Karjaan elävän musiikin yhdistys KELMU ry järjesti Raaseporissa jo toista kertaa kilpailun musiikintekijöille. Kilpailuun sai osallistua omia kappaleita tuottavat artistit ja bändit aiemmin julkaisemattomilla kappaleilla. KELMUn puheenjohtaja Sepi Sundman haastatteli 24.3.2024 järjestetyn finaalin kolme voittajabiisiä. Tuomareina toimivat Markojuhani Rautavaara (tuomariston pj), Marika Seager sekä Susan Aho.
Vasemmalla Pyry Venho (KELMU album), keskellä August Oscar (Oscar/FB) ja oikealla Rami Heinonen (KELMU album).
Voittajat ovat:
Ensimmäinen sija: Jääveistos/ Pyry Venho
Jaettu toinen sija: Myytiin maailma/ August Oscar (Oscar Snellman), Veikka ”Weke” Härkönen
Father/ Rami Heinonen
Yleisön suosikki: Sun sydän/ Tea & Tomas
Tuomarien erityismaininta: A little song of death/ Johnny Mangaard
Järjestäjien/ Kelmu ry erityismaininta: Liian Kaunis Sielu/ Jarmo Nyman
Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) oli Aalto-yliopiston akustiikan professori emeritus Unto K. Laineen keväällä 2022 organisoima luentosarja, joka keräsi filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista.
Tutustu oheiseen linkkiin, jos aihe kiinnostaa laajemmin: Tutkimus & Kritiikki – lehti https://journal.fi/tk/issue/view/8660 Lehdessä on artikkeleita liittyen Engelsin ja Marxin elämään ja ajatteluun.
”Suomen nykyinen hallitus uskottelee meille, että kalliita ovat sivistyksen lunnaat, mutta me taas luotamme täällä siihen, että ajattelu on ilmaista.”
Täysi salillinen yleisöä kerääntyi 5.4.2024 Fiskarsin ravintola Kuparipajassa järjestettyyn Ajattelu on ilmaista -tapahtumaan. Illan odotettu puhuja filosofi Tere Vadén luennoi ”Fossiilikapitalismin nykytilasta”, minkä jälkeen yleisö osallistui keskusteluun. Illan juonsi J. K. Ihalainen.
Tere Vadén (s. 1969) on suomalainen filosofi, jonka teokset käsittelevät useita nykyfilosofian kysymyksiä kognitiotieteestä ja tekoälyn tutkimuksesta taiteenfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan. Vadén on Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian ja Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kognitiotieteen filosofian dosentti, ja hän työskentelee monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Vadén on julkaissut useita teoksia, joissa hän käsittelee nykyfilosofian kysymyksiä.
Screenshot
Vuonna 2024 ilmestyi Vadénilta ja Antti Salmiselta teos Merkitys ja ala-aine (niin & näin):
”Jyrkänteellä, jota voidaan kutsua fossiilikapitalismin lopuksi, elon mieli virttyy ja merkitys pakenee. Välinpitämätöntä voimaa aikansa käyttänyt ihmisyys saattaa havahtua hukattuaan elonkirjon ja sen tulevaisuuden muassa sielunsa ja kykynsä ylipolvisesti välittävään elämään.
Jos moderni käsitys energiasta teki työtä elollisen ja elottoman tahalliseksi ja tahattomaksi kadoksi, miten saattaa tätä tuho- ja luomiskykyistä energiaa merkityksellistymisen avuksi? Mistä varmuuksista on luovuttava ja mihin opittava luottamaan?
Merkitys ja ala-aine päättää Salmisen ja Vadénin uraauurtavan energia-trilogian avaamalla kysymyksen merkitysenergiasta ja sen aineellisista juurista. Fossiilikapitalismin ja -subjektin ohittajaksi teos ehdottaa elollisen yhteytensä tunnistavaa sielukkuutta.”
Antropologi Taina Cook on tutkinut Suomalaista oikeuskäytäntöä vähemmistökulttuureissa. Miten pitkälle maahanmuuttajien ja vähemmistöjen tapoja ja kulttuuria tulisi ymmärtää? Artikkelin Kulttuuri joutui oikeuteen lukijana on Sanna Rauhala. 8.28
Islam on länsimaiden kasvavin ja internetin haetuin uskonto. Yhä useampi suomalainen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Filosofian maisteri Meri Tuovisen artikkelin ”Islam vetoaa myös suomalaisiin” lukee Bea Bergholm. 11.52
Dokumenttielokuva Järven tarina sai ensi-iltansa Karjaan Bio Pallaksessa 16.1.2016. Tuottaja-ohjaaja Marko Röhr kertoo elokuvan taustoista, paikallisista kuvauspaikoista, kokemuksistaan sukeltajana ja elokuvan eri tekoprosesseista. Marko Röhrin johdanto elokuvaan on omana ohjelmanaan otsikolla ”Dokumenttielokuva Järven tarina, esittely”.
Dokumenttielokuva Järven tarina sai ensi-iltansa Karjaan Bio Pallaksessa 16.1.2016. Tuottaja-ohjaaja Marko Röhr kertoo elokuvan taustoista, paikallisista kuvauspaikoista, kokemuksistaan sukeltajana ja elokuvan eri tekoprosesseista. Elokuvan jälkeinen keskustelu on omana ohjelmanaan otsikolla ”Dokumenttielokuva Järven tarina, keskustelua”.
