Arkistot kuukauden mukaan: marraskuu 2022

Inkerikkojen historiaa

Taisto Raudalainen (vas.), Lea Pakkanen ja Minna-Kerttu Kekki. Kuva J. K. Ihalainen

Inkerikkojen historiaa ja inkeriläisten kokemuksia luotaavassa keskustelussa kuullaan vironinkerilästä perspektiiviä aiheeseen. Haastateltavina ovat kirjailijat Taisto Raudalainen ja Minna-Kerttu Kekki toivat, haastattelijana inkerinsuomalainen toimittaja ja kirjailija Lea Pakkanen.

Taisto Raudalainen: Inkerikot, setot ja vatjalaiset, SKS, 2022

Minna-Kerttu Kekki ja Lembi Laur: Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri, Vastapaino, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Vahvista ääni toisen maailman: Tapio Luoma ja Maaret Kallio

Arkkipiispa Tapio Luoma ja psykoterapeutti Maaret Kallio keskustelivat Turun Kirjamessuilla toivosta ja jaksamisesta kriisien keskellä: 

Mistä löytyy toivo, kun helppoja ratkaisuja ei ole? Kannattaako ihmisen etsiä onnellisuutta? Saako olla onnellinen, vaikka maailmassa on paljon kärsimystä? Miksi toivoa, että kaikki on hyvin? Eikö epävarmuudella ole elämässä sijaa? Mitä on turvallinen murehtiminen, ja mitä on toivo? Arjen merkitys elämän vastoinkäymisissä.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 1.10.2022

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat

Juha Ylimaunu (vas.) ja Matti Ylipiessa. Kuva J. K. Ihalainen

Pirtutrokarien vaiheita ei juuri ole tutkittu. Tutkija, kirjailija Juha Ylimaunun tietokirja Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia on upea avaus kieltolain aikaisen kaupankäynnin historiaan. 

Haastattelussa Ylimaunu kertoo kirjan tekemisen ja tietojen hankkimisen vaiheista ja siitä, miten pirtutrokarien jälkeläiset suhtautuvat aiheeseen.  Entä miten pirtutrokarit käyttivät ammattitaitoaan kieltolain jälkeen? Haastattelija Matti Ylipiessa.

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia, (Atrain & Nord), 2022.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022.

Esikoisteoksia: Petra Vallila ja Pauli Hautala

Petra Vallila ja Pauli Hautala. Kuva J. K. Ihalainen

Poesian tämän vuoden esikoiskirjailijat Petra Vallilla ja Pauli Hautala kertovat runokirjojensa taustoista ja siitä, miltä teosten ilmestyminen on tuntunut. Haastattelussa pohditaan myös näkyykö ammatillinen tausta runojen kirjoittamisessa, yhdistyvätkö runous ja päivätyö kielellisesti. Pauli Hautalan Katseen maanosat kyseenalaistaa, onko väistämätöntä tuntea avuttomuutta informaatiotulvan edessä. Petra Vallila teoksessaan Ehkä puolestaan peilaa kieltä ja merkitystä yritysviestinnän – ja kielen kautta. 

Haastattelija Virpi Vairinen.

Petra Vallila: Ehkä, Poesia, 2022

Pauli Hautala: Katseen maanosat, Poesia, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Vini: Sahramin arvoitus

Vinin valitsemassa kirjassa Lasse-Maijan etsivätoimisto – Sahramin arvoitus etsiväkaksikko Lasse ja Maija saavat ratkaistavakseen kiperän tehtävän, joka uhkaa koko Vallilan kylän joulua. Miten käy kullankeltaisen joulupullan, ellei kadonnutta sahramia löydetä?

Kuva Sara Riihiaho

”Kirjaa oli erittäin mukava lukea, koska se on jännittävä ja hauska.”

Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto – Sahramin arvoitus. Kuvitus Helena WIllis, Tammi, 2017.

Heidi: Kisu ja tähtilaulu

Kisu on harjoitteleva supersankari, joka on päivisin tavallinen tyttö mutta öisin seikkaileva kissa. Heidin toivekirjassa Kisu ja tähtilaulu Kisua jännittää kuoron konsertti, jossa hänen pitää laulaa pari säettä ihan yksin. Mutta huolenaiheet eivät jää tähän. Kaikki kuitenkin järjestyy – lopulta.

