Elina esittelee Oliivitytön

Marko Kitti: Oliivityttö, Tammi, 2012.

”Otin tämän kirjan siksi, että olen vasta lukenut aika samantyyppisiä kirjoja. Luin myös monia kommentteja, joita muut ovat kirjalle antaneet. Monet ovat kehuneet kirjaa ja sanoneet, että kun kirjan kerran aloittaisi, se olisi heti pakko lukea loppuun, ja tämä piti paikkansa ainakin minun kohdallani.”

Aino: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla

Helena Waris; Mirjami Manninen: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla, Otava, 2020.

”En ole lukenut ennen Olafista.

Kirja kertoo koiranpennusta, joka asuu maatilalla. Olaf on laumanvartija, mutta se luulee aluksi että on laamanvartija…

Kirjan ymmärsi ihan hyvin, muutama vieras sana siellä oli.”

Slagitiili: Reijo Arfman

JÄTE MUUTTUI ARVOTAVARAKSI

Teollisuusjätteen hyötykäyttö ei ole uusi oivallus, ruukeissa tätä on tehty jo satojen vuosien ajan. Näin ainakin Fiskarissa, missä raudan valmistuksessa syntyvästä kuonasta on valettu monenlaiseen rakentamiseen kelpaavia ”slagitiiliä”.
Murikat muistattavat joltain osin nykyisiä harkkoja, slagitiili on hauras
mutta erittäin kantava kappale. Näyttöä näiden katu-uskottavuudesta myös
isommassa rakentamisessa tarjoaa Fiskarin keskustan yksi maamerkki, yli
satavuotias makasiini.

Ainetta on hyödynnetty myös vähemmän näkyvästi parantamaan maaperän kantavuutta ainakin teitten alla. Ruukin historiaa tunteva Reijo Arfman kertoo kuonan käytöstä ja käyttökelpoisuudesta ennen ja nyt. Toimittaja Heikki Jaakkola

Haastateltavana Hilkka Munter s. Oksanen

Hilkka Munter. Kuva Marja Saleniuksen kotialbumi

Hilkka Oksasesta tuli antskogilainen 1930-luvulla, jolloin hän muutti Verkatehtaalla työt aloittaneen miesystävänsä, sittemmin puolisonsa Kalle Munterin luo. Leppävirralla vuonna 1916 syntynyt Hilkka lähti työn perässä maailmalle jo 13-vuotiaana. Työpaikka oli Helsingin Kalliossa ja työnä lapsenhoito. Keskiviikkoisin ja sunnuntaisin hänellä oli muutama tunti vapaata, muuten työaika oli jatkuva.
Lapsenpiian hommat vaihtuivat muun muassa ruokalan moninaisiin töihin, jolloin vapaata oli vaikka lentolehtisten jakoon – kunhan osasi vältellä ratsupoliiseja. 
Antskogissa Hilkka ja Kalle perustivat perheen ja molemmat työskentelivät Verkatehtaalla sen konkurssiin asti. Politiikka oli HIlkalle tärkeää ja hän seisoi puoluekantansa takana aina.
Hilkka oli myös innokas selvittämään oikeustieteellisiä asioita, liekö hän antanut lapsenlapselleen Marja Saleniukselle kipinän omaan ammatinvalintaansa?
Hienoa ajankuvaa ja tapahtumakuvausta sekä Helsingistä että Antskogista. Mahtuupa mukaan myös minkkitarhausta.
Haastattelu on tehty 7.2.1993. Hilkka Munterin lisäksi paikalla on Leena Ruusunen. Haastattelijan nimi ei valitettavasti ole tiedossa.

Kalle Munter (keskellä) minkkitarhalla. Kuva Marja Salenius.

Muistoja: Olli Saarinen

Olli Saarinen aloitti 13-vuotiaana työt Fiskarsin Konepajalla. Siihen mennessä hänelle oli kertynyt jo työkokemusta muualtakin, muun muassa Antskogin Verkatehtaalta. Viimeiset kuusikymmentä vuotta hän on asunut Fiskarsin ruukissa aivan viime päiviin asti.

Ennen tätä kaikkea Olli Saarisen perhe muutti vuonna 1944 Antskogiin, missä isä-Saarista odotti myymälänhoitajan paikka. Muuttomatka sai yllättävän käänteen, kun tien päällä jo ollut perhe kuuli kaupan olevan ilmiliekeissä. Perille tultiin kuitenkin.

