Aihearkisto: Ruukkiasunnot

Billnäsin ruukki Oy:n Muurainen: ”Valot sammuvat”

3.6.2014 Kauppalehti http://www.kauppalehti.fi/etusivu/billnasin+ruukki+oyn+muurainen+valot+sammuvat/201406684993

Yhtiön harjoittama majoitus- ja ravintolatoiminta loppuvat ruukkialueella lokakuussa. Yrittäjä Olli Muurainen perustelee päätöstä viivästyneellä kaavoitusprosessilla ja Fiskarsin kanssa toteutumattomalla tonttikaupalla.

Billnäsin ruukki Oy:n ravintola-, tapahtuma- ja majoitustoiminta loppuvat entisen Pohjan kunnan alueella sijaitsevassa Billnäsin ruukissa 23. lokakuuta. Yrityksen omistavan Olli Muuraisen mukaan toiminta voi jatkua, jos edellytykset hankkeen kestävälle kehittämiselle löytyvät.

Syynä toiminnan loppumiseen syksyllä ovat Muuraisen mukaan alueen jämähtänyt kaavoitusprosessi ja Fiskarsin kanssa toteutumaton tonttikauppa.

Muurainen osti historiallisessa ruukissa sijaitsevan vanhan tehdasalueen vuonna 2008. Rakennuksia on kunnostettu ravintola- ja majoituskäyttöön. Nyt yhtiö tiedottaa, että työntekijöiden kanssa on sovittu töiden loppumisesta ja uusia korjaus- ja kunnostustöitä ei aloiteta.

Muurainen kirjoittaa tiedotteessa, että korjaus- ja kunnostustyöt etenivät Pohjan kunnan ja sittemmin Raaseporin kaupungin kanssa sovitussa aikataulussa, mutta nyt ruukkihankkeeseen liittyvä kaavoitus- ja lupaprosessi on jämähtänyt paikoilleen.”Näin siitä huolimatta, että hankkeella on alusta pitäen ollut Raaseporin kaupunginjohtajan vahva tuki”, Muurainen sanoo.Fiskars ei ole myöskään halunnut myydä vajaan kahden hehtaarin maa-aluetta, jota Muurainen on yhtiöltä pitkään yrittänyt ostaa. Muurainen on perustellut julkisuudessa, että Fiskarsille maa-alue on hyödytön, mutta Billnäsin ruukki Oy:lle kehittämisen kannalta välttämätön.”Viimeisin ostotarjous, johon ei ole saatu mitään vastausta, on tehty toukokuussa 2014”, kertoo Muurainen.

(Alkuperäistä, kello 9.23 julkaistua juttua on täsmennetty. Billnäsin ruukkialueella toimii myös muita yrityksiä kuin Olli Muuraisen Billnäsin ruukki Oy.)

 

Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Ruukkiasuntojen myynnistä

23.3. 2014 Etelä-Uusimaa

Hallinto-oikeus hylkäsi valitukset Ruukkiasuntojen myynnistä
(Raasepori) Helsingin hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa yhteensä 11:een kunnallisvalitukseen Raaseporin kaupungin tekemistä päätöksistä, jotka koskivat kaupungin omistaman Ruukkiasunnot -kiinteistöosakeyhtiön myyntiä.
Päätöksiä tehtiin vuoden 2012 kesäkuun ja vuoden 2013 elokuun välisenä aikana. Hallinto-oikeus hylkäsi kaikki niistä tehdyt valitukset.
Valituksia oli tehty kaupunginhallituksen päätöksistä myydä yhtiön osakekanta Hjärnbruket Oy/Billnäsin Ruukki Oy:lle, myyntiä koskevan esisopimuksen hyväksymisestä ja allekirjoittamisesta, kaupungin edustajan valitsemisesta yhtiön yhtiökokoukseen ja yhtiön kaupungilta vuokraaman kiinteistön myymisestä Hjärnbruket Oy:lle. Lisäksi oli valitettu kaupunginvaltuuston päätöksestä myöntää lyhytaikainen laina Ruukkiasunnoille.
Osa asioista jätettiin tutkimatta
Hallinto-oikeus jätti osan valituksista tai valituksissa esitetyistä vaatimuksista tutkimatta mm. siksi, että valittaja ei ollut kuntalainen tai hallinto-oikeus ei ollut toimivaltainen tutkimaan asiaa, kuten esimerkiksi siviilioikeudellisia kysymyksiä. Ne olisivat kuuluneet käräjäoikeudelle.
-Kyseiset asiat liittyivät lähinnä Raaseporin Hammarborgin kiinteistön omistusoikeuden kyseenalaistamiseen ja väitteisiin ARA-lainsäädännön vastaisuuksista, kaupunginlakimies Leila Andersin kertoo.
Hallinto-oikeuden päätös oli hänen mukaansa odotettu.
-Toisenlainen ratkaisu olisi ollut todella hämmästyttävä. Esitetyt väitteet oli varsin helppo kumota, Andersin sanoo.
”Muut päätökset eivät vaikuta”
Hallinto-oikeus hylkäsi myös kaikki vaatimukset päätösten täytäntöönpanokiellosta samoin kuin valittajien vaatimukset määrätä kaupunki korvaamaan heidän oikeudenkäyntikulunsa.
Hallinto-oikeus toteaa, että kaupungin päätökset eivät olleet kuntalaissa tarkoitetulla tavalla lainvastaisia, ne eivät olleet syntyneet virheellisessä järjestyksessä, päätökset tehnyt viranomainen ei ollut ylittänyt toimivaltaansa eivätkä päätökset olleet muutenkaan lainvastaisia.
Lisäksi hallinto-oikeus totesi, että kunnallisvalitusta ei voi tehdä tarkoituksenmukaisuuden perusteella.
-Osakkeiden myynti voi alkaa kaupungin myyntipäätöksen lainvoimaiseksi tulon jälkeen. Muut päätökset eivät vaikuta yhtiön asioiden hoitamiseen, koska vaatimukset päätösten täytäntöönpanokiellosta hylättiin, kaupunginjohtaja Mårten Johansson toteaa.
”Kauppa etenee suunnitellusti”
Kiinteistöosakeyhtiö Ruukkiasunnot on edelleen kokonaan Raaseporin kaupungin omistuksessa. Kaupunginhallitus päätti vuoden 2012 kesäkuussa myydä yhtiön osakkeet Olli Muuraiselle 4,1 miljoonalla eurolla. Kauppa koskee 32 rakennusta ja yhteensä 105 vuokra-asuntoa Billnäsin ja Fiskarsin ruukeissa.
Kaupungilla on kaupasta esisopimus Muuraisen yhtiön kanssa. Sopimussakko on 400.000 euroa, mikäli kauppa peruuntuu ostajasta johtuvista syistä. Myös muiden kauppaehtojen rikkomisesta seuraisi erisuuruisia sopimussakkoja, mutta näillä näkymin niitä ei tarvitse ryhtyä perimään.
-Hallinto-oikeuden päätös oli todellakin hyvä uutinen. Ilman muuta kauppa viedään suunnitellusti päätökseen, Muurainen vakuuttaa.
Hallinto-oikeuden päätös saa lainvoiman 30 päivässä. Päätöksessä on normaali valitusoikeus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Mikäli uusia valituksia ei tehdä, kauppakirja voidaan allekirjoittaa ja osakekauppa viedä päätökseen.

Ruukkiasuntojen tulevaisuus päätettiin jo viime syksynä

Etelä-Uusimaa

21.3.2013

Ruukkiasuntojen tulevaisuus päätettiin jo viime syksynä
Neuvottelumuistio saatiin viimein julkisuuteen

(Raasepori) Muistio KOY Ruukkiasuntojen myyntineuvotteluista vuoden 2012 syyskuulta on tullut päivänvaloon. Kaupungin edustajat sopivat jo tuolloin yrittäjä Olli Muuraisen omistukseen myydyn yhtiön hallinnosta esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen.

