Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Haastateltavana Hilkka Munter s. Oksanen

Hilkka Munter. Kuva Marja Saleniuksen kotialbumi

Hilkka Oksasesta tuli antskogilainen 1930-luvulla, jolloin hän muutti Verkatehtaalla työt aloittaneen miesystävänsä, sittemmin puolisonsa Kalle Munterin luo. Leppävirralla vuonna 1916 syntynyt Hilkka lähti työn perässä maailmalle jo 13-vuotiaana. Työpaikka oli Helsingin Kalliossa ja työnä lapsenhoito. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin hänellä oli muutama tunti vapaata, muuten työaika oli jatkuva.
Lapsenpiian hommat vaihtuivat muun muassa ruokalan moninaisiin töihin, jolloin vapaata oli vaikka lentolehtisten jakoon – kunhan osasi vältellä ratsupoliiseja. 
Antskogissa Hilkka ja Kalle perustivat perheen ja molemmat työskentelivät Verkatehtaalla sen konkurssiin asti. Politiikka oli HIlkalle tärkeää ja hän seisoi puoluekantansa takana aina.
Hilkka oli myös innokas selvittämään oikeustieteellisiä asioita, liekö hän antanut lapsenlapselleen Marja Saleniukselle kipinän omaan ammatinvalintaansa?
Hienoa ajankuvaa ja tapahtumakuvausta sekä Helsingistä että Antskogista. Mahtuupa mukaan myös minkkitarhausta.
Haastattelu on tehty 7.2.1993. Hilkka Munterin lisäksi paikalla on Leena Ruusunen. Haastattelijan nimi ei valitettavasti ole tiedossa.

Kalle Munter (keskellä) minkkitarhalla. Kuva Marja Salenius.

Muistoja: Olli Saarinen

Olli Saarinen aloitti 13-vuotiaana työt Fiskarsin Konepajalla. Siihen mennessä hänelle oli kertynyt jo työkokemusta muualtakin, muun muassa Antskogin Verkatehtaalta. Viimeiset kuusikymmentä vuotta hän on asunut Fiskarsin ruukissa aivan viime päiviin asti.

Ennen tätä kaikkea Olli Saarisen perhe muutti vuonna 1944 Antskogiin, missä isä-Saarista odotti myymälänhoitajan paikka. Muuttomatka sai yllättävän käänteen, kun tien päällä jo ollut perhe kuuli kaupan olevan ilmiliekeissä. Perille tultiin kuitenkin.

Monissa eri luottamustehtävissä toimineena Saarisella on ollut aitiopaikka nähdä ja tarkastella Fiskarsin ruukin vaiheita sen kukoistuksessa ja köyhempien vuosien aikana. Minkälaista oli toimia pääluottamusmiehenä Konepajan lakkauttaessa toimintansa? Mitä kunnanvaltuustossa toimiminen merkitsi vapaa-ajalle?

Olli Saarinen uudessa kodissaan.

Elämää Antskogin Verkatehtaan ympärillä

Radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen tämänkertaisena aiheena on maailmallakin aikoinaan tunnettu Verkatehdas, jonka filttejä ja peitteitä näkee vanhoissa kotimaisissa elokuvissa, ja jonka laadukasta liituraitakangasta Englannin herrat hakivat pukuihinsa?

Minkälaista elämä oli tehtaan toimiessa? Miten lastenhoito oli järjestetty, kun monissa perheissä molemmat vanhemmat kävivät töissä. Miten vuoden 1959 konkurssi vaikutti Antskogin elämään? Jutussa kuullaan myös Antskogin ja Fiskarsin poikien erikoisesta yhteisestä bisneksestä.

Mukana muisteloissa ovat Tauno Johansson, Eija Kallio, Olli Saarinen, Raimo Saarinen, Ismo Sjöblom sekä Kirsti Wilde. Haastattelijana toimii Marja Salenius.