Fiskarsin kesänäyttelyn oppaat Henni Heino ja Pia Österman haastattelevat näyttelyyn osallistuneita taiteilijoita ja kysyvät muun muassa miten taiteilijat itse luonnehtivat näyttelyssä olevia teoksiaan.
Mitä saamaansa palkintoa keraamikko Riitta Talonpoika eniten arvostaa? Muun muassa tähän saadaan vastaus Henni Heinon ja Pia Östermanin haastattelussa.
Fiskarsin kesänäyttelyn oppaat Henni Heino ja Pia Österman haastattelevat näyttelyyn osallistuneita taiteilijoita ja kysyvät muun muassa miten taiteilijat itse luonnehtivat näyttelyssä olevia teoksiaan.
Fiskarsiin jo 1990-luvulla asettunut keramiikkataiteilija Karin Widnäs kertoo työskentelystään, taiteestaan sekä tekeillä olevasta studiokeramiikan museostaan.
Päivi Alajuntti sekä työryhmä OlliKari, Maija Mustonen ja Pia Nieminen ovat suunnitelleet ja toteuttaneet yhteisöllisen 100 rauhankynttilää -teoksen, joka raottaa pimeyden ja hiljaisuuden verhoa valon ja toivon näkökulmasta. Teokseen on osallistunut yhteensä noin sata 3–6 luokkalaista lasta opettajineen Fiskarsin lähialueilta.
Teoksen nimi viittaa vuonna 1918 käytyyn sisällissotaan, jonka paikallisena näyttämönä oli Tammisaaren punavankileiri. Lasten kirjoittamat toiveet rauhasta, sen säilymisestä tai palauttamisesta sotaa käyville alueille sekä 100 kynttilää ovat esillä Fiskarsissa Kuparipajan Mustan Salin näyttelyssä, joka on avoinna ke-su klo 12–21. Toiveet muistuttavat päivittäisten rauhantekojen tärkeydestä.
Lauantaina 1.12.2018 klo 17 järjestetään kynttiläesitys Mustassa Salissa. Lasten kirjoittamat toiveet saavat tärkeän sijan esitystä varten sävelletyssä musiikissa. 100 rauhankynttilääkutsuu meitä kaikkia avaamaan sydämemme rakkaudelle, valolle ja rauhalle.
Satapäinen yleisö osallistui rauhan kulkueeseen fiskarilaisten koululaisten Malla Lintervon & Olga Yli-Tepsanjohdattelemina, ja Oliver Alatalo luotsasi esitystä äänitarkkailijan roolissa. Toisen osan aikana yleisö kirjoitti omat rauhan toiveensa. Olli Karin säveltämä musiikkiteos 1918 kaikui vahvana ja vaikuttavana Mustassa Salissa.
Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston kokousviikonlopun yhteydessä Fiskarsissa järjestettiin kaikille avoin ilmasto-aiheinen illanvietto. Riku Cajander kertoo ilmastonmuutoksen uusimmista merkeistä Grönlannissa (osa 1).
Muut luennot: Alustuksia ilmastokriisin ratkaisuiksi: Suomen ilmastopaneelin jäsen prof. Lassi Linnanen(osa 2). Väitöskirjatutkija DI Olli Borgin alustus pureutuu ilmastokriisin ratkaisuihin (osa 3).
Suomen luonnonsuojeluliiton liittovaltuuston kokousviikonlopun yhteydessä Fiskarsissa järjestettiin kaikille avoin ilmasto-aiheinen illanvietto. Riku Cajander kertoo ilmastonmuutoksen uusimmista merkeistä Grönlannissa (osa 1). Väitöskirjatutkija DI Olli Borgin alustus ilmastokriisin ratkaisuksi (osa 3).
Seuraavassa alustuksia ilmastokriisin ratkaisuiksi: Suomen ilmastopaneelin jäsen prof. Lassi Linnanen (osa 2).
Tiedätkö mikä on Kuningasprobleema? Entä miltä kuulostaa Kategorinen imperatiivi? Tai miksi erään tietokoneohjelmoijan kädet alkavat yllättäen nykiä ja taipua sisäänpäin?
Näitä ja monia muitakin kysymyksiä valaistaan lisää ohjelmassa ”Ajatuslappuja ja aforismeja”, jossa ohjelman isäntä käy mikrofonin ja monologin keinoin käsiksi olemassaolevan todellisuuden ilmiöihin ja probleemoihin. Markku Salo
Mitä Fiskarsissa juuri nyt tapahtuu? Miksi asioiden pitää muuttua ja mihin muutokset johtavat? Kyläseuran kutsumana asiaa pohdittiin monelta kantilta:
Fiskars yhtiön Kari Selkälän puheenvuorossa tutustutaan suunnitteluvaiheessa olevan Ylä-Ruukin tulevaisuuteen.
Fiskarsin museon amanuenssi Lotta Friberg ja museolehtori Susanna Louneva päivittävät Pikku-Pässi–veturin kuulumisia. Missä pässi on ja miten sen pelastamissuunnitelmat etenevät?
Kyläseuran puheenvuorossa puhutaan myös junasta, mutta ei kuitenkaan pikkupässistä. Puheenjohtaja Pekka Palsanen.
Muusikko Sami Wirkkala löysi historiallisesti arvokkaat Lammasjärven kalliomaalaukset. Kalliomaalauspaikan sijaintia, löydön faktoja ja merkitystä avaa antropologi Ulla Valovesi. Toimittaja Anne Wirkkala.
