Aihearkisto: Tapahtumataltioinnit

Ville Lähde ja Tere Vadén – 12 käsitettä maailmasta

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Ville Lähde ja Tere Vadén tarkastelevat 12 käsitettä maailmasta -teoksessa (Eurooppalaisen filosofian seura 2026) ympäristöajattelun tehtäviä ja haasteita. Miten ympäristöajattelun pitää uudistua, kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään, tiedettä vastaan hyökätään voimalla ja ympäristötoimille vihamieliset poliittiset voimat vahvistuvat? Lähde ja Vadén ovat ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin perehtyneitä filosofeja, niin & näin -lehden veteraanitoimittajia ja tutkijoita monitieteisessä itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. BIOS perustettiin vuonna 2015, ja se tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ympäristö- ja luonnonvaraongelmia sekä visioi kokonaisvaltaista ekologista siirtymää. Haastattelijana toimii Kaisa Kortekallio.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva Painetun sanan markkinat.

Podcast: Play in new window

Marisha Rasi-Koskinen alustaa ja keskustelee hyvästä tulevaisuudesta

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Marisha Rasi-Koskinen on palkittu kirjailija ja psykologi, joka julkaisee kaunokirjallisuutta aikuisille ja nuorille. Hänen teoksilleen ovat ominaisia poikkeukselliset kerrontaratkaisut ja psykologinen tarkkanäköisyys.

© Laura Malmivaara S&S.

  Syksyllä 2025 julkaistu romaani Kesuura (Kustantamo S&S) tutkii tietoisuuden ruumiillisuutta ja muunlajisuutta androidikertojan näkökulmasta. Tulevaisuuden maailmaan sijoittuvassa teoksessa ihmistiedon ja ihmistietoisuuden rinnalla vaikuttaa tuntematon, ihmisyyden ulkopuolinen tietoisuuden alue. Romaanin kertojana toimii QED-niminen androidi, joka on joutunut hylätylle rautatieasemalle tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihminen ei suostu kertomaan edes nimeään mutta pakottaa QED:n kirjoittamaan itsestään kaiken minkä muistaa. Haastattelijana Tiina Lehikoinen.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Podcast: Play in new window

Anni Kytömäki Painetun sanan markkinoilla

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.

Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?

Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.

Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.

Kuva ©Perttu Saksa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Podcast: Play in new window

ANNA BROTKIN – SUKUPOLVENSA KUVAAJA

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Anna Brotkin on yksi Suomen tunnetuimmista televisiosarjojen käsikirjoittajista. Aikuiset ja Atlantis Pasila -sarjojen itseään etsivät helsinkiläisnuoret ovat syöpyneet osaksi 2020-luvun suomalaista kulttuurikuvastoa. Ne edustavat uuden sukupolven komiikkaa. Mutta näkeekö Brotkin itsensä myös yhteiskunnallisena toimijana? Miten yhteiskuntaluokka näkyy Brotkinin sarjoissa? Ja miten hän ajattelee televisiosta – tai suoratoistosta – yhtenä harvoista asioista, jotka edelleen yhdistävät suomalaisia? Haastattelijana toimii podcastaaja ja tietokirjailija Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen ja Anna Brotkin, kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Podcast: Play in new window

HANNU SALAMA 90 VUOTTA JA YHTEISET KOHTALONKYSYMYKSET

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Legenda täyttää tänä vuonna pyöreitä. Sen kunniaksi sarjakuvataiteilija Aapo Kukko ja ”salamalogi” Milla Peltonen keskustelevat tietokirjailija Jussi Niinenmaan johdolla sodan ja rauhan teemoista Hannu Salaman tuotannossa, jossa on jo 1990-luvulta lähtien esiintynyt myös ”Nato-kiiman” kritiikkiä. Miten omantienkulkijana tunnettu Salama on käsitellyt ilmiöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti yhteiseen olemassaoloomme? (Järjestäjä Hannu Salama -seura)

Kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Podcast: Play in new window

SALLY SALMINEN JA HILJA PÄRSSINEN – OHITETUT SUURUUDET HISTORIAN SIVUILTA

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Vuonna 2026 vietetään kahden tärkeän kirjailijan merkkivuosia.