Monissa eri luottamustehtävissä toimineena Saarisella on ollut aitiopaikka nähdä ja tarkastella Fiskarsin ruukin vaiheita sen kukoistuksessa ja köyhempien vuosien aikana. Minkälaista oli toimia pääluottamusmiehenä Konepajan lakkauttaessa toimintansa? Mitä kunnanvaltuustossa toimiminen merkitsi vapaa-ajalle?

Olli Saarinen uudessa kodissaan.

Elämää Antskogin Verkatehtaan ympärillä

Radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen tämänkertaisena aiheena on maailmallakin aikoinaan tunnettu Verkatehdas, jonka filttejä ja peitteitä näkee vanhoissa kotimaisissa elokuvissa, ja jonka laadukasta liituraitakangasta Englannin herrat hakivat pukuihinsa?

Minkälaista elämä oli tehtaan toimiessa? Miten lastenhoito oli järjestetty, kun monissa perheissä molemmat vanhemmat kävivät töissä. Miten vuoden 1959 konkurssi vaikutti Antskogin elämään? Jutussa kuullaan myös Antskogin ja Fiskarsin poikien erikoisesta yhteisestä bisneksestä.

Mukana muisteloissa ovat Tauno Johansson, Eija Kallio, Olli Saarinen, Raimo Saarinen, Ismo Sjöblom sekä Kirsti Wilde. Haastattelijana toimii Marja Salenius.

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

River Keepers Oy kunnostaa Fiskarsinjokea taimenille sopivaksi
lisääntymisympäristöksi. Le Tho Thuy Khuong kertoo, että tavoitteena on kalastusta kestävä vahva meritaimenkanta. Poikasten istutusta on tehty jo seitsemän vuotta, nyt mereltä nouseville kaloille rakennetaan myös kutusorakoita. Pohdinnassa on samalla kalaportaitten rakentaminen kahteen ensimmäiseen putoukseen. Näiden toteutuessa kutemaan nouseville kaloille avautuisi pääsy myös Rislajokeen.
Vanhassa teollisuusympäristössä kunnostuksessa on kuitenkin edettävä
varovasti. Joen pohjaa ei haluta myllätä niin, että tänne kerrostuneet haitalliset aineet vapautuvat ympäristöön. Toimittaja Heikki Jaakkola

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista osa 2

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun toisessa osassa kuulemme Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Jo julkaistussa ensimmäisessä osassa keskustellaan Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Kuulijatoive: Hannu Karpon haastattelu vuodelta 2018

Toimittajat Hannu Karpo ja Helena Laatio. Kuva Suvi Heino

Toimittajalegenda Hannu Karpo oli viimeinen toivo monelle oikeuksiensa puolesta taistelevalle ihmiselle. Hänen toiminnallaan oli myös yhteiskunnallista vaikutusta, ja monet lakimuutokset saivat alkunsa hänen Karpolla on asiaa -ohjelmistaan. Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Karpo astui monille varpaille ja teki televisio-ohjelmissaan sellaista, mikä nykyisin olisi mahdotonta.

Radiofiskarsilla oli harvinaislaatuinen tilaisuus haastatella tätä aikansa ehdotonta tähtitoimittajaa marraskuussa 2018. Toimittaja Helena Laatio

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista, osa 1

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun aluksi kuulemme Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Pian julkaistavassa toisessa osassa keskustellaan Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Roskaritarit: HYVIÄKIN ASIOITA TAPAHTUU

Jätepisteet olivat ennenvanhaan ruokottomassa kunnossa lomakauden jäljiltä. Moni keräyspaikka muistutti lähinnä räjähtänyttä tunkiota kesävieraiden dumpattua rojunsa maastoon.
Roskaritarit lähtivät tsekkaamaan Tammisaaren saariston jätepisteitä lomakauden lopulla pahimpaan varautuen. Vastassa oli kutenkin iloinen yllätys. Sikamaisten törkykasojen sijasta kohtasimme sivistyksen sormenjäljet.
Siellä missä hetekat, rotanmyrkyt ja rikkinäiset vasemman jalan kumisaappaat lojuivat aiemmin maastoon levitettyinä, seisoivat nyt keräilyastioiden selkeät rivistöt kuin linnan tornit.
Pisteistä löytyi vain vähän sinne kuulumatonta tavaraa joka sekin vaikutti tuodun paikalle hyvässä uskossa. Näyttää lupaavasti siltä, että tavaran keräilyrutiinit ovat kehittyneet samalla kun yleisö on oppinut sisäsiistiksi. Harvassa ovat jo tolvanat, jotka varaston siivottuaan tunkevat 30 litraa vanhaa maalia ja moottoriöljyä paperinkeräykseen.
Tässä roskaritareiden suopea ja hyväksyvä nyökkäys saariston kesäasukkaille! Heikki Jaakkola ja Jouni Stordell

