Risto Ahti ja Jenni Haukio Turun Kirjamessuilla 2023

Omapäisen runoilijan, lukuisten kirjailijoiden mestarillisen opettajan Risto Ahdin 80-vuotisyntymäpäivähaastattelu. Esittelyssä myös hiljattain julkaistu neliosainen Kootut runot I–IV, joka sisältää Risto Ahdin 26 runoteosta, 1957 sivua. Kootut on kunnianosoitus 80 vuotta täyttävälle visionäärille, joka on tuotannollaan ja opetustyöllään lyönyt väkevän leimansa suomalaiseen nykyrunouteen ja sanan alkemiaan. Haastattelijana runoilija Jenni Haukio.

Kuva Harri Sundell

Risto Ahti: Kootut runot I–IV , 1957 s. Palladium Kirjat 2023

Taltiointi Turun Kirjamessuilta 29.9.2023.

Ritva Hokka: Mitä meille jäi

Knuutilan kartanossa Nokian Siurossa järjestettiin 27.5.2023 jo toista kertaa Painetun sanan markkinat, jonka teemana oli sananvapaus, väljästi ja vapaasti tulkittuna.

Paikalla oli myös runoilija Ritva Hokka kertomassa keväällä ilmestyneestä runoteoksestaan Mitä meille jäi (Palladium Kirjat). Hänen edellinen runokokoelmansa Petonainen ja pikkuvaltiatar ilmestyi vuonna 1986 (WSOY). Ritva Hokka toimi pitkään Tampereen pääkirjaston kirjallisuustapahtumien järjestäjänä ja tiedottajana. Hänen kanssaan aiheesta keskustelee Risto Ahti, joka on kuvittanut käsillä olevan teoksen. Keskustelun avaa J. K. Ihalainen.

Kuva J. K. Ihalainen

Ritva Hokka: Mitä meille jäi. Palladium Kirjat 2023.

Tanssiva Meteoriitti: ”Seurataan vettä – Follow the Water”

Tanssiva Meteoriitti – Dancing Meteorite järjestettiin Fiskarsin Viljamakasiinissa 21.–31.5. 2023. Tämän vuoden teemana oli ”Veden aika – Follow The Water”.

Taiteen ja tieteellisen tutkimuksen keskustelufoorumin tapahtuman ohjelmassa oli  installaatio- ja näyttämötaidetta, keskusteluja, asiantuntijapuheenvuoroja. 

Art Matters -keskustelussa 26.5. teemana oli Seurataan vettä – Follow the Water; Vesistöjen ekologia, ympäristöhistoria, veden psykofyysinen vaikutus. Millainen on Degersjön-järven ekologinen tila tällä hetkellä?
Mukana keskustelemassa hydro- ja meribiologi, yksikönjohtaja (Syke) Anna-Stiina Heiskanen, limnologi, ryhmäpäällikkö, erikoistutkija (Luke) Anne Ojala, ympäristöpsykologian asiantuntija, erikoistutkija (Luke) Ann Ojala, taiteilija, biologi Riggert Munsterhjelm, ympäristöhistorioitsija, kestävän kehityksen erityisasiantuntija (Aalto-yliopisto) Paula Schönach.

Tanssiva meteoriitti -tapahtuman järjestäjä: Saine Ensemble.

Yhteistyökumppanit: Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma, Radio Fiskars, Kelmu ry  ja Fiskars Village

Tapahtumaa on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.Grant Agreement-101095029 — CREA-RE. Muut rahoittajat: Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse, Karjaan -Pohjan Säästöpankkisäätiö ja Raaseporin kaupunki

 Tanssiva Meteoriitti: Veden runo

Tanssiva Meteoriitti – Dancing Meteorite järjestettiin Fiskarsin Viljamakasiinissa 21.–31.5. 2023. Tämän vuoden teemana oli ”Veden aika – Follow The Water”.

Taiteen ja tieteellisen tutkimuksen keskustelufoorumin tapahtuman ohjelmassa oli  installaatio- ja näyttämötaidetta, keskusteluja, asiantuntijapuheenvuoroja. 

Art Matters -keskustelussa 24.5. aiheena oli Vesi taiteen metaforana – Veden runo.
Keskustelijoina runoilijat Risto Ahti ja Petra Vallila, keskustelua ohjasi runoilija Jusa Peltoniemi.

Tanssiva meteoriitti -tapahtuman järjestäjä: Saine Ensemble.

Yhteistyökumppanit: Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma, Radio Fiskars, Kelmu ry  ja Fiskars Village

Tapahtumaa on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.Grant Agreement-101095029 — CREA-RE. Muut rahoittajat: Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse, Karjaan -Pohjan Säästöpankkisäätiö ja Raaseporin kaupunki

EPÄJOHDONMUKAISTEN TANSSIAISET 2.–5.8.2023

Epäjohdonmukaisten tanssiaiset, Epikset, järjestettiin Kuusamon hylätyllä golfkentällä elokuussa 2023. Paikalla oli myös radiofiskars, joka gonzo-journalistisesti haastatteli artisteja ja yleisöä.

Runoilija J.K. Ihalaisen haastateltavina ovat Poesian julkaisupäällikkö ja Keskisuomalaisten kirjailijoiden puheenjohtaja Olli-Pekka Tennilä sekä filosofi-runoilija Mikko Väänänen. 

Yleisön joukosta  elokuvaohjaaja Jyri Pitkänen ja valokuvaaja Tommi Taipale kommentoivat festivaalin menoa. Myös pohjoissuomalaisen kulttuurilehti Kaltion päätoimittaja Paavo J. Heinonen kertoo tunnoistaan hylätyn golfkentän melskeessä.

Lauluntekijä Joose Keskitalo kertoo muun muassa työstään ortodoksikirkon kellonsoittajana.  Ohjelmassa kuullaan näytteitä myöhään perjantai-iltana 4. elokuuta järjestetyltä keikalta, jossa esiintyivät Joose Keskitalo &The Mystic Revelation of Teppo Repo.

Lopuksi kuullaan Mikko Levónin festivaalin päätöksestä Ylelle antama kommentti lauantaina 5.8.2023.

Kirjaesittely: Karen M. McManus: Yksi meistä on seuraava

Totuus vai tehtävä? 

Kumman sinä valitsisit: nöyryyttävän salaisuuden paljastumisen vai kohtalokkaan vaarallisen tehtävän?

Bayview’n lukiota alkaa piinata uusi oppilaiden menneisyyttä syynäävä painajainen. Tällä kertaa kyseessä on peli – totuus vai tehtävä. Kun ensimmäinen uhri ei halua pelata, hänen puolestaan valitaan totuus. Erityisen synkkä paljastus tekee kerralla selväksi, että tässä pelissä valitaan aina tehtävä

Lopulta peliin mukaan pakotetut joutuvat taistelemaan jopa hengestään. Nuoret ovat omillaan, sillä Maeve on oppinut sisarensa Bronwenin kohtalosta: poliisin apuun ei kannata luottaa. 

Karen M. McManus: Yksi meistä on seuraava, WSOY, 2020

Kirjaesittely: Anne Frankin päiväkirja

Nuoren tytön unohtumaton päiväkirja tuo juutalaisvainot ja toisen maailmansodan tapahtumat henkilökohtaiselle tasolle.

Kesällä 1942 juutalaisten elämä Amsterdamissa on muuttunut yhä vaikeammaksi. 13-vuotiaan Anne Frankin perhe tekee raskaan ratkaisun: he piiloutuvat vanhan liiketalon salaiseen siipeen ja katoavat maan alle. Koko piileskelyn ajan Anne pitää päiväkirjaa, jossa hän kuvaa perheen elämää ja ulkomaailman tapahtumia. Päiväkirja on yhtä aikaa herkkä ja eloisa kuvaus nuoruudesta vaikeissa oloissa sekä dokumentti vainottujen juutalaisten kauheasta kohtalosta. Päiväkirjan uudessa laitoksessa on mukana valokuvia Annesta, hänen perheestään ja muista kirjassa esiintyvistä ihmisistä.

Anne Frankin päiväkirja, Tammi, 2017

Kirjaesittely: Rachel Renée Russell: Nolo elämäni – Olisinpa bilehile

Nikkin päiväkirja täyttyy taas uusista käänteistä, kun edessä ovat koulun Halloween-tanssiaiset. Selviytyykö Nikki tanssiaisiin, kun samana iltana olisi osallistuttava yhteensä neljiin eri kekkereihin? Ja saako hän parikseen koulun ihanimman pojan, Brandonin, vai nappaako Nikkin arkkivihollinen, koulun suosituin ja takuuvarmasti ilkein tyttö McKenzie pojan tämän nenän edestä. 

Kuva Sara Riihiaho.

Rachel Renée Russell: Nolo elämäni – Olisinpa bilehile, WSOY, 2020

Kirjaesittely: Rachel Renée Russell: Nolo elämäni: Olisinpa suosittu

Ei ole helppoa olla Nikki Maxwell! 8. luokan alkaessa Nikki muuttaa isän työn perässä uuteen kouluun ja joutuu aloittamaan kaiken alusta. Tilannetta eivät helpota ärsyttävä pikkusisko ja vanhemmat, jotka eivät millään tunnu tajuvan, mitä 14-vuotias tarvitsee selvitäkseen arjesta uudessa ympäristössä. Nikki päättää osallistua koulun taidekilpailuun, mutta kun vastaan asettuu koulun suosituin, muttei välttämättä mukavin Söpöt & Suositut -tyttöporukan johtaja McKenzie, saa kilpailu uusia sävyjä. Onneksi koulusta löytyvät myös uudet ystävät Chloey ja Zoey ja salaperäinen Brandon, jonka hymy tuntuu sulatavan Nikkin niille sijoilleen. 

Nikki paljastaa päiväkirjoissaan vauhdikkaan arkensa ylä- ja alamäet raadollisen rehellisesti ja hersyvällä huumorilla ryhditettynä.

Kuva Sara Riihiaho

Rachel Renée Russell: Nolo elämäni: Olisinpa suosittu, WSOY, 2022

Kirjaesittely: Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Remppaa pukkaa

Sarjan 14. kirjassa Greg Heffleyn perhe ryhtyy remontoimaan kotiaan, kohtaloikkain seurauksin… Neropatti-kirjat ovat nousseet vuosi vuodelta suositummaksi, ja ne ovat nykyään maamme luetuimpia nuortenkirjoja maailmalta.

Kuva Sara Riihiaho

Heffleyn perhe saa yllättäen perinnön ja päättää rempata kotitalon kertaheitolla uuteen uskoon. Pian heille kuitenkin valkenee, että remonttihommissa piilee vaaransa. Kun tilanne kriisiytyy, herää kysymys, voivatko Heffleyt edes jäädä taloonsa… vai onko edessä pakkomuutto muualle?

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Remppaa pukkaa, WSOY, 2019

Kirjaesittely: Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Riemuloma

Greg perheineen on lähdössä lomalle, joka ei ihan heti tule unohtumaan…

Heffleyt päättävät paeta kylmää säätä ja joulustressiä lepolomalle etelän lämpöön. Muutama päivä paratiisisaarella tekee takuulla ihmeitä. Lomakohteessa Heffleyn klaanille kuitenkin pian valkenee, ettei kaikki paratiisissakaan ole täydellistä. Aurinkovoide unohtuu, vatsa menee kuralle, myrkylliset elikot iskevät ja loma uhkaa mennä pahemman kerran päin mäntyä. Saadaanko reissu vielä pelastettua vai tuleeko riemulomasta täysi katastrofi?

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Riemuloma, Wsoy, 2017

Kirjaesittely: Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja 1.

Neropatin päiväkirja -sarjan ensimmäinen osa! 

Elämä yläkoulussa ei ole helppoa. Greg Heffley sen tietää jos kuka. Koulun käytävillä Gregin kaltaiset ruipelot joutuvat mennen tullen väistelemään ilkeitä gorilloja, jotka ajavat partansa kaksi kertaa päivässä.  Saammeko esitellä: Greg, kirjailija ja kuvittaja Jeff Kinneyn sankari, joka pitää päiväkirjaa. Tai oikeastaan se on JULKAISU. Gregin sanat ja teot eivät aina kohtaa, ja hyvistä aikomuksista tulee usein jotain aivan muuta…

Leo. Kuva Sara Riihiaho.

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja. WSOY, 2009

Kirjaesittely: Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Kylmää kyytiä

Lumimyrsky on sulkenut Greg Heffleyn koulun, ja Gregin kotikatu muuttuu talviseksi taistelutantereeksi. 

Kilpailevat poppoot kiistelevät lumikenttien herruudesta, pykäävät toinen toistaan komeampia lumilinnoja ja käyvät kiihkeää lumisotaa keskenään. Kahakan keskiössä ovat tietysti Greg ja hänen paras kaverinsa Rowley Jefferson. Kuka selviytyy voittajaksi, kun Greg ja Rowley hankkivat liittolaisia, törmäävät pettureihin ja kamppailevat parhaansa mukaan naapuruston muita jengejä vastaan? Juhlitaanko heitä sankareina, kun kinoksista vihdoin päästään eroon? Vai käykö kaksikolle tässä taistossa kalpaten?

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Kylmää kyytiä, WSOY, 2018

Kirjaesittely: Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Pyhä jysäys

Jo 17. kirja Neropatti Greg Heffleyn seikkailuista! Neropatin päiväkirja on Suomen suosituin nuortenkirjasarja, joka houkuttelee kirjojen pariin nekin, joita lukeminen ei muuten innosta.  Greg Heffley oppii, että maine ja menestys ovat työn ja tuskan takana. 

Kun Greg päättää roikkua teini-ikäisen veljensä bändin Löded Diperin vanavedessä, hän ei heti hoksaa, mihin on mennyt mukaan. Pian pikkuveljelle kuitenkin valkenee, että pitkät illat, ilmaiskeikat, riidat bändin jäsenten kesken ja rahapula ovat kaikki erottamaton osa rock ’n’ roll -elämää. 

Pystyykö Greg auttamaan Löded Diperia nousemaan legendaksi muutenkin kuin vain omasta mielestään? Vai kostautuuko liika hengailu Rodrickin bändin kanssa pahemman kerran?

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Pyhä jysäys, WSOY, 2022

Kirjaesittely: Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Karu totuus

Greg on päättänyt, ettei haluakaan aikuistua, sillä hänhän on täydellinen juuri tällaisena… 

Greg tietää, että vasta aikuisena hän pääsee näyttämään erinomaisuutensa koko maailmalle. Mutta kun paras ystävä pärjää hyvin ilman häntäkin, kun palvelu kotona ei tunnu pelaavan ja kun elämässä alkaa ylipäätään olla liian paljon vastuun jakamista ja kasvuhormonia ja liian vähän hemmottelua, Greg on tulossa toisiin aatoksiin. Ei kai tässä muukaan auta kuin ottaa nuoruudesta irti se vähä minkä voi.. 

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Karu totuus, WSOY, 2012

Kirjaesittely: Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Kovan onnen kesä

Millainen on täydellinen kesäloma? Greg Heffley tietää kyllä: TV:n katselua ja videopelejä ilmastoidussa olohuoneessa verhot tiukasti ikkunan edessä, ja ehkä lisäksi hiukan vuoteessa vetelehtimistä. 

Minkä sille tekee – Greg nyt vain sattuu olemaan sisällä viihtyvää tyyppiä. Äidillä on omat käsityksensä sopivista lomapuuhista: reipasta ulkoilua, kehittävää kirjallisuutta, perheen yhteisiä retkiä… Greg saa huomata, että matka yksityisklubin aurinkotuolista yleiselle uima-altaalle on lyhyt, mutta voi tulla yllättävän kalliiksi. Kesälomasta uhkaakin tulla kaikkien aikojen kurjin…

Kirjaesittely: Mestarietsivä Peppunen – Mestarivaras ja mestarietsivä

Pöräyttelevä mestarietsivä ratkaisee jälleen!

Terävästä päättelykyvystään tunnetun Peppusen odotettu jatko-osa tarjoaa jälleen kiperiä arvoituksia. 

Testaa hoksottimiasi, bongaa peppuja, etsi virheitä ja jännitä, kuinka Peppunen paljastaa viekkaimmat konnat tavaramerkillään, jättiläismäisellä pierulla!

Venla. Kuva Sara Riihiaho

Mestarietsivä Peppunen – Kuuttoman yön jättiläinen on ollut Mitä Suomi lukee -listan kärkikymmenikössä, ja ykkösosa Rouva Purppuran tapaus on yltänyt jo viidenteen painokseen. 

Troll: Mestarietsivä Peppunen – Mestarivaras ja mestarietsivä Nemo, 2020

Kirjaesittely: Mestarietsivä Peppunen – Hylätyn hotellin mysteeri

Pöräyttelevä mestarietsivä ratkaisee jälleen!

Terävästä päättelykyvystään tunnetun Peppusen Hylätyn hotellin mysteeri tarjoaa jälleen kiperiä arvoituksia. 
Testaa hoksottimiasi, bongaa peppuja, etsi virheitä ja jännitä, kuinka Peppunen paljastaa viekkaimmat konnat tavaramerkillään, jättiläismäisellä pierulla!

Troll: Mestarietsivä Peppunen – Hylätyn hotellin mysteeri, Nemo 2021

Kirjaesittely: Roni Back – Matkani somen huipulle

Suomituben supertähden kirja matkasta menestykseen ja elämästä kulisseissa. 

Kymmenvuotisen tubettajauransa aikana Roni Back on tuonut iloa, inspiraatiota ja piristystä tuhansien suomalaisten arkeen. Ronin 18-vuotiaana aloittama harrastus on johtanut kanavaan, jota seuraa yli puoli miljoonaa ihmistä. Hän on julkaissut lähes 2000 videota, kiertänyt ympäri maailmaa, tavannut kiinnostavia ihmisiä ja kokenut uskomattomia asioita. Kirjassaan hän avaa itsestään sitä puolta, joka ei usein näy. Esiin pääsevät tarinat videoiden taustalla, sekä epäonnistumiset ja julkisuudessa elämisen varjopuolet. Roni pohtii myös muun muassa sosiaalisen median murrosta ja aikuisuuden tuomia iloja ja haasteita.  

Kuva Sara Riihiaho

Roni Back, Matkani somen huipulle, 2022, Otava

Kirjaesittely: Kalle Veirto – Ohuin ja hauskin kirja

Martti, 17, on ajautunut elämässään pienoiseen pattitilanteeseen. Rahalle on reikiä kotona ja kohta myös koulussa, ja paras keino ansaita riihikuivaa on laatia menestyksellinen novelli ja napata koululaisten kirjoituskilvan pääpalkinto. Mutta miten ihmeessä se onnistuisi, kun pohjana on vain plagiaatiksi väitetty runo yläkoulussa ja kirjailijan luento kirjoittamisen saloista? Ja yksi radiomastokin pitäisi välissä maalata Velton ja Kullin kera… 

Miska. Kuva Sara Riihiaho.

Kalle Veirto: Ohuin ja hauskin kirja, 2020 Karisto

Kirjaesittely: Yuval Noah Harari – Sapiens

Maailmanlaajuinen suurmenestys Sapiens nyt myös sarjakuvana!

Yuval Noah Hararin menestysteoksen ensimmäinen osa Ihmiskunnan synty nyt tunnetun ranskalaispiirtäjä Daniel Casanaven sarjakuvana.

Meidän tarinamme Homo sapiens -lajina alkoi Afrikasta noin 300 000 vuotta sitten. Tuohon aikaan maan kamaralla taivalsi monia muitakin Homo-suvun edustajia, eivätkä sapiensit vaikuttaneet vielä mitenkään poikkeuksellisilta. Mutta pian he olivat syrjäyttäneet muut ihmislajit ja levinneet ympäri maapalloa. Miten sapiensin kaltainen heikko eläin kykeni siihen?

Sapiens-sarjakuvassa historioitsija Yuval Noah Harari astuu itse näyttämölle yhdessä veljentyttärensä Zoen kanssa ja ryhtyy selvittämään tätä arvoitusta. Harari tekee sen älykkäästi, hauskasti ja yllättävästi, kuten menestysteoksessaan Sapiens – Ihmisen lyhyt historia, mutta vieläkin lähestyttävämmin ja viihdyttävämmin.

Yuval Noah Harari: Sapiens – Ihmiskunnan synty, sarjakuva, Bazar, 2020.

Kirjaesittely: Paahde, Louis Sachar

Stanley Yelnats on poika, jonka kohtalona on olla väärässä paikassa väärään aikaan. Kun lenkkitossu putoaa taivaasta hänen päähänsä, Stanley joutuu syyttömänä poikien rangaistusleirille paahtavan kuumaan autiomaahan. Mutta kohtalolla on takataskussaan paljon muutakin. Sattumien palapeli, joka alkoi muotoutua sata vuotta sitten autiomaan ollessa vielä järvi, on lukijan ratkaistava itse. 

Yhdysvaltalaisen Louis Sacharin jo kulttimainetta saavuttanut nuortenkirja on ollut valtaisa myynti- ja arvostelumenestys ympäri maailman.  

Louis Sachar: Paahde, Otava, 2011

Kirjaesittely: Kesätuulten Cecilia, Satu Heimonen

Milkan ja Liitu-kissan kesälomalla puhaltavat muutosten tuulet…

11-vuotiaan Milkan suurin haave on toteutunut, kun perheeseen on otettu ragdoll-pentu. Suokaislan suloinen Cecilia, eli tuttavallisemmin Liitu, onkin uskomattoman ihana mutta niin villi, että Milka pelkää äidin ja isäpuolensa kyllästyvän koko lemmikkiin.