Syksyllä sovittiin, että allekirjoittamisen jälkeen kaupunki, sen omistama kiinteistöosakeyhtiö ja tuleva omistaja Hjärnbruket Oy järjestävät vuokralaisille tiedotustilaisuuden, jossa vuokralaisille kerrotaan esisopimuksesta ja kaupasta.

Asukkaita oli paikalla maanantaina Fiskarin Lukaalilla osapuolten yhdessä järjestämässä tiedotustilaisuudessa enää alle 30 henkilöä, mutta tunnelma oli silti odotetun kiihkeä. Vuokralaiset ovat edelleen pettyneitä kaupungin päätökseen myydä Ruukkiasunnot Muuraiselle.

Hjärnbruket Oy isännöitsijäksi

Hjärnbruket Oy aloittaa syksyn neuvotteluissa sovitun mukaisesti Ruukkiasuntojen isännöitsijänä esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja kun uusi hallitus on aloittanut toimikautensa. Näin on tapahtunut.

Ruukkiasuntojen uudessa, väliaikaishallinnon hallituksessa on neljä jäsentä. Kaupunkia edustavat Rauno Kousa, josta tulee puheenjohtaja, ja uutena jäsenenä Mikael Borgman. Asukkaiden edustajana jatkaa ainakin vielä Silja Jääskeläinen, jonka tehtävä on tiedottaa asukkaille hallitusasioista ja päätöksistä.

Yhtiön hallituksen uusi jäsen on Ruukkiasuntojen tulevan omistajan Hjärnbruket Oy:n palveluksessa oleva Joonas Sipola. Yhtiön väliaikaishallinnon täydentämisestä ostajan nimeämällä jäsenellä sovittiin syksyllä.

”Valtaa siirretään Muuraiselle”

Asukastoimikunnan jäsen, fiskarilainen Olli Tammilehto kertoo asukastilaisuuden vahvistaneen jo aiemmin liikkeellä olleet huhut.

-Valtaa siirretään yhtiössä Muuraiselle, vaikka tämä ei sitä vielä edes omista ja yhtiö on aiempaa vahvemmin kaupungin omistuksessa, kun velka on maksettu valtiolle, Tammilehto toteaa.

”Yhtiön hallitus päättää vuokrankorotuksista sekä uusien asukkaiden valinnasta ja uusien vuokrasopimusten sisällöstä ja vuokrasuhteiden hallinnasta isännöitsijän kanssa. Hallitus päättää myös vuokrasuhteiden irtisanomisista”, muistiossa todetaan.

Tammilehdon mukaan tämä tarkoittaa myös sitä, että asukasvalinta siirretään uudelle isännöitsijälle.

-Asukkaiden asemaa heikennetään monella tavalla ja päätösvallan siirtäminen Muuraiselle tulee sitomaan myös kaupunginhallituksen kädet myyntipäätöksen mahdollisessa uudessa käsittelyssä hallinto-oikeuden päätöksen jälkeen, Tammilehto sanoo.

”Kohdetta muutetaan sopivaksi”

Tammilehto kummeksuu myös Fiskarin vuokra-asuntoihin tekeillä olevia uusia pihasuunnitelmia. Tämä kertoo hänen mielestään siitä, että historiallinen ja pidetty rakennusympäristö saa väistyä tulevien ostajaehdokkaiden modernien toiveiden edessä.

-Myyntikohdetta muutetaan Muuraiselle soveliaaksi, mikä voi tarkoittaa sitä, että muut ostajaehdokkaat eivät olekaan enää yhtiöstä kiinnostuneita. Kaupunginhallitus pannaan sitten tosiasioiden eteen ja ainoa mahdollisuus on myydä yhtiö Muuraiselle, kun yhtä ja toista on jo tehty. Tämä rajoittaa päätöksentekoa, Tammilehto arvostelee.

