Arkistot kuukauden mukaan: toukokuu 2025

KWUM 2025: BIODIVERSITY – Ville Heimala 

BIODIVERSITY – Ville Heimala 

Kuva Jarmo Heimala

”Luonto miljoonine eliölajeineen on käsittämättömän monimutkainen kokonaisuus. Yhdessä ne kaikki muodostavat verkoston, jossa jokaisella elävällä olennolla on paikkansa, ja jokainen muutos vaikuttaa koko verkostoon.”

Biologi-kuvanveistäjä Ville Heimalan Biodiversity-näyttely tuo esille pienen pintaraapaisun tästä valtavasta monimuotoisuudesta – biologi Heimalan näkökulmasta, kuvanveistäjä Heimalan tulkitsemana. Hän kertoo luonnossa piileviä tarinoita taiteen keinoin, sekoittaen joukkoon hyppysellisen luonnon mystiikkaa.

Heimala on huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Hän haluaa tuoda luonnon kauneuden ja merkityksellisyyden esiin korostetusti – dekoratiivisten ja visualisesti monitasoisten teostensa kautta. Näyttelyn teoksissa lukuisten eliöiden monimutkaiset verkostot tulevat esiin konkreettisina pintoina puiden lehvästöjen, sammalikon, meren planktonin ja koralliriuttojen muodossa.

Ville Heimalalla on biologin tutkinto (FM) Helsingin yliopistosta sekä keramiikka- ja lasitaiteen / muotoilun tutkinto (TaK) Aalto-yliopistosta. Hän on tehnyt liki 20 vuotta näyttelysuunnittelua, mm. Luomukselle ja HUSille, sekä kuratoinut taidenäyttelyitä. Päätoimisena kuvanveistäjänä Heimala on toiminut vuodesta 2016 lähtien, ja hän työskentelee ateljeessaan Kirkkonummella.

www.villeheimala.com

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17.

SEILIN NAISET – Heli Säde / KWUM VEISTOSPUISTO

VASTARANNAN KIISKI, PAPERIPRINSESSA, HARAKAN PESÄ, PULUSENI, KYLÄLUUTA, KANA-AIVO, ILOLINTU, HARMAA HIIRI.

Kuva Arto Vuohelainen

Seili on saari Nauvossa, Turun saaristossa. Seilin saarella on pitkä historia eristettynä sairaalasaarena. Jo vuonna 1619 Kuninkaan päätöksellä Seiliin aloitettiin rakentaa paikkaa spitaalisairaille ja köyhille vaivaisille, joihin lukeutuivat mm. sokeat, kuurot ja liikuntakyvyttömät. Kun spitaali alkoi 1700-luvulla kadota Suomesta, Seiliin alettiin sijoittaa yhä enemmän mielisairaita. Seiliin syntyi Suomen ensimmäinen mielisairaala. Sairaala lakkautettiin vuonna 1962.

Vuosina 1889–1945 potilaat olivat vain naisia. Seilin saareen tuotiin parantumattomat mielisairaat ja kriminalitaustaiset ”toivottomat tapaukset” yleensä loppuiäkseen. Sisääntuloperusteena ja usein myös diagnoosina oli sosiaalinen poikkeavuus ja säädyttömyys. Tyypillinen potilas oli nuori, naimaton ja edusti alempaa sosiaaliluokkaa. Vapaudessa heidän sanottiin olevan sekä haitaksi että vaaraksi muulle yhteiskunnalle, lähimmilleen ja jälkikasvulleen. Seilissä sielun ja ruumiin kurinalaisuutta pyrittiin kontrolloimaan. Lääkkeinä olivat kylvyt, paloviina ja Jumala. Seilin naiset elivät vuosia saarella pienessä yhteisössä, johon kuului potilaita ja muutama hoitaja.

Heli Säden veistoskokonaisuus kuvaa Seilin naisia sekä yksilöinä että joukkona, jota yhdistävät elämän ja mielen kolhut sekä Seilin pieni maailma. Hahmojen nimet Vastarannan kiiski, Paperiprinsessa, Harakan pesä, Puluseni, Kyläluuta, Kana-aivo, Ilolintu sekä Harmaa hiiri ovat leimaavia nimityksiä heidän entisestä elämästään ennen Seiliä. Nimitykset sitten saaressa menettävät lopullisesti painoarvonsa. 

Veistosten naiset ovat eri-ikäisiä, kauniita, tasaisia ja tarkoituksella hyvin tavallisia, jotta kuka tahansa voisi kuvitella olevansa yksi heistä. 

Onko mikään muuttunut Seilin ajoista? Kuinka osaamme hyväksyä erilaisuutta tai nähdä toisen ihmisen hätää? 