Kuva Sara Riihiaho

Odotettu kesäloma alkaa myrskyisissä tunnelmissa, eikä mikään mene niin kuin Milka on ajatellut. Milka haaveilee mökkilomasta, mutta isäpuoli ei halua villiä pikkukissaa mukaan riehumaan, ja suunnitelmat parhaan ystävän Heinin kanssa kariutuvat. Kaiken lisäksi Milkan isä on uuden tyttöystävänsä, hyisen Anniinan lumoissa ja tuntuu unohtaneen tyttärensä kokonaan.

Kesätuulten Cecilia kuvaa eloisasti ja todenmakuisesti eläinrakkaan Milkan perhe- ja ystävyyssuhteita sekä uusperheen toisinaan kiemuraista arkea.

Epäonnisen mökkijuhannuksen jälkeen isäpuoli pudottaa uutispommin, joka lyö Milkan ja koko perheen ällikällä…

Satu Heimonen, Kesätuulten Cecilia, Kustannus-Mäkelä, 2017

Kirjasto vai monitoimitalo?

Suomi on perinteisesti lukijakansaa  – on ainakin ollut sitä. Yksi tämän mieltä virvoittavan harrastuksen keidas on kirjasto, kaikkien ulottuvilla oleva peruspalvelu.

Viime vuosina kirjastojen palvelujen kirjo on laajentunut moneen suuntaan, ja mukaan on tullut runsaasti erilaisia aktiviteetteja ja tarjontaa. Onko vaarana, että kirjallisuus ja lukeminen häviävät lapsipuolen asemaan? Missä kulkee raja, jolloin kirjasto muuttuu monitoimitaloksi? Onko raja jo ylitetty? Onko sillä merkitystä? Näkyykö paljon puhuttu lasten ja nuorten lukutaidon hiipuminen kirjaston arjessa?

Karjaan uudesta ja aiemmista kirjastoista keskustelemassa on vastaava kirjastonhoitaja Ann-Kristin Nylund, joka on nähnyt Karjaalla kolmen eri kirjaston vaiheet. Miten uusi Fokus on otettu vastaan? Luvassa myös lukuvinkkejä! Suvi Heino

Mitä kuuluu Karjaan rautatieasemalle?

Karjaalle perustettiin rautatieasema vuonna 1873, 150 vuotta sitten. Nykyinen asemarakennus on  arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1898, ikää silläkin jo 125 vuotta.

VR:n toiminnan vähä vähältä hiipuessa myös rakennus jäi pois matkailijoiden käytössä. Viimeiseksi suljettiin odotussali, joka valvomattomana tilana joutui toistuvan ilkivallan kohteeksi.

Mutta nyt asema on saanut uuden elämän, ja sen aiemmissa asiakaspalvelutiloista löytyy urheiluhieroja, Karisfornia Ink -tatuointistudio, Sunnuntaileipurin Kaffe ja Kakku -lounaspaikka sekä vanha tuttu, asemaravintola. Vastavalmistunut, tilava neljän makuuhuoneen Airbnb täydentää tarjonnan.

Aseman uudet omistajat, veljekset Andreas ja Nico Rönnberg kertovat, mikä heidät innosti tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen hankintaan. Miten rakennuksen ikä on vaikuttanut sen kunnostamiseen ja käyttökohteiden muutoksiin? Minkälaisia vaiheita kunnostuksessa oli? Mitkä osat ovat alkuperäistä asemaa? Tuliko korjausprosessin aikana vastaan yllätyksiä? Suvi Heino

Kuvat Sara Riihiaho

Karisfornia Ink – Elämä kuviksi

Lasten syntymät, puoliso, elämän esikuva tai muut itselle tärkeät tapahtumat ovat asioita, joita näkyy ikuistettuina kuvina ja värssyinä ihmisten ihoilla. Yhdelle riittää yksi kuva, mutta moni palaa kerta toisensa jälkeen uusien aiheiden ja ideoiden kanssa lisäämään tuoreita lukuja omaan tarinaansa. Omaksi ja muiden iloksi.

Sara Rönnberg. Kuva Sole Garghentino-Nygård

Karjaalainen Sara Rönnberg on alallaan tunnettu tatuointitaiteilija, jonka studiossa asiakkaiden toiveet hahmottuvat luonnoksiksi ja lopulta kehon koristeeksi. Karisfornia Ink sijaitsee Karjaan keskustassa, entisen rautatieaseman lipunmyyntitoimiston tiloissa. Keskeinen sijainti on iso etu, sillä niin pääkaupunkiseudulta kuin Turun puoleltakin matkanteko ja studiolle tulo on vaivatonta.  

Miten tatuointialalle voi Suomessa kouluttautua? Minkälainen on Saran taival ensimmäisistä luonnoskuvista menestyneeksi tatuointitaiteilijaksi. Entä minkälaiset kuva-aiheet ovat tällä hetkellä suosituimpia? Mikä mustetaiteessa on haasteellisinta?

Kaksi kertaa vuodessa Sara avaa ajanvarauskalenterin, jolloin seuraavan puolen vuoden aikataulut lyödään lukkoon. Pian on taas se aika… Suvi Heino

Yhteystiedot: Karisfornia Ink, Alingsåsgatan 31, 10300 Karis

sara.ronnberg@hotmail.com

Koti | Home: Päivi Alajuntti ja Leena Hurri

Ääniteos Koti | Home sai alkunsa eläkeläistaloon sijoittuvista tapahtumista. Kaikki kodit eivät ole turvallisia mm. terveyden kannalta.

Koti | Home valmistui yhteissuunnittelun menetelmin. Päivi Alajuntin ja Leena Hurrin muodostamassa työryhmässä keskustelu ja kuuntelu olivat päärooleissa. Leena toimi käsikirjoittajana ja esiintyjänä ja Päivi vastasi äänisuunnittelusta ja toteutuksesta.

Ääniteokseen osallistui eläkeläistalon asukkaita.

Radiofiskars tarjoaa esityspaikan Koti | Home -ääniteokselle, joka on osa Onoman kesänäyttelyä 2023 Arts & Crafts and Rabbit Holes 21.5.-10.9.2023, joka avoinna yleisölle Kuparipajan näyttelysaleissa ja ulkoalueilla ma-su klo 11-18. 

Lisätietoja: https://onoma.fi/nayttelyt/

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle 3/3

III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:

I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?

II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?


Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle 2/3

II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:

I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?

III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?


Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle 1/3

I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä
maataloudelle mammuteista tähän päivään?

Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle
Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina
niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä
helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan.
Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä
olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon
kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat
ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän
päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja.
Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee
luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.

Sarjan seuraavissa osissa käsittelyssä ovat:

II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?
III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen
keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?


Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin
paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla.
Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.

BIISI –23 finaalin voittaja: ARVOTUS

KELMU ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti sunnuntaina Uncanilla 26.3.2023 BIISI –23 -musiikkikilpailun finaalin. Yhdeksän finalistin joukosta voittoon ylsi Arvotus (Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen) kappaleellaan Tuhkaksi.

Radiofiskars kävi MLL:n bändikerhossa Fiskarsissa kysymässä voittajien ja voittokappaleen taustoista. Niistä kertovat Malla ja Olga. Suvi Heino

BIISI-23 kilpailun finaali

ENSIMMÄINEN KILPAILU RAASEPORIN ALUEEN LAULUNTEKIJÖILLE IKÄÄN
KATSOMATTA
Karjaan elävän musiikin yhdistys KELMU ry järjesti kevään 2023
aikana BIISI-23 kilpailun, jonka finaali käytiin Uncanilla 26.3.23.
Voittajakolmikko:

1. Arvotus kappaleella Tuhkaksi. Arvotus on alueen uusi oma tyttöbändi. Maustetytöt vaviskoon!

2. August Oscar kappaleella Maanantain Makuinen Mannapuuro. August Oscarin kappale kunnioittaa vanhan liiton poprokkia arkielämän lyriikoiden kera.

3. Spiriturama kappaleella Classic Domination. Spriruturama vie meitä tyylikkäällä tuotannollaan mielikuvamatkalle
Goan trancebileisiin.

Voittajakappaleet kuultavissa mm. YouTube:ssa ja KELMU ry Facebook
sivuilla.

Marika Seager, Mikaela Mansikkala ja Markojuhani Rautavaara.


Biisi -23 tuomaristossa:

Markojuhani Rautavaara /Lauluntekijä, muusikko

Marika Seager / Musiikkipedagogi, muusikko

Ilari Edelmann / Säveltäjä, muusikko

Mikaela Mansikkala/ Laulaja-lauluntekijä

Luonto ja ilmasto kunnallisessa päätöksenteossa – paneelikeskustelu Karjaalla 29.3.

”Raaseporin luonto ry järjesti paneelikeskustelutilaisuuden luonnosta ja ilmastosta Lärkkulla Folkakademin auditoriossa Karjaalla. Kutsun paneelikeskusteluun saivat kaikkien niiden puolueiden paikallisosastot, joilla on edustaja Raaseporin kaupunginvaltuustossa kuluvalla vaalikaudella. Paneelikeskustelua johtivat Peter Buchert Hufvudstadsbladetista sekä Otto Bruun, ympäristöoikeuden tutkija Itä-Suomen yliopistosta. Etukäteen laadittujen kysymysten lisäksi myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää panelisteille kysymyksiä. Paneelikeskustelu oli vapaasti kaksikielinen.

Järjestämällä paneelikeskustelun yhdistys haluaa nostaa luonto- ja ilmastokysymykset julkisen keskustelun eturiviin myös paikallisesti Raaseporissa.”

Äänityöt KELMU ry.

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 4/4

Matka kirjailijuuteen
Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Kenestä tulee kirjailija? Millä perusteella valitaan, kenen kirja julkaistaan? Kuinka paljon arvoa asetetaan jo ennalta henkilöbrändille? Miten kirjailijuus on muuttunut vuosien varrella? Millaista on nykykirjailijan arvovalta ja asiantuntijuus? Millaisia merkityksiä julkkiskirjallisuus saa nyky-yhteiskunnassa ja kirjallisella kentällä? Nykykirjailijuuden moninaisista poluista keskustelemassa Tympeät tytöt -sarjakuvan luonut Riina Tanskanen, kustantaja Satu Laatikainen sekä markkinoinnin luova suunnittelija ja kirjallisuudenopiskelija Leea Hakkarainen.

Sarjan edellisissä osissa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”, minkä jälkeen aiheena oli matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Keskustelusarjan kolmannessa osassa teemana oli kirjalliset aikamatkat. 

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 3/4

Kirjalliset aikamatkat

Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Mitä aikamatka menneisyyteen kertoo meille nykypäivästä? Mitä opittavaa meillä on historiallisesta fiktiosta? Miten kirjallisuudessa on käsitelty tulevaisuutta? Miten nykykirjallisuudessa ja -kulttuurissa käsitellään aikamme ahdistusta kirjoittamalla utopioita ja dystopioita? Miksi kuvitteellisissa maailmoissa usein taannutaan menneisyyteen samalla kun katsotaan tulevaisuuteen? Keskustelemassa dystopioita tutkinut kirjallisuudentutkija Hanna Samola, kirjailija, runoilija ja kuvataiteilija Tiina Lehikoinen sekä kokemuksen historiaan perehtynyt historiantutkija Heikki Kokko. Haastattelijana Tytti Koivisto.

Sarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”, minkä jälkeen aiheena oli matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Sarjan viimeisessä osassa pohditaan, millainen on matka kirjailijuuteen. 

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 2/4

Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Matkakirjallisuus ilmastokriisin aikakaudella
Millaisia matkoja kirjallisuudessa tehdään? Miten matkailu on muuttanut kirjallisuutta ja toisinpäin? Onko kirjailijalla lupa matkustaa taustatyötä tehdäkseen? Onko ekologisin matka kirjallinen? Matkakirjallisuudesta ja kirjallisista matkoista keskustelemassa kirjallisuudentutkija Lieven Ameel, runoilija ja kustantaja J.K. Ihalainen sekä  kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa. Haastattelijana Magdaleena Murto.

Sarjan ensimmäisessä osassa keskusteltiin elämän ja maailman metaforista teemalla ”Elämä on matka”. Seuraavan osan aiheena on matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Kirjallisten aikamatkojen jälkeen mietitään, millainen on matka kirjailijuuteen. 

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

KULUTTAJANSUOJALAKIA PÄIVITETTIIN – SUULLISET SOPIMUKSET VAHVISTETTAVA ENTISTÄ TIUKEMMIN

KULUTTAJANSUOJALAKIA PÄIVITETTIIN  – SUULLISET SOPIMUKSET VAHVISTETTAVA ENTISTÄ TIUKEMMIN

Monilla on kokemusta puhelimessa solmituista sopimuksista, joiden sisällöstä on jäänyt asiakkaalle väärä käsitys. Myyjä ei ehkä ole kertonut sopimuksesta aivan kaikkea tai pahimmassa tapauksessa antanut harhaanjohtavia lupauksia. Kuluttajansuojalain päivityksen myötä sopimus ei ole pätevä ellei asiakas ole vahvistanut tätä esimerkiksi sähköpostilla. Käytännön toivotaan vähentävän harhaanjohtavaa puhelinmyyntiä, toisaalta tämä korostaa asiakkaan velvollisuutta perehtyä sopimuksen sisältöön ennen tämän hyväksymistä. Heikki Jaakkolan haastateltavana kuluttaja-asiantuntija Juha Beurling-Pomoell.

Juha Beurling-Pomoell

Paneelikeskustelut matkasta ja matkustamisesta, osa 1/4

Tampereella helmikuussa järjestetyn Elävän Kirjallisuuden Festivaalin aiheena oli Matka. Radiofiskars julkaisee neljä tätä teemaa eri suunnilta lähestyvää paneelikeskustelua.

Elämä on matka

Miksi metaforat auttavat meitä ymmärtämään abstrakteja ilmiöitä? Miksi juuri tietyt metaforat ovat vakiintuneet? Mitä käyttämämme metaforat kertovat yhteiskunnasta ja ihmisenä olemisesta? Millaisia ovat tulevaisuuden metaforat? Elämän ja maailman metaforista keskustelemassa vapaa kirjoittaja Saara Metsäranta, kirjallisuudentutkija, runoilija ja esseisti Tero Tähtinen sekä mm. spekulatiiviseen nuortenkirjallisuuteen perehtynyt kirjallisuuden tohtoriopiskelija Sonja Mikkonen. Haastattelijana Sofia Blomberg. (Keskustelun alussa kuuluva napsutus poistuu muutamassa minuutissa.)

Sarjan seuraavan osan aiheena on matkakirjallisuus ilmastokriisin aikana. Kirjallisten aikamatkojen jälkeen mietitään, millainen on matka kirjailijuuteen.

Tampereella 4.2.2023 järjestetyn ohjelmien taltioinnista vastaa Tredu.

Kuparipajan Sanna Nikula ja Mikko Olanterä

Liki vuosi on kulunut siitä, kun Sanna Nikula ja Mikko Olanterä ottivat kokonaan uusitun ravintola Kuparipajan haltuunsa. Remontin viivästymisen takia Kuparipaja avasi ovensa matkailusesongin jo alettua, joten pehmeää laskua uuteen yrittäjyyteen ei ollut. Molempien pitkän ravintola-alan kokemuksen ansiosta kaikki sujui erinomaisesti.

Miten Sanna ja Mikko päätyivät Fiskarsiin ja Kuparipajaan? Mitä odotuksia heillä oli tuolloin, ja miltä kulunut vuosi tuntuu näin jälkikäteen? Miten Kuparipajassa valmistaudutaan tulevaan matkailukauteen? Haastattelun lopussa kuullaan yrittäjien Veitsitehdasta koskevista suunnitelmista. Suvi Heino

Näkymä Kuparipajan uuteen keittiöön, etualalla Mikko Olanterä. Kuva Fiskars Village.

Ravintola Kuparipaja tarjoilee maukasta lounasta ja á la carte ruokaa kauden parhaista raaka-aineista. Kuparipajassa tiivistyy Fiskarsin Ruukin henki: perinteiset käsityötaidot yhdistettynä moderniin ajatteluun ja designiin. Loistavan ruuan lisäksi ravintolassa saatavilla paikallisten juomatuottajien tuotteita.  Ravintolassa on jopa 200 asiakaspaikkaa.

Alakerrassa viihtyisä Kulma (55 paikkaa) sekä 24-paikkainen Paja toimivat yhdessä tai erikseen juhlia varten ja yläkerrassa 100 paikkaisen Hiomo-salin ja 45 paikkaisen Masuuni-kabinetin voi niin ikään varata yhdessä tai erikseen. Ravintola on kokonaisuudessaan esteetön.

kuparipaja@kuparipaja.fi
019 237045

Kuparivasarantie 5
10470 Fiskars

.

Miten elää suden kanssa? Hur kan man leva med vargen i vår närhet?

SusiLIFE-hankkeen järjestämä yleisötilaisuus Karjaalla 9.2.2023 (tilaisuus oli pääasiassa ruotsinkielinen)

Ihmisen kanssa samoilla alueilla liikkuva susi herättää kiinnostusta ja ihailua, mutta aiheuttaa myös huolta, pelkoa ja joskus koira- ja kotieläinvahinkoja. Kesän ja talven 2022 havaintojen mukaan Raaseporin alueella vaikuttaa edelleen kaksi laumareviiriä; Raasepori-Salon ja Snappertunan susireviirit. Susi on Suomessa uhanalainen, mutta suotuisan suojelutason ja elinvoimaisen susikannan saavuttaminen on haastavaa, jos ihmiset kokevat rinnakkaiselon suden kanssa vaikeaksi. Yleisötilaisuus oli raaseporilaisille mahdollisuus keskustella aiheesta ja saada tietoa asiantuntijoilta ja viranomaisilta.

Tilaisuuden puhujat:

Tilaisuuden puhujat:
Madeleine Nyman, SusiLIFE projektipäällikkö, Luonnonvarakeskus
Miten voimme edistää ihmisten ja suden rinnakkaiseloa? SusiLIFE-hankkeen toiminta.

Visa Eronen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, Uusimaa
Susireviirit Raaseporissa ja lähialueilla, suden vuosi, eri toimijoiden roolit susiasioissa valtakunnallisesti ja paikallisesti.

Henrik Rehn, petoyhdyshenkilö, Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistys
Petoyhdyshenkilön rooli, milloin otetaan yhteyttä petoyhdyshenkilöön.

Jarmo Markkanen, luontoharrastaja Raasepori-Salo susireviirin yhteistyöryhmästä
Susireviirien yhteistyöryhmien toiminta.

Martin Hägglund, Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja
Alueellisten riistaneuvostojen toiminta.

Tobias Forsstedt, vanhempi konstaapeli, Länsi-Uudenmaan poliisilaitos. Lainsäädäntöä ja poliisin ohjeet susitilanteisiin.

SusiLIFE:

SusiLIFE-hankkeessa välitämme tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edistämme eri ryhmien vuorovaikutusta susialueilla ja kehitämme työkaluja susien aiheuttamien vahinkojen torjuntaan.

Hanke toimii vuosina 2019–2025 ja sitä toteuttavat Luonnonvarakeskus (koordinaattori), Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. SusiLIFE on saanut rahoitusta EU:n LIFE-ohjelmasta. Hanketta rahoittavat lisäksi MMM, YM ja toteuttavat organisaatiot. Lisäksi MTK rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä.

susilife.fi

Milja: Tähtihevosten kutsu

Tyttöenergiaa, taikavoimaa ja paljon hevosia!

Kuva Sara Riihiaho.

Milja valitsi kirjansa Helena Dahlgrenin fantasiakirjasarjasta, joka perustuu hevostyttöjen suosikkipeliin Star Stable. Sarjan ensimmäinen osa, Tähtihevosten kutsu, yhdistää seikkailua, hevosia ja mysteerejä. Star Stable -maailmassa jokainen tyttö on sankari ja unelmien hevonen vain yhden mysteerin päässä.

Aloitusosassa Lisa saapuu lumotulle Jorvikin hevossaarelle. Uudet ystävät ja salaperäiset tähtihevoset avaavat Lisalle uuden, kiehtovan maailman, jossa hänellä on suuri vastuu: Lisa on yksi neljästä sielunratsastajasta, joiden on puolustettava hevosten saarta pahalta magialta.


Helena Dahlgren: Star Stable. Sielunratsastajat, osa 1. Tähtihevosten kutsu. Tammi, 2020.

Tiiu ja uhkarohkea kissanpentu

Tiiun valitsemassa kirjassa Avan perheeseen muuttaa kissanpentu, jolla on hurja nimi: Tiikeri. Vaikka se saattaa olla olemattoman pieni, on sen seikkailuhalu loputon. Valitettavasti se tarkoittaa, että Tiikeri joutuu jatkuvasti ongelmiin. Yksi tällainen ongelma on, kun Tiikeri lähtee karkuteille. Onneksi Ava on neuvokas ja valmis tekemään paljon pelastaakseen kissansa.

Kuva Sara Riihiaho.

Holly Webb: Tiikeri, uhkarohkea kissanpentu. Karisto, 2022.

Verneri: Etsivä Vertti ja varastettu veistos

Vertin naapurista on yön aikana varastettu arvokas pronssiveistos. Poliisitutkimukset houkuttelevat rikospaikalle uteliaita, heidän joukossaan on myös Vertti.

Kun kotona paljastuu, että suvussa on ollut oikea etsivä, on Vertin uravalinta sillä sinetöity! Isoisä Albert Vatajan vanha tutkimuslaukku löytyy vintiltä, ja Vertti ryhtyy parhaan kaverinsa Korpin kanssa nuuskimaan tapausta.

Korppi saa kuitenkin flunssan, ja Vertti pyytää naapurin Lissua sijaistavaksi tutkimusapulaiseksi. Tutkimukset jatkuvat etsiväkolmikkona, vaikka Korppi ei olekaan aivan vakuuttunut naisvahvistuksen tarpeellisuudesta.

