaisiko sen luota löytyä uusia aseita komeettojen vastaiseen sotaan? Johnny Kororo tovereineen lähtee vielä kerran avaruuteen itsemurhaa muistuttavalle tutkimusmatkalle sähköpurjealus Arsinoella.

Ihminen on tähän mennessä keksinyt vain kolme avaruusalusten ja -luotainten käyttövoiman lähdettä: rakettimoottorin sovellukset, aurinkopurjeen ja sähköpurjeen.

Sähköpurje on suomalainen keksintö. Konseptin on ensimmäisenä esittänyt Ilmatieteen laitoksen erikoistutkija Pekka Janhunen. Sähköpurje on ylivoimaisesti tehokkain ihmisen kehittämä avaruusalusten käyttövoiman lähde, silloin kun pitää lentää hyvin kauas – ja palata takaisin.

Risto Isomäki, Pimeää jäätä & Pimeän pilven ritarit, Into Kustannus.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Pohjoiset painajaiset – Pahojen unien kulttuurihistoria

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Painajaisen taustalla oli jokin pahantahtoinen toimija, kuten kateellinen naapuri tai loukattu vainaja, joka kulki öisin vahingoittamassa ihmisiä ja eläimiä. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillä ne liitettiin noituuteen.

Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.

Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin – ja siten yhä uusien sukupolvien uniin. Marko Lambergia haastattelee Iida Simes.

KAARINA KOSKI, MARKO LAMBERG, KIRSI KANERVA & ANU KORHONEN (KIRJ. & TOIM.) Pohjoiset painajaiset – Pahojen unien kulttuurihistoria, Gaudeamus, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Leena Lehtolainen, Korkean paikan lumo

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Leena Lehtolaisen romaani taiteesta ja unelmista. 

Kiehtova kertomus menetyksestä, piiloutumisesta ja korkeilta paikoilta avautuvista näköaloista. Kirjailijaa haastattelee Katri Ylinen.

Nuori Riika on lahjakas laulaja, jolle musiikki on suojavyöhyke. Kun ääni katoaa, hän ajautuu taustalle. Korkeissa paikoissa hän tuntee itsensä vahvaksi ja taidemuseon asiakaspalvelijana löytää yhä uusia tarinoita, joista kirjoittaa lauluja. Mutta kuka tulkitsee laulut oikein? Suojaako avioliitto onnettomilta rakkauksilta? Voiko salanimien taakse kätkeytyä loppuelämäkseen? 

Kun keski-ikäiselle Riikalle tarjotaan vaativaa työproduktiota, saavat tutut tornit uuden merkityksen ja menneisyys törmää nykyisyyteen tavalla, jota Riika ei olisi voinut ikinä kuvitella.

Leena Lehtolainen, Korkean paikan lumo, Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Maria Turtschaninoff, Mantikora

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Maria Turtschaninoffin kirjoittama ja Peter Bergtingin kuvittama varhaisnuorten romaani on mielikuvitusta kutkuttavaa kauhua, jossa lukija yllättyy kerta toisensa jälkeen. 

”Et saa häntä koskaan”, minä kuiskaan. ”Siitä minä pidän huolen.” 

M niin kuin mantikora. Ihmisen kasvot, leijonan ruumis, kynnet ja häntä. Kolme riviä hampaita. Syö ihmisiä. Kuvaus vastaa selvästi isän uutta naisystävää, Ninaa. Hän hymyilee liikaa liian monilla hampaillaan ja tekee jatkuvasti herkullista ruokaa lihottaakseen perheen meheväksi. Rakastunut isä ei tietenkään näe vaaran merkkejä, mutta pikkuveli Jonaksen takia on toimittava. Mantikoran kukistamiseksi tarvitaan kuitenkin yksisarvisen sarvi…

Maria Turtschaninoff, Peter Bergting: Mantikora. Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Milja Sarkola, Psykiatrini

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,


Milja Sarkolan uudessa romaanissa Psykiatrini raivotaan mitä hillityimmin. Minäkertojan käynnit psykiatrilla herättävät eloon jotakin, jota voisi kutsua fantasiaksi – ajatuksen psykiatrista, tämän puolisosta ja heidän ystävistään – ajatuksen täydellisestä elämästä.