Hilja Pärssisen syntymästä tuli heinäkuussa kuluneeksi 150 vuotta. Pärssinen oli opettaja ja maailman ensimmäisiä naiskansanedustajia, mutta myös varhaisen työväenliikkeen menestyksekkäimpiä runoilijoita. Hän oli sekä agitaattori että suomalaisen sosiaalipolitiikan uranuurtaja, joka on kuitenkin jäänyt usein historiankirjoituksen katveeseen.

Sally Salmisen syntymästä taas tuli keväällä 120 vuotta. Salminen nousi kirjalliseksi sensaatioksi vuonna 1936 ilmestyneellä romaanillaan Katrina/Katriina (Schildt/Otava). Ahvenanmaalaisten kuvaajana ansioitunut Salminen oli myös työväenluokkainen amerikansiirtolainen, joka vaipui unohduksiin vuosikausiksi.


Kuvat Anni Peura.

Vasta 2010-luvulta lähtien Pärssinen ja Salminen ovat nousseet uudestaan esiin. Mutta miten heidät nykyään muistetaan? Ja mistä heidät pitäisi muistaa? Pärssisestä pitää alustuksen historiantutkija Mikko Kemppainen ja Salmisesta kirjallisuustoimittaja sekä tapahtumakummi Seppo Puttonen.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Podcast: Play in new window

Aino-Kaisa Koistinen: Jätän silmäpaon paikkaamatta

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,

Aino-Kaisa Koistinen on Tampereella asuva oululaislähtöinen sanataiteilija ja tutkija. Hän työskentelee parhaillaan Taideyliopiston tutkimusinstituutissa, jossa hän tutkii kirjoittamisen taidetta, kirjoittamalla. Koistisen runoteos Jätän silmäpaon paikkaamatta ilmestyi tänä vuonna Palladium Kirjoilta. Hänen runoissa seikkailevat usein naiset, kissat ja muut eläimet. Koistinen tekee myös äänirunoutta Karkia Walo -duossa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva © Hanna Poropudas

Podcast: Play in new window

Paneelikeskustelu tulevaisuudesta, alustus Tiina Raevaara

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Painetun sanan markkinoiden päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin tulevaisuutta. Kirjailija, FT, tiedetoimittaja Tiina Raevaara alustaa tilaisuuden teoksellaan Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan. Muut keskustelijat sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja kuva- ja performanssitaiteilija Jenny Vesiväki. Keskustelua vetää kirjailija, kuvataiteilija Tiina Lehikoinen.

Tiina Raevaaran teos Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan ilmestyi vuonna 2024 (Otava). Kirja punoo yhteen tieteenhistoriaa, vampyyritarinoita ja kantasoluhoidot,  ja kysyy, millaisin keinoin ihmiskunta on ajan saatossa taistellut vanhenemista ja kuolemaa vastaan, ja mitä keinoja käytössämme on tulevaisuudessa?

  Entä onko unelmamme pitkästä iästä sittenkään tavoittelemisen arvoinen? Ja voisimmeko päästä eroon nykyihmisiä vaivaavista uupumuksesta, ahdistuksesta ja kiireen tunnusta, jos hyväksyisimme olevamme osa kaikkea elollista? Ikuisen elämän lyhyt historia on käännetty lukuisille eri kielille.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Podcast: Play in new window

VÄSYMYKSEN AIKA JA MELANKOLIAN PALUU

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Masennus, väsymys ja uupumus ovat yleisiä ja paljon puhuttavia ilmiöitä myöhäiskapitalistisessa työelämässä, aikalaissairauksiksikin kutsuttuja. Mutta mikä ajassamme tuottaa uupumista ja masennusta? Milloin on kyse yksilön henkilökohtaisesta terveydestä tai ajanhallinnan taidoista, ja milloin rakenteiden tuottamasta ilmiöstä? Missä on väsymyksen ja masennuksen luokka, ja mitä voimme oppia väsymyksen historiasta tai melankolian filosofiasta? Näistä teemoista keskustelevat Väsymyksen aika -kirjan (2025 Gaudeamus) kirjoittanut poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo sekä Melankolian paluu -teoksen (2025 Tutkijaliitto) kirjoittanut tutkija ja kriitikko Jaakko Vuori. Haastattelijana poliittisen talouden tutkija Tiina Vaittinen. (Järjestäjä KSL)

Kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Podcast: Play in new window

Sami Hilvo – tekoälyn haasteet, haitat ja hyödyt

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,

Sami Hilvo on Helsingissä syntynyt ja sittemmin kihniöläistynyt pitkän ja hitaan proosan kirjoittaja. Luovan työn ohella hän pitää Sanaston kirjailijakummin roolissa muutaman kansanedustajan ja yhden ministerin ajan tasalla kirjallisuuden tekijänoikeuksiin liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista ja tavoitteista. Hilvo on pohtinut kirjailijan ja kirjallisuuden kipupisteitä tekoälymurroksessa. Mitkä ovat tekoälyn tarjoamat haasteet, haitat ja hyödyt kirjailijan ammatissa?