Jäljet johtavat läheiselle kalasavustamolle. Kun etsivämme lähtevät tutkimaan paikkaa tarkemmin, he eivät arvaa päätyvänsä elämänsä merimatkalle…

Kuva Sara Riihiaho.

Kari Evinsalo: Etsivä Vertti ja varastettu veistos, Kustannus-Mäkelä, 2013.

Elmo: Kirkkain yö

Elmon kirjavalintana on Tulisiivet-sarjan 5. osa, Kirkkain yö. Kohtalon lohikäärmeenpoikasten on löydettävä keino, jolla he voivat lopettaa Pyrrhiaa riepottelevan sodan. Musertavat uutiset horjuttavat Leimun uskoa lohikäärmeenpoikasten tehtävään. Seuraako hän sokeana kohtaloaan? Vai voivatko poikaset muuttaa ennustusta ja pelastaa maailman itse valitsemallaan tavalla?

Tui T. Sutherland: Kirkkain yö. Gummerus, 2022.

Puutarhurin kevät

Puutarhuri, viherrakentaja Anne Väinämö kertoo näkemyksistään puutarhanhoidosta, ja antaa vinkkejä valmistautumisesta kevään kasvukauteen. Jutussa erityisenä näkökulmana on sopivamman puutarhan suunnittelu ja hoito niin Fiskarsin alueen kuin muillekin puutarhureille. Toimittajana Ulla Korhonen.

Kuva Anne Väinämön kuva-arkisto.

Miksi siili kiroilee? Tunnetaitokeskustelu

Milla Paloniemen rakastettu sarjakuvahahmo Kiroileva Siili säestää mentaalivalmentaja Jenni Sofian opastusta tunnetaitoihin. Miksi tunteiden kohtaaminen on tärkeää? Mistä tunteet kertovat? Miten löytyy yhteys toisiin ihmisiin? Entä onko kiroileva siili suomalainen?

Haastattelijana Simo Ollila.

Jenni Sofia & Milla Paloniemi: Miksi siili kiroilee? Otava, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

Finlandia-voittajat 2022

Finlandia-voittajat

Iida RaumaHävitys (kaunokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2022)

Kuva Marek Sabogal

Romaani ihmisestä, joka melkein tuhottiin, kaupungista, joka on tuhottu moneen kertaan, planeetasta, jota tuhotaan juuri nyt.

Vimmainen vaatimus muistaa, rakkaus poltetun ja puretun Turun ihmeelliseen historiaan sekä ytimiin yltävä kipu punoutuvat häikäiseväksi kuvaelmaksi väkivallasta, jonka kehät laajenevat aina planeetan ääriin asti.

Ville-Juhani SutinenVaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta (tietokirjallisuuden Finlandia-voittaja 2022)

Miksi me luemme pitkiä ja vaikeita kirjoja? Onko se pelkkää kulttuurista snobbailua, vai antavatko kirjat jotain, mitä lyhyemmät ja helpommat teokset eivät voi tarjota? Näitä kysymyksiä kirjailija Ville-Juhani Sutinen alkoi pohtia huomatessaan pandemian aikana lukevansa tuhatsivuisia kirjoja.

Vaivan arvoista tarkastelee kolmeatoista mutkikkaana pidettyä teosta Fjodor Dostojevskin Karamazovin veljeksistä Dorothy Richardsonin 2000-sivuiseen romaanisarjaan Pilgrimage ja Irmari Rantamalan Harhamasta Rebecca Westin mammuttimaiseen matkakirjaan.

Eeva TurunenSivistynyt ja miellyttävä ihminen (kaunokirjallisuuden Finlandia, yleisön suosikki 2022)

Kuva Laura Malmivaara

Turusen romaani luovii empatian ja turhautumisen välillä eri sukupolvien tilinteon hetkellä. Turunen rakentaa pistämättömän osuvilla havainnoilla kokonaisuuden, jossa huumori yhdistyy arkipäiväisyyteen ja melankoliseenkin pohjavireeseen. Romaanin säemäinen ja dialoginen ilmaisumuoto ohjaa lukijan huomion kielen nyansseihin, joiden sävyt ja tunnelmat Turunen hallitsee nautinnollisella tavalla.

Kirjailijoita haastattelee Elina Lahdenkauppi

Iida Rauma: Hävitys, Siltala, 2022.

Ville-Juhani Sutinen: Vaivan arvoista. Esseitä poikkeuskirjallisuudesta, Avain, 2022.

Eeva Turunen: Sivistynyt ja miellyttävä ihminen, Siltala, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2022

ROSK’N ROLL NOSTAA REILUSTI JÄTEMAKSUJA

ROSK’N ROLL NOSTAA REILUSTI JÄTEMAKSUJA
RAHAT MÄÄRÄ KÄYTTÄÄ TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN

Rosk’n Roll esittää reilua korotusta kotitalouksien jätemaksuihin. Korotus on herättänyt keskustelua koska kuntien kokonaan omistama, monopoliasemassa toimiva, voittoa tavoittelematon yhtiö on tehnyt viime vuosina hyvää tulosta. Voittovarat käytetään toimitusjohtaja Vesa Heikkosen mukaan palvelujen ylläpitoon ja kehittämiseen, ei osinkoihin tai omistajakuntien talouden tukemiseen. Kierrätyksen kehittyminen edellyttääkin yhtiöltä uusia investointeja ja toimintoja. Haastattelija Heikki Jaakkola

Heikki Kännö: Ihmishämärä

Ihminen on tuhonnut planeettansa elinkelpoisuuden ja hänen valtakautensa luomakunnan herrana on ohi. Tapahtuu käänteinen Götterdämmerung: vanhat jumalat palaavat takaisin, on tullut ihmisten vuoro hiipua hämärään. Arvostetun tekijän neljäs romaani, jota hän pitää tähänastisena päätyönään. Heikki Kännöä haastattelee Jenna Väliviita.

Kännön esikoisteos Mehiläistie oli ehdolla useiden palkintojen saajaksi, ja toinen romaani Sömnö voitti Runeberg-palkinnon. Kolmas, Runoilija, saavutti Finlandia-ehdokkuuden.

Heikki Kännö: Ihmishämärä, Sammakko, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  4.12.2022

Olli Jalonen: Stalker-vuodet

Nuori opiskelija palkataan salaiseen tutkimukseen kaksinkertaisen Finlandia-voittajan vaikuttavassa romaanissa. Sukupolviromaaniksi kuvattu Stalker-teoksessa päähenkilö ajautuu sivuun omasta elämästään, kyseenalaistaa tehtävänsä, mutta ei kuitenkaan lopeta, vaan mukautuu.

Kirjan Indonesian jakso perustuu Jalosen omaan kokemukseen tiedotustehtävissä. Minkälaista tiedottajan työ oli? Minkälaista on kirjoittaa mustaa valkoiseksi? Mikä kirjan päähenkilön pelastaa?

Kirjailija Olli Jalosta haastattelee Silka Raatikainen.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2022

Olli Jalonen: Stalker-vuodet, Otava, 2022.

Matti Apunen ja Sami Suojanen: Taloustiedon sokeat pisteet

Poliittinen mielipidevaikuttaja Matti Apunen ja taloustoimittaja Sami Suojanen keskustelevat.

Mikä on talousjournalismin nykytila Suomessa? Miksi politiikka kiinnostaa toimittajia, mutta talous ei? Ymmärtävätkö toimittajat talouden perusasioita?

Sumuverhon rakentelusta korporaatioviestinnässä. Pitääkö toimittajan haastaa vallanpitäjiä? Miten toimittaja huolehtii, ettei häntä höynäytetä?

Matti Apunen: Sinistä terästä – Suomalainen konepaja ja tulevaisuus, Cash Flow Guidance – CFG, 2022.

Juha Vikman, Sami Suojanen: Paljastavat luvut: mitä tilinpäätöksestä kannattaa etsiä ja johtajilta kysyä? Cash Flow Guidance – CFG, 2021.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2022

Lyyti ja Elokuvan arvoitus

Lyyti valitsi kirjan suositusta dekkarisarjasta. Elokuvan arvoituksessa etsiväpari Lasse ja Maija ovat murtovarkaiden jäljillä!

Vallilassa kuvataan elokuvaa, ja asukkaat ovat haljeta uteliaisuudesta. Poliisimestarillekin tarjotaan pientä roolia – sillä ehdolla, että hän suostuu sulkeutumaan häkkiin saadakseen yhteyden tunteisiinsa. Ja kuinka ollakaan, samana yönä kun kaupungin ainoa poliisi istuu lukkojen takana, optikkoliikkeeseen murtaudutaan. Vielä oudommaksi tilanne muuttuu, kun esiin tupsahtaa vanha kirje…

Lyyti, kuva Sara Riihiaho.

Martin Widmark: Lasse-Maijan Etsivätoimisto: Elokuvan arvoitus, Tammi, 2020.

Aava: Tanssitaan, Sinttu!

Aava valitsi ponityttöjen suosikkisarjasta kirjan Tanssitaan, Sinttu! Kirja kertoo Elinan ja hänen hoitoponinsa Sintun seikkailuista kodikkaalla Siltakylän tallilla.

Aava, kuva Sara Riihiaho.

Elina ja muut hoitajat ovat treenanneet kouluratsastusta ahkerasti koko kevään, ja nyt he pääsevät nauttimaan kovan työnsä tuloksista. Välillä Sinttu kulkee jo niin hienosti, että Elinasta tuntuu kuin se tanssisi, mutta kuinka sujuvat ensimmäiset harjoituskisat? Jännitystä on välillä vaikea pitää kurissa, ja hevoskesään mahtuu myös yllätyksiä, jotka koettelevat porukan yhteishenkeä.

Lin Hallberg, Margareta Nordqvist: Tanssitaan, Sinttu! Tammi, 2022.

Nea: Soturikissat – Villiin luontoon

Nean kirjavalintana on suositun kissasaagan ensimmäinen osa, Soturikissat – Villiin luontoon: ”Jos päätät osallistua koulutukseemme, meidän on vietävä sinut klaanin luo. Sinun on elettävä kanssamme ja kunnioitettava tapojamme. Muussa tapauksessa sinun on palattava Kaksijalkalaan, etkä saa koskaan tulla klaaniin takaisin. Et voi elää tassu kummassakin maailmassa.”

Nea, kuva Sara Riihiaho.

Erin Hunter: Soturikissat – Villiin luontoon, Art House, 2014.

Unissa lentämisen opas

Emilia Lehtisen Unissa lentämisen opas kertoo parhaat vinkit riemukkaisiin lentoretkiin! Kuka tahansa voi oppia lentämään, nimittäin unissaan. Miltä unessa lentäminen tuntuu? Mitä kannattaa tehdä ennen nukahtamista? Mistä löytyy paras lentoasento? Minne lennon päätteeksi on hyvä laskeutua? Kirja sisältää myös lentoharjoituksen sekä todellisuustestin.

Emilia Lehtinen: Unissa lentämisen opas, Avain 2022. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

VaLas (Vapaat lasten- ja nuortenkirjailijat)

Paneelikeskustelu – Pieni voi olla kaunista

VaLas (Vapaat lasten- ja nuortenkirjailijat) on esimerkki uudenlaisesta tavasta tuottaa laadukasta kirjallisuutta. VaLas-kollektiivin näkemyksellinen, rohkea ja pintatrendejä tuijottamaton linja on toimintavuosinaan synnyttänyt hyvän määrän korkeatasoista, kiitettyä ja palkittua lasten- ja nuortenkirjallisuutta. Miten siinä onnistuttiin? Mitä kollektiivi kirjailijoille antaa?

 Päivi Heikkilä-Halttusen kanssa keskustelemassa VaLas-kirjailijat Mervi Heikkilä, Päivi Lukkarila, Hannu Hirvonen ja Mimmu Tihinen. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret

Palkitun kirjailijan utopia Maailmankodista on rohkeudessaan pysäyttävä. Tulevaisuudenkuvitelma häikäisee elämänvoimallaan ja palauttaa lukijan kyvyn unelmoida. Siiri Enorantaa haastattelee Ville Hänninen.

Kuva: Veikko Somerpuro / WSOY.

Siiri Enoranta: Maailmantyttäret, WSOY, 2022. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  4.12.2022

Elina ja Sofia: Esiintymistaitojen salat

Kauhistuttaako esiintyminen vai nautitko esilläolosta? Miten esiintymistä voi harjoitella ja miten siihen voi valmistautua? Esiintyminen on paljon muutakin kuin näyttelemistä tai lavalla oloa. Kun tervehdit kaupan kassaa, esittäydyt uudelle henkilölle, haet musiikkiluokalle tai pidät koulussa esitelmän – kaikki on esiintymistä!

Uskalla loistaa” -kirja antaa neuvoja jännityksen voittamiseen. Kirjassa on myös erilaisia harjoituksia, joiden avulla jännitystä saa kuriin. Elina ja Sofia ovat nuoresta iästään huolimatta esiintymisen konkareita. Haastattelijana Henriika Tulivirta.

Kuva Tammi.

Elina ja Sofia, Reeta Vestman, Anthony Conley, Aura Marttinen: Uskalla loistaa, Tammi, 2022. Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  4.12.2022

Keltaisen kirjaston kääntäjät: Einari Aaltonen ja Helene Bützow

Tammen Keltainen kirjasto on tarjonnut suomalaisille laadukasta käännöskirjallisuutta maailmalta jo vuodesta 1954. Sarjassa on ilmestynyt jo yli 500 teosta, joiden joukossa on 31 Nobel-palkittua kirjailijaa. Koe Keltainen kirjasto suomentajien silmin ja kuule kirjasarjan uutuusteosten kääntäjiä. Keskustelemassa ovat palkitut kirjallisuuden kääntäjät Einari Aaltonen (mm. Abdulrazak Gurnahin Loppuelämät) ja Helene Bützow (mm. Kazuo Ishiguron Klara ja aurinko sekä Don DeLillon Hiljaisuus).

Kuva Tammi.

Mitkä ovat keskustelijoiden omat Keltaisen kirjaston suosikit?

Haastattelijana Tammen viestintäpäällikkö Johanna Harkkila Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla  3.12.2022

Kuva Tammi.

Juha Hurme – Tiu tau tilhi

Juha Hurmeen hilpeä Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista. Timanttisena vyöryvä tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana. Haastattelija Jussi Tiihonen.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 4.12.2022

Kuva Annina Mannila.

Tiu tau tilhi on kirja pienen laulun takaa avautuvista suomalaisen kulttuurihistorian ihmeellisistä sokkeloista: virallisista, koristelluista holveista ja unohduksen umpeuttamista väylistä. Pikku Inkerin laulusta ponnahtava tutkimusretki kulkee laulukirjantekijä Wilho Siukosen kohutusta väitöstilaisuudesta Fröbelin palikoiden kautta ”Suomen kansakoulun isän” Uno Cygnaeuksen naisseikkailuihin Novo-Arkangelissa Alaskassa.

Kirjasta selviää, minkä kokoinen maksa on jouhilintuna, tupsuniskana ja rötönä tunnetulla punapihlajien vakiovieraalla, ja Naantalin keskiaikaisen birgittalaisluostarin satsaus mausteisiin saa tietysti ansaitun huomionsa.

Juha Hurmeen hilpeän surumielinen tutkielma etenee ja poukkoilee ja naurattaa. Lukija saa halun oppia uutta, nähdä uudella tavalla. Runsas tieto ja mestarillinen ote havainnoida yhteneväisyyksiä näyttää palan maailmaa, joka on ihan pöhkö mutta ihan ihana.

Occo: Hirveä Harald

”Linnan kellarissa kummittelee. Aikuiset ovat peloissaan ja kieltävät ehdottomasti kaikilta kellariin menon. Katriinan mielestä häirikkö on kuitenkin paras kohdata…”

Occo suosittelee lukemaansa kirjaa lapsille, jotka pitävät jännityksestä.

Occo, kuva Sara Riihiaho

Magnus Ljunggren, Mats Vänehem: Hirveä Harald, Kustannus-Mäkelä, 2020.

Laila: Ella ja kaverit ihan kuninkaina

Laila luki Ella ja kaverit -sarjaan kuuluvan kirjan, koska se vaikutti kiinnostavalta – ja sitä se oli.

Ellan opettaja ilmoittaa luokkansa dna-testiin, jolla selvitetään mistä päin maapalloa kunkin esivanhemmat ovat kotoisin. Tulosten mukaan joku heistä on itsensä Aurinkokuninkaan jälkeläinen! Mutta kuka?”

Laila, kuva Sara Riihiaho

Timo Parvela: Ella ja kaverit ihan kuninkaina, Tammi, 2019.

Tilda: Pelokas pikku Nöpö

Tildan valintana on Pelokas pikku Nöpö:

Maddy on päättänyt järjestää uudelle kilpikonnaväriselle kissanpennulleen täydellisen kodin. Hän viettää kaiken aikansa Nöpö-nimisen pikkuisen kanssa leikkien ja paijaten sitä. Ennen pitkää Nöpö on riittävän vanha lähtemään ulos. Mutta se ei tiedä, että naapurin kaksi kollikissaa pitävät puutarhaa omana alueenaan ja yrittävät pelotella sen pahanpäiväisesti. Mitä ihmettä Maddy voisi tehdä?”

Holly Webb: Pelokas pikku Nöpö, Karisto, 2018.

Ruukin ankkapartion kesä ja muita LUMOn kuulumisia

Viime kesänä ruukin tunnetuimpiin hahmoihin kivunneet ankat ovat siirtyneet talvilepoon. Ankkapartio oli yksi LUMO (Luonnon monimuotoisuus) -hankkeen kokeiluista, joilla pyritään vähentämään vieraslajeja. Ankkojen kohteena oli erityisesti Fiskarsin museonmäen maastot ja niiden riesaksi levinneet espanjansiruetanat.

Hyvin rajallisissa oloissa elämänsä aloittaneet ankat sopeutuivat nopeasti uuteen ympäristöönsä, ja kesän mittaan lukuisat matkailijat ja ruukin asukkaat tekivät niiden kanssa tuttavuutta. Muutamassa viikossa ne olivat jo niin rohkeita, että lähtivät karkuteille ympäri kylää. Yksi ankoista katosi, mutta jäljelle jääneet ahkeroivat. Miten kesä ankkojen ja LUMOn muiden hankkeiden kanssa sujui? Miten onnistui muiden vieraslajien torjunta? Etenikö nurmikkojen muuntaminen niityiksi?

Museonmäen jälkeen ankat siirtyivät uuteen paikkaan. Kuvassa ne partioivat Peltorivin pihamailla.
Kuva Anna Kamara.

Mistä oikeasti tietää, onko ankka syönyt etanoita? Palaako partio takaisin ruukkiin ensi keväänä?

LUMO-hankkeen vetäjää, Anna Kamaraa haastattelee Suvi Heino.

Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista

Sirpa Pääkkönen. Kuva J. K. Ihalainen

Sirpa Pääkkönen esittelee kirjaansa Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista Turun Kirjamessuilla. 

”Sirpa Pääkkösen kirjassa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus heille merkitsee. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna omiin juuriin. Omassa sukutarinassa ja identiteetissä säilynyt karjalaisuus on elämänasenne ja ehtymätön inspiraation lähde.” Haastattelijana toimii Lotta-Sofia Saahko.

Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista, SKS Kirjat, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Inkerikkojen historiaa

Taisto Raudalainen (vas.), Lea Pakkanen ja Minna-Kerttu Kekki. Kuva J. K. Ihalainen

Inkerikkojen historiaa ja inkeriläisten kokemuksia luotaavassa keskustelussa kuullaan vironinkerilästä perspektiiviä aiheeseen. Haastateltavina ovat kirjailijat Taisto Raudalainen ja Minna-Kerttu Kekki toivat, haastattelijana inkerinsuomalainen toimittaja ja kirjailija Lea Pakkanen.

Taisto Raudalainen: Inkerikot, setot ja vatjalaiset, SKS, 2022

Minna-Kerttu Kekki ja Lembi Laur: Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri, Vastapaino, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Vahvista ääni toisen maailman: Tapio Luoma ja Maaret Kallio

Arkkipiispa Tapio Luoma ja psykoterapeutti Maaret Kallio keskustelivat Turun Kirjamessuilla toivosta ja jaksamisesta kriisien keskellä: 

Mistä löytyy toivo, kun helppoja ratkaisuja ei ole? Kannattaako ihmisen etsiä onnellisuutta? Saako olla onnellinen, vaikka maailmassa on paljon kärsimystä? Miksi toivoa, että kaikki on hyvin? Eikö epävarmuudella ole elämässä sijaa? Mitä on turvallinen murehtiminen, ja mitä on toivo? Arjen merkitys elämän vastoinkäymisissä.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 1.10.2022

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat

Juha Ylimaunu (vas.) ja Matti Ylipiessa. Kuva J. K. Ihalainen

Pirtutrokarien vaiheita ei juuri ole tutkittu. Tutkija, kirjailija Juha Ylimaunun tietokirja Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia on upea avaus kieltolain aikaisen kaupankäynnin historiaan. 

Haastattelussa Ylimaunu kertoo kirjan tekemisen ja tietojen hankkimisen vaiheista ja siitä, miten pirtutrokarien jälkeläiset suhtautuvat aiheeseen.  Entä miten pirtutrokarit käyttivät ammattitaitoaan kieltolain jälkeen? Haastattelija Matti Ylipiessa.

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia, (Atrain & Nord), 2022.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022.