Psykiatrini on loistelias teos tunteiden siirtyilevyydestä, ihmissuhteista ja perheistä. Sarkola on kirjoittajana yht’aikaa lakoninen kommentoija ja mielipuolinen humoristi. Tämä on ajatuksen kirkkautta. Haastattelijana Siskotuulikki Toijonen.

Kaikki on kai hyvin. Kertoja elää vakavaraista elämää kulttuurin piirissä, lapset voivat hyvin, uusi parisuhde on intohimoinen.

Vaan puuttuuko jotakin, miksi on jotenkin valjua? Miksi hakeutua hankkimaan lausuntoa psykiatrilta? Onko heteroseksuaaleilla kuitenkin jotain, mitä kertojalta puuttuu?

Milja Sarkola, Psykiatrini, Teos, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Liisa Kaski: Antiikin jumalattaret

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Rakkauden jumalatar Afrodite, suuri metsästäjä Artemis, pimeän kuun jumalatar Hekate ja äiti maa Gaia… tunnetko kaikki antiikin maailman mahtavat jumalattaret?

Antiikin maailmassa jumalattaret olivat läsnä kaikkialla ja heidän valtansa oli ihmisten näkökulmasta rajaton. Taivaan kuningatar, tienristeysten jumalatar, tyttölasten suojelija ja muut suuret jumalattaret ansaitsivat kaikkien kuolevaisten kunnioituksen ja palvonnan. Mutta millaisia nämä jumalattaret olivat ja miksi he tuhansia vuosia myöhemmin elävät edelleen keskuudessamme? Mikä antiikin Kreikan mytologiassa kiehtoo ihmisiä aikakaudesta toiseen?

Antiikintutkija Liisa Kasken kirjoittama ja sarjakuvataiteilija Apila Pepitan kuvittama kirja piirtää muotokuvat kolmestakymmenestä jumalattaresta vanhojen kreikankielisten alkuperäislähteiden pohjalta. Teoksen kiehtovat kertomukset herättävät jumalattarien hahmot eloon ja saavat lukijan pohtimaan niiden merkitystä niin omana aikanaan kuin tänä päivänä.

Liisa Kaski on myyttiseen tietoon erikoistunut antiikintutkija, folkloristi ja tietokirjailija. Aiemmissa teoksissaan hän on tarkastellut itämerensuomalaisia eläinmyyttejä ja ruokaperinteemme syväkerrostumia. Kirjailijaa haastattelee Vehka Kurjenmiekka.

Liisa Kaski: Antiikin jumalattaret, SKS Kirjat, 2024. 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Milla Keränen: Kaarneen varjo

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Milla Keräsen Kaarneen varjo vie lukijan matkalle 1700-luvun Turkuun ja Skotlantiin. Se on tarina muistin epäluotettavuudesta, järjestä ja hulluudesta sekä uskosta tieteeseen ja paholaiseen. Kirjailijaa haastattelee Kati Saonegin.



Turun Puolalanmäellä sijaitsevan Kaarneen talon isäntä Alexander Keith on kadonnut. Hänen ystävänsä medisiinari Thomas Hope herää sekavasta unesta muistinsa menettäneenä. Kukaan ei suostu kertomaan, mitä on tapahtunut, mutta naapurit kuiskailevat paholaisesta ja kokoontumisista, joita talossa on pidetty. Penkoessaan Alexanderin menneisyyttä ja omia muistojaan Thomas joutuu kyseenalaistamaan, mitkä Kaarneen isännän tarinoista olivat totta ja mitkä sepitettä.