Säden veistokset on tehty katseltavaksi kaikille, jotta huomaisimme heidät, jotka jostain syystä kokevat yhteiskunnallista ulkopuolisuutta.

www.helisade.fi

Heli Säde on koulutukseltaan taiteen maisteri sekä prosessi- ja materiaalitekniikan insinööri. Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt suomalaisissa kansainvälisissä yrityksissä muotoilijana. ”Kolme ammatillista ja henkilökohtaista elementtiäni muotoilija, insinööri ja taiteilija sulautuvat sujuvasti yhteen täydentäen, tasapainottaen työtäni ja arkeani. Ne ajavat minua eteenpäin ja saavat tarttumaan uusiin haasteisiin, välillä ihan päättömiin projekteihin.”

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17. 

Karin Widnäs: KWUMin kesä 2025

Keraamikko Karin Widnäs esittelee  KWUM-museonsa seitsemännen kesänäyttelyn:

Heli Säde SEILIN NAISET Vastarannan kiiski, Paperiprinsessa, Harakan pesä, Puluseni, Kyläluuta, Kana-aivo, Ilolintu, Harmaa hiiri

Kuva Arto Vuohelainen

KWUMin vasta-avatussa Veistospuistossa keraamikko-insinööri Heli Säde tutkii Suomen ensimmäisen mielisairaalan, Seilin saaren potilaita vuosilta 1889–1945. Saarelle tuotiin parantumattomat mielisairaat ja kriminalitaustaiset ”toivottomat tapaukset” yleensä loppuiäkseen. Sisääntuloperusteena ja usein myös diagnoosina oli sosiaalinen poikkeavuus ja säädyttömyys. Seilin naisista kertovalla näyttelyllä Säde haluaa muistaa näitä naisia sekä herättää katsojat miettimään, kuinka tänä päivänä osaamme hyväksyä erilaisuutta tai nähdä toisten ihmisten hätää. www.helisade.fi

Markku Salo – SUSIA JA LAMPAITA Uteliaisuuden ja pelon välinen ristiriita

Kuva Jefunne

Markku Salon 41. yksityisnäyttely pureutuu olemisen ihmettelyyn. Hän nostaa esiin ihmisen ja eläimen erityislaatuisen suhteen. Luulemme ymmärtävämme eläinten aikomuksia, olemme uteliaita, mutta samalla varuillamme, jopa peloissamme. Näyttelyn suurikokoisin teos tuijottaa ulkona KWUM-museon pihalla: ruskeankirjava, yli neljämetrinen Susi. Pitääkö sutta pelätä, kunnioittaa, tappaa vai antaa olla?

KWUMin alakerrassa Salon lasista ja metallista valmistetut uniikit koira-aiheiset veistokset tuovat esiin lasin monipuolisia ilmaisumahdollisuuksia. Ne ovat myös esimerkki Salon kehittelemistä taidetekniikoista. www.markkusalo.com

Ville Heimala BIODIVERSITY

Kuva Jarmo Heimala

Biologi-kuvanveistäjä Ville Heimalan Biodiversity-näyttely tuo esille pienen pintaraapaisun tästä valtavasta monimuotoisuudesta – biologi Heimalan näkökulmasta, kuvanveistäjä Heimalan tulkitsemana. Hän kertoo luonnossa piileviä tarinoita taiteen keinoin, sekoittaen joukkoon hyppysellisen luonnon mystiikkaa.

Heimala on huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Hän haluaa tuoda luonnon kauneuden ja merkityksellisyyden esiin korostetusti – dekoratiivisten ja visualisesti monitasoisten teostensa kautta. Näyttelyn teoksissa lukuisten eliöiden monimutkaiset verkostot tulevat esiin konkreettisina pintoina puiden lehvästöjen, sammalikon, meren planktonin ja koralliriuttojen muodossa. www.villeheimala.com

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17. 

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

EDELLYTYKSENÄ VALTAVA MÄÄRÄ UUTTA TUULIVOIMAA JA SÄHKÖVERKKOA

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

Norjalaisen Blastrin Inkooseen kaavailema terästehdas edellyttäisi kolossaalisen paljon uutta tuulivoimaa sekä sähköverkkoa. Hanketta ei toteutettu Norjassa, koska täällä maisemaan ei haluttu uusia voimaloita ja sähkölinjoja. Suomessa kynnys arvioitiin matalammaksi. 

       Suomen viranomaisia suurempi haaste Blastrille on rahan löytäminen hankkeeseen. Tehdas tuottaa kilpailijoitaan kalliimpaa vetyterästä, jonka ainoa myyntiargumentti on tämän vähintäänkin kyseenalainen ”vihreys”. Heikki Jaakkolan haastateltavana Blastrin Suomen maajohtaja  Antti Kaikkonen.

Lullulan lintuilta

Fiskarsin Gastro Cafè Lavanderiassa maaliskuussa 2025 pidetyssä  lintuillassa  Lullulan alue- ja havaintovastaava Risto ”Ripa” Willamo  kertoi lintuharrastuksesta, Lullulan toiminnasta ja huuhkajaprojektista; huuhkaja on Suomen Birdlifen vuoden lintu. 

Vaikka lintuharrastus ei tarvitse teknisiä apuvälineitä, on asioita, jotka tuovat lisämaustetta harrastukseen; niistä yksi on hyvä lintukirja. Ohjelmassa annetaan neuvoja niin hyvän kirjan valintaan kuin muihin harrastusta helpottaviin keinoihin.

Illan ohjelmasta koostetussa taltioinnissa kuullaan Lullulan nimen alkuperästä ja siitä, miten sen toimintaan pääsee osallistumaan. Tarjolla on myös ehdotuksia hyviksi havaintopaikoiksi. Entä miksi lintuharrastus vetoaa? Paikalla Lullulan illassa oli noin 35 henkilöä.

Tringa ry on Uudenmaan lintuharrastajien oma yhdistys. Se edistää omalla toimialueellaan lintuharrastusta, tutkimusta ja linnustonsuojelua. Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto. Sen toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (Entinen Pohjan ja Karjaan alue).

Psykedeeliterapia ja suuret lupaukset

Syvälle mielen syövereihin sukeltava Mielen Ytimessä on Fiskarsin Gastro Cafe Lavanderiassa järjestettävä uusi keskustelusarja.  Keskusteluja luotsaa Viljami Lehtonen, joka on omistanut yli puolet elämästään sen tutkimiseen mitä on olla ihminen. Lehtonen tunnetaan parhaiten ”Miehen mieli”- podcastin juontajana ja perhekonstellaatio-ohjaajana. Hän on tehnyt uransa kehoterapian ja joogan parissa ja pitää vastaanottoa edelleen Porissa.
Viljamia inspiroi Carl Jungin syvyyspsykologia, Bert Hellingerin ylisukupolvisuus ja systeeminen ajattelu, kuin myös länsimainen mystiikka ja hengellisyys, josta hän ammentaa syvää merkitystä elämäänsä. www.viljamilehtonen.fi

Henry Soinnunmaa ja Viljami Lehtonen


Mielen Ytimessä -sarjan ensimmäisenä vieraana nähtiin Henry Soinnunmaa teemalla Psykedeeliterapia ja suuret lupaukset. Soinnunmaa on Psykedeelisen sivistyksen liitto ry:n aktiivi ja hänet tunnetaan myös Ihmisiä siis eläimiä -podcastista.


Psykedeeliterapia on isossa nosteessa ympäri maailman, ja siihen liittyvät lupaukset ihmismielen eheyttämisestä ovat välillä päätähuimaavia. Millaisia koiria tässä on haudattuna? Missä määrin hype ampuu yli?

Kelmu ry: BIISI–25

Kelmu ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti toukokuun alussa jo kolmannen kerran hyvän mielen kilpailun, Biisi–25. Kisan koordinoi, päätuomaroi ja juonsi Kelmun hallituksen jäsen, laulaja-lauluntekijä Mikaela Mansikkala. Muina tuomareina toimivat säveltäjä/muusikko Ilari Edelmann, muusikko Kiureli Sammallahti sekä MTKL:n kulttuurisihteeri/ taiteilija Nina Tuittu

Saapuneista biiseistä valittiin kuusi loppufinaaliin, joista tuomaristo nimesi kolme parasta. Finalistit olivat August Oscar, VXLE, Susan Laine, Tiia Lehtonen, Rami Heinonen, Jarmo Nyman. Voiton vei tällä kertaa, nyt jo kolmatta kertaa mukana ollut August Oscar.

Kaikille finaaliin valituille jaettiin diplomit ja voittaja kuittasi itselleen lisäksi lahjakortin Deltasound Virkkalan musiikkiliikkeeseen.

Kuvassa kisan voittaneet August Oscar, Veikka Härkönen ja Oscar Snellman sekä toiseksi tullut  VXLE
eli Vili Vikstedt, Mikaela Mansikkala ja finaaliin päässyt Tinttu eli Tiia Lehtonen, taka-alalla Sepi Sundman. Kolmanneksi kisassa sijoittunut Susan Laine ei valitettavasti päässyt paikalle. Kuva Maija Leminen.