Esikoisteoksia: Petra Vallila ja Pauli Hautala

Petra Vallila ja Pauli Hautala. Kuva J. K. Ihalainen

Poesian tämän vuoden esikoiskirjailijat Petra Vallilla ja Pauli Hautala kertovat runokirjojensa taustoista ja siitä, miltä teosten ilmestyminen on tuntunut. Haastattelussa pohditaan myös näkyykö ammatillinen tausta runojen kirjoittamisessa, yhdistyvätkö runous ja päivätyö kielellisesti. Pauli Hautalan Katseen maanosat kyseenalaistaa, onko väistämätöntä tuntea avuttomuutta informaatiotulvan edessä. Petra Vallila teoksessaan Ehkä puolestaan peilaa kieltä ja merkitystä yritysviestinnän – ja kielen kautta. 

Haastattelija Virpi Vairinen.

Petra Vallila: Ehkä, Poesia, 2022

Pauli Hautala: Katseen maanosat, Poesia, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Vini: Sahramin arvoitus

Vinin valitsemassa kirjassa Lasse-Maijan etsivätoimisto – Sahramin arvoitus etsiväkaksikko Lasse ja Maija saavat ratkaistavakseen kiperän tehtävän, joka uhkaa koko Vallilan kylän joulua. Miten käy kullankeltaisen joulupullan, ellei kadonnutta sahramia löydetä?

Kuva Sara Riihiaho

”Kirjaa oli erittäin mukava lukea, koska se on jännittävä ja hauska.”

Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto – Sahramin arvoitus. Kuvitus Helena WIllis, Tammi, 2017.

Heidi: Kisu ja tähtilaulu

Kisu on harjoitteleva supersankari, joka on päivisin tavallinen tyttö mutta öisin seikkaileva kissa. Heidin toivekirjassa Kisu ja tähtilaulu Kisua jännittää kuoron konsertti, jossa hänen pitää laulaa pari säettä ihan yksin. Mutta huolenaiheet eivät jää tähän. Kaikki kuitenkin järjestyy – lopulta.

Kuva Sara Riihiaho

”Valitsin kirjan, koska olen lukenut saman sarjan aiempia teoksia ja ne ovat olleet hyviä.”

Paula Harrison: Kisu ja tähtilaulu, Aurinko Kustannus, 2022

Eliel: Hurja jengi – Kotkottajat pulassa

Hulvattoman hauska ja sarjakuvamainen Hurja jengi -sarja sopii kaikille huumorin ja yllätysten ystäville. Elielin lukemassa Kotkottajat pulassa -kirjassa Hurja jengi seikkailee häkkikanalassa.

Kuva Sara Riihiaho

”Kirja ei ollut yhtään pitkästyttävä vaan siinä oli iloinen tunnelma.”

Aaron Blabey, Hurja jengi – Kotkottajat pulassa, Into Kustannus, 2020.

Eemi: Timanttien arvoitus

Lasse-Maijan etsivätoimisto on lasten oma dekkarisarja. Eemin valitsema Timanttien arvoitus on sarjan ensimmäinen teos. Siinä paikallinen kultaseppä Muhammed Karaatti huolestuu, kun häneltä alkaa kadota timantteja. Miten etsiväkaksikko selviää ensimmäisestä arvoituksestaan?

Kuva Sara Riihiaho

”Kirjan tunnelma on vaihteleva, eli se on välillä epätoivoinen ja välillä toivoa on paljonkin.”

Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto – Timanttien arvoitus. Kuvitus Helena Willis, Tammi, 2013.

Carolina: Hampaat hukassa

Carolinan toivekirjana on Painajaispuoti-sarjan – Hampaat hukassa. Ja toden totta, hampaat ovat kuin ovatkin hukassa. Mutta tässä jännitystä ja huumoria tarjoavassa kirjassa on hukassa paljon muutakin kuin vain vampyyrin hampaat. Ninni tarttuu toimeen ja alkaa selvittää Luukas-vampyyrin hampaiden kohtaloa. Siinä sivussa paljastuu muutakin…

Kuva Sara Riihiaho

”Valitsin tämän kirjan, sillä nämä kirjasarjan kirjat ovat hauskoja.”

Magdalena Hai: Painajaispuoti – Hampaat hukassa. Kuvitus Teemu Juhani, WSOY, 2019.

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä

Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2022 etelävirolainen semiootikko ja biologi Valdur Mikita esitteli virolaisen ja itämerensuomalaisen kulttuurin historiaan pureutuvaa kirjaansa Lingvistinen metsä (Sammakko, 2021). Se on Mikitan toinen suomennettu teos, ensimmäinen on Kantarellin kuuntelun taito (Sammakko, 2018). Haastattelijana ja tulkkaajana toimi Jenni Kallionsivu.

Virossa Lingvistinen metsä sai ilmestyessään yksimielisen mutta moniäänisen vastaanoton, ja se puhutteli laajalti virolaisia. Haastattelussa keskustellaan myyteistä ja siitä, miten virolaiset ovat eläneet esihistoriallisella ajalla. Minkälainen on itämerensuomalaisten yhteinen menneisyys; asumisen ja olemisen paikat ja niiden erot? Mikä tekee virolaisista virolaisia? Virolaisia on pidetty metsäkansana, onko suhde metsään muuttunut? Puhutaan myös nuorista ja elämän tarkoituksen etsimisestä. Entä jos tarkoitusta ei tiedä?

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä, suomentaja Anniina Ljokkoi, 334 s. Sammakko, 2021.

Lingvistinen metsä on omalaatuinen ja yllättävä luonnon ja pienten kansojen puolustuspuhe. Anniina Ljokkoin kääntämän teoksen alussa on Mikitan tervehdys suomalaisille lukijoille. Itämerensuomalaisilla on edellytykset selviytyä ekokatastrofista, koska meillä on jäljellä kivikautisen keräilijän elämäntavan piirteitä metsissä kulkiessamme, kiitos synestesian, saunan ja sienikorin.”

Kirjaesittely: Fiskars on aina Fiskars

Fiskars on aina Fiskars – työläiselämää ruukkiyhteisössä on kattava kuvaus Fiskarsin ruukista ja sen työväen elämästä, työstä, asumisesta, arjesta ja juhlasta. Runsaasti kuvitetun teoksen ajanjakso ylettyy 1850-luvulta aina 1950-luvulle. Äänessä ovat ruukin työläiset, joiden muistelukset avaavat ruukin elämän todellisuutta eri vuosikymmeninä. Teoksessaan kirjailija, ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen käsittelee myös ruukin elämän vaiheita, joista aiemmin on pääosin vaiettu.

Taltiointi Karjaan Antikvariaatissa 27.9.2022 järjestetystä tilaisuudessa, jossa Sairinen kertoo kirjansa kirjoittamisen vaiheista ja sen sisällöstä.

Rauno Sairinen: Fiskars on aina Fiskars – työläiselämää ruukkiyhteisössä, 254 s. Omakustanne, 2022.

Kirjaa saa ostaa näistä paikoista hintaan 35 e/kpl.
– Postitse Raunon nettisivulta: https://www.rsairinen.com
– Fiskarsin museo, Peltorivi 13.
– Cafe Antique, Fiskarsintie 352 C.
– Deka Studio, Fiskarsintie 360, Kasarmi 1852.
– Toppen Bokhandel, Kungsgatan 9, Ekenäs
– Karis Bok & Papper, Kauppiaankatu 24, Karjaa

Einar: Neropatin päiväkirja – Remppaa pukkaa

Einarin lukuvalinta Remppaa pukkaa kertoo Greg Heffleyn perheen vauhdikkaasta elämästä. Yllättäen tullut perintö mahdollistaa talon remontoinnin, ja siitä alkaa tapahtumien vyöry. Jokainen remonttia seurannut tietää, että vastaan tulee ongelmia – joihin pitäisi löytää vastauksia. Mitä kaikkea Gregin kotona tapahtuukaan? Pitääkö perheen muuttaa muualle?

Remppaa pukkaa on Neropatin päiväkirjojen 14. teos.

Kuva Sanni Riihimäki

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Remppaa pukkaa. WSOY, 2019

Haastateltavana Jenni Mikkonen

Tekstiilimuotoilija Jenni Mikkonen oli vuonna 2016 haastateltavana radiofiskarsissa. Tuolloin hän oli perheensä kanssa asunut kolme vuotta ruukissa,  Hasselbackassa. Elämä ja ympäristö olivat niin kohdillaan, että toisinaan itseään piti toppuutella, ettei hehkuttaisi liikaa uutta ympäristöään kavereille. Joskus tosin uskon puute meinasi yllättää, kun pimeänä ja kylmänä talvipäivänä ei puulämmitys aina mennyt ihan nappiin. Kelläpä menisi?

Nyt kaikkiaan kymmenen vuoden ruukissa asumisen jälkeen Jennin perspektiivi tähän paikkaan on kasvanut. Miltä elämä nyt tuntuu? 

Yhden asian Jenni Mikkonen muuttaisi, eli mikä meiltä puuttuu? Suvi Heino

Haastattelun ohessa keskusteltiin näin talven kynnyksellä ajankohtaisesta aiheesta, puilla lämmittämisestä. Milloin uunin pellit saa lämmityksen jälkeen sulkea, jotta lämmön saanti maksimoituu, muttei häkää pääse huoneeseen? 

Olisiko tarvetta info-oppaalle, joka kertoo turvallisesta ja mukavasta asumisesta? Tietoa muun muassa oikeasta lämmittämisestä, uunin tuhkien siivoamisesta ja niiden oikeaoppisesta hävittämisestä? Miksi lämminvesivaraajan pitää säätää vähintään 50-asteiseksi? Ja paljon muuta tiedettävää puutaloalueella asumisesta. Opasta odotellessa radio tarttuu aiheeseen ensi vuonna.

Vieraana Nathalie Ahlström

Radiofiskarsin syyskauden ensimmäisenä vieraana on Fiskars-yhtiön toimitusjohtaja Nathalie Ahlström. Fiskars Groupin kuulumisten lisäksi puheenaiheena on tietenkin tämä kotoinen ruukki ja sen tulevaisuus.

Lähialueen ruukeista moni on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Onko niistä tullut haastajia Fiskarin yhteisölle?
Pitkään ollut kehitys palveluiden keskittämisestä keskuksiin näkyy myös täällä. Voisiko kehityksen suuntaa muuttaa ja palvelujen karsimisen sijaan jo menetettyjä palauttaa takaisin?
Omavaraistalous on yhä useamman kyläläisen tavoitteena. Tullaanko myös jatkossa säilyttämään ruukin lähimetsät asukkaiden marjastus- ja sienestys- sekä virkistysalueina? Onko asukkaille luvassa peuran kaatolupia?
Mukana myös terveiset asukkaille.
Suvi Heino

KWUM – Katriina Nuutinen

ROHKEAT MATERIAALIYHDISTELMÄT PUHUTTELEVAT

KWUMin näyttelyssä Fiskarsissa Katriina Nuutinen ottaa kantaa ilmastomuutokseen ja kutsuu katsojan pohtimaan matkustamiseen, kuluttamiseen ja omistamiseen liittyviä teemoja. Taiteellaan hän haluaa tuoda maailman ihmeitä lähemmäksi ihmistä, jotta erityisen kokemuksen voisi saada taiteen kautta matkustamatta kauas eksoottisiin kohteisiin. Näyttelyn töissä eri tavoin työstetyt lasi ja puu yhdistyvät veistoksiksi, jotka ylistävät luonnon monimuotoisuutta.

Nuutinen on työstänyt teoksiaan koronapandemian aikana, joka on havahduttanut jokaisen meistä. Mitä olemme vaarassa menettää? Olisiko meillä mahdollisuus tehdä tästä lähtien toisin – toimia nyt, lopettaa ylikulutus ja antaa luonnon ekosysteemien toipua.

Rohkeat materiaaliyhdistelmät puhuttelevat. Katriina Nuutinen (s. 1983) suoritti keramiikka- ja lasitaiteenohjelman TAIK.n muotoiluosastolla 2007. Hän on ollut vaihto-oppilaana Tukholman Konstfackissa, 2011 Taiteen maisteri (Taideteollinen muotoilu) Aalto-yliopistossa. Jo edellisenä vuotena hän oli perustanut Studio Katriina Nuutisen Joensuuhun. Nuutinen on kansainvälisestikin palkittu muotoilija. (Teksti KWUMin tiedotteesta.)

KWUM

KWUMin kesänäyttely on avoinna 15.5.–30.9.2022 joka päivä klo 12–17.

STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY
Baklurantie 12, 10470 FISKARS

kw@karinwidnas.fi
+358 50 511 2232

KWUM – Johanna Rytkölä

SUKELLUKSIA KESÄYÖSSÄ

Johanna Rytkölälle vesi on teema, johon hän palaa taiteessaan yhä uudelleen. ”Näyttelyteosten aiheita ovat paitsi universaali huoli vesien tilasta, myös veteen liittyvät henkilökohtaiset lapsuusmuistot ja leikkisät kuvitelmani. ”Veistoksissa hän tuo näkyväksi vastakkaisia ilmiöitä, kuten vesistöjen satumaista kauneutta ja toisaalta ihmisen aiheuttamaa sotkua. Kuvitteelliset vesikasvit kurottavat syvyydestä valoon luoden toivoa paremmasta.

KWUMissa esillä olevissa uusimmissa töissään Rytkölä on yhdistänyt värikkäitä keramiikkaupotuksia ja graniittia. Samalla tekniikalla hän on suunnittelemassa kookkaita töitä Vantaalle tulevalle asuntoalueelle.

Johanna Rytkölä (s. 1956) valmistui Taideteollisen korkekoulun Kuvaamataidon opetuksen laitokselta 1982 ja Keramiikkataiteen laitokselta 1986. Hänellä on monipuolinen kokemus yksityis- ja yhteisnäyttelyitä Suomessa ja ulkomailla. Hän on myös Suomen Kuvanveistäjäliiton jäsen. Johanna Rytkölä asuu ja työskentelee Vantaalla Hämevaarassa. (Teksti KWUMin esitteestä.)

KWUM

KWUMin kesänäyttely on avoinna 15.5.–30.9.2022 joka päivä klo 12–17.

STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY
Baklurantie 12, 10470 FISKARS

kw@karinwidnas.fi
+358 50 511 2232

Ankat etanajahtiin

Fiskarsin museonmäen ankat ovat tuoneet toivoa ruukissa jo kolmatta vuotta piinaavaan espanjansiruetanatilanteeseen. Mikäli ne jaksavat syödä etanoita tarpeeksi, saattaa ruukkiin tulla ensi kesänä lisää ankkapartioita.

Tappajaetana ei ole ainoa haitallinen vieraslaji, joka ympäristöä piinaa, vaan monet ei-toivotut kasvit ovat vallanneet niille kuulumatonta tilaa ja köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta.

Ruukin LUMO-hanke toimi monelle osa-alueella vieraslajien torjunnassa. Lisäksi hankkeen vetäjä Anna Kamara on suunnitellut Nurmikot niityiksi -opintopiirin, jossa hän opettaa ja ohjaa muuttamaan yksipuolisen nurmensa monilajiseksi niityksi.

Radiofiskars seuraa Ruukin Lumon vaiheita, ja syksymmällä palataan kuulemaan, miten luonnonkukkien siemeniä voi kerätä ja hyödyntää. Paltaan silloin myös etanatilanteeseen.

Lisätietoja Ruukin LUMOsta ja vieraslajeista mieluiten sähköpostilla annamaariakamara@gmail.com

Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Harvinainen haastattelu Suomen ja Pohjoismaiden nuoriso- ja rauhanfestivaalien kehityksestä: Kaikki alkoi 1970-luvun lopulla, jolloin Norjan Nato-alueelle oltiin tuomassa raskasta aseistusta. Tätä vastustamaan järjestettiin tapahtuma, johon suomalaiset osallistuivat pyörämarssilla. Syntyi Nyt-liike, joka toteutti useita erityisesti nuorisolle suunnattuja festivaaleja – muun muassa Maan Puolustusleireillä pohdittiin ympäristöasioita.

Liikehdintä kasvoi ja eteni, ja Nytin tilalle tuli Koivu ja Tähti. Aktiiviset järjestäjät tekivät Ahvenanmaan hiekkarannoille rauhanfestivaalin, johon osallistui ihmisiä ja aluksia Itämerta ympäröivistä maista. 

Vuosi 1989 ja Murmansk on innoittava luku rauhantyön ja nuorisofestivaalien historiassa. Tätä saavutusta hehkutti myös Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov tapahtumajärjestäjien pääjoukolle lähettämässään viestissä. Murmansk, jonne oli sijoitettu eniten ydinaseita koko maailmassa, avautui monien vaiheiden jälkeen festivaaleille, joihin osallistui noin 300.000 juhlijaa. Hetken aikaa kuljettiin yhtä matkaa kohti parempaa Eurooppaa.

Festivaalin toteutuminen oli utopia, joka muuttui todeksi. Kaikkien edellä mainittujen festivaalien pääjärjestäjiin kuulunut Börje Mattsson kertoo haastattelussa, mitä tarvitaan unelman muuttamiseksi todeksi. Lisäksi hänellä on runsaasti jännittäviä ja myös koskettavia tarinoita näiltä ajoilta.

Haastattelun loppupuolella Mattson kertoo konkreettisesti, miten yksi toteutunut unelma yhdisti keskenään sotaa käyneet ihmiset vihollisalueita yhdistävällä sillalla. 

Lopussa kuulemme, mitkä tekijät ratkaisivat sen, että Faces-etnofestivaali perustettiin 25 vuotta sitten Länsi-Uudellemaalle. Suvi Heino

Fiskars Filosofia, Hermanni Yli-Tepsa, Mitä filosofia on? osa 3

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista.

FiFi-sarjan 3.6.2022 pidetyssä viimeisessä osassa kuultiin filosofian tohtori Hermanni Yli-Tepsan luennon ”Mitä filosofia on?” kolmas osa. Illan päätteeksi emeritusprofessori Unto K. Laine teki yhteenvedon kuuden viikon aikana kuulluista esityksistä.

Fiskars Filosofia, Timo Vesala, Rooman klubi: Kasvun rajat

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan 20.5.2022 pidetyssä neljännessä osassa professori Timo Vesalan aiheena oli Rooman Klubin, Kasvun rajat. Kyseinen raportti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Miten sen ennusteet ovat toteutuneet?

Kuva Unto K. Laine

Totuttuun tapaan radiofiskars taltioi luennon, tällä kertaa Pesulassa. Myös sarjan muut osat ilmestyvät radiofiskarsissa.

Ruukin Taikaa ensimmäistä kertaa

Ensimmäistä kertaa järjestettävä yhteisöllinen Ruukin Taikaa-tapahtuma Fiskarsin Puimalassa kutsuu monipuolisen ohjelmatarjonnan pariin inspiroitumaan ja oppimaan, näkemään ja kokemaan.

Mari Rasimus  ja Tommi Aspelund taustoittavat tulossa olevaa tapahtumaa. Mitä Ruukin Taikaa tarjoaa? Saako sieltä ratkaisuja mieltä vaivaaviin kysymyksiin? Miksi mielen ja kehon hyvinvointia rakentava tapahtuma on tärkeä juuri nyt? Suvi Heino

Tapahtuma järjestetään 23.7.2022 Fiskarsin Puimalassa.

Lisätietoja www.ruukintaikaa.fi

Fiskars Filosofia: Olli Koistinen

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan 13.5.2022 pidetyssä kolmannessa osassa filosofi Olli Koistisen aiheena oli Immanuel Kant, tiedon filosofiaa.

Totuttuun tapaan radiofiskars taltioi luennon, tällä kertaa Tegelissä. Myös sarjan seuraavat osat ilmestyvät radiofiskarsissa.

Fiskars Filosofia: Markus Lammenranta

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan 6.5.2022 pidetyssä toisessa osassa filosofi Markus Lammenrannan aiheena oli Akateeminen skeptisismi, tiedon luonne ja mahdollisuus.

Totuttuun tapaan radiofiskars taltioi luennon Pesulassa. Myös sarjan seuraavat osat ilmestyvät radiofiskarsissa.

Lukuvinkki: Markus Lammenranta: Johdatus tieto-oppiin, 250 s. Gaudeamus, 2022.

Fiskars Filosofia: Hermanni Yli-Tepsa, Mitä filosofia on?

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan käynnisti 29.4.2022 filosofian tohtori Hermanni Yli-Tepsa otsikolla Mitä filosofia on? Radiofiskars oli paikalla Pesulassa taltioimassa luennon. Myös sarjan seuraavat luennot ilmestyvät radiofiskarsissa.

Unto K. Laineen avaussanat FiFin ensimmäisessä illassa:

Hyvät läsnäolijat ja kuulijat siellä verkkojen äärellä!
Sydämellisesti tervetuloa seuraamaan Fiskars Filosofia luentosarjaa.

Minä olen Aalto yliopiston emeritusprofessori ja olen organisoinut tämän luentosarjan.

Sarja koostuu kuudesta luennosta, joista tänään kuulemme ensimmäisen, otsikolla, Mitä filosofia on?

Täällä Fiskarissa asuva filosofian tohtori ja viulisti Hermanni Yli-Tepsa lupautui ystävällisesti johdattelemaan meidät filosofian maailmaan. Kun hän lupautui tähän tehtävään, niin seuraavana päivänä minulle nousi kylmä hiki otsalle! Tajusin, että taisin pyytää häneltä liian ison palasen koskien inhimillisen ajattelun eri ulottuvuuksia ja myös ajattelun historiaa. Jos minun pitäisi pitää tällainen puheenvuoro, sen valmisteluun menisi kuukausia! Toivottavasti Hermanni, olet selvinnyt tästä hieman vähemmällä. [Palaan illan luennoitsijaan ihan kohta.]

Kun tätä sarjaa suunnittelin, niin kuulin kriittisiä kommentteja, että mahtaneeko sinne monikaan tulla paikalle. Tähän minä, että määrä ei ratkaise, vaan laatu! 