Samaan aikaan professorin tytär Elisabeth Augustin etsii paikkaansa maailmassa. Itsenäiseen elämään tottunut nuori nainen on menettänyt kaiken isänsä kuoltua ja joutunut sukulaismiesten holhouksen alle. Kuinka pitkälle hän on valmis menemään saadakseen taas vallan omaan elämäänsä?
Autioitunut Kaarneen talo vetää puoleensa niin Thomasia kuin Elisabethia. Kun he kohtaavat toisensa, aukeaa molemmille uusia mahdollisuuksia saavuttaa se, mitä he eniten haluavat.

Milla Keränen: Kaarneen varjo. Avain, 2024. 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Liisa Väisänen, Symbolimurhat

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Taiteentutkija Liisa Väisäsen uutuus kertoo symbolitutkijan silmin rituaalimurhien pimeästä historiasta.

Mitä rikkinäinen mieli yrittää sanoa? Mitä symbolit merkitsevät murhaajille?

Symbolit hallitsevat niin elämää kuin kuolemaakin. Niiden vuoksi on murhattu ja alistuttu surmattavaksi. Tappamisen tapakin voi olla symboli. Murhapaikalle jätetyn symbolin tarkoitus voi olla pelottaa vihollisia, johdattaa murhatutkijoita harhaan tai heijastella sairaan mielen sille antamia merkityksiä.

Suomen Robert Langdoniksi kutsuttu taiteentutkija Liisa Väisänen lähestyy rituaalisurmien historiaa tarkastelemalla symbolien kautta todellisia rikoksia keskiajalta nykypäivään. Hän ei mässäile väkivallalla vaan pyrkii teoksessaan ymmärtämään ihmiskunnan pimeintä historiaa.
Haastattelijana Artemis Kelosaari.

Liisa Väisänen: Symbolimurhat – Rituaalisurmien pimeä historia. SKS Kirjat, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Matti Rönkä: Onnen Kaukoranta

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Kesä Savossa. Heinä tuoksuu ja tango soi.​

Kuva J. K. Ihalainen.

Rissasen Ramia pyydetään kitaristiksi ja laulajaksi. Rami huhkii kesärenkinä enonsa maatilalla, tuorerehua pitäisi tehdä, eikä soitella yömyöhään. Viihdeorkesteri Salamat aloittaa kuitenkin treenaamisen, ja päästessään lavalle Rami innostuu musiikkihommista tosissaan. Hänen komea lauluäänensä ja karismansa pannaan heti merkille, ja keikan jälkeen tanssitettavia riittää.

Matti Röngän nostalginen romaani tempaisee savolaispojan heinäpellolta tanssilavojen tähdeksi ja ​vie lukijansa iskelmä-Suomen kultaisiin vuosiin 1970-80. Haastattelijana Siskotuulikki Toijonen.

Matti Rönkä: Onnen Kaukoranta, Gummerus, 2024

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Elina ja Johanna Annola naisten kohtaloiden kuvaajina

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Elina ja Johanna Annola: Annolan kirjailijasisarukset naisten kohtaloiden kuvaajina. Haastattelijana Siskotuulikki Toijonen.

Anniina muuttaa Sisu-koiran, puolisonsa Leevin ja tämän tyttären kanssa kauniiseen, valoisaan kivitaloon Helsingissä ja ryhtyy haaveilemaan onnenapiloista ikkunalaudoilla sekä omasta lapsesta. Pian häntä alkavat kuitenkin kalvaa äidin sanat ja huoneiden kostea ilma. 

Toisessa ajassa Vieno yrittää pitää perheensä talon valoisalla puolella, vaikka hänen vastuullaan on sodan vammauttama, työtä vieroksuva mies ja pieni Liisa-tytär. Elämän piti mennä toisin, heidän piti olla onnellisia. Mutta itsenäisyyspäivänä Vieno näyttää naapurin Forsmaneille, että hänenkin perheensä on herrasväkeä. 
Luopuneissa liikutaan sukupolvien ja yhteiskunnallisten kerrosten välillä. Se on henkeä puristava romaani äidiksi kasvamisesta ja tyttärenä pysymisestä. Se piirtää sadan vuoden jänteellä unelmia kodista ja perheestä ja varjostaa ne arjen tummilla sävyillä.  

Elina Annola: Luopuneet, Teos 2024.