Sami Hilvo Radio Fiskarsissa: 2026 Sami Hilvo – tekoälyn haasteet, haitat ja hyödyt

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Podcast: Play in new window

KESKILUOKAN VARJOSSA? TYÖVÄENKULTTUURI JÄLKITEOLLISESSA YHTEISKUNNASSA

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Perinteiseen työväenkulttuuriin kuuluu sivistysihanne, halu vaalia omaa kulttuuria ja ajatus kollektiivien voimasta. Onko tätä työväenkulttuuria enää olemassa – vai onko sitä ikinä ollutkaan? Mitä on 2020-luvun työväenkulttuuri ja onko työväenkirjallisuus yhä osa tätä? Näistä teemoista keskustelevat kirjailijat Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, jotka ovat pohtineet tuoreissa esseissään nykytyöväenkulttuuria ja -kirjallisuutta. Keskustelun alussa museotutkija Helene Kaarnametsä esittelee Työväenmuseo Werstaan tuoreen hankkeen ”Suomalaisen työväenperinnön kartoitushanke 2026–2027”.

Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Podcast: Play in new window

Katariina Yli-Malmi – Varkaan päiväkirja

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Katariina Yli-Malmin olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Yli-Malmin essee Varkaan päiväkirja (Tutkijaliitto 2026) käsittelee varastamisen eri ulottuvuuksia kapitalisessa kulttuurissamme: mitä varastaminen kapitalismissa tarkoittaa, ja kuka varas oikeastaan on? Autofiktiolla ja -teorialla leikittelevä teksti käy vuoropuhelua marxilaisen feminismin perinteen kanssa ja kehittelee eräänlaista varastamisen praktiikkaa. Yli-Malmi on monialainen kuvataiteilija ja kirjoittaja. olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Haastattelijana toimii Pieta Päällysaho.

Kuva Painetun sanan markkinat.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Podcast: Play in new window

Yksin tässä maailmassa – keskustelua yhteiskunnan näkymättömistä

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Kaikki eivät Suomessa ole samassa veneessä. Yhteiskuntamme on jakaantunut niin, että köyhyys ja osattomuus ovat näkymättömissä suomalaiselta eliitiltä ja suurelta keskiluokalta. Kirjallisuudella ja nykyään myös sosiaalisella medialla on tärkeä rooli tehdä näkymättömiä näkyviksi. Paneelikeskustelussa tietokirjailija Heini Kilpamäki (Aseman nainen, 2025 Into) ja toimittaja Paavo Teittinen (Pitkä vuoro, 2025 Gummerus) ) keskustelevat ihmisistä yhteiskunnan sivussa. Keskusteemoja ovat asunnottomuus, ihmiskauppa ja riisto sekä työttömyys ja köyhyys. Keskustelua vetää toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä. 

Paavo Teittinen, Asta Leppä sekä Heini Kilpamäki Työväenmuseo Werstaan auditoriossa. Kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Podcast: Play in new window

Antti Strang – Peukaloinen

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Antti Strangin Peukaloisessa (Aviador 2026) kuljetaan pirkanmaalaisissa korpimetsissä, hakkuuaukioilla, Lounais-Suomen merenlahdilla ja Hankoniemellä. Tarinoiden ja valokuvien lomassa kirja tarjoaa monipuolista tietoa peukaloisesta, Suomen pesimälinnuston pienimpiin kuuluvasta ja eräästä harvoista ilmastonmuutoksesta hyötyjistä, joka on hyvin näkyvä, kuuluva ja salamyhkäinen lintu. Strang on kuvannut vanhoja metsiä liki kolmen vuosikymmenen ajan. Keskeisessä asemassa ovat olleet metsän pienimmät linnut: hömö- ja töyhtötainen, puukiipijä ja peukaloinen. Hänelle on myönnetty Vuoden Luontokuva 2022 -palkinto. Haastattelijana toimii Inka Kostamoinen.