Hienoa, että näin moni arvostaa viisautta ja tietoa kohtaan, sillä juuri sitä filosofointi on.  Kreikan kielessä FILIA ja SOFIA tarkoittavat rakkautta ja viisautta.

Oma kiinnostukseni filosofiaa kohtaan syttyi kun olin hieman yli 20 vuotias. Joku ystäväni kertoi minulle Ludwig Wittgensteinin teoksesta, joka oli juuri suomennettu.  Tractatus Logico Philosophicus eli Loogis–Filosofinen tutkielma tuli mukaani kesälukemiseksi Pohjanmaan rannikolle, missä vietin yhden lomaviikon.

Me insinöörit ja fyysikot pidämme tiiviistä esitysmuodosta ja tässä vihkosessa on alle 90 sivua – joissa jokaisessa lyhyitä, numeroituja lausahduksia. Silti teoksen läpikahlaaminen vaati melkoisesti työtä – enkä ole varma, voinko suositella tätä kenellekään ensimmäiseksi filosofiaa käsitteleväksi teokseksi. Ehkä hieman helpompiakin reittejä löytyy.

**
Hermanni Yli-Tepsa 

Hermanni Yli-Tepsa (s. 1979) valmistui ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Oulusta vuonna 1998. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007. Yli-Tepsa on tehnyt filosofian opintoja myös Toulouse-le-Mirail -yliopistossa Toulousessa, Ranskassa vuosina 2002 ja 2003. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 14.8.2020. 

Työn nimi suomennettuna: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta.

Työtä voidaan luonnehtia seuraavasti:
Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Lähtekäämme retkelle filosofian maailmaan!
Hermanni Yli–Tepsa, ole hyvä!

Jon: Ajan lyhyt historia

Jonin kirjavalinta vie lukijan alkuräjähdyksestä mustiin aukkoihin! Fyysikko Stephen Hawkingin pääteos myi ilmestyttyään muutamassa vuodessa jo yli 9 miljoonaa kappaletta, kirja on käännetty yli 40 kielelle. Tässä teoksessaan hän kertoo seikkaperäisesti, miten nykyinen maailmankuvamme on kehittynyt aiempien käsitysten pohjalta yhä täydellisemmäksi ja samalla pääsemme tutustumaan huippututkijan ajatuksenkulkuihin. Hawking johdattelee lukijan syvän avaruuden kaukaisiin galakseihin ja mustiin aukkoihin. Samalla tutustumme myös äärimmäisen pienten kvarkkien makuihin ja väreihin, antimateriaan, hiukkasten spineihin ja erityyppisten aikojen erilaisiin suuntiin ja kuin huomaamatta olemme tempautuneet tähän kiehtovaan maailmaan.

Stephen Hawking, Ajan lyhyt historia, 276 s. WSOY, 2012

Erin: Noitakirja

Erin valitsi luettavakseen Kirjanoidan tarinan päättävän Noitakirjan, siinä Aura löytää itsestään väkevän noidan.

Selma on siepannut Pyryn mukaansa Helbystä Helsinkiin. Auran on seurattava heitä, mutta kaikki helpot tiet on katkaistu. On kuljettava Nuuksion epävakaan erämaan halki. Käy ilmi, että matkalla Helsinkiin oma mielikuvitus on pahin vihollinen…

Mutkikkaalla matkalla on monta vaaraa, mutta vähitellen, loitsu kerrallaan Auran voima kasvaa, mutta voiko taika koskaan peitota kaikkia eri puolilta nousevia uhkia?

Anne Leinonen: Noitakirja, 226 s. WSOY, 2018

Annika: Uljas maa – Hajonnut lauma

Annika luki Uljasmaa-sarjan avausromaanin Hajonnut lauma. Se kertoo leijonanpentu Pelottomasta, jonka joukko paviaaneja on ottanut huomaansa sen jälkeen, kun Pelottoman isä syöstiin laumansa johdosta ja surmattiin. Kun leijonapennulle sitten selviää, että sen äiti ja sisar ovat edelleen elossa ja se joutuu pakon edessä jättämään paviaaniyhdyskunnan, Peloton päättää Afrikan tasankojen vaaroja uhmaten pyrkiä liittymään taas leijonien laumaan, jota johtaa nyt kovaotteinen Jätti.
Kolmen etevän nuoren villieläimen – leijonan, norsun ja paviaanin – näkökulmasta kerrottu Uljasmaa tempaa mukaansa kaikki Soturikissojen ja jännityksen ystävät.
Erin Hunterin aiemmin kirjoittama Soturikissat-sarja on noussut suureen maailmanlaajuiseen suosioon. Salanimi Erin Hunterin taakse kätkeytyy seitsemän britti- ja yhden amerikkalaiskirjailijan tiimi.

Erin Hunter: Uljas maa – Hajonnut lauma, 320 s. WSOY, 2020

Amalia: Isosisko kaikki muuttuu

Näppylät, ekat rintsikat, ihastusta ilmassa… Murrosiän kynnyksellä kysymyksiä riittää, ja isosiskon apua tarvitaan! Suosikkitubettaja Elina ryhtyy kaikkien isosiskoksi ja selvittää kasvamiseen liittyviä mysteereitä Tiedenaisten turvallisessa seurassa.
Elina on lahtelainen tubettaja ja tuttu suositulta Elina Sofia -kanavalta. Tiedenaisiin kuuluvat Jenni Puoliväli, Anni Saukkola, Heidi Kinnunen, Jasmiina Pöntinen, Anniina Halonen, Sanni Sadetuuli Härmä, Minni Nevalainen ja Jemiina Kemppainen.

Amalia luki kirjan Elina, Tiedenaiset: Isosisko kaikki muuttuu, 128 s. Tammi, 2021

Siiri: Uljas maa – Veren ja luun voima

Siirin valintana on kulttimaineeseen nousseiden Soturikissojen tekijältä kirjan, jossa Uljasmaan hauras tasapaino on vaakalaudalla. Pahuus nostaa rumaa päätään ja tasankojen eläimiä johtaa murhaaja. Löytävätkö Taivas-norsu, Oka-paviaani ja Peloton-leijona yhdessä keinon, jolla hirveä johtaja selätetään?

Erin Hunter: Uljas maa – Veren ja luun voima, 309 s. WSOY, 2021

Jimi: ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä

Jimin kirjavalinnassa pohditaan suuria kysymyksiä. Miltä avaruus haisee? Voiko ihmisestä tulla kuolematon? Kiehtovien kysymysten joukossa pohditaan myös, onko tarunhohtoinen Atlantis totta vai tarua? Voiko mammutin kloonata takaisin eläväksi? Ja monia muita maailman ja maailmankaikkeuden mysteereitä, joihin tubettaja ZoneVD eli Joona Leppälä pyrkii etsimään vastauksia.

Joona Leppälä: ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä, 156 s. Tammi, 2021

Ada: Nolo elämäni – Olisinpa suosittu

Ei ole helppoa olla Nikki Maxwell! 8. luokan alkaessa Nikki muuttaa isän työn perässä uuteen kouluun ja joutuu aloittamaan kaiken alusta. Tilannetta eivät helpota ärsyttävä pikkusisko ja vanhemmat, jotka eivät millään tunnu tajuvan, mitä 14-vuotias tarvitsee selvitäkseen arjesta uudessa ympäristössä. Nikki päättää osallistua koulun taidekilpailuun, mutta kaikki ei etene suunnitelmien mukaan. 

Adan kirjana on: Rachel Renée Russell: Nolo elämäni: Olisinpa suosittu, 283 s. WSOY, 2020

Aira Fagerroth Antskogista muistelee

Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään. 

Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta. 

Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.

Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.

Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.

Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään. 

Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia. 

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Raaseporissa

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen käytännössä: 

Vieraslajit ja kiinteistön omistajan vastuu

Vieraslajit vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen valtaamalla alaa paikallisilta luonnonvaraisilta lajeilta. Raaseporin kaupungin vieraslajistrategia julkaistaan keväällä 2022, jossa  toiminta linjataan kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta. 

Kansallinen vieraslajilaki tuli voimaan vuonna 2016 (1709/2015). Lain mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

Toimenpiteiden kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon haitallisen vieraslajin hävittämiseen tai leviämisen rajoittamiseen käytettävissä olevat tavanomaiset keinot, toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset sekä toimenpiteillä saavutettavissa oleva hyöty suhteessa kustannuksiin.

”Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.”

Esimerkiksi komealupiinin luontainen levinneisyysalue sijaitsee Läntisessä Pohjois-Amerikassa ja se tuotiin Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826.

EU:n vieraslajiasetus (1143/2014) haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015. Kansallinen vieraslajilaki (1709/2015) tuli voimaan 1.1.2016 ja uudistettu valtioneuvoston vieraslajiasetus (704/2019) 1.6.2019.

Lähteet: vieraslajit.fi ja Finlex.fi

Kaisa Ruohorannan haastateltavana on luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta. Ohjelma on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin yhteistuotantoa. Lisätietoa yhdistyksestä www.culturacatena.fi

Billnäsin paikallistoimitus julkaisee vuoden 2022 aikana luonnon monimuotoisuutta käsittelevän juttusarjan yhteistyössä Catena ry:n ja radiofiskarsin kanssa.

Kati: Neropatin päiväkirja, Tähtiainesta

Katin kirjavalintana on huippusuositun Neropatin päiväkirjasarjan 16. teos, Tähtiainesta.

On melko tunnettua, että Greg Heffley ja urheilu sopivat huonosti yhteen.
Erään koulun katastrofaalisen liikuntapäivän jälkeen Greg päättää, että hänen urheilu-uransa oli nyt tässä. Äiti kuitenkin maanittelee häntä antamaan liikunnalle vielä yhden mahdollisuuden, ja niin hän suostuu vastahakoisesti kokeilemaan koripalloa.
Yllättäen hän saakin paikan yhdestä kotikaupunkinsa joukkueesta. Pelikauden alettua näyttää vahvasti siltä, että Greg jengeineen voi tuskin voittaa ottelun ottelua. Mutta pelikentällä kaikki on mahdollista.
Miten pelikausi sujuu, ja mikä on Gregin rooli siinä?

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Tähtiainesta (osa 16). WSOY, 2021.

Anton: Miklu – Kaikkien aikojen kirja

Anton valitsi kirjakseen supersuositun tubettajan, Miklun (Mike Bäck) Kaikkien aikojen kirjan. Se on jatkoa menestyskirjalle Paras kirja ikinä.

Kuinka Mike päätyi lukemaan yli sata kirjaa ja mitä niistä jäi käteen? Tässä kirjassa Mike kirjoittaa runoja, piirtää lisää ja kertoo tarinan elämänsä dramaattisimmasta ajasta. Mukana sanoja, pisteitä ja pilkkuja vähän missä sattuu.

Miklu Kaikkien aikojen kirja. Otava, 2019

Eeli: Merirosvot suurennuslasin alla

Eeli valitsi kirjan Merirosvot suurennuslasin alla.

Kirjassa seikkailevat historian kymmenen pahamaineisinta merirosvoa kuten Mustaparta, Kapteeni Kidd ja Anne Bonny. Heidän tarinoidensa lisäksi lukija tutustuu laivojen varusteisiin ja aarteenetsintään sekä saa tuntuman merirosvojen käyttäytymissääntöihin.
Kannesta irrotettavan suurennuslasin avulla kirjan sivuilta voi löytää yli kaksisataa merillä tarvittua esinettä tai asiaa.

Kirjan lukenut Eeli suosittelee kirjaa pojille ja tytöille, jotka pitävät merirosvoista.

David Long: Merirosvot suurennuslasin alla. Otava, 2020.

Maaliskuun kulttuurivieraana kirjailija Hassan Blasim

Hassan Blasim (s. 1973 Bagdad) on arabiaksi kirjoittava kirjailija, jonka kaksi novellikokoelmaa ja kaksi romaania ovat ilmestyneet Sampsa Peltosen suomentamina 2012–2021. Vuodesta 2004 hän on asunut Suomessa. Häntä on verrattu Franz Kafkaan, Roberto Bolañoon ja Jorge Luis Borgesiin. The Guardian sanoi hänestä vuonna 2010, ”kenties paras elossa oleva arabialainen kirjailija”. Nyt Hassan Blasim on radiofiskarsin vieraana kotonaan Helsingissä ja hänen kanssaan keskustelee runoilija J. K. Ihalainen. Haastattelu on englanniksi.

Hassan Blasim (born 1973 in Bagdad) is by The Guardian called “Perhaps the best writer of Arabic fiction alive”. Since 2004 Blasim has been living in Finland, and four of his books are translated in Finnish by Sampsa Peltonen. Now Hassan Blasim is interviewed by J. K. Ihalainen in Helsinki Januari 2022.

Hassan Blasim. Kuva J. K. Ihalainen

1st part: On Writing, Islam, Internet & Culture. (37:51)

2nd part: On Education, Censorship & Sololand. (27:04)

3rd part: On Languages, Memory & Storytelling. (44:46)

4th part: On Exile, Democracy, Imagination & Books. (29:50)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim

Puun ekosysteemipalvelut

Billnäs, kuva Kaisa Ruohoranta

Yksittäisen puun rooli on ympäristössään monimuotoinen ja merkittävä. Ekosysteemipalvelut-käsite on luotu kuvaamaan ihmisen luonnosta saamia hyötyjä. Haastattelussa  luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo puun ekosysteemipalveluista.

Haastattelijana Kaisa Ruohoranta. Ohjelman on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin yhteistuotantoa.

Lisätietoa yhdistyksestä www.culturacatena.fi

Billnäsin paikallistoimitus julkaisee vuoden 2022 aikana luonnon monimuotoisuutta käsittelevän juttusarjan yhteistyössä Catena ry:n ja radiofiskarsin kanssa.

PEURAKANTA KASVANUT TURHANKIN VAHVAKSI

Peurakannan vahva kasvu on pantu merkille myös ruukin ympäristössä. Ilmiö voi olla osittain näköharhaa; lähipellolle ilmestynyt iso lauma ei tarkoita sitä, että peuroja olisi kaikkialla valtava määrä. Kannan paisuminen turhankin suureksi on silti tosiasia myös metsästäjien sekä valtiovallan mielestä.
Kantaa pidetään aisoissa metsästyksellä, mihin riittää tekijöitä harrastuksen työläydestä huolimatta.
Lupamenettelyjen ohella metsästystä ohjaavat eettiset pelisäännöt. Kaatojen määrän on oltava suhteessa kantojen vahvuuteen ja myös saaliin kanssa on toimittava asiallisesti.
Peurakannan tilanteesta ja metsästyksen pelisäännöistä kertoo Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Bo-Krister Lindholm. Heikki Jaakkola

Älä jää yksin!

Seppo Sundman tunnetaan musiikkimiehenä, mutta hän on tehnyt myös merkittävän uran mielenterveyden alalla. ”Sepi” kannustaa monia nuoria muusikkoja eteenpäin, hyödyntää kontaktejaan. Elämän varrelta on tullut monta tuttavuutta, kohtaaminen on tärkeää. Mielenterveysyhdistys Kaippari ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnassa pitkään mukana olleena Sepillä on kokemusta siitä, mikä merkitys on ennaltaehkäisyllä mielenterveyden ongelmissa. Haastattelu tehtiin Kaipparin tuvalla Karjaalla, Bio Pallaksen talossa, Elina Kurjen katu 6. Mitä kaikkea Kaipparin tuvalla tapahtuu? Miten yhdistyy musiikki ja mielenterveys?  Toimittaja Anne Wirkkala

Pesula on kylän sydän

Mitä kuuluu Pesulaan? Samaan aikaan kun osa Fiskarsin jokilaakson linnuista muuttaa lämpöisiin maihin, Cafe Bar Pesula Fiskarsin omistaja Reetta Ranta miettii tuloaan Fiskarsiin ja sen tuomia uusia tuulia. Millaista on hypätä aviomiehen kanssa kahvilanomistajiksi media-alalta? Pesulan tarjonta on monipuolista ja myös turisteista pidetään hyvää huolta. Ollaanko ravintola-alalla sesonkien ja koronan armoilla? Kuuntele, mitkä arvot kantavat Pesulaa eteenpäin! Toimittaja Anne Wirkkala

Cafe Bar Pesula Fiskars

Fiskarsin lähihistoria: Satu Tamminen

Teollinen muotoilija, keraamikko Satu Tamminen on Fiskarsin taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten osuuskunnan perustajajäsen. Hän oli ensimmäinen, joka ehdotti osuuskuntaa näyttelytoiminnan järjestäytymiseksi.

Pääkaupunkielämä ja Kaapelitehtaan hulppeat, toimivat työtilat vaihtuvat Fiskarsin ruukkiin, kun Satu miehensä, muotoilija Olli Tammisen kanssa halusivat muutosta. Kylillä asui jo monta kollegaa ja ystävää ja lisäkontakteja syntyi nopeasti, muun muassa työmatkaliikenne sai uutta sävyä, kun junassa mentiin porukalla muiden pendelöijien kanssa.

Työtila järjestyi Museonrinteeltä, missä Satu ja Olli myös asuivat ensi alkuun. Kyläläiset huomasivat uudet asukkaat, ja raiteilla pohdittiin Sadun uskaliasta tapaa uida ihan kotirannassa – kunpa ei koski imaisisi mennessään. Huolta aiheutti myös se, kun Ollin työmatkojen aikana rouva asui yksin talossa, jossa tiettävästi liikkui valkokaapuinen haamu. Muisteloissa vilahtaa kyllä toinenkin haamu.

Omaa kotia etsittiin kolmisen vuotta. Mieluisia taloja olisi toki ollut, mutta niistä yksi oli pääluottamusmiehen kesäasunto, toinen pääjohtajan sihteerin kesäasunto ja niin edespäin.

Kahdenkymmenenviiden vuoden osuuskuntalaisena Satu Tammisella on näköalapaikka sekä osuuskunnan että ruukin kehittymiseen. Mikä on erityisen hienoa nykyisessä Onomassa?

Luvassa on myös käytännössä koeteltuja vinkkejä uudelle alueelle kotiutumiseen. Miten voi säilyttää tuoreen tavan katsoa omaa asuinpaikkaansa? Suvi Heino

Fiskarsin taiteilijoiden, muotoilijoiden ja käsityöläisten osuuskunnan ensimmäisen näyttelytyöryhmän jäsenet olivat Soili Arha, Barbro Kulvik, Marketta Miettinen, Taina Pailos ja Satu Tamminen.

RAASEPORINJOEN TULVAT JA RAVINNEVALUMAT AISOIHIN

Raaseporinjoesta on valunut vuosien varrella mereen valtava määrä ravinteita. Kulkeutuminen on ollut tehokasta koska jokivareet ovat pitkälti alavaa, helposti tulvivaa peltomaata. Tilannetta yritetään parantaa Raaseporinjoki-projektissa, jonka puitteissa jokeen rakennetaan kosteikkoja, kaksitasouomaa ja pohjapatoja. Hanketta esittelee projektipäällikkö Sara Vaskio. Haastattelija Heikki Jaakkola

RUO’OLLE YRITETÄÄN KEKSIÄ HYÖTYKÄYTTÖÄ

RAIVAUKSILLA TEHDÄÄN TILAA RANTANIITYILLE

Rannoilla kasvavalle ruo-olle yritetään keksiä hyötykäyttöä John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeessa, missä on mukana myös metsähallitus. Hankkeen ekologisena tavoitteena on raivata tilaa rantaniityille, joiden määrä on romahtanut yhteen sadasosaan 1800 -lukuun verrattuna.

Ruovikon niittäminen on usein teknisesti haastavaa ja edellyttää konekalustoa. Jotta toiminta saataisiin taloudellisesti kannattavaksi ruokomateriaalista pitäisi jalostaa rahanarvoisia tuotteita. Kiteen Mato ja Multa -yritys valmistaa Hangosta leikatusta ruo-osta kasvatusalustaa, mikä korvaisi turvetta. Ruokoalustalla voi olla paljon kysyntää koska kasvatusalustana käytetyn pintaturpeen korjuun uskotaan päättyvän energiaturpeen käytön loppuessa. Projektista kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Roland Vösa. Toimittaja Heikki Jaakkola

TANSSIVA METEORIITTI ja Narratiivisuus

Saine Ensemblen tuottama tapahtuma toi yhteen tanssi– ja esitystaiteen ja kuvataiteen tekijöitä ja ajankohtaista tieteellistä tutkimusta ja ajattelua. Tapahtuma on pilottihanke biennalelle, josta rakennetaan esittävien taiteiden ja ajankohtaisen taidefilosofisen keskustelun foorumi.

Art Matters -keskustelun toisessa osassa aiheena oli Narratiivisuus. Keskustelijoina ovat professori Hanna Meretoja, Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen professori, kertomusteoreetikko, kirjailija Matias Riikonen ja dramaturgi Seppo Parkkinen.

Tapahtuman tuottaja: Saine Ensemble

Tapahtumaa tukivat: Sophie von Julins stiftelse, Karjaan-Pohjan säästöpankkisäätiö, Raaseporin kaupunki ja SE kannatus ry

Muistoja 1980-luvun Berliinistä

Taina Repo 1980-luvun alkupuolella.

Radiofiskars matkusti merta edemmäs menneisyyteen, kauas 1980-luvulle ja DDR:n pääkaupunkiin Berliiniin, missä toimittaja, kirjoittaja Taina Repo työskenteli Tiedonantajan kirjeenvaihtajana. Valaisevissa ja paikoin riemukkaissa kokemuksissa hän vie meidät jonottamaan kauppojen edustoille, ostamaan uutuuskirjoja  tiskin alta ja tutustumaan lihakauppiaan omavaltaiseen säännöstelyyn. 