Ulrika ei voi saada takaisin pientä tytärtään, mutta muuten tulevaisuus on valmiiksi suunniteltu: mies arvokkaammassa virassa, Väinö-poika ylioppilas, Ulrika itse vihdoin Rouvasväenyhdistyksen jäsen. Olisi kahvikestejä, iltamia ja muodikkaita pukuja. Olisi keveitä naurahduksia ja hillittyjä keskusteluja, kaikki melkein Ulrikan ulottuvilla.

Sitten jotain odottamatonta tapahtuu, ja kaikki Ulrikan haaveet sortuvat. Kyetäkseen kouluttamaan poikansa Ulrika muuttaa kauas Hämeeseen johtamaan vaivaistaloa, jota asuttavat surkeat vanhukset, elämän kolhimat naiset ja synkästi tuijottavat miehet. Tässä rujossa maailmassa Ulrikan turvana on vain kylmä ylenkatse, jota hän tuntee hoitolaisiaan kohtaan.

Onko kuitenkin mahdollista rakentaa koko elämänsä ja maailmankuvansa uudelleen? Mitkä ovat naisen näköalat 1800-luvun turvattomassa yhteiskunnassa? Miten oma paikka lopulta määrittyy?

Valkenee kaukainen ranta on upea yhdistelmä kauniina soivaa kieltä, historiantutkijan varmuutta ja yleismaailmallisia teemoja.

Johanna Annola: Valkenee kaukainen ranta, Siltala, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Jussi S. Heinosen ja Elina Lehtosen Suomen muinaiset tulivuoret vie lukijan ennennäkemättömälle retkelle eri puolille maata ihmettelemään tulivuorenpurkauksia, jääkausia ja muita geologisia tapahtumia sekä kiviaineksessa nykyään piileskelevää elämää. Kirja antaa luonnossa liikkumiseen aivan uudenlaista lumoa, sillä sen avulla voi oppia havainnoimaan muinaisten tulivuoriemme kallioihin jättämiä jälkiä ja ymmärtämään moninaisten geologisten muodostumien syntyä.

Kainuun metsistä löytyy todisteita laavavirroista, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin kosket. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon alueella. Kainuu? Pohjois-Savo? Timantteja! Puhutaanko nyt todella Suomesta?

Laavavirrat ovat aikaa sitten ehtyneet, ja rantakalliot sekä tuttujen metsien jyrkänteet seisovat hiljaisina. Silti kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet. Jos osaa katsoa, voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa miljardien vuosien takaa varhaisilta mantereilta. Haastattelijana Iida Simes.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

JUSSI S. HEINONEN & ELINA LEHTONEN: Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia. Gaudeamus, 2024.

Podcast: Play in new window

JP Ahonen, Case Belzebubs – Sarjakuvasta animaatioksi

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Okkultistiperheen edesottamuksia dokumentoiva JP Ahosen strippisarja Belzebubs on noussut lyhyessä ajassa maailmanlaajuiseksi sarjakuvailmiöksi. Sarja kuvaa sekä tavallista arkihelvettiä että perheenisä Slothin bläkkisbändin tahmaista urakehitystä pirullisen hauskasti. Miten sarjakuva muuntuu animaatioksi? JP Ahosta haastattelee Avi Heikkinen. 

JP Ahonen tunnetaan kotimaisista strippisarjoistaan Villimpi Pohjola ja Puskaradio, sekä sarjakuvaromaanistaan Perkeros, joka on tähän mennessä käännetty kahdeksalle eri kielelle. 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024/Kustannusyhtiö Kumiorava.

Podcast: Play in new window

Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Laura Suomelan Blooming You on Tampereelle sijoittuva viihdesarja, joka yhdistää lämpimän viisasta huumoria ja elämän käännekohtia.  Pioneja ja peitetarinoita on sarjan toinen osa. Haastattelijana Maria Rossi.

