Daniil Kozlov, runoilijana tunnettu Susinukke Kosola, julkaisee omalla nimellään ensimmäisen esseeteoksensa Ryssä. Teos kysyy: Mistä on pienet marginalisoidut identiteetit tehty? Emmi Itärannan Lumenlaulaja vie Suomen myyttiseen menneisyyteen Louhen matkassa. J. P. LaitisenHirviö esittelee faktapohjaisia kuvauksia ilmastonmuutoksista osana fiktiivistä tarinaa. Millä tavalla nämä teokset kertovat niin tulevasta kuin menneestä? Ville Blåfield haastattelee.
J. P. Laitinen, Daniil Kozlov ja Emmi Itäranta. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmatuotanto Sammakko ja Teos, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Iida Turpeisen teos Elolliset (S&S, 2023) on nopeasti saavuttanut kansainvälisen suosion. Tämä toivoa herättävä teos kurkottaa menetysten teemojen kautta mahdollista tulevaisuutta kohti. Haastattelijana Laura Friman. Juontaja Kalle Talonen.
Elolliset kertoo Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmista löytyvän stellerinmerilehmän luurangon tarinan 1740-luvulta lajin löytämisestä sen tuhon kautta tähän päivään. Kulttuuritoimitus, Mikko Saari.
Risto Linturin ja Kari Angerian teos Ihmisyyden rajalla pohtii tekoälyä, ihmisen kulttuurin tuotetta. Entä mitä sana tekoäly tuo mieleen runoilija Tapani Kinnuselle ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajalle, kirjailija Ville Hytöselle? Kiehtova keskustelu tekoälystä kolmen ajattelijan kesken. Juontaja Kalle Talonen.
Ville Hytönen, Kari Angeria ja Tapani Kinnunen. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Arvostettu terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kertoo lapsuuden haavoista avoimemmin kuin koskaan: kirja uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta. Haastattelija Taija Tuominen.
Kuva J. K. Ihalainen
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Mitä tehdään, kun tehdään kirjoja? Kirjat muuttavat ihmisten elämää, lasten ja aikuisten. Kirjoista bisneksenä keskustelemassa kustantaja Minna Castrén, kirjailija ja kustantaja Päivi Lukkarila ja Muumi-yhtiön toimitusjohtaja Roleff Kråkström. Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.
Vilja-Tuulia Huotarinen, Roleff Kråkström, Minna Castrén ja Päivi Lukkarila. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä.
Kuva J. K. Ihalainen.
Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta.
Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Haastattelija Mia Halonen, juontaja Kalle Talonen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tove Jansson sai jopa 1500–2000 kirjettä vuodessa kaikkialta maailmassa. Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson ja maailman lapset kertoo tarinoita lukijakirjeiden takaa ja Tove Janssonin vastauksia kirjeisiin. Tuula Karjalainen keskustelee tohtori Jenni Haukion kanssa. Juontaja Kalle Talonen.
Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset, Tammi 2025.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Jos Suomessa alettaisiin nyt rakentaa kirjallisuuden tekijöiden työlle edellytyksiä, mitä pitäisi ottaa huomioon? Mikä nykyisessä lainsäädännössä ontuu? Mitä ei ole tarvetta korjata? Päättäjien vastauksia puntaroi arvovaltainen kirjallisuuden tekijöiden raati. Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Markus Hotakainen ja Kaijamari Sivill. Juontaja Karo Hämäläinen.
Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Karo Hämäläinen, Kaijamari Sivill ja Markus Hotakainen. Kuva J. K. Ihalainen.
Tuotanto Sanasto.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tarinat tulevat eläviksi tarinankertojien kautta. Näyttelijän ja arkkipiispan työssä tarinat heräävät henkiin uusina kertomuksina, jotka tavoittavat uusia yleisöjä. Kertojan oma elämä kutoutuu osaksi tarinaa. Mitä vuosikymmenet ovat opettaneet uusista aluista – ja kuinka puhaltaa tarinoihin uutta henkeä? Arkkipiispa Tapio Luoman vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. Juontajana Kalle Talonen.
Arkkipiispa Tapio Luoma ja Seela Sella. J. K. Ihalainen
Tuotanto Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tanssiva meteoriitti biennaalin vuoden 2025 teemana on sota ja rauha sekä kansalaistottelemattomuus. Tapahtuma yhdistää esittävän taiteen ja yhteiskunnallisen keskustelun Fiskarsin ruukissa 6.9.–15.11. 2025.
Biennalen avajaispäivän paneelikeskustelussa 6.9. paneuduttiin rauhantyöhön ja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen.
Paneelin puhujina ovat kansanedustaja Pekka Haavisto, palestiinalainen Marwa Hasona, sosiologian väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta, apulaisprofessori Anitta Kynsilehto, Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktintutkimuskeskusTaprista ja astrofyysikko, Elokapina aktivisti Till Sawala Helsingin yliopistosta.