Joskus tarjolla on jopa pumpernikkeliä, mutta miten sen jonottamisessa käy? Minkälaisen vastaanoton saa Marimekon Suomessa suosittu raitapaita tai mekko?

Yksi ehdoton jaetun ja myöhemmin yhdistetyn Saksan sankareita oli Nukkumatti. Taina Repo sai ainutlaatuisen kunnianosoituksen kirjoittaa Nukkumatille kaksi jaksoa Suomesta. 

Kulttuurin harrastaminen oli Itä-Saksassa edullista, silti sen tekemisestä maksettiin ruhtinaallisesti: kahden Nukkumatti-jakson palkkiolla Repo kustansi työtilana toimineen kaksion vuokrat kahden vuoden ajalta.

Haastattelun toisessa osassa Taina Repo kertaa muurin murtumisen aikoja ja sen seurauksia. Historiallisesti merkittävä tapahtuma ei ollut pelkästään vapautus, vaan toi mukanaan jopa itsemurhiin ajavaa epävarmuutta. Naisten asemasta uutisoitiin, että DDR:n naiset joutuivat kertaheitolla takaisin keskiaikaan. Mitä se tarkoittaa? Suvi Heino

Taina Repo on kirjoittanut myös Pohjois-Amerikkaan sijoittuvan historiallisen romaanin Kuparikaupunki: Suomalaisten tarina Ameriikan maassa. (Partuuna, 2021) Michiganin niemimaan kaivosalueelle 1910-luvulla sijoittuva kirja on kertomus suomalaisista maahanmuuttajista, mainareista ja heidän perheistään, elämästä, työstä ja ammattiliiton taistelusta. Kaivosalueella kesällä alkanut lakko johtaa tragediaan, lakkolaisten lapsiin jouluaattona 1913 kohdistuneeseen terroritekoon, joka tunnetaan nimellä Italian Hall Disaster tai Calumet Massacre.

TANSSIVA METEORIITTI ja Aikalaisuus

Saine Ensemblen tuottama tapahtuma tuo yhteen tanssi– ja esitystaiteen ja kuvataiteen tekijöitä ja ajankohtaista tieteellistä tutkimusta ja ajattelua. Se on pilottihanke biennalelle, josta rakennetaan esittävien taiteiden ja ajankohtaisen taidefilosofisen keskustelun foorumi. Keskusteluista kaksi kuullaan radiofiskarsissa, ensimmäisenä vuorossa on:

Art Matters -keskustelu Aikalaisuus. Tähtitieteilijä Joni Tammi, Metsähovin radio-observatorio, filosofi, muusikko Hermanni Yli-Tepsa ja meteorologi Timo Vesala, Helsingin yliopisto, Ilmakehätieteiden keskus.

Tapahtuman tuottaja: Saine Ensemble

Tapahtumaa tukivat: Sophie von Julins stiftelse, Karjaan-Pohjan säästöpankkisäätiö, Raaseporin kaupunki ja SE kannatus ry

KALASTUSVÄLINE VOI PÄÄTYÄ HANKALAKSI ROSKAKSI LUONTOON

Kalastusvälineet voivat päätyä erittäin haitalliseksi roskaksi vesistöihin sekä rannoille. Sotkuun menneen siiman, vanhan kalaverkon, pohjaan jääneen koukun tai rannalla lojuvan katiskan uhreiksi voivat joutua kalojen ohella monenlaiset linnut ja nisäkkäät. Hylätyt välineet voivat jatkaa eläinten satuttamista ja pyydystämistä luonnossa vuosikymmeniä.
Erityisen pitkäikäisiä loukkuja ovat muovista valmistetut siimat ja verkot. Jos materiaali on vähänkin veden pinnan alapuolella ja näin suojassa uv-säteilyltä, hajoaminen voi olla todella hidasta. Nykyiset siimat ovat samalla erittäin vahvoja. Esimerkiksi kiinni jäänyt lintu ei pääse omin avuin millään irti verkosta tai siimavyyhdistä.
Vaikka tahallinen roskaaminen on onneksi vähentynyt, välineitä karkaa edelleen omille teilleen. Kalastuksenvalvoja Seppo Siltala kehottaakin kaikkia luonnossa liikkujia keräämään rannoilla ajelehtivat hylätyt kalastusvälineet. Kansalaisten oma aktiivisuus on tarpeen koska viranomaisia on vaikea saada tämäntapaisiin ”talkoisiin” .
Ennenkaikkea jokaisen on syytä huolehtia ainakin siitä, ettei itse pahenna tilannetta. Ainakaan tahallaan. Toimittaja Heikki Jaakkola

Helmi: Pate ja savannien sankarit

Mitä vain voi tapahtua! Sen huomaavat Pate, Senja ja Paten fiksu Totti-koira, kun he aivan tavallisena arkiaamuna astahtavat kuumailmapallon kyytiin. He ovat menossa kouluun, mutta päätyvät paljon kauemmas – Afrikkaan. Siellä kolmikko kohtaa käärmeitä ja salametsästäjiä, mutta onnistuvat myös villieläinten pelastustehtävässä.

Helmi esittelee Timo Parvelan kirjoittaman ja  Pasi Pitkäsen kuvittaman kirjan Pate ja savannien sankarit, Tammi, 2020

Lydia: Kaikki on mahdollista

Tubettajasiskokset Elina ja Sofia sen tietävät: Kaikki on mahdollista! Sen he kertovat myös Lydian valitsemassa kirjassa, joka on täynnä vinkkejä rohkeuteen, positiivisuuteen, tavoitteiden saavuttamiseen ja itsensä kehittämiseen. Mukana on myös paljon hauskaa täytettävää sekä inspiroivaa puuhaa.

Elina, Sofia: Kaikki on mahdollista! Tammi, 2020.

Victoria: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen

Kun Heinähattu aloittaa koulun, on Vilttitossusta tylsää jäädä aamulla kotiin ilman leikkikaveria. Ratkaisuksi hän keksii lähteä itsekin kouluun, mutta mitä siitä seuraakaan? Victorian mielestä kirja on niin mukava ja jännittävä, että sitä voi suositelle jokaiselle.

Sinikka Nopola, Tiina Nopola: Heinähattu, Vilttitossu ja ärhäkkä koululainen. Tammi, 2020.

Lydia: Luova kirjani

Piirtämistä harrastavan Lydian kirjavalinta keskittyy taiteeseen ja piirtämisen harjoitteluun. Kirja opettaa, kuinka piirretään silmät, suu ja nenä ja lopulta ilmeikkäät kasvot. Käytännön ohjeiden lisäksi kirja on täynnä väritettävää ja hauskoja piirustustehtäviä.

Nelli Orell: Luova kirjani, Otava, 2020.

Fiskarsin lähihistoria: Maritta Vihanto

Fiskarsin lähihistoria -sarja piipahti Pyynikillä tapaamassa 1970-luvulla ruukista Tampereelle muuttanutta Maritta Vihantoa, os. Eronen.
Maritan isä toimi karjanhoitajana aikana, jolloin lehmiä oli navetassa pitkälti yli sata. Navettarakennus on edelleen Isidorintiellä, mutta mistä mahtoi löytyä kesänavetta? Perheen äiti toimi Konsumissa myyjänä ja hoiti sivutyönään Ilmatieteen laitoksen säähavaintoasemaa. Mitä tähän työhön kuului?

Minkälaiselta kuusivuotiaasta tytöstä tuntui, kun hän ummikkona aloitti ruotsinkielisen päiväkerhon? Miksi uimataitoisetkin lapset osallistuivat uimakouluun? Muutakin ohjelmaa lapsilla oli paljon, muun muassa pari kertaa vuodessa Lukaalilla järjestettävät juhlat.

Miltä ruukin muuttunut ympäristö näyttää, kun sitä vertaa lapsuus- ja nuoruusvuosiin? Mikä tuntuu hyvältä? Mikä tapahtuma parin vuoden takaa sai mielen hämmästyksen valtaan? Suvi Heino

Andeilta Runosaareen – J. K. Ihalainen ja Katariina Vuorinen

Runoilija Katariina Vuorinen kertoo, miten hän pitkään nomadielämää eläneenä löysi lossimatkojen takaa paikan, jossa yhteys luontoon, ihmisiin ja kieleen ovat kohdillaan. Sinne hän yhdessä Inkeri Aulan kanssa perusti Runosaari-tapahtuman, jonka järjestämiseen osallistui koko yhteisö.

Katariina Vuorisen runoudessa on paljon eteläamerikkalaisuutta. Viimeisin matka Chileen talvella 2020 alkoi hyvin. Esiinnyttyään Pablo Nerudan talossa La Sebastianassa hän lähti Andien juurille telttailemaan muutamaksi viikoksi.

Samoihin aikoihin maailmalta kantautui epidemiasta kertovia uutisia. Ne tavoittivat myös Vuorisen. Argentiinan ja sen jälkeen Chilen rajat suljettiin ja parin viikon telttailu venyi kuukausiksi. Syksyn syvetessä kesävarusteissa alkoi olla paikattavaa.

Telttaillessa ei ollut sähköä, puhelin piti käydä lataamassa lähistöllä, mutta sitäkään ei kehdannut tehdä päivittäin. Se merkitsi paluuta käsin kirjoittamiseen. Toinen tapa oli sanella tekstiä puhelimeen. Kirjoitusta tuli runsaasti. Osan runoista hän esitti Runosaaren festivaaleilla heinäkuussa 2021. Haastattelija J. K. Ihalainen

Runonlausuntaa ratsailla.

Katariina Vuorinen on runoilija, joogi, tantrika ja löytöretkeilijä, joka on julkaissut neljä runokokoelmaa ja muita tekstejä. Hän on elänyt nomadina ympäri maailmaa, ja kirjoittanut ja esiintynyt viime vuosina erityisesti Latinalaisessa Amerikassa. Vuonna 2018 hän löysi maagisen saarensa Velkuanmaasta, ja tiesi heti paikan kutsuvan runofestivaalia saaristoon. Nyt tämä unelma toteutuu Runosaaressa.

 Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.   

Fiskarsin lähihistoria: Ingmar Lindberg

1990-luvun lopussa Esko Brotherus esitti Fiskars-yhtiön silloiselle varatoimitusjohtaja ja kiinteistöjohtaja Ingmar ”Inko” Lindbergille idean asukkaiden yhteisestä saunasta. Tästä lähti monivuotinen hanke, jonka etenemisestä Kaiken se kestää – Fiskars Kyläseuran historiaa -kirja kertoo seikkaperäisesti.

Vuonna 2019 taltioidussa haastattelussa Lindberg kertaa Kieloniemen saunan alkuvaiheita omasta näkökulmastaan. Miksi hän koki hankkeen niin mielekkäänä, että lupasi yhtiön tulevan vastaan sekä tontilla että rakennushirsillä – joita tarvittiin kaksi erää?

Miten mittava saunahanke vertautuu ruukin muihin pääosin talkoilla toteutettaviin hankkeisiin? Missä sijaitsee ruukin uurnalehto? Miten yhteisölliset hankkeet saadaan toimimaan, mitä riskejä niissä on? Minkälainen on hyvä johtaja? Riittääkö siihen kova halu?

(Haastattelun alussa viitattu kirja on Esko Brotheruksen Aikakone). Suvi Heino

Voiko runoilijaksi tulla lukematta runoja? J.K. Ihalainen ja Juha Kulmala

Kesän ensimmäisiä runotapahtumia järjestettiin Naantalin saaristossa Velkuanmaalla, missä myös runoilijat J. K. Ihalainen ja Juha Kulmala tapasivat perimmäisten kysymysten äärellä.

Runosaari-runotapahtumaa tukeneen Turun Runoviikon järjestäjiin kuuluvalle Kulmalalle pandemian aiheuttamat rajoitteet ja ennakoinnit ovat käyneet tutuiksi. Mikäli pandemia kiihtyy, toteutuuko turun Runoviikko?

Juha Kulmalalta ilmestyy ensi vuoden alussa kuudes runoteos. Minkälaista on hänen kirjoittamansa runous, jossa yhteiskunnallinen näkemys, ympäristö ja politiikka ovat aina mukana – samoin hänelle tyypillinen musta tai jopa absurdi huumori?

Kulmala ja Ihalainen ovat molemmat esiintyneet laajasti myös ulkomailla. Miten esiintyjät valitaan näihin tapahtumiin? Miten tapa esittää runoutta vaihtelee maailmalla? Mitä rajoja suomalaisessa runoudessa seuraavaksi ehkä rikotaan? Vieläkö Suomessa on kaupunkikohtaisia runouden koulukuntia? Muistellaan myös Savukeidasta ja puhutaan Poesiasta.

Juha Kulmala on turkulainen runoilija, jolta on julkaistu viisi runokokoelmaa, niistä viimeisin on Ränttätänttä (Savukeidas 2017), joka oli mm. Runeberg-palkintoehdokkaana. Kriitikkojen toteamaa: ”Kulmala on hauskasti vihainen ja rennosti yhteiskunnallinen.”(Esa Mäkijärvi, Kiiltomato 8.1.2018), ”Juha Kulmala on ehkä Suomen luotettavin runoilija, mikä ei tarkoita, että hän olisi tylsä.”(Vesa Rantama, Keskisuomalainen 20.12.2017)

Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.  

Fiskarsin lähihistoria: Reijo Ståhlberg

Fiskarsissa oli 1950-luvulla yhtiön palkkaama liikunnanohjaaja sekä kaksi urheiluseuraa. Oli selvää, että urheilukenttä oli kovassa käytössä. Yhteistyö seurojen kesken oli mutkatonta, sillä molempien päämäärä oli saada lapset ja nuoret liikkumaan.

Yksi urheilukentällä viihtyvistä lapsista oli Reijo Ståhlberg. Siellä hän kokeili monia lajeja, kunnes into kuulaan syttyi koululaiskilpailuissa 9-vuotiaana. Vuosien mittaan harrastus muuttui urheilu-uraksi, johon mahtui kansallisia ja kansainvälisiä kilpailuja, mukana oli parit olympialaisetkin.

Edelleen Ståhlbergillä on voimassa oleva kuulantyönnön Suomen ennätys, on ollut jo liki 40 vuotta. Joko ennätystuloksen rikkoutuminen on näköpiirissä? Miten siihen päästään? Minkälaista huippu-urheilijan elämä oli? Mikä rooli nykyisen Nikarin toimitiloilla oli Ståhlbergin treenaamisessa?

Kuulantyönnöstä pankinjohtajaksi ja siitä yrittäjäksi. Minkälaisia olivat nämä vuodet, joiden aikana elettiin myös 90-luvun lama? Mistä urheilun antamista opeista oli hyötyä?  

1990-luvun alussa Ståhlberg perheineen palasi kotikonnuille. Miltä Fiskars tuntuu nyt? Ja mihin se on menossa? Suvi Heino

Fiskarsin lähihistoria: Ethel Mattila

Konkakummussa sieni- ja marjametsät sekä uimavedet ovat miltei osa pihapiiriä. Täällä pitkän uran Fiskarin koulun opettajana ja rehtorina tehnyt Ethel Mattila viettää eläkepäiviään. Takana on liki 40 vuotta työtä ja elämää ruukissa. Mikä on hänen reittinsä Itä-Uudeltamaalta Fiskariin?
Muistellaan myös 1990-luvun koulumaailman trendejä? Miten opettaja syväsukeltaa?
Miltä nykypäivän ruukki tuntuu, mihin se on menossa? Suvi Heino

Syntyykö hyvästä lavarunoudesta hyvä kirja? J. K. Ihalainen ja Raisa Marjamäki

Runoilijat J. K. Ihalainen ja Raisa Marjamäki tapasivat Velkuanmaalla, missä he pysähtyivät pohtimaan kieltä, runoutta, nykyaikaa ja mennyttä.

Raisa Marjamäki on asunut pitkään Skotlannissa ja Pakistanissa. Miten kieliympäristön vaihtuvuus vaikuttaa omaan tekemiseen? Onko kielen valinta ympäristön mukaan mahdollista?

Yhtenä kokonaisuutena runoilijat käsittelevät suurten kielten kolonialismia ja äidinkieltä. Mitä merkitsee kielellinen monimuotoisuus ja äidinkieli? Ovatko tapahtumat kielellisesti ainutkertaisia ja ympäristöön liittyviä?

Ihalainen ja Marjamäki keskustelevat myös suomenkielisen runouden siirtymisestä suullisesta kirjalliseen. Miten sitä arvotetaan? Kelpaako se vai pitääkö sitä suhteuttaa muun maailman menoon? Kummalla on suurempi vaikutus nykyrunouteen, Elias Lönnrotilla vai T. S. Elliotilla?

Lavarunoudesta: Nykyajassa netissä tapahtuva asiointi on korvannut inhimillisen kohtaamisen. Onko ympäristön digitalisointi yksi syy lavaesiintymisen kasvavaan suosioon? Kestääkö lavarunous siirtymisen mediasta toiseen, syntyykö hyvästä lavarunoudesta hyvä kirja?

Raisa Marjamäki on asunut Helsingissä, Lahoressa, Piikkiössä, Orivedellä, Anstrutherissa, Edinburghissa, Jyväskylässä, Ristijävellä ja Turussa, joista jälkimmäisissä hän on viime vuosina pohtinut paljon paikallisuutta tulematta sen kummempiin lopputuloksiin. Häneltä on julkaistu perinteistä kirjapainotaitoa kunnioittavat runokokoelmat Katoamisilmoitus (Palladium kirjat, 2010), Ei kenenkään laituri (Poesia, 2014), Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia, 2020), Kiinalainen yksisärvinen – merkintöjä kiinalaisesta sanakirjasta (Poesiavihkot #12) ja Viimeinen talvi (Poesiavihkot #28).

Runoilija ja kustantaja J. K. Ihalainen osallistui Runosaari -runotapahtumaan Livonsaaressa 23.-24. heinäkuuta. Festivaalin aikana hän haastatteli kolmea mukana ollutta runoilijaa, Raisa Marjamäkeä, Juha Kulmalaa sekä Katariina Vuorista.   

Fiskarsin lähihistoria: Jukka Hautaviita

1980-luvulla Fiskarsin ruukki oli kovin erilainen kuin tänään. Oli useampi ruokakauppa, posti, pankki, kemikalio ja muita asukkaiden elämää helpottavia palveluja. Ruukin baarissa ja paikallisissa ravintoloissa tavattiin muita kyläläisiä, jolloin tapahtumat, politiikka ja muut asiat puitiin selviksi.

Vuosikymmenen puolivälissä työn perässä ruukkiin muuttanut Jukka Hautaviita  neuvoi Info-pisteessä matkailijoita ja edisti  paikallisten käsityöläisten ja taiteilijoiden sekä Fiskarsin tuotteiden myyntiä. Infon jälkeen Hautaviita toimi opettajana ja rehtorina Pohjassa, ja Raaseporin kaupungin ensimmäisenä suomenkielisen opetuksen päällikkönä eläkkeelle jäämiseen asti.

Haastattelussa Hautaviita kertoo muistoja menneiltä vuosikymmeniltä. Mitkä asiat olivat paremmin ennen? Mitä riskejä nykyisessä ruukissa on? Hän kommentoi myös ajoittain keskusteluketjuja, joissa eri viiteryhmien edustajat ottavat kärkevästikin kantaa erilaisiin uudistuksiin. Suvi Heino

Antskogin muisteluhetki vuodelta 2015

 Nyt muistellaan menneiden vuosikymmenien Antskogia. Tarinoinnin runko perustuu Antskogissa vapaa-aikoinaan asuvan Teppo Köntin, kokoamiin haastattelumuistiinpanoihin. Hän toimii myös tapahtuman vetäjänä.

Ohjelmassa tutustutaan jokivarren ja muiden kylän talojen historiaan ja muistellaan taloissa asuneita ihmisiä. Missä olivat leipomo, pesutupa tai suutari? Mistä saivat nimensä Säteri, Orpola, Rauhala, Pomola ja Stoltti? Entä Pirunlinna ja Paskatti tai Paratiisi?

Puhutaan myös uitosta ja lasten ja nuorten hurjista leikeistä. Välillä Anskussa tanssittiin; laiturilla, kirkkopaikalla, milloin missäkin. Mutta miksi tanssijoita joskus myös pidätettiin? Entä miten Tarzan liittyy Anskun entisiin aikoihin? Mikä oli nälkäisen maalarin huikopala?

Muistelon loppuosassa keskustellaan Verkatehtaasta. Mitä työntekijöiden etuihin kuului ennen ja jälkeen palkankorotusten vaatimisen? Kannattiko pyytää? Oliko Verkatehtaan konkurssi välttämätön?

Paljon muistoja arjesta, ihmisistä, tapahtumista ja myös ympäröivästä maailmasta, joiden avulla nykypäivä saa syvyyttä. Harvinainen taltiointi, jossa aikalaiset muistelevat omia ja vanhemmiltaan kuulemiaan asioita. Päämuistelijoina ovat Vilho Rantanen ja Veikko Lackman sekä veljekset Tauno ja Tapani Johansson. Muisteluun osallistuu myös kahvilassa ollut väki.

Reilu parituntinen muistelo on äänitetty Antskogin työväentalolla 26.7.2015. Tilaisuuden järjestänä toimi Antskogin kyläseura.

Haastattelussa Kari Melander

Kaikkien aikojen ensimmäiset suunnistuksen MM-kisat käytiin Fiskarsissa 1.–2. lokakuuta
1966. Kisoissa koululaisilla oli tärkeä rooli, olihan katsomossa myös
tasavallan presidentti Urho Kekkonen. Hänelle oli varta vasten tehty ikioma
valtaistuin, mutta mitä mahtoi UKK siitä tuumia?

