Aihearkisto: FiFi – Fiskars Filosofia

Fiskars Filosofia: Vesa Oittinen

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan 27.5.2022 pidetyssä kolmannessa osassa filosofi Vesa Oittisen aiheena on Engels, Luonnon dialektiikka. Luennon päätteeksi emeritusprofessori Seppo Pohjolainen pitää kommenttipuheenvuoron (01:03:50).

Oittisen puheenvuoro vaatii kuulijalta tarkkaavaisuutta, sillä kuulovamman seurauksena hänen puheensa on paikoin epäselvää.

Tutustu oheiseen linkkiin, jos aihe kiinnostaa laajemmin:
Tutkimus & Kritiikki – lehti
https://journal.fi/tk/issue/view/8660
Lehdessä on artikkeleita liittyen Engelsin ja Marxin elämään ja ajatteluun.

Aiemmat Fiskars Filosofia –luennot: https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/fifi-fiskars-filosofia/

Tutustu myös taannoisiin Ajattelu on ilmaista –iltoihin: https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/

Fiskars Filosofia, Hermanni Yli-Tepsa, Mitä filosofia on? osa 3

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista.

FiFi-sarjan 3.6.2022 pidetyssä viimeisessä osassa kuultiin filosofian tohtori Hermanni Yli-Tepsan luennon ”Mitä filosofia on?” kolmas osa. Illan päätteeksi emeritusprofessori Unto K. Laine teki yhteenvedon kuuden viikon aikana kuulluista esityksistä.

Fiskars Filosofia, Timo Vesala, Rooman klubi: Kasvun rajat

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan 20.5.2022 pidetyssä neljännessä osassa professori Timo Vesalan aiheena oli Rooman Klubin, Kasvun rajat. Kyseinen raportti täyttää tänä vuonna 50 vuotta. Miten sen ennusteet ovat toteutuneet?

Kuva Unto K. Laine

Totuttuun tapaan radiofiskars taltioi luennon, tällä kertaa Pesulassa. Myös sarjan muut osat ilmestyvät radiofiskarsissa.

Fiskars Filosofia: Olli Koistinen

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan 13.5.2022 pidetyssä kolmannessa osassa filosofi Olli Koistisen aiheena oli Immanuel Kant, tiedon filosofiaa.

Totuttuun tapaan radiofiskars taltioi luennon, tällä kertaa Tegelissä. Myös sarjan seuraavat osat ilmestyvät radiofiskarsissa.

Fiskars Filosofia: Markus Lammenranta

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan 6.5.2022 pidetyssä toisessa osassa filosofi Markus Lammenrannan aiheena oli Akateeminen skeptisismi, tiedon luonne ja mahdollisuus.

Totuttuun tapaan radiofiskars taltioi luennon Pesulassa. Myös sarjan seuraavat osat ilmestyvät radiofiskarsissa.

Lukuvinkki: Markus Lammenranta: Johdatus tieto-oppiin, 250 s. Gaudeamus, 2022.

Fiskars Filosofia: Hermanni Yli-Tepsa, Mitä filosofia on?

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan käynnisti 29.4.2022 filosofian tohtori Hermanni Yli-Tepsa otsikolla Mitä filosofia on? Radiofiskars oli paikalla Pesulassa taltioimassa luennon. Myös sarjan seuraavat luennot ilmestyvät radiofiskarsissa.

Unto K. Laineen avaussanat FiFin ensimmäisessä illassa:

Hyvät läsnäolijat ja kuulijat siellä verkkojen äärellä!
Sydämellisesti tervetuloa seuraamaan Fiskars Filosofia luentosarjaa.

Minä olen Aalto yliopiston emeritusprofessori ja olen organisoinut tämän luentosarjan.

Sarja koostuu kuudesta luennosta, joista tänään kuulemme ensimmäisen, otsikolla, Mitä filosofia on?

Täällä Fiskarissa asuva filosofian tohtori ja viulisti Hermanni Yli-Tepsa lupautui ystävällisesti johdattelemaan meidät filosofian maailmaan. Kun hän lupautui tähän tehtävään, niin seuraavana päivänä minulle nousi kylmä hiki otsalle! Tajusin, että taisin pyytää häneltä liian ison palasen koskien inhimillisen ajattelun eri ulottuvuuksia ja myös ajattelun historiaa. Jos minun pitäisi pitää tällainen puheenvuoro, sen valmisteluun menisi kuukausia! Toivottavasti Hermanni, olet selvinnyt tästä hieman vähemmällä. [Palaan illan luennoitsijaan ihan kohta.]

Kun tätä sarjaa suunnittelin, niin kuulin kriittisiä kommentteja, että mahtaneeko sinne monikaan tulla paikalle. Tähän minä, että määrä ei ratkaise, vaan laatu! 

Hienoa, että näin moni arvostaa viisautta ja tietoa kohtaan, sillä juuri sitä filosofointi on.  Kreikan kielessä FILIA ja SOFIA tarkoittavat rakkautta ja viisautta.

Oma kiinnostukseni filosofiaa kohtaan syttyi kun olin hieman yli 20 vuotias. Joku ystäväni kertoi minulle Ludwig Wittgensteinin teoksesta, joka oli juuri suomennettu.  Tractatus Logico Philosophicus eli Loogis–Filosofinen tutkielma tuli mukaani kesälukemiseksi Pohjanmaan rannikolle, missä vietin yhden lomaviikon.

Me insinöörit ja fyysikot pidämme tiiviistä esitysmuodosta ja tässä vihkosessa on alle 90 sivua – joissa jokaisessa lyhyitä, numeroituja lausahduksia. Silti teoksen läpikahlaaminen vaati melkoisesti työtä – enkä ole varma, voinko suositella tätä kenellekään ensimmäiseksi filosofiaa käsitteleväksi teokseksi. Ehkä hieman helpompiakin reittejä löytyy.

**
Hermanni Yli-Tepsa 

Hermanni Yli-Tepsa (s. 1979) valmistui ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Oulusta vuonna 1998. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007. Yli-Tepsa on tehnyt filosofian opintoja myös Toulouse-le-Mirail -yliopistossa Toulousessa, Ranskassa vuosina 2002 ja 2003. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 14.8.2020. 

Työn nimi suomennettuna: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta.

Työtä voidaan luonnehtia seuraavasti:
Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Lähtekäämme retkelle filosofian maailmaan!
Hermanni Yli–Tepsa, ole hyvä!