Nelikymppinen Helena elää täysillä unelmaansa kukkakaupassa, jossa päivät täyttyvät huumaavilla tuoksuilla ja unohtumattomilla kohtaamisilla. Helenan Hartsa-puoliso tosin luulee, että vaimo on vain pienellä virkavapaalla varsinaisesta työstään – mutta tämänkin Helena aikoo selittää vielä parhain päin.

Kukkaloiston keskeltä ei yllätyksiä puutu, myös Hartsan menneisyydestä paljastuu jotakin täysin odottamatonta, jossa riittää pureskeltavaa. Oman mausteensa Helenan elämään antaa seinänaapuriksi muuttanut äiti, jonka tempaukset saavat tyttären välillä silkan epätoivon partaalle. Eikä Helena itsekään osaa aina olla sekaantumatta ystäviensä ihmissuhdekuvioihin, vaikka tekeekin sen omaan hyvää tarkoittavaan tyyliinsä… 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita. Into Kustannus, 2024.

Podcast: Play in new window

Juha Hurme: Sampo

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Mikä on totuus Sammosta? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme sukeltaa uusimmassa teoksessaan syvälle itämerensuomalaiseen mytologiaan ja kansallista identiteettiään etsivän Suomen historiaan. Huikea matka sammon perässä on Juha Hurmetta parhaimmillaan.

Juha Hurme. Kuva J. K. Ihalainen.

Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja? Finlandia-palkittu kirjailija Juha Hurme kertoo uudessa teoksessaan sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten.

Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan.

”Itämerensuomalaisten myyteissä maailma syntyy, kun vesilintu kiertelee valtavan alkumeren yllä, löytää vihdoin mättään ja munii siihen munansa. Myrsky vierittää munat mereen, ne särkyvät ja niiden osista syntyy ihmiselämällekin soveliaan maailman rakenteet. Rytmisen ja muistia tukevan runolaulun keinoin myytit kulkivat suullisena perinteenä sukupolvelta toiselle säilyttäen, muunnellen ja muuttuen.
Jossain vaiheessa mytologiaan liittyi tarina merkillisestä oliosta, joka myöhemmin tunnetaan nimellä sampo. Tämä tekemällä (takomalla) tehty voimaolio asettuu ihmisen ja luonnon väliin ja sen uskotaan parantavan elämisen mahdollisuuksia kovissa, armottomissa olosuhteissa.”

”Tästä vaikeasti määriteltävästä ja lukuisilla eri tavoilla suullisessa, sitkeässä perinteessä sukkuloineesta ihmeoliosta kehittyi 1800-luvulla jälkeen kristillisen ajanlaskun alun Itämeren pohjoispuolisessa Suomen autonomisessa suuriruhtinaskunnassa kansallinen symboli, poliittinen voima. Itsenäisessä Suomen tasavallassa se on jatkanut voittokulkuaan.”

Runonlaulajien vanhoja tarinoita sammosta on eri aikoina tulkittu tarinoina Suomesta. Joillekin kansallisromanttisille haaveilijoille sammon takominen oli kansakunnan rakentamisen symboli, toiset taas jäljittivät sen juuria syvälle muinaisten kulttuurien mytologiaan. Taiteilijoita sammon arvoitus on kiehtonut aina. Pohjolan myyttinen graal ei kuitenkaan päästä etsijöitään helpolla.

Juha Hurme: Sampo. SKS Kirjat, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Kari Korhonen: Aku Ankan paras lahja

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Sykähdyttävä syntymäpäivä Ankkalinnassa!

Suomalaisten rakastaman Ankka-taitelija Kari Korhosen kuvakirjassa Aku-setä yllätetään iloisesti juhlapäivänään.

Aku Ankan syntymäpäivä lähestyy, ja ystävät ja sukulaiset suunnittelevat toinen toistaan hienompia lahjoja päivänsankarille. Tupu, Hupu ja Lupukin haluavat ilahduttaa setäänsä, mutta mitä he voisivat keksiä, kun sekä rahat että ideat ovat lopussa?