Nuoriso ei noihin aikoihin riehunut eikä tehnyt pahojaan, mitä nyt Fiskarsin
Metron alueella uhmasivat hyvää tuuria tai ottivat selvää dynamiitin
käyttömahdollisuuksista.

Pitkän linjan fiskarilainen Kari Melander kertoo lapsen ja nuoren elämästä
1950–1970 -lukujen ruukissa. Mitä vapaa-aikoina tehtiin, minkälaisia
työpaikkoja oli tarjolla ja paljon muuta asiaa yli kuudenkymmenen vuoden
ajalta. Lopussa Kari muistelee Fiskarsin eri saunoja. Tästä aiheesta kerrotaan
lisää pian ilmestyvässä Kaiken se kestää – Fiskars Kyläseuran historiaa
-kirjassa. Toimittaja Suvi Heino

PS. Kumpi on oikein: Konkakumpu vai Konkkakumpu?

Parkvilla

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

Beatan Lilaa ja punasta, mustaa ja vihreetä

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa olevat jaksot: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

KEINOINA JÄTEKIVEN PEITTÄMINEN JA KOSTEIKOT – ORIJÄRVEN KAIVOSALUEEN METALLIPITOISET VALUMAT AISOIHIN

Suomessa on tunnistettu 19 vanhaa kaivospaikkaa, joista ympäristöön voi karata haitallisia aineita. Yksi kohteista on Orijärven kaivos, jonka alajuoksun viimeinen porras on Fiskarsinjoki.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Anna Tornivaara kertoo keinoista, joilla ympäristöön karkaavia metallipäästöjä voitaisiin vähentää. Metallipitoista kiviaineista on useiden hehtaarien alueella sekä hiekkana että karkeampana aineksena, joka altistuu happipitoiselle sadevedelle. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla alueen peittäminen moreenilla, jonka päälle kertyy kasvillisuutta. Apua olisi myös kosteikoista, joihin valumavesien kuljettamat metallit pysähtyisivät.
Moreenipatjan uskotaan tarjoavan pitkäaikaisen ratkaisun ongelmaan. Kivi pysyy periaatteessa paikoillaan seuraavaan jääkauteen asti, jos alue suojataan maankäyttörajoituksilla.
GTK:n mukaan Orijärven pintavedessä kadmiumin, kuparin ja sinkin määrä on selvästi suurempi kuin tavallisessa järvivedessä. Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet sitävastoin eivät ylittäneet talousveden laatua. GTK:n arvion mukaan kaivosalueen nykyisistä haitta-aineista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä. Toimittaja Heikki Jaakkola

Jos juttu herättää kysymyksiä, näitä voi lähettää osoitteeseen info@radiofiskars.fi

LASSE KEKSI HIRSITALON UUDELLEEN

Innovaattori Lasse Ojanen keksintönsä äärellä.

Puurakentamisessa kunnostautunut innovaattori Lasse Ojanen on keksinyt hirsitalon uudelleen. Ojasen versiossa ”hirsi” kootaan yhteen ruuvattavista lankuista, joita on tarjolla kohtuuhintaan kaikissa puutavaraliikkeissä. Ruuvihirsistä voi rakentaa talon, jonka runko on pelkästään puuta ja ruuvien terästä, ilman mitään liimoja tai muita materiaaleja.
Myös nurkkaratkaisu on omintakeinen. Lankkujen päät katkotaan niin, että seinät liittyvät nurkassa toisiinsa samaan tapaan kuin palapelin palat.
Ideasta on kehittynyt jo tehtaassa valmistettava tuote. Ruuvihirrestä on koottu tähän mennessä saunoja, siirrettäviä tilamoduuleita ja mökkejä, mutta tämä on keksijän mukaan vasta alkua. Laatikkoleikit voivat jatkua ok-taloihin, rivitaloihin ja jopa pieniin kerrostaloihin.
Ojanen itse sanoo uskovansa keksintöönsä kuin pässi sarviinsa, rajoja asettaa hänen mielestään tuskin edes taivas. Valmistus ei tuhlaa puuta ja onnistuu yksinkertaisilla välineillä minkä takia hinta voi haastaa perinteisen hirsitalon. Yksiaineisessa puutalossa myös sisäilman luulisi olevan kunnossa.

ORIJÄRVI:METALLEJA VALUU EDELLEEN VESISTÖÖN

METALLEJA VALUU EDELLEEN VESISTÖÖN
ORIJÄRVEN VANHA KUPARIKAIVOS ISO YMPÄRISTÖONGELMA

Kaivokset voivat aiheuttaa isoja ympäristöongelmia kauan toiminnan loppumisen jälkeenkin. Yksi Suomen haitallisimmista kohteista on Orijärven kuparikaivos, jonka valuma-alue yltää Fiskarsjokeen asti.
Orijärven tapauksessa ongelmia eivät aiheuta kaivosprosessissa käytetyt myrkyt vaan kiviaineksesta irtoavat metallit. Vaikka metallit ovat luonnon omia alkuaineita, nämä voivat isoina pitoisuuksina myrkyttää tehokkaasti ympäristöä.
Orijärven kaivosalueelle on läjitetty valtava määrä rikottua kiveä, mistä vesi kuljettaa metalleja alapuolisiin vesistöihin. Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila kertoo kaivosalueen tilanteesta ja valuman ”sormenjäljistä” ympäristössä. Toimittaja Heikki Jaakkola

Taitajien jäljillä Taborinmäellä

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Toimittaneet Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Jorma Haapasaaren kotikalliolle kuuluvat kylän äänet ja elämä.

Sarastus Suutarinmäen huipulla

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Toimittaneet Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen. Sarja alkaa Taina Pailoksen ja Jorma Haapasaaren haastatteluilla (joulukuu 2020).

Taina Pailos asuu itse remontoimassaan talossa kymmenien porrasaskelmien takana.

Sonja: Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö

Sinikka Nopola, Tiina Nopola, Salla Savolainen: Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö, Tammi, 2014

”Kirjassa on hiljainen tunnelma, koska kolme henkilöä lopettaa puhumisen. Kohokohta on, kun…”

Hildan kirjassa Hessulla on ikävä

Webb, Holly; Williams, Sophy; Syvänperä, Tuula: Hessulla on ikävä, Karisto, 2017.

”Valitsin tämän kirjan koska se on kiinnostava ja koskettava. 

Kirjan nimi ”Hessulla on ikävä” kuvaa kirjaa hyvin paljon. Kirjan alkuperäinen nimi ”Harry the homeless puppy” vielä enemmän. Kirjan nimi kuvaa kirjaa sillä lailla, että kirjassa puhutaan kodittomasta koirasta – koiranpennusta. 

Kirjan sanoma on mielestäni se, että ihmisen ja eläimen välille voi tulla ikuinen ja hyvä ystävyys.

Tämä kirja herätti minuun tällaisen kysymyksen: Onko Hessulla on ikävä – kirja tositapahtumiin perustuva?”

Venny ja Onnentyttö Dunne

Rose Lagercrantz – Eva Eriksson: Onnentyttö Dunne – Sydämeni hyppii ilosta, Kustannus-Mäkelä Oy, 2016.

”Valitsin tämän kirjan sen takia, koska olen lukenut tämän kirjasarjan kaikki kirjat. 

Tytön nimi on Dunne ja hän haluaisi olla aina onnellinen, koska hän ei laske huonoja kohtia ja tapahtumia. Mutta silti hänelläkin on surkeita tapahtumia. Kirjan tunnelma on välillä iloinen ja välillä surullinen. 

Kirja on kirjoitettu selkeällä kielellä ja siinä ei ole vaikeita sanoja. Olen lukenut kirjan sen saatuani 3 kertaa. Suosittelen kirjaa suosittelen kirjaa sellaisille, jotka eivät välitä kuvakirjoista, mutta eivät myöskään hirveän pitkistä kirjoista.”

Oliver: Neropatin päiväkirja Viimeinen oljenkorsi

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Viimeinen oljenkorsi, WSOY, 2011.

”Valitsin juuri tämä kirja siksi, että olen lukenut sarjaa jo ennekin, sarja on tosi kiva. Kirjassa on isompia kirjaimia ja tapahtumat ovat kiinnostavia. Kirjan juoni etenee nopeasti.

Lempihahmoni oli Gregin pikkuveli. Kirjan paikka sijaitsee Hollywoodissa. Suosittelen kirjaa kolmasluokkalaisille, koska siinä on helppoja sanoja. Antaisin arvosanaksi 5/5.”

Pihla: Neropatin päiväkirja

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja Lunta tupaan, WSOY, 2013.

”Valitsin tämän kirjan, koska minä rakastan Neropatin päiväkirja -sarjaa. Olen lukenut monta muuta Neropatin päiväkirjaa. 

Greg on kirjan päähenkilö ja se on tosi hauska. Kirjan tapahtumat ovat Amerikassa ja tässä kirjassa on talvi. Kirja on synkkä ja huumorintajuinen. 

Kirja on myös helppolukuinen. Tämän kirjan olen ehtinyt lukea jo 4 kertaa.” 

Siirin kirjassa Aksu etsii kotia

Merja Jalo; Marvi Jalo: Unelmakoirat – Aksu etsii kotia, Karisto, 2020

”Valitsin tämän kirjan, koska siinä on koiria… Kirja kertoo Ainosta ja Islasta. Aino on villi tyttö ja pitää koirista. Isla on rauhallinen ja tykkää piirtää.

Suosittelen kirjaa ekaluokkalaisille.”

Erin: Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa

Sinikka Nopola, Tiina Nopola, Salla Savolainen: Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa, Tammi 2014.

”Valitsin kirjan, koska tykkään koirista ja halusin lukea kirjan jossa on koiria. En ole ennen lukenut tätä sarjaa, mutta olen katsonut elokuvia ja ne on olleet kivoja. 

Tässä kirjassa Vilttitossu aloittaa koulun mutta häntä kiusataan siellä…

Kirja oli tosi hauska. Siinä oli paljon hauskoja nimiä. Kuvat oli hienoja. Kirjaa oli ihan helppo lukea, ehkä pikkukoirien prinsessanimet olivat vähän vaikeita. Suosittelen kirjaa kaikille Heinähatun ja Vilttitossun ystäville sekä koirista ja huumorista pitäville.” 

Oliver ja Ymmärrä kissaasi – 100 vinkkiä

Roger Tabor: Ymmärrä kissaasi – 100 vinkkiä, Gummerus, 2016.

”Valitsin kirjan juuri sen takia, koska minulla on kaksi kissaa ja halusin oppia lisää kissoista… Suosittelen kirjaa kaikille kissan omistajille.”

Aappo ja Maailman parhaan kaverin seikkailu

Rowley Jefferson: Maailman parhaan kaverin seikkailu, WSOY, 2020.

”Valitsin juuri tämän kirjan, koska olin nähnyt tämän kirjastoissa ja kaupoissa. Kirja sijoittuu mielikuvitusmaailmaan. Kirjassa on hupaisa tunnelma, siinä on myös paljon toimintaa, tapahtuu kaikenlaista. Kirjan lopussa tulee tosi yllättävä käännekohta, mikä on samalla loppuhuipennus.

Kirja on helppolukuinen, vaikka siinä on paljon sivuja. Siinä on paljon kuvia ja iso teksti. Suosittelen tätä kirjaa Neropatin päiväkirjan ja seikkailutarinoiden ystäville.”

Heli: Suuri seikkailu, Sinttu

Lin Hallberg – Margareta Nordqvist: Suuri seikkailu, Sinttu, Tammi, 2011.

”Kirjassa Elina täyttää juuri 9 vuotta. Elina toivoo Sinttu-hevosta omakseen. Elina saa Sintun tietenkin omaksi ja he menevät jännittävälle seikkailulle Erikin ja Simon kanssa.

Pidän kirjasta koska siinä oppii paljon hevosista ja niiden käsittelystä sekä ratsastuksesta. Valitsin tämän kirja siitä syystä, kun se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Suosittelen kirjaa.” 

Juho: Neropatin päiväkirja

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja, WSOY, 2009.

”Kirja kertoo Greg-pojasta, Gregiä kiusattiin koulussa. Kirja oli hauska, koska siinä kerrottiin vitsejä… Minun mielestä kirja oli hauska, koska siinä oli hauskoja kuvia. Oli kiva lukea. Suosittelen kirjaa kaikille 12–vuotiaille.”

Esko: Kapteeni Kalsari ja Pöhöpönttö 2000:n korskea roisto

Dav Pilkey: Kapteeni Kalsari ja Pöhöpönttö 2000:n korskea roisto, Tammi, 2016.

”Miksi valitsit tämän kirjan? Koska minä luin samaa kirja sarjaa koulussa, ja minä halusin uuden KapteeniKalsari -kirjan. 

Millainen kirjasi on? Minun kirja on huumori myös vähän kauhu, koska siellä on paljon naurattavia kohtauksia, ja jollekin pienemmälle jotkut kohtaukset voivat olla pelottavia. 

Vastasiko kirja odotuksiasi? Joo se oli huippu hyvä, koska siellä oli myös liikkuvia kuvia ja paljon eri kohtauksia jota sinä et voinut miettiä, että semmosta tapahtuu.” 

Varpu ja Suuri kepparikirja

Kati Jukarainen, Eevaliisa Juka: Suuri kepparikirja, Readme.fi, 2020.

”Kirjassa opetetaan tekemään monia erilaisia keppihevosia arabialaisista dartmoorinponeihin. Siitä löytyy myös ohjeet erilaisiinvarusteisiin, esimerkiksi sadeloimeen, näyttelyriimuun ja kärpäshuppuun. Tämä kirja vastaasi odotuksiani täydellisesti.”

Elina esittelee Oliivitytön

Marko Kitti: Oliivityttö, Tammi, 2012.

”Otin tämän kirjan siksi, että olen vasta lukenut aika samantyyppisiä kirjoja. Luin myös monia kommentteja, joita muut ovat kirjalle antaneet. Monet ovat kehuneet kirjaa ja sanoneet, että kun kirjan kerran aloittaisi, se olisi heti pakko lukea loppuun, ja tämä piti paikkansa ainakin minun kohdallani.”

Aino: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla

Helena Waris; Mirjami Manninen: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla, Otava, 2020.

”En ole lukenut ennen Olafista.

Kirja kertoo koiranpennusta, joka asuu maatilalla. Olaf on laumanvartija, mutta se luulee aluksi että on laamanvartija…

Kirjan ymmärsi ihan hyvin, muutama vieras sana siellä oli.”

Slagitiili: Reijo Arfman

JÄTE MUUTTUI ARVOTAVARAKSI

Teollisuusjätteen hyötykäyttö ei ole uusi oivallus, ruukeissa tätä on tehty jo satojen vuosien ajan. Näin ainakin Fiskarissa, missä raudan valmistuksessa syntyvästä kuonasta on valettu monenlaiseen rakentamiseen kelpaavia ”slagitiiliä”.
Murikat muistattavat joltain osin nykyisiä harkkoja, slagitiili on hauras
mutta erittäin kantava kappale. Näyttöä näiden katu-uskottavuudesta myös
isommassa rakentamisessa tarjoaa Fiskarin keskustan yksi maamerkki, yli
satavuotias makasiini.

Ainetta on hyödynnetty myös vähemmän näkyvästi parantamaan maaperän kantavuutta ainakin teitten alla. Ruukin historiaa tunteva Reijo Arfman kertoo kuonan käytöstä ja käyttökelpoisuudesta ennen ja nyt. Toimittaja Heikki Jaakkola

Muistoja: Olli Saarinen

Olli Saarinen aloitti 13-vuotiaana työt Fiskarsin Konepajalla. Siihen mennessä hänelle oli kertynyt jo työkokemusta muualtakin, muun muassa Antskogin Verkatehtaalta. Viimeiset kuusikymmentä vuotta hän on asunut Fiskarsin ruukissa aivan viime päiviin asti.

Ennen tätä kaikkea Olli Saarisen perhe muutti vuonna 1944 Antskogiin, missä isä-Saarista odotti myymälänhoitajan paikka. Muuttomatka sai yllättävän käänteen, kun tien päällä jo ollut perhe kuuli kaupan olevan ilmiliekeissä. Perille tultiin kuitenkin.

Monissa eri luottamustehtävissä toimineena Saarisella on ollut aitiopaikka nähdä ja tarkastella Fiskarsin ruukin vaiheita sen kukoistuksessa ja köyhempien vuosien aikana. Minkälaista oli toimia pääluottamusmiehenä Konepajan lakkauttaessa toimintansa? Mitä kunnanvaltuustossa toimiminen merkitsi vapaa-ajalle?

Olli Saarinen uudessa kodissaan.

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

River Keepers Oy kunnostaa Fiskarsinjokea taimenille sopivaksi
lisääntymisympäristöksi. Le Tho Thuy Khuong kertoo, että tavoitteena on kalastusta kestävä vahva meritaimenkanta. Poikasten istutusta on tehty jo seitsemän vuotta, nyt mereltä nouseville kaloille rakennetaan myös kutusorakoita. Pohdinnassa on samalla kalaportaitten rakentaminen kahteen ensimmäiseen putoukseen. Näiden toteutuessa kutemaan nouseville kaloille avautuisi pääsy myös Rislajokeen.
Vanhassa teollisuusympäristössä kunnostuksessa on kuitenkin edettävä
varovasti. Joen pohjaa ei haluta myllätä niin, että tänne kerrostuneet haitalliset aineet vapautuvat ympäristöön. Toimittaja Heikki Jaakkola

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista osa 2

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun toisessa osassa kuulemme Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Jo julkaistussa ensimmäisessä osassa keskustellaan Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Uusinta: Hannu Karpon haastattelu vuodelta 2018

Toimittajat Hannu Karpo ja Helena Laatio. Kuva Suvi Heino

Toimittajalegenda Hannu Karposta on tehty elokuvateattereissa 25.9.2020 ensi-iltansa saava dokumenttielokuva.
Karpo oli viimeinen toivo monelle oikeuksiensa puolesta taistelevalle ihmiselle. Hänen toiminnallaan oli myös yhteiskunnallista vaikutusta, ja monet lakimuutokset saivat alkunsa hänen Karpolla on asiaa -ohjelmistaan. Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Karpo astui monille varpaille ja teki televisio-ohjelmissaan sellaista, mikä nykyisin olisi mahdotonta.

Radiofiskarsilla oli harvinaislaatuinen tilaisuus haastatella tätä aikansa ehdotonta tähtitoimittajaa marraskuussa 2018. Toimittaja Helena Laatio

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun aluksi kuulemme Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Pian julkaistavassa toisessa osassa keskustellaan Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Roskaritarit: HYVIÄKIN ASIOITA TAPAHTUU

Jätepisteet olivat ennenvanhaan ruokottomassa kunnossa lomakauden jäljiltä. Moni keräyspaikka muistutti lähinnä räjähtänyttä tunkiota kesävieraiden dumpattua rojunsa maastoon.
Roskaritarit lähtivät tsekkaamaan Tammisaaren saariston jätepisteitä lomakauden lopulla pahimpaan varautuen. Vastassa oli kutenkin iloinen yllätys. Sikamaisten törkykasojen sijasta kohtasimme sivistyksen sormenjäljet.
Siellä missä hetekat, rotanmyrkyt ja rikkinäiset vasemman jalan kumisaappaat lojuivat aiemmin maastoon levitettyinä, seisoivat nyt keräilyastioiden selkeät rivistöt kuin linnan tornit.
Pisteistä löytyi vain vähän sinne kuulumatonta tavaraa joka sekin vaikutti tuodun paikalle hyvässä uskossa. Näyttää lupaavasti siltä, että tavaran keräilyrutiinit ovat kehittyneet samalla kun yleisö on oppinut sisäsiistiksi. Harvassa ovat jo tolvanat, jotka varaston siivottuaan tunkevat 30 litraa vanhaa maalia ja moottoriöljyä paperinkeräykseen.
Tässä roskaritareiden suopea ja hyväksyvä nyökkäys saariston kesäasukkaille! Heikki Jaakkola ja Jouni Stordell

NIITTY-näyttelyssä Anna Ulff

ONOMAn kesänäyttely Niityn oppaat Ulrika ja Justus saivat
haastateltavikseen yhden näyttelyn taiteilijoista Anna Ulffin. Näyttely
käsittelee ympäristön kestävyyttä ja ihmisen ja luonnon välistä suhdetta
monin näkökulmin, joista Ulffin teos Maalöytö on upea esimerkki.
Näyttely on avoinna päivittäin klo 11-18 vielä elokuun loppuun
Kuparipajalla.

NIITTY-näyttelyssä Taru Samola

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta
ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät
haastattelemaan taiteilija Taru Samolaa hänen teoksistaan ja
näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja
ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo
11-18.

Haastateltavana Tuulia Penttilä

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta
ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät
haastattelemaan taiteilija Tuulia Penttilää hänen teoksistaan ja
näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja
ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo
11-18.

Haastateltavana Mikael Westerlund

Origin by ocean -hankkeessa pyritään parantamaan Itämeren tilaa kannattavan
liiketoiminnan avulla. Merestä on tarkoitus kerätä levämassaa, jonka sisältämiä
aineita käytettäisiin rahanarvoisten tuotteiden komponentteina. Levämassan
myötä merestä poistuisi liikaravinteita.

Hangossa kokeillaan nyt sinilevää keräävää prototyyppilaitetta. Jos
konsepti osoittautuu toimivaksi, ideaa voidaan soveltaa eri kokoisissa keräilijöissä
sekä avomerellä että saariston sokkeloissa.

Hankkeen puuhamies Mikael Westerlund toivoo keräilyn tarjoavan
tulevaisuudessa tulolähteen useillekin yrityksille. Jos leville saadaan taloudellinen
arvo, näiden ympärille voi lopulta kehittyä laaja-alainen yritystoiminnan verkosto.
Samankaltainen kehitystarina nähtiin metsätalouden piirissä noin sata vuotta
sitten.