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

River Keepers Oy kunnostaa Fiskarsinjokea taimenille sopivaksi
lisääntymisympäristöksi. Le Tho Thuy Khuong kertoo, että tavoitteena on kalastusta kestävä vahva meritaimenkanta. Poikasten istutusta on tehty jo seitsemän vuotta, nyt mereltä nouseville kaloille rakennetaan myös kutusorakoita. Pohdinnassa on samalla kalaportaitten rakentaminen kahteen ensimmäiseen putoukseen. Näiden toteutuessa kutemaan nouseville kaloille avautuisi pääsy myös Rislajokeen.
Vanhassa teollisuusympäristössä kunnostuksessa on kuitenkin edettävä
varovasti. Joen pohjaa ei haluta myllätä niin, että tänne kerrostuneet haitalliset aineet vapautuvat ympäristöön. Toimittaja Heikki Jaakkola

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista osa 2

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun toisessa osassa kuulemme Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Jo julkaistussa ensimmäisessä osassa keskustellaan Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Kuulijatoive: Hannu Karpon haastattelu vuodelta 2018

Toimittajat Hannu Karpo ja Helena Laatio. Kuva Suvi Heino

Toimittajalegenda Hannu Karpo oli viimeinen toivo monelle oikeuksiensa puolesta taistelevalle ihmiselle. Hänen toiminnallaan oli myös yhteiskunnallista vaikutusta, ja monet lakimuutokset saivat alkunsa hänen Karpolla on asiaa -ohjelmistaan. Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Karpo astui monille varpaille ja teki televisio-ohjelmissaan sellaista, mikä nykyisin olisi mahdotonta.

Radiofiskarsilla oli harvinaislaatuinen tilaisuus haastatella tätä aikansa ehdotonta tähtitoimittajaa marraskuussa 2018. Toimittaja Helena Laatio

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista, osa 1

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun aluksi kuulemme Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Pian julkaistavassa toisessa osassa keskustellaan Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Roskaritarit: HYVIÄKIN ASIOITA TAPAHTUU

Jätepisteet olivat ennenvanhaan ruokottomassa kunnossa lomakauden jäljiltä. Moni keräyspaikka muistutti lähinnä räjähtänyttä tunkiota kesävieraiden dumpattua rojunsa maastoon.
Roskaritarit lähtivät tsekkaamaan Tammisaaren saariston jätepisteitä lomakauden lopulla pahimpaan varautuen. Vastassa oli kutenkin iloinen yllätys. Sikamaisten törkykasojen sijasta kohtasimme sivistyksen sormenjäljet.
Siellä missä hetekat, rotanmyrkyt ja rikkinäiset vasemman jalan kumisaappaat lojuivat aiemmin maastoon levitettyinä, seisoivat nyt keräilyastioiden selkeät rivistöt kuin linnan tornit.
Pisteistä löytyi vain vähän sinne kuulumatonta tavaraa joka sekin vaikutti tuodun paikalle hyvässä uskossa. Näyttää lupaavasti siltä, että tavaran keräilyrutiinit ovat kehittyneet samalla kun yleisö on oppinut sisäsiistiksi. Harvassa ovat jo tolvanat, jotka varaston siivottuaan tunkevat 30 litraa vanhaa maalia ja moottoriöljyä paperinkeräykseen.
Tässä roskaritareiden suopea ja hyväksyvä nyökkäys saariston kesäasukkaille! Heikki Jaakkola ja Jouni Stordell

NIITTY-näyttelyssä Anna Ulff

ONOMAn kesänäyttely Niityn oppaat Ulrika ja Justus saivat
haastateltavikseen yhden näyttelyn taiteilijoista Anna Ulffin. Näyttely
käsittelee ympäristön kestävyyttä ja ihmisen ja luonnon välistä suhdetta
monin näkökulmin, joista Ulffin teos Maalöytö on upea esimerkki.
Näyttely on avoinna päivittäin klo 11-18 vielä elokuun loppuun
Kuparipajalla.

Haastateltavana Tuulia Penttilä

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta
ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät
haastattelemaan taiteilija Tuulia Penttilää hänen teoksistaan ja
näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja
ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo
11-18.

Vesistö-työryhmä haastattelussa elämää Fiskarsin vesien äärellä.

Osana Fiskarsin Niitty-näyttelyä taiteilijat Annika Lintervo, Maija Mustonen, Taru Samola ja Inka Yli-Tepsa vievät ryhmän osallistujia tunnin mittaiselle vesijuoksuvaellukselle Degersjölle kylän keskustan läheisyyteen elokuun alun lämpimissä vesissä. 

Vesijuoksuvaellus tapahtuu 9.8.2020 klo 14 alkaen. Tapahtumaan tulee varata kolme tuntia. Vaellukselle voi ilmoittautua 1.8. mennessä sähköpostilla: opas@onoma.fi. Osallistumismaksu on 12€. Ilmoittautuneille annetaan ohjeet tapaamispaikasta ja muista käytännöistä sähköpostitse. Vaelluksen aikana pidetään huolta korona-ajan turvallisuudesta. Mukaan tulee varata uima-asu, pyyhe ja peseytymistarvikkeet. Osallistujat saavat käyttöönsä vesijuoksuvyöt. Kielinä suomi, englanti ja auttava ruotsi.