Kuva © Antti Strangin arkisto

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Podcast: Play in new window

Kirjailija Kontula – Radikaalin ajattelijan tähänastinen kirjallinen elämä

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Anna Kontula on tullut tunnetuksi poliitikkona, aktivistina ja laajaa mediahuomiota saavana toisinajattelijana. Julkisessa keskustelussa saattaa kuitenkin unohtua, että Kontula on kirjoittanut myös yli viisitoista kirjaa. Vuoden 2026 Työväenkirjallisuuden päivä päästää ääneen kirjailija Kontulan. Kirjoissaan Kontula on usein yksityisajattelija, jonka näkemykset saavat vastakaikua monilta – jopa poliittiselta vastapoolilta. Miten Kontulan kirjat ovat syntyneet? Mitä kirjailija ajattelee nyt tuotannostaan? Anna Kontulan kirjailijauraa käydään läpi aina väitöskirjasta Punainen eksodus – tutkimus seksityöstä Suomessa (Like, 2008) uutuusteokseen Miten ajattelemme kun maailma loppuu? (Into, tulossa) asti. Kontulaa haastattelee tapahtumassa tietokirjailija, podcastaaja & filosofian freelancer Pontus Purokuru.

Anna Kontula ja Pontus Purokuru, kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Podcast: Play in new window

Petra Vallila – kaiken

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Petra Vallilan kielirunoudesta innoittunut runokokoelma kaiken (Poesia 2026) liikkuu Kalifornian viimeisimmässä kulta-ajassa, jäljittää talouspuheen väärinkäsityksiä ja keskustelee pahvilaatikkoon asettuneen näkymättömän käden kanssa työstä. Markkinatalous myy meille lupauksia mahdollisista tulevaisuuksista. Pysähtyykö tulevaisuus, jos huomaamme saaneemme jo kaiken? Vallila on Piilaaksossa työskennellyt runoilija, jota ajaa tahto haastaa itsestäänselvyyksiä ja neuvotella uudenlaisia tiloja. kaiken jatkaa Vallilan esikoiskokoelman ehkä (Poesia 2022) ehdottamaa yrityskielen toisinkehystelyä. Haastattelijana toimii Sirpa Kyyrönen Osuuskunta Poesiasta.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva Laura Malmivaara.

Podcast: Play in new window

Noora Kotilainen: Ihmisen sota itseään ja muuta luontoa vastaan

Rauhanvarustelu, Tapahtumataltioinnit, ,

Vuonna 2020 kuolleen, Nokian Siurossa asuneen kuvanveistäjä Ossi Somman taide kurottaa menneisiin kauhuihin, hakaristeihin, keskitysleireihin ja luurankotehtaisiin, ja kuitenkin se muistuttaa kaameuksien yhä uusista muodoista sotina, ympäristötuhoina, eriarvoisuutena ja harvainvaltana. Sommalle välinpitämättömyys vääryyden äärellä on kautta aikain yhteiskuntien suurimpia ongelmia ahneuden ja sotaisuuden ohella. Historia ei toistu, mutta vääryys saa yhä uusia asuja, jos sitä vastaan ei kamppailla ja jos se unohdetaan. Tämä ajatus oli Somman hautaan asti jatkuneen ”kuvasodan” ytimessä.

Kesäkuussa Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella järjestettiin Ossi Somman filosofiaa käsittelevä seminaari ”Historia ei lopu”. Tilaisuudessa yliopistotutkija Noora Kotilaisen esityksen aiheena oli Ihmisen sota itseään ja muuta luontoa vastaan.

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaali – Vy Tram

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,
Aino Suonio ja Vy Tram, kuva Eino Ansio.