Mikael Westerlund esittelee sinilevän kerääjälaitetta. Vesi imeytyy rummun sisään
painovoiman avulla levän jäädessä kiinni pintakalvoon.
”sadonkorjuu” tapahtuu ainakin prototyypissä yksinkertaisesti imuroimalla. Työn
touhussa Filippa Ramstedt sekä Nicholas Mavrostomos.

MUSTAN LAATIKON SALAISUUS

Metalliromun naaraaminen vesistöjen pohjasta on kesän kuuminta hottia.
Harrastukseen ottivat tuntumaa myös roskaritareiden reippaat matruusit.
Iskuryhmä purjehti ”punainen lokakuu” -aluksellaan Billnäsin voimalan
alajuoksulla, missä pohjaa naarattiin magneetilla. Kadonnutta mustaa laatikkoa ei
löytynyt, mutta mötikkä paljasti pohjan olevan paksulti vanhan rautakuonan
peitossa.

Vomalaitokseen on rakennettu upouudet kalaportaat, mikä hieno satsaus
saa roskaritareiden kunniatervehdyksen. Tämä ei kuitenkaan saa jäädä tähän.
Seuraavan askeleen on oltava kutusorakoiden rakentaminen kaloille, kutu tulee
tuskin onnistumaan rautamöhnän päällä. Laskisitko itse munasi tällaiseen
törkykasaan. Häh?

Fiskarslaisten panimoiden oluet maistelussa

Ohjelmassa tutustutaan Fiskarsista löytyvien oluiden makumaailmaan ja niiden tekijöihin.

Tiesitkö, että pienestä kylästä löytyy monta panimoalan toimijaa ja osaajaa? Nyt pöydän ääreen kokoontuu neljä intohimoista olutexperttiä ja kuullaan erilaisia panimotarinoita sekä maistellaan yhdessä paikallisia oluita. Jokaiselta panimolta on yksi olut maistelussa.

Jari Leinonen, Mika Oksanen, Jenni Danielsson, Oskari Sundstörm

Mukana maistelemassa

  • Oskari Sundstörm / Yhtiö: Level Eleven / Olut: Next Level #02
  • Mika Oksanen / Yhtiö: Donut Island Brewing / Olut: Musta Munkki
  • Jari Leinonen / Yhtiö: Fiskarsin Panimo / Olut: Floridus
  • Panimoalan monitoiminainen Jenni Danielsson
  • Toimittajana Anne Wirkkala

NIITTY-näyttelyn kuraattorikierros

Onoman kesänäyttely NIITTY havahduttaa ilmastokriisin akuuttien haasteiden äärellä pohtimaan arjen tapojen ja arvojen kestävyyttä, sekä kuvittelemaan vaihtoehtoisia polkuja kohti tulevaa. Näyttelyn kuraattori, Taru Elfving kierrättää NIITYN läpi teos teokselta.

Lisätietoa näyttelystä: https://www.fiskarsvillage.fi/tapahtuma/kesanayttely-niitty/

Vesistö-työryhmä haastattelussa elämää Fiskarsin vesien äärellä.

Osana Fiskarsin Niitty-näyttelyä taiteilijat Annika Lintervo, Maija Mustonen, Taru Samola ja Inka Yli-Tepsa vievät ryhmän osallistujia tunnin mittaiselle vesijuoksuvaellukselle Degersjölle kylän keskustan läheisyyteen elokuun alun lämpimissä vesissä. 

Vesijuoksuvaellus tapahtuu 9.8.2020 klo 14 alkaen. Tapahtumaan tulee varata kolme tuntia. Vaellukselle voi ilmoittautua 1.8. mennessä sähköpostilla: opas@onoma.fi. Osallistumismaksu on 12€. Ilmoittautuneille annetaan ohjeet tapaamispaikasta ja muista käytännöistä sähköpostitse. Vaelluksen aikana pidetään huolta korona-ajan turvallisuudesta. Mukaan tulee varata uima-asu, pyyhe ja peseytymistarvikkeet. Osallistujat saavat käyttöönsä vesijuoksuvyöt. Kielinä suomi, englanti ja auttava ruotsi.

Teoksen yhteydessä on julkaistu podcast yhteistyössä Radio Fiskarsin kanssa. Radio-ohjelmassa Vesistö-työryhmä haastattelee kyläläisiä elämästä fiskarsilaisten vesien äärellä. Haastateltavina ovat Nina, Susanna Louneva, Joel ja Urho, Seppo Siltala sekä Pia Nieminen.

Editointi Annika Lintervo ja Inka Yli-Tepsa. Kiitokset editoinnin avustuksesta Hermanni Yli-Tepsalle.

Lisätitetoa Niitty-näyttelystä https://onoma.fi/niitty/

Olli Salmen vintage-vaatteet

Pari vuotta sitten Fiskarssiin muuttanut Olli Salmi on avannnut Veitsitehtaalle monitoimitilan, josta löytyy vintage-vaatekauppa, sisäskeittiramppi ja oma työhuone. Haastattelussa skeittari Salmi kertoo tiestään vintagen maailmaan ja Fiskarssin nuorison sydämiin.

Toimittajina Village Vintage storen sohvalta Matias Kari ja Sampo Wirkkala

https://www.instagram.com/villagevintage.store/

http://Www.villagevintage.store

Tuomo Prättälän projekti Quarantine Music syntyi koronakevään pysähtyneisyydestä

Tuomo Prättälä on tunnustettu jazz- ja soulmuusikko, pianisti, kosketinsoittaja, laulaja, säveltäjä ja tuottaja. Sooloartistina nimellä Tuomo hän on julkaissut neljä albumia. Lisäksi hän vaikuttaa useissa kokoonpanoissa, kuten duossa Tuomo&Markus, Ilmiliekki Quartet, Verneri Pohjola Quartet ja EmmaSalokoski Ensemble.

Tuomo&Markus esiintyivät Fiskarsissa Ägräs Tap Roomissa syksyllä 2019.

Heidi Paju tapasi Tuomo Prättälän Helsingissä kesäkuun 2020 alussa. Ohjelmassa Tuomo kertoo koronan vaikutuksista hänen työskentelyynsä, sekä ajatuksista, joita uudenlainen tapa tehdä musiikkia on herättänyt.

Kaikki Quarantine Music -projektin kappaleet löytyvät osoitteesta

https://tuomo.bandcamp.com

https://tuomo.bandcamp.com/track/aamuy-w-jutta-rahmel-heidi-paju

Roskaritarit metallinkeräyksessä

Beatlesin aikoinaan tunnetuksi tekemän keltaisen sukellusveneen kapteeni on joutunut visaisen pulman eteen. Mitä tehdä käyttämättä jääneiden ohjusten kappaleille ja neuvostoliittolaisille kodinkoneille nyt kun kylmä sotakin on päässyt loppumaan.

Toimen miehenä kapteeni pakkasi romppeet lavalle ja navigoi lähimmälle
jätteen keräyspistelle. Täällä kuitenkin selvisi, että ongelman läpimitta voi olla joskus suurempi kuin ratkaisun syöttöaukko.

Kapteeni oli onneksi kuullut huhuja Karjaalla sijaitsevasta asemasta, joka
selviäisi hankalammastakin lastista. Asiasta päätettiin ottaa selko ja näin tähänkin tarinaan saatiin onnellinen loppu. Parasta kaikessa oli, että metallista ja varsin monesta muustakin tavarasta pääsee asemalla eroon aivan ilmaiseksi!
Metalliromu jäi asemalle ja ruplat kapteenin taskuun kierrätystään odottamaan. Toimittajat Jouni Stordell ja Heikki Jaakkola.

Haastateltavana Kuutti Samola

Pirkko Hakola ja Kuutti Samola.

Fiskarilainen Kuutti Samola on jo jonkin aikaa toimittanut kerran kuussa ilmestyvää Lentäjien Iltalehteä. Pirkko Hakolan haastattelussa hän kertoo kertoo lehdestään, lentämisestä ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Sivulla 2 on lehden näytenumero.

Tämän minä luin: Olga Yli-Tepsa esittelee kirjan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)

Olga Yli-Tepsa

Olga Yli-Tepsan esittelyssä Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kirjalla on 24 kirjoittajaa ja 41 kuvittajaa, toimittajat Taru Anttonen ja Milla Karppinen. Into Kustannus, 2018.

Roskaritarit veneiden hautuumaalla

Roskaritarit lähtivät tutustumaan Pohjan uuteen grillipaikkaan mutta päätyivätkin veneiden hautausmaalle. Jounin & Jonaksen iskuryhmä joutui täällä ällikän lyömäksi. Rannalla lojui veneen puolikas!
Ensimmäinen hypoteesi oli, että joku on ostanut puolet veneestä puoleen hintaan. Tarkka havainnointi ja tiukka aivoajattelu vahvisti lopulta toisen teorian, vene on kolhiutunut myrskyssä kahdeksi kappaleeksi, joista toinen on ajelehtinut minne lienee. Melkoinen määrä rungon kellukkeena käytettyä uretaania on samalla levinnyt pitkin rantaa. Keltainen muovimössö koristaneekin tätä vielä pitkään, vene kestää aikansa mutta uretaani on ikuista! Toimittaja Heikki Jaakkola.

Markku Salon toukokuun Ajatuslappuja ja aforismeja

Tiedätkö mikä on Kuningasprobleema? Entä miltä kuulostaa Kategorinen imperatiivi? Tai miksi erään tietokoneohjelmoijan kädet alkavat yllättäen nykiä ja taipua sisäänpäin?

Näitä ja monia muitakin kysymyksiä valaistaan lisää ohjelmassa ”Ajatuslappuja ja aforismeja”, jossa ohjelman isäntä käy mikrofonin ja monologin keinoin käsiksi olemassaolevan todellisuuden ilmiöihin ja probleemoihin.

Uuden ohjelmasarjan esittely: Tämän minä luin

Radiofiskars käynnistää uuden ohjelmasarjan ja hankkeen nimeltä Tämän minä luin. Siinä lapset ja nuoret kertovat lukemistaan kirjoista.

Hanke tarjoaa luettavat kirjat lukijoiden oman mieltymyksen mukaan. Tavoitteena on oppia uudella tavalla ymmärtämään lukemaansa ja sanallistamaan lukukokemuksensa. Ohjelmasarjan ensimmäiset jaksot toteutetaan neljän fiskarilaisen koululaisen kanssa toukokuussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Raaseporin suomenkielisten peruskoulujen ja lukion kanssa. Suvi Heino

Torinon käärinliinan arvoitus

Torinon käärinliina.

Dosentti Juha Hiltunen on seurannut Torinon kääriliinaan liittyvää tutkimusta vuosikymmenten ajan. Keskiaikaisista väärennöksistä kiinnostunut Hiltunen aloitti tutkimuksensa skeptikkona, mutta on nyt vakuuttunut kuvan aitoudesta.
Kankaaseen tallentunut kuva on Hiltusen mukaan syntynyt voimakkaassa mutta erittäin lyhytkestoisessa energiapurkauksessa Jeesuksen ylösnousemuksen hetkellä. Kuvan tekeminen ei onnistuisi Hiltusen mielestä nykyiselläkään osaamisella, vielä vähemmän keskiajan tai antikin resursseilla. Heikki Jaakkola

Roskaritarit rantaretkellä Gumnäsissä

Roskaritari Jouni Stordell Gumnäsissä.

Roskaritarien iloinen rantaretki Gumnäsiin sai peräti omituisen käänteen. Jo rantapolulla maasta tursusi jotain villapaitaa muistuttavaa, mutta tämä oli vasta alkua. Itse rannalla lojui jotain isoa ja mustavalkoista, jota luulimme ensin valaan nahaksi. Tarkempi tutkimus paljasti möykyn geotekstiiliksi, joka on asennettu pitämään maa-ainesta paikoillaan. Rantamestarit ovat epäilemättä toimineet hyvässä uskossa, mutta lopputulos vastaa tuskin suunnitelmia. Peitteet ovat löytäneet tiensä takaisin päivänvaloon ja leviävät nyt pieninä repaleina pitkin lääniä.
Rantapolku on ollut tarkoitus päällystää sepelillä, mutta innostus on lopahtanut parin metrin jälkeen. Sen verran sepeliä on kuitenkin saatu paikan päälle, että tämä on tärvellyt rantakäärmeiden perinteisen pelipaikan. Voi titityy sentään… Tomittaja Heikki Jaakkola

Fiskarsin MLL:n bändikerho: The Trolling Stones

Fiskarsin MLL:n bändikerhojen jäsenet haastattelevat toisiaan viime vuodenvaihteessa ilmestyneiden julkaisujen tekoprosesseista. Haastattelun jälkeen The Trolling Stonesilta kuullaan Cake. Kerhon vetäjänä toimii Olli Kari.

The Trolling Stones: Inka Louneva, Jakob Javen, Onni Borg, Matias Kari, Sampo Wirkkala, Herman Henttu, Rurik Heiskanen, Onni Tammilehto.

Haastattelijat: Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen.

Fiskarsin MLL:n bändikerho: Arvotus (ent. Pommittajat)

Fiskarsin MLL:n bändikerhojen jäsenet haastattelevat toisiaan viime vuodenvaihteessa ilmestyneiden julkaisujen tekoprosesseista. Haastattelun jälkeen Arvotus esittää kappaleensa Defa. Kerhon vetäjänä toimii Olli Kari.

Arvotus: Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen, Oliver Alatalo, Enki Kaatra ja Rurik Heiskanen.

Haastattelija: Vilma Karén.

Fiskarsin MLL:n bändikerho: Siivenisku

Fiskarsin MLL:n bändikerhojen jäsenet haastattelevat toisiaan viime vuodenvaihteessa ilmestyneiden julkaisujen tekoprosesseista. Haastattelun lopuksi Siivenisku esittää kappaleensa Puheenjohtaja. Kerhon vetäjänä toimii Olli Kari.

Siivenisku: Unna Lintervo, Signe Yli-Tepsa, Pihla Valtimo ja Olivia Alatalo. Haastattelijat: Emilia Alatalo ja Vilma Karén.

Eroon espanjansiruetanasta osa 3

Kuva Anna Kamara

Ensimmäiset espanjansiruetanahavainnot on tehty!

Nyt on hyvä hetki kuunnella Ruusupavun Anne Ollilaa, joka kertaa siruetanan tuntomerkkejä ja opastaa miten sen voi hävittää. Miten voi varmistaa, ettei tule levittäneeksi tätä tuholaista omaan puutarhaan tai vie sitä tuliaisena ystäville? Suvi Heino

Haastattelun lopussa RadioFiskars Orchestran kappale Luna, laulu Kari Kalme ja sanat Antti Hermaja.

Mitä kuuluu Ethel Mattila?

Fiskarin koulun pitkäaikainen opettaja ja rehtori Ethel Mattila jäi hiljattain eläkkeelle. Sitä ennen hän sai vastata koulun vitos- ja kutosluokkalaisten oppilaiden tekemiin kysymyksiin. Moni asia kiinnosti koululaisia: Miksi Ethel päätyi opettajaksi? Miten hänen kiinnostuksensa musiikkiin syttyi? Mitä muutoksia vuosikymmenen varrella on tapahtunut koulussa, Fiskarsissa, opetuksessa? Miltä tuntuu, kun pitkä ura koululla jäi taakse? Haastattelijoina ovat Malla Lintervo ja Olga Yli-Tepsa.
Haastattelun päätteeksi kuultava musiikki: Puheenjohtaja Tekijät: Signe Yli-Tepsa, Unna Lintervo, Pihla Valtimo ja Olivia Alatalo.

Kuva Gordon Johnson, Pixabay

Eroon espanjansiruetanasta 2

Kuva Kirsi Eerikkilä, Pixabay

Espanjansiruetanan torjuntaa käsittelevän sarjan toisessa osassa puutarhuri Eija Sulkava kertoo Fiskars-yhtiön roolista ja toimenpiteistä etanoiden hävitystyössä.

Millä ruukin alueilla siruetanoita on nähty? Voiko etanoita myrkyttää? Mitä pitää tehdä muille vieraslajeille? Suvi Heino

Lisätietoa aiheesta: vieraslajit.fi

Haastattelun jälkeen kuullaan RadioFiskars Orchestran Snailtrail 2

Eroon espanjansiruetanasta!

Minne matka? Siruetanoita Isidorintiellä 11.7.2019. Anna Kamara

Espanjansiruetanan hävittäminen on mahdollista!

Fiskarsin kyläseuran ympäristöjaoston etana-asiaa koskeva tiedotustilaisuus siirtyy koronavirusepidemian vuoksi tuonnemmas. Espanjansiruetanat eivät odota, vaan ne lähtevät liikkeelle vuorokauden lämpötilan kohotessa +4 asteeseen. Tiedotustilaisuuden aiheita käsitellään kevään aikana radiofiskarsissa. Aiheesta voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen info@radiofiskars.fi.

Ensimmäisessä etanainfossa kasvitarhuri Anna Kamaran aiheena on erityisesti Etana Action Plan, toimintasuunnitelma, jonka avulla siruetanat pyritään saamaan kuriin. Mitkä ovat siruetanan tuntomerkit, missä ja milloin ne liikkuvat, miten niistä pääsee eroon? Toimittaja Suvi Heino.

Haastattelun lopussa kuultava kappale on Snail Trail. Säv. Kari Kalme ja Olli Kari, sov. RFO. Kitara: Kari Kalme, Rummut & Malletit: Olli Kari, Pasuuna: Antti Hermaja, Perkussiot: Sami Hagelberg.

Markku Salon maaliskuun Ajatuslappuja ja aforismeja

OpenClipart-Vectors Pixabaystä

Tiedätkö mikä on Kuningasprobleema? Entä miltä kuulostaa Kategorinen imperatiivi? Tai miksi erään tietokoneohjelmoijan kädet alkavat yllättäen nykiä ja taipua sisäänpäin?

Näitä ja monia muitakin kysymyksiä valaistaan lisää ohjelmassa ”Ajatuslappuja ja aforismeja”, jossa ohjelman isäntä käy mikrofonin ja monologin keinoin käsiksi olemassaolevan todellisuuden ilmiöihin ja probleemoihin.

Lepakot, käärmeet ja lauha talvi

Kuva Jose Miguel Guardeno / Pixabay

Tulematta jäänyt talvi oli erikoinen kokemus myös luonnolle. Lauha sää on hyödyttänyt monia eläin- ja kasvilajeja mutta toisaalta myös muuttanut olosuhteita, mihin luonto on sopeutunut. Sateiset kuukaudet ovat häirinneet etenkin käärmeitä ja muita talvehtijoita, joille kuivana pysyminen on välttämätöntä. Lepakot ovat tässä suhteessa paremmassa turvassa. Nämä heräävät normaalistikin horroksestaan useita kertoja talven aikana ja vaihtavat paikkaansa tilanteen mukaan.  Toimittaja Heikki Jaakkola haastattelee lepakoihin perehtynyttä luontoharrastaja Jarmo Markkasta.

Lintujen talviruokinnasta

Kuva Pixabay / simardfrancois

Pikkuhiljaa kevääseen valmistautuvat linnut kaipaavat vielä ruokinta-apua. Voiko ruokamäärää lisäämällä varmistaa isojen lintuparvien tulon? Entä mitä jos linnut eivät vain tule? Luvassa myös resepti linturuoan valmistamiseen. Lintujen ruokinta-asioista on keskustelemassa lintuharrastaja Eino Honkanen.

Ohjelmasarja jatkuu tutustumalla lähistön lintujen suosiossa oleviin paikkoihin. Toimittaja Suvi Heino.

Roskaritarit: Kaatopaikka löysi tiensä puronvarteen

Veden solina puron varrella on kivaa kuunneltavaa. Jalan alle murskaantuvan lasin ja vanhojen öljykanisterien rahina ei niinkään. Klangin ero tuli selväksi ritarien tehdessä retken pohjanpitäjänlahden tuntumassa sijaitsevalle kosteikolle. Luonnonkauniin kaislikon vieressä on rinne, jota on ammuttu raskaalla törkysingolla. Maastosta löytyy kaikkea mahdollista vanhoista kaljapulloista ja moottoriöljykanistereista satoja kiloja painaviin betonimöhkäleisiin. Roskaritarit Jouni Stordell ja Heikki Jaakkola alkavat olla jo vallan kauhuissaan moisen pöhköpäisyyden edessä!   

Pahoittelut kuvalaadun ajoittaisesta epätasaisuudesta.

Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille

Kuvassa kirjailija Meiju Niskala (vas.) sekä Kuolema-tapahtuman tuottaja Anu Mykrä.

Teatterivalimo on Fiskarsissa vuonna 2014 perustettu esittävän taiteen ryhmä, jossa toimii eri alojen ammattilaisia. Vuonna 2020 se järjestää neljä Tarinavalimoklubia, joissa käsitellään meitä jokaista koskettavia aiheita, joita kukaan ei voi sivuuttaa. Klubien teemat ovat kuolema, rakkaus, arki ja epäonnistuminen.

Cafe Bar Pesulassa pidetyn ensimmäisen illan aiheena oli kuolema. Tuottaja Anu Mykrä haastatteli ”Sata kirjettä kuolleelle äidille” -kirjan kirjoittajaa Meiju Niskalaa.

JACKPOT – Paavo ”Puosu” Liesisen muistolle

Pitkään Fiskarsissakin asunut roudari Paavo ”Puosu” Liesinen kuoli kotonaan Helsingin Jallukassa 6. marraskuuta 2019. JACKPOT-musiikkikappale syntyi Paavon poismenon seurauksena. Säveltäjä Olli Kari ja sanoittaja Anne Wirkkala vaihtavat ajatuksia kappaleen tekoprosessista.