NIITTY-näyttelyssä Anna Ulff

ONOMAn kesänäyttely Niityn oppaat Ulrika ja Justus saivat
haastateltavikseen yhden näyttelyn taiteilijoista Anna Ulffin. Näyttely
käsittelee ympäristön kestävyyttä ja ihmisen ja luonnon välistä suhdetta
monin näkökulmin, joista Ulffin teos Maalöytö on upea esimerkki.
Näyttely on avoinna päivittäin klo 11-18 vielä elokuun loppuun
Kuparipajalla.

NIITTY-näyttelyssä Taru Samola

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta
ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät
haastattelemaan taiteilija Taru Samolaa hänen teoksistaan ja
näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja
ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo
11-18.

Haastateltavana Tuulia Penttilä

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta
ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät
haastattelemaan taiteilija Tuulia Penttilää hänen teoksistaan ja
näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja
ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo
11-18.

Haastateltavana Mikael Westerlund

Origin by ocean -hankkeessa pyritään parantamaan Itämeren tilaa kannattavan
liiketoiminnan avulla. Merestä on tarkoitus kerätä levämassaa, jonka sisältämiä
aineita käytettäisiin rahanarvoisten tuotteiden komponentteina. Levämassan
myötä merestä poistuisi liikaravinteita.

Hangossa kokeillaan nyt sinilevää keräävää prototyyppilaitetta. Jos
konsepti osoittautuu toimivaksi, ideaa voidaan soveltaa eri kokoisissa keräilijöissä
sekä avomerellä että saariston sokkeloissa.

Hankkeen puuhamies Mikael Westerlund toivoo keräilyn tarjoavan
tulevaisuudessa tulolähteen useillekin yrityksille. Jos leville saadaan taloudellinen
arvo, näiden ympärille voi lopulta kehittyä laaja-alainen yritystoiminnan verkosto.
Samankaltainen kehitystarina nähtiin metsätalouden piirissä noin sata vuotta
sitten.

Mikael Westerlund esittelee sinilevän kerääjälaitetta. Vesi imeytyy rummun sisään
painovoiman avulla levän jäädessä kiinni pintakalvoon.
”sadonkorjuu” tapahtuu ainakin prototyypissä yksinkertaisesti imuroimalla. Työn
touhussa Filippa Ramstedt sekä Nicholas Mavrostomos.

MUSTAN LAATIKON SALAISUUS

Metalliromun naaraaminen vesistöjen pohjasta on kesän kuuminta hottia.
Harrastukseen ottivat tuntumaa myös roskaritareiden reippaat matruusit.
Iskuryhmä purjehti ”punainen lokakuu” -aluksellaan Billnäsin voimalan
alajuoksulla, missä pohjaa naarattiin magneetilla. Kadonnutta mustaa laatikkoa ei
löytynyt, mutta mötikkä paljasti pohjan olevan paksulti vanhan rautakuonan
peitossa.

Vomalaitokseen on rakennettu upouudet kalaportaat, mikä hieno satsaus
saa roskaritareiden kunniatervehdyksen. Tämä ei kuitenkaan saa jäädä tähän.
Seuraavan askeleen on oltava kutusorakoiden rakentaminen kaloille, kutu tulee
tuskin onnistumaan rautamöhnän päällä. Laskisitko itse munasi tällaiseen
törkykasaan. Häh?

Fiskarslaisten panimoiden oluet maistelussa

Ohjelmassa tutustutaan Fiskarsista löytyvien oluiden makumaailmaan ja niiden tekijöihin.

Tiesitkö, että pienestä kylästä löytyy monta panimoalan toimijaa ja osaajaa? Nyt pöydän ääreen kokoontuu neljä intohimoista olutexperttiä ja kuullaan erilaisia panimotarinoita sekä maistellaan yhdessä paikallisia oluita. Jokaiselta panimolta on yksi olut maistelussa.

Jari Leinonen, Mika Oksanen, Jenni Danielsson, Oskari Sundstörm

Mukana maistelemassa

  • Oskari Sundstörm / Yhtiö: Level Eleven / Olut: Next Level #02
  • Mika Oksanen / Yhtiö: Donut Island Brewing / Olut: Musta Munkki
  • Jari Leinonen / Yhtiö: Fiskarsin Panimo / Olut: Floridus
  • Panimoalan monitoiminainen Jenni Danielsson
  • Toimittajana Anne Wirkkala