Kari Korhonen on kirjoittanut ja kuvittanut lämminhenkisen Aku-tarinan suomalaisten suosikkiankan syntymäpäivän kunniaksi. Kovaonninen Aku on kerrankin myötätuulessa, ja kirja muistuttaa yhteisten lukuhetkien merkityksestä. Haastattelijana Johanna Harkkila.

Kari Korhonen: Aku Ankan paras lahja, Tammi & Disney, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Maria Laakso & Johanna Rojola: Taltuta klassikko!

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Kaikkien aikojen hauskimmat klassikontaltuttajat jälleen vauhdissa. Nyt pannaan ruotuun lasten- ja nuortenkirjallisuus!

Maria Laakson ja Johanna Rojolan Taltuta klassikko -sarjan kolmas osa jatkaa edellisten osien railakkaan humoristisella otteella paneutuen tällä kertaa lasten ja nuorten klassikoihin Pikku naisista Tiitiäiseen ja Peter Panista muumeihin. 
Teos vastaa moniin tärkeisiin kysymyksiin. Miten Freud tulkitsisi Punahilkkaa? Miten viisikko ehtii sekä seikkailla että syödä kaksikymmentä ateriaa päivässä? Onko Peppi Pitkätossu kaikkien aikojen feministi-ikoni ja bosslady vai karmiva kolonialisti? Miksi Lewis Carroll valokuvasi puolialastomia pikkutyttöjä? Inspiroituiko John Lennonin murhaaja Siepparista ruispellossa? Miten vakuuttaa äikänope siitä, että esitelmän voi hyvin tehdä Kalevalan sijaan teoksesta Missä Puppe piileksii? Haastattelijana Kaisa Laaksonen.


Olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus jatkaa tietokirjasarjaa, jonka avausosa, Taltuta klassikko, ruoti suomalaisen kirjallisuuden merkkiteoksia niin vakuuttavasti, että päätyi lasten ja nuorten Finlandia-ehdokkaaksi 2019. Toinen osa, Taltuta klassikko goes länsimainen kirjallisuus, haukkasi kansainvälisemmän kakkupalan ja taklasi pääpiirteissään koko länsimaisen kirjallisuuskaanonin Aristoteleesta aina 1900-luvulle. Sarja tarjoilee tarkasti valikoituja klassikoita ja esittelee ne railakkaan humoristisesti – houkutellen samalla niin nuoria kuin vanhempiakin kirjanystäviä lukemaan ja tulkitsemaan.

Maria Laakso & Johanna Rojola: Taltuta klassikko! Olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus. Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Santiago de Compostela

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Santiago de Compostelan pyhiinvaelluspolku saa kulkijan ajatukset liikkeeseen. Vierailla poluilla ja kaupungeissa avautuvat uudenlaiset näkökulmat. Vaeltaessa tulee tehneeksi pitkiä matkoja myös mielessään. Taivallus voi muotoutua aikamatkaksi omaan menneisyyteen tai kauemmas, vuosisatojen taakse, yksittäinen havainto kanssakulkijasta pohdinnaksi ihmisyydestä. 

Vaellukset ovat kuljettaneet Marjatta Lehtovirtaa ja Juhani Salmea monille tietoisesti valituille, välillä kuin kohtalon osoittamille poluille. Kirjoittajat kutsuvat lukijan mukaansa, jakavat vaelluksilla saamiaan oivalluksia: mitä tahansa voi tulla vastaan, mitä tahansa voi herätä miettimään, kun kulkee hälyn tuolla puolella vastaanottavaisella mielellä. Haastattelijana Marko Vesterbacka.

Marjatta Lehtovirta, Juhani Salmi ja Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.

Marjatta Lehtovirta & Juhani Salmi: Seitsemäntoista simpukkaa, Warelia, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Genrerajoja kaatamassa 

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Kun kaksi tuttua genreä törmää, voi syntyä uudenlaista kirjallisuutta. 

Aiheesta keskustelevat kirjailijat J.S. Meresmaa, Toni P.J. Saarinen & Reetta Vuokko-Syrjänen. Ohjelman järjestäjä Osuuskumma-kustannus. 

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window