Kuvassa vasemmalta Marwa Hasona, Till Sawala, Anitta Kynsilehto, Aalto Peltoniemi, Annatuuli Saine ja Pekka Haavisto. Kuva Mika Tertsunen.
Keskustelun fasilitaattoreina toimivat Annatuuli Saine, Tanssiva meteoriitti biennaalin taiteellinen johtaja sekä Aalto Peltoniemi, sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta.
Keskustelu alussa ja sen päätteeksi kuullaan musiikkia Mikko Perkoilan Rauhanlevyltä.
Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson. (Osuuskumma)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Mikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.
Huom. Haastattelussa ääni paikoitellen kiertää.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Noora Vallinkosken ja Ossi Nymanin uusimmissa romaaneissa keskiössä ovat nykysuomalaiset, jotka ovat jääneet välitilaan. Nymanin Alkuhuudossa (Teos, 2025) päähenkilöinä toimivat pienellä palkalla näköalatonta elämää eteenpäin kulkevat bussikuski, kaupan myyjä ja maahanmuuttajataustainen suntio. Vallinkosken Miten meistä tuli ihmisiä (Atena, 2025) taas sijoittuu purkukuntoiseen Mörskään, jota asuttavat vanha työläisnainen ja hänen peliriippuvainen kummipoikansa. He saavat tarinan alussa vieraakseen luokkahypyn tehneen sukulaisen. Onko näistä ulkopuolisiksi itsensä kokevista yksilöistä muutoksen tekijöiksi? Vallinkoskea ja Nymania haastattelee työläiskirjallisuudesta väitellyt Jussi Lahtinen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Keskustelua poliittisen taiteen mahdollisuudesta. Näyttelijä Cécile Orblin lukee otteita Nicoleta Esinencun työläisnäytelmästä Edistyssinfonia (Poesia, 2025), jossa moldovalainen päähenkilö saapuu kausityöhön suomalaiselle maatilalle. Teoksesta keskustelemassa suomentaja Tuukka Tuomasjukka ja dramaturgi Ilja Lehtinen. Lisäksi esittelyssä italialaisen Nanni Balestrinin vuonna 1971 julkaistu vimmainen Haluamme kaiken (Poesia, 2024; suom. Janne Löppönen), joka kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa. (Poesia)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Aulikki Oksanen oli 1960–1970-lukujen yhteiskunnallisten muutosvoimien eturintamassa. Muun muassa kirjailijana, laulajana, runoilijana ja sarjakuvataiteilijana tunnettu moniosaaja on yhä aktiivinen taiteilija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Miten Oksanen näkee maailman muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana? Haastattelijana toimii Oksasen elämänkerran Hyppy syreenien tuleen (2024, WSOY) kirjoittanut Helena Ruuska.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Osmankäämi on uusi potentiaalinen viljelykasvi, joka soveltuu hyvin turvepeltojen ja tyhjennettyjen turpeennostoalueiden ennallistamiseen.
Kuva Anne kinnunenKuva Aalto University Anne Berg
Elävien muotoilijoiden seuran Quiet North -näyttelyn yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pohdittiin osmankäämin monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Tässä radiotaltioinnissa Kristiina LångLuonnonvarakeskukselta kertoo kosteikkoviljelystä, sen hyödyistä ja osmankäämin monista käyttömahdollisuuksista. Tea Auramo Fluff Stuffilta kertoo tarkemmin osmankäämipohjaisen tekstiilitäytteen tuotekehityksestä ja vastaanotosta. Tilaisuuden avaa Tuulia Penttilä.
Quiet North näyttely kokosi 1.7.–3.8.2025 yhteen kymmenen näkökulmaa ja teoskokonaisuutta kymmeneltä muotoilijalta, arkkitehdiltä/ työryhmältä. Esillä olleiden töiden lähtökohtana oli pohjoinen ulottuvuus ja aikamme kriittiset kysymykset. Näyttely toi esiin vaihtoehtoisia näkökulmia ja kertoi inhimillisistä arvoista, joiden merkityksen kulutuskeskeinen kulttuurimme on laiminlyönyt. Katse kohdistui niin arkkitehtuuri- ja muotoilukentälle, kuin laajemmin yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kysymyksiin. Kriittisen ja spekulatiivisen muotoilun menetelmiä hyödyntäen, näyttely käsitteli vaikeitakin aiheita humaanilla otteella. Se kutsui pohtimaan elämäntapaamme kytkeytyviä aiheita ja niiden vaikutuksia, samalla viitaten muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Elävien muotoilijoiden seura: Mari Isopahkala, Camilla Moberg, Tuulia Penttilä & Karin Widnäs.
Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman 31. kesänäyttelyn teemana vuonna 2025 on UTOPIA. Äänitallenteessa näyttelyn kuraattori, jyväskyläläinen kuvataiteilija Anna Ruth (s. 1975, Kanada) esittelee näyttelyn teokset ja taiteilijat.