Vy Tram käsitteli vuonna 2025 ilmestyneessä esikoisromaanissaan Stigma (WSOY) häpeää, ulkopuolisuutta ja identiteettiä suomenvietnamilaisen päähenkilönsä kautta. Hän on julkaissut myös kolumneja, analyyseja popkulttuurista, esseitä, feature-artikkeleja, runoja sekä novelleja eri verkkomedioissa ja lehdissä. Tramin teksteille on ominaista henkilökohtaisuuden ja yhteiskunnallisten teemojen yhdistäminen sekä tarkka, minimalistinen kieli. Hänen teksteissään usein toistuvia teemoja ovat yhteenkuuluvuuden tarve, kielen merkitys sekä kulttuurien väliset kysymykset. Tramin kirjoitustyyli liikkuu runouden ja proosan rajapinnassa, ja hänen ilmaisussaan korostuvat havainnot arjesta sekä sisäisestä kokemusmaailmasta. Juontaja Aino Suonio.

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaali Regina Roze (MX)

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,

Regina Roze (MX) The Mexican poet, philosopher, dramaturge and performance artist Regina Roze will bring the vivid voice of contemporary Latin American poetry to our festival. Roze started working intensively with theatre, dance and literature in her youth. In 2013, her debut work Liminal earned her the Premio de Poesía Joven award for young poets. Her latest poetry collection Mundano came out in 2021. As a philosopher, Roze has been working with projects relating to corporeality in particular. In 2022, she started the Popoesía project, which brings experimental literature and poetry to audiences through social media and workshops. Roze has also been working with experimental music and is regularly involved in performances combining poetry and music.

Re­gi­na Roze, kuva J. K. Ihalainen.

Mek­si­ko­lai­nen ru­noi­li­ja, fi­lo­so­fi, dra­ma­tur­gi ja esi­tys­tai­tei­li­ja Re­gi­na Roze tuo oh­jel­mis­toom­me la­ti­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­sen ny­ky­ru­nou­den elin­voi­mai­sen äänen. Jo nuo­re­na Roze työs­ken­te­li tii­viis­ti teat­te­rin, tans­sin ja kir­jal­li­suu­den pa­ris­sa. Vuon­na 2013 hänet pal­kit­tiin esi­kois­teok­ses­taan Li­mi­nal nuor­ten ru­noi­li­joi­den Pre­mio de Poesía Joven -pal­kin­nol­la. Hänen vii­mei­sin ru­no­ko­koel­man­sa on vuon­na 2021 il­mes­ty­nyt Mun­da­no. Fi­lo­so­fi­na Roze on työs­ken­nel­lyt eri­tyi­ses­ti ke­hol­li­suu­teen liit­ty­vien hank­kei­den pa­ris­sa. Vuon­na 2022 hän käyn­nis­ti Po­poesía-pro­jek­tin, joka tuo ko­keel­lis­ta kir­jal­li­suut­ta ja ru­nout­ta ylei­sön ulot­tu­vil­le so­si­aa­li­sen me­dian ja työ­pa­jo­jen kaut­ta. Roze on työs­ken­nel­lyt myös ko­keel­li­sen musii­kin pa­ris­sa ja esiin­tyy sään­nöl­li­ses­ti ru­nout­ta ja musiik­kia yh­dis­tä­vis­sä esi­tyk­sis­sä. Juontajana Päivi Haanpää.

Podcast: Play in new window

Einari Vuorela -palkinnon ehdokkaiden julkistus

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , , , , ,

Keuruun kaupungin vuonna 1997 perustama Einari Vuorela -runopalkinto annetaan kirjailijalle ansiokkaasta suomenkielisestä runoteoksesta.

8 500 euron tunnustus on huomionosoitus maamme runoilijoille, runolle ja kielelle. Palkinto jaetaan joka kolmas vuosi ja se rahoitetaan Einari Vuorela -rahastosta. Runopalkinnon voittaja julkistetaan 13.9.26 Korpirastas -juhlassa.

Vuoden 2026 palkintoehdokkaat ovat:Vuoden 2026 palkintoehdokkaat ovat:

Anja Erämaja: Joku menee aina ensin (WSOY, 2024), Lassi Hyvärinen: Vieras metsä (Poesia, 2024). Carlos Lievonen: Vain heteitä (Otava, 2024), Pirjo Lyytikäinen: Vanhan metsän elegia (Aviador, 2025), Miia Toivio: Hukka nukka tukka (Teos, 2024).

Penjami Lehto, Jukka Koskelainen ja Johanna Venho, kuva J. K. Ihalainen.

Palkintoraati:
Penjami Lehto, lehtori ja kriitikko
Johanna Venho, kirjailija
Jukka Koskelainen, kirjailija ja kriitikko

Podcast: Play in new window