Kuva Sara Riihiaho

”Valitsin kirjan, koska olen lukenut saman sarjan aiempia teoksia ja ne ovat olleet hyviä.”

Paula Harrison: Kisu ja tähtilaulu, Aurinko Kustannus, 2020

Eliel: Hurja jengi – Kotkottajat pulassa

Hulvattoman hauska ja sarjakuvamainen Hurja jengi -sarja sopii kaikille huumorin ja yllätysten ystäville. Elielin lukemassa Kotkottajat pulassa -kirjassa Hurja jengi seikkailee häkkikanalassa.

Kuva Sara Riihiaho

”Kirja ei ollut yhtään pitkästyttävä vaan siinä oli iloinen tunnelma.”

Aaron Blabey, Hurja jengi – Kotkottajat pulassa, Into Kustannus, 2020.

Eemi: Timanttien arvoitus

Lasse-Maijan etsivätoimisto on lasten oma dekkarisarja. Eemin valitsema Timanttien arvoitus on sarjan ensimmäinen teos. Siinä paikallinen kultaseppä Muhammed Karaatti huolestuu, kun häneltä alkaa kadota timantteja. Miten etsiväkaksikko selviää ensimmäisestä arvoituksestaan?

Kuva Sara Riihiaho

”Kirjan tunnelma on vaihteleva, eli se on välillä epätoivoinen ja välillä toivoa on paljonkin.”

Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto – Timanttien arvoitus. Kuvitus Helena Willis, Tammi, 2013.

Carolina: Hampaat hukassa

Carolinan toivekirjana on Painajaispuoti-sarjan – Hampaat hukassa. Ja toden totta, hampaat ovat kuin ovatkin hukassa. Mutta tässä jännitystä ja huumoria tarjoavassa kirjassa on hukassa paljon muutakin kuin vain vampyyrin hampaat. Ninni tarttuu toimeen ja alkaa selvittää Luukas-vampyyrin hampaiden kohtaloa. Siinä sivussa paljastuu muutakin…

Kuva Sara Riihiaho

”Valitsin tämän kirjan, sillä nämä kirjasarjan kirjat ovat hauskoja.”

Magdalena Hai: Painajaispuoti – Hampaat hukassa. Kuvitus Teemu Juhani, WSOY, 2019.

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä

Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2022 etelävirolainen semiootikko ja biologi Valdur Mikita esitteli virolaisen ja itämerensuomalaisen kulttuurin historiaan pureutuvaa kirjaansa Lingvistinen metsä (Sammakko, 2021). Se on Mikitan toinen suomennettu teos, ensimmäinen on Kantarellin kuuntelun taito (Sammakko, 2018). Haastattelijana ja tulkkaajana toimi Jenni Kallionsivu.

Virossa Lingvistinen metsä sai ilmestyessään yksimielisen mutta moniäänisen vastaanoton, ja se puhutteli laajalti virolaisia. Haastattelussa keskustellaan myyteistä ja siitä, miten virolaiset ovat eläneet esihistoriallisella ajalla. Minkälainen on itämerensuomalaisten yhteinen menneisyys; asumisen ja olemisen paikat ja niiden erot? Mikä tekee virolaisista virolaisia? Virolaisia on pidetty metsäkansana, onko suhde metsään muuttunut? Puhutaan myös nuorista ja elämän tarkoituksen etsimisestä. Entä jos tarkoitusta ei tiedä?

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä, suomentaja Anniina Ljokkoi, 334 s. Sammakko, 2021.

Lingvistinen metsä on omalaatuinen ja yllättävä luonnon ja pienten kansojen puolustuspuhe. Anniina Ljokkoin kääntämän teoksen alussa on Mikitan tervehdys suomalaisille lukijoille. Itämerensuomalaisilla on edellytykset selviytyä ekokatastrofista, koska meillä on jäljellä kivikautisen keräilijän elämäntavan piirteitä metsissä kulkiessamme, kiitos synestesian, saunan ja sienikorin.”