Näyttely on rakennettu kahteen eriteemaiseen tilaan – ensimmäisessä teemana on rakentaminen, käsin tekeminen ja suunnitteleminen. Toisessa tilassa leijaillaan korkeammalle konsepteihin, tunnelmiin ja toiveisiin. Näyttelyarkkitehtuuri herättelee omalta osaltaan katsojan mielikuvitusta ja houkuttelee pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Anna Ruth. Kuva Antti-Jussi Kaikuru.
Kuraattori Anna Ruth, helmikuu 2025:
”Minulle utopia merkitsee saavuttamatonta unelmaa uudesta yhteiskuntajärjestyksestä. Järjestelmää, jolla on tietyt reunaehdot, ja jonka päämäärä häilyy etäisenä hehkuna kaukana horisontissa.
Kun ajattelemme utopiaa, keskitymme yleensä tähän päämäärään, mutta harvoin sen saavuttamiseen vaadittaviin kustannuksiin. Saatamme puhua utopistisen yhteiskunnan luomisesta, tai rakentamisesta, mutta emme puhu siihen vaadittavasta työstä, saatikka siitä, mistä sen toteuttamiseksi on luovuttava. Toimintamme painopiste on positiivisessa tulevaisuudessa ja vauhdikkaissa ideoissa. Mutta kuten kaikissa suurissa visiossa, myös utopistisissa, on aina sokeat pisteensä.
Utopian vastakohtaa kutsutaan dystopiaksi, eli kärsimyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta kumuloituvaa painajaista; paratiisiksi tarkoitetun järjestelmän täydellistä epäonnistumista tai rappeutumaa. Tässä näyttelyssä toivon saavani nämä toistensa vastakohdat – utopian ja dystopian – lähemmäksi toisiaan. En korostaakseni vastakkainasettelua, vaan nostaakseni esille helvetin erottamattomana ja välttämättömänä osana paratiisin luomista. Olen kiinnostunut sisäpuolen ja ulkopuolen välisestä jännitteestä kehyksenä, joka mahdollistaa utopian muotoutumisen. Aivan kuten kuolema on osa elämää, dystopia on osa utopiaa.
Fiskarsin Ruukki voidaan nähdä eräänlaisena toimivana utopiana – intiiminä yhteisönä, joka pyrkii kohden omaa versiotaan paratiisista. Tähän utopiaan monet ovat rakentaneet omia hallittuja maailmojaan. Heidän elämäntyylinsä ja taideteoksensa ovat siksi näiden ideaalien luonnollinen jatke. Osuuskunta Onoman näyttely esitteleekin Fiskarsin utopiasta kumpuavia teoksia.
Olen aina ollut kiinnostunut periferioista ja siitä, mitä rajataan ulkopuolelle. Ulkopuolelle jätetty auttaa määrittelemään myös sisäpuolelle jääviä. Niinpä tässä näyttelyssä on Onoman jäsenten lisäksi myös useita kansainvälisiä sekä muualta Suomesta tulevia taiteilijoita, jotka tuovat viestejä utopian ulkopuolelta.
Jarno Kantanen: Nexus Unitas. Kuva Antti-Jussi Kaikuru
Näyttelyyn valitsemani taideteokset on pääosin veistoksellisia ja keskittyvät erilaisten teknisten, fyysisten ja materiaalisten tutkimusprosessien varaan. Näyttely sisältää yhdistelmänä monumentaalisia kiinteitä rakenteita ja näiden vastavoimana painottomia, monimutkaisia esineitä. Ikään kuin konkreettisten visioiden luomat varjot olisivat muistutus unelmien hauraasta luonteesta.” Lähde: Osuuskunta Onoma.
Eero Haikala: Aina valmiina | Alltid redo | Always ready. Kuva Antti-Jussi Kaikuru.
Utopia-näyttelyn taiteilijat ovat:
Päivi Alajuntti / Upi Anttila / Laura Dahlberg / Wally Dion / Kirsti Doukas / Eero Haikala / Laura Hallantie / Heidi Hankaniemi / Claire Hurley / Pekka Ijäs / Mari Isopahkala / Jarno Kantanen / Olli Kari & Laura Katila / Outi Karikivi / Saara Mahbouba / Laura Mattila & Mikko Merz / Rudi Merz / Jenni Mikkonen / Timo Mikkonen & Kari Virtanen / Ron Nordström / Piitu Nykopp / Stefan Nyström / Jaakko Pakkala / Deepa Panchamia & Viivi Varesvuo / Piia Maria Pekkanen / Elham Rahmati / Reetta Ranta / Pavel Rotts / Sasha Rotts / Sami Ryhänen & Sam Lake / Rutsuko Sakata & Kari Virtanen / Taru Samola / Meri Helmi Särkkä / Anna Ulff / Tiina Vaskivaara / Man Yau / Zine Kone/Zine Machine
Utopia-näyttely: 15.6.-31.8.2025, Fiskarsin Kuparipajan näyttelytila ja sen ympäristö. Avoinna ma-su klo 11-18. Pääsyliput 12€ / 8€ / Museokortti / Smartum / ePassi