Kokonaisuuden laillisuuden etenkin isännöinnin osalta kyseenalaistavan Tammilehdon mielestä on myös väärin, että olennainen osa myyntipäätöksestä on ollut salainen. Hän epäilee, ovatko edes kaikki päättäjät olleet tietoisia kaikesta mitä on sovittu.

-Asiat ovat olleet alusta asti esisopimuksessa, josta kerrottiin meille vasta nyt, Tammilehto sanoo. Asukkailla ei ole hänen mukaansa lainkaan luottamusta Muuraiseen.

Myyntitulot lainan lyhentämiseen

Neuvottelumuistiossa todetaan osapuolten tiedossa olevan, että esisopimuksen ja kauppakirjan allekirjoittamisen välissä saattaa kulua pitkäkin aika, joten yhtiön hallinnon järjestämisestä sovittiin erikseen jo syksyllä.

Yhtiön hallitus saa päättää mahdollisista yhtiön asuntojen tai rakennusten myynneistä esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja ennen kauppakirjan allekirjoittamista. ”Myynti edellyttää, että ostaja ei sitä nimenomaisesti vastusta”, neuvottelumuistiossa todetaan.

Asuntojen ja rakennusten mahdollisesta myynnistä saadut tulot yhtiön hallituksen tulee käyttää kokonaisuudessaan kaupungin antamien lainojen lyhennyksiin, kunnes lainat on kokonaan maksettu.

Lisäksi on sovittu, että yhtiön rakennuksissa tehdään hallituksen päätöksellä ja yhtiön kustannuksella sellaisia välttämättömiä korjauksia, joilla vältetään rakennusten merkittävä turmeltuminen.

”Jos yhtiöllä ei ole varoja tällaisiin korjauksiin, sekä ostaja että myyjä antavat yhtiölle lainaa saman määrän ja samoilla ehdoilla”, osapuolet ovat sopineet.

Ruukkiasunnot -yhtiö omistaa 105 asuntoa 32 kiinteistössä Pinjaisissa ja Fiskarissa. Kiinteistöistä kahdeksassa on yksi asunto ja kymmenessä kaksi asuntoa. Vain Hammarborgissa on yli 10 asuntoa. Muuraiselle myydään myös Fiskarissa tyhjillään oleva Rosehill -kiinteistö. Kauppaan kuuluu niin ikään Hammarborgin vuokratalo, jossa on edelleen asukkaita.

-Yhtiöjärjestyksessä yhtiön tehtäväksi on määritelty vuokra-asuntotoiminnan edistäminen ja tätä ei ole tietääkseni muutettu, Tammilehto mainitsee.

Maanantain tilaisuudessa ei käsitelty Muuraisen ja Fiskars Oyj:n maakauppoihin liittyviä erimielisyyksiä ja niiden mahdollista vaikutusta Billnäsin ruukkiin suunnitellun hotelli- ja kokousrakentamisen toteuttamisedellytyksiin. Kaupungin aiemman käytännön mukaisesti tiedotusvälineet eivät saaneet olla läsnä asukastilaisuudessa.

Ruukkiasuntojen vuokralaiset tuomiolla

Turun Sanomat/lukijoilta

17.3.2013

Raaseporin kaupungin omistaman Ruukkiasunnot-yhtiön asukkaat alkoivat vuonna 2010 kamppailla ylisuuria 20 prosentin vuokrankorotuksia vastaan.

Vuokrat ylittivät alueen yleisen vuokratason, asuntoja pidettiin tahallaan tyhjinä, asunnot olivat huonokuntoisia, isännöinti ja huolto eivät toimineet ja yhtiön rahoja tuhlattiin valvomattomiin remontteihin.

Yli 30 asukasta nosti kanteen käräjäoikeudessa. Oikeusjuttu voitettiin osittain niin, että oikeus totesi neljän perheen korotetut vuokrat liian suuriksi ja määräsi ne alennettaviksi. Ruukkiasunnot-yhtiö ei ollut tyytyväinen tuomioon ja vei sen Turun hovioikeuteen.

Hovioikeus antoi