Riina Tanskasen ja Samu Kuopan teos Kapitalismin suuri illuusio palauttaa talouspuheen arjen tasolle ja kysyy, miksi hoiva nähdään kustannuseränä, miksi ympäristön tuhoaminen kasvattaa taloutta ja miksei talouden tehtävä ole taata jokaisen ihmisen perustarpeet. Jotta voimme muuttaa taloutta ja sen kautta maailmaa, täytyy meidän kaikkien pystyä myös puhumaan siitä.Haastattelijana Maria Rossi.
Maria Rossi, Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa.
Riina Tanskanen ja Samu Kuoppa: Kapitalismin suuri illuusio, Into.
Antti Hurskaisen kolmas romaani lähestyy olemassaolon ydinkysymyksiä kuten syyllisyyttä, armoa ja kuolemaa kristinuskon, taiteen sekä moraalifilosofian avulla. Haastattelijana Silvia Hosseini.
Juha Hurme katsoo Kalevalan taakse kirjassa ja näyttämöllä. Kenen Kalevala? Folklorea vai fakelorea? Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä? Saako Kalevalan päivää edes viettää? Juha Hurmeen ruumiinavaus kansalliseepokselle on jännityskertomus suomalaisessa kulttuurissa yhä vaikuttavien väkevien voimien alkuperästä. Haastattelijana dramaturgi Juho Gröndahl.
Elina Välimäen kirjassa kiusatut kertovat, miten kaltoinkohtelu on vaikuttanut heidän elämäänsä ja miten he ovat oppineet elämään kivun kanssa. Mikä yhteiskunnassa ruokkii kiusaamista ja miksi lainsäädännön epäkohtia ei korjata? Haastattelijana Maria Rossi.
Elina Välimäki: Kiusatut – Kertomuksia koulusta, Into, 2023.
Elämäni kirja –paneelikeskustelussa presidenttiehdokkaat nimesivät valintansa oman elämänsä kirjaksi. Teokset olivat Väinö LinnanTäällä Pohjantähden alla -trilogia, Mika WaltarinTurms kuolematon, Harper LeenKuin surmaisi satakielen, Gabriel García MárquezinSadan vuoden yksinäisyys, Raamattu, Phil Knightin Shoe Dog sekä Thukydideen teos Peloponnesolaissota. Mutta, mikä kirja kuuluu kenellekin?
Valittujen kirjojen ympärillä viritetyn keskustelun lisäksi puheenjohtajana toiminut Matti Mörttinen tiedusteli ehdokkaiden mielipidettä hallituksen aikeesta korottaa kirjojen arvonlisäveron kymmenestä prosentista 14:ään. Onko korotuksessa järkeä vai pitäisikö siitä luopua?
Presidenttiehdokkaista paikalla olivat Sari Essayah, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Olli Rehn ja Alexander Stubb. PuheenjohtajanaMatti Mörttinen.
Ohjelma äänitettiin Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2023.
Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen.
Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.
Kirjallisuudentutkija, FT, dosentti Karoliina Lummaa avaa luontokadon ja elonkirjon kaventumisen kulttuurisia merkityksiä ensin tieteissä esitettyjen näkemysten pohjalta, jonka jälkeen hän syventyy luontokatoon suomalaisen nykytaiteen ja -runouden aiheena.
Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.
Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen.
Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.
Erikoistutkija, dosentti, Sari Puustinen käsittelee esityksessään luontokadon juurisyitä suomalaisen metsän kontekstissa.
Miksi Suomessa, jossa meillä on ”ihan erityinen metsäsuhde”, yli 75 % metsien luontotyypeistä on uhanalaisia, eikä vanhaa metsää tahdo löytyä enää mistään? Sari Puustinen on tutkimusryhmänsä kanssa kartoittanut luonnon monimuotoisuutta heikentäviä, politiikan ja hallinnon käytössä olevia ohjauskeinoja sekä kansallista metsäpolitiikkaa. Oleellista on myös kiinnittää huomiota metsäalalla vallitsevien käytäntöjen taustalla vaikuttaviin maailmankuviin, arvoihin, ideologioihin sekä myytteihin. Sari Puustinen esittelee tunnistamiaan luontokadon juurisyitä sekä toivoo vilkasta keskustelua aiheesta. Voisimmeko ajatella ja toimia toisin, toisenlaisten lähtökohtien pohjalta?
Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.
Pirkkalaiskirjailijoiden 80-vuotisjuhlapäivää vietettiin 13.10.2023 Kulttuurikeskus Laikussa. Juhlapäivän käynnisti Elävät ja kuolleet kirjailijat kohtaavat -keskusteluklubi, jonka aiheena Tampereella oli Mirkka Rekola ja modernistit.
Mirkka Rekola syntyi Tampereella, ja elämäntyönään hän tuotti yhden merkittävimmistä julkaistuista suomenkielisistä runo- ja aforismituotannoista. Rekolan tuotannossa yhdistyvät arkisen aistitodellisuuden ja koetun mystiikan saumaton yhteys sekä kyky ilmaista selvin sanoin käsittämätöntä. Vielä 50-luvulla ja alkutuotannossaan Rekola kulki mitallisen runon ja vapaan mitan modernismin välimaastossa, ja sitten 60-luvulta lähtien hänen voidaan katsoa olevan täysin modernistinen runoilija. Näistä Mirkka Rekolan runouden teemoista puhumassa Vilja-Tuulia Huotarinen, joka kirjoittaa runoutta, proosaa ja suomentaa kirjallisuutta islannista suomeksi; suomenruotsalainen Henrika Ringbom, kirjailija ja kääntäjä, sekä tamperelainen runoilija ja esseisti Jonimatti Joutsijärvi, jonka tuoreen Mirkka Rekolan elämäkerta osa I Joka ei koskaan tule kokonaan esiin, ilmestyi keväällä 2023 (Into).
Kuvassa Vilja-Tuulia Huotarinen, Henrika Ringbom, Jonimatti Joutsijärvi, Juha Siro. Kuvasi J. K. Ihalainen.
Miten tekoälyä lähestytään maailmankatsomuksen kautta, sivistyksen, tulevaisuuden aatteiden ja yhteisön tarpeiden kautta? Tietokirjailija Petteri Järvisen kanssa aiheesta keskustelevat kirjailija Emmi Itäranta ja palkittu äänikirjojen lukija Anna Saksman.
Taltiointi Turun Kirjamessuilta 29.9.2023.
Petteri Järvinen: Tekoäly ja minä: Ihmisenä tekoälyn aikakaudella. Tammi, 2023.
Kesäkuussa 2023 Fiskarsin Lukaalilla järjestetyn tilaisuuden teemana oli ”Fiskarsin ideaa etsimässä”. Illan aikana kuultiin kolme alustusta.
Professori Rauno Sairisen aiheena oli Fiskarsin ruukin paikalliset merkitykset ja kokemukset työväen näkökulmasta.
Muut puheenvuorot: Patrik Hettula, tutkija, Åbo Akademi: Patruuna John von Julinin ideat modernin Fiskarsin synnyttämisessä 1800-luvun alussa sekä Matias Kaihovirta, dosentti, Åbo Akademi: Fiskars-yhtiö paikallisena toimijana Pohjan kunnan kehityksessä.
Tapahtuman järjestäjä ja Fiskars on aina Fiskars -teoksen kirjoittaja: Rauno Sairinen.