Teoksen yhteydessä on julkaistu podcast yhteistyössä Radio Fiskarsin kanssa. Radio-ohjelmassa Vesistö-työryhmä haastattelee kyläläisiä elämästä fiskarsilaisten vesien äärellä. Haastateltavina ovat Nina, Susanna Louneva, Joel ja Urho, Seppo Siltala sekä Pia Nieminen.

Editointi Annika Lintervo ja Inka Yli-Tepsa. Kiitokset editoinnin avustuksesta Hermanni Yli-Tepsalle.

Lisätitetoa Niitty-näyttelystä https://onoma.fi/niitty/

Roskaritarit metallinkeräyksessä

Beatlesin aikoinaan tunnetuksi tekemän keltaisen sukellusveneen kapteeni on joutunut visaisen pulman eteen. Mitä tehdä käyttämättä jääneiden ohjusten kappaleille ja neuvostoliittolaisille kodinkoneille nyt kun kylmä sotakin on päässyt loppumaan.

Toimen miehenä kapteeni pakkasi romppeet lavalle ja navigoi lähimmälle
jätteen keräyspistelle. Täällä kuitenkin selvisi, että ongelman läpimitta voi olla joskus suurempi kuin ratkaisun syöttöaukko.

Kapteeni oli onneksi kuullut huhuja Karjaalla sijaitsevasta asemasta, joka
selviäisi hankalammastakin lastista. Asiasta päätettiin ottaa selko ja näin tähänkin tarinaan saatiin onnellinen loppu. Parasta kaikessa oli, että metallista ja varsin monesta muustakin tavarasta pääsee asemalla eroon aivan ilmaiseksi!
Metalliromu jäi asemalle ja ruplat kapteenin taskuun kierrätystään odottamaan. Toimittajat Jouni Stordell ja Heikki Jaakkola.

Haastateltavana Kuutti Samola

Pirkko Hakola ja Kuutti Samola.

Fiskarilainen Kuutti Samola on jo jonkin aikaa toimittanut kerran kuussa ilmestyvää Lentäjien Iltalehteä. Pirkko Hakolan haastattelussa hän kertoo kertoo lehdestään, lentämisestä ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Sivulla 2 on lehden näytenumero.

Tämän minä luin: Olga Yli-Tepsa esittelee kirjan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)

Olga Yli-Tepsa

Olga Yli-Tepsan esittelyssä Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kirjalla on 24 kirjoittajaa ja 41 kuvittajaa, toimittajat Taru Anttonen ja Milla Karppinen. Into Kustannus, 2018.

Roskaritarit veneiden hautuumaalla

Roskaritarit lähtivät tutustumaan Pohjan uuteen grillipaikkaan mutta päätyivätkin veneiden hautausmaalle. Jounin & Jonaksen iskuryhmä joutui täällä ällikän lyömäksi. Rannalla lojui veneen puolikas!
Ensimmäinen hypoteesi oli, että joku on ostanut puolet veneestä puoleen hintaan. Tarkka havainnointi ja tiukka aivoajattelu vahvisti lopulta toisen teorian, vene on kolhiutunut myrskyssä kahdeksi kappaleeksi, joista toinen on ajelehtinut minne lienee. Melkoinen määrä rungon kellukkeena käytettyä uretaania on samalla levinnyt pitkin rantaa. Keltainen muovimössö koristaneekin tätä vielä pitkään, vene kestää aikansa mutta uretaani on ikuista! Toimittaja Heikki Jaakkola.

Markku Salon toukokuun Ajatuslappuja ja aforismeja

Tiedätkö mikä on Kuningasprobleema? Entä miltä kuulostaa Kategorinen imperatiivi? Tai miksi erään tietokoneohjelmoijan kädet alkavat yllättäen nykiä ja taipua sisäänpäin?

Näitä ja monia muitakin kysymyksiä valaistaan lisää ohjelmassa ”Ajatuslappuja ja aforismeja”, jossa ohjelman isäntä käy mikrofonin ja monologin keinoin käsiksi olemassaolevan todellisuuden ilmiöihin ja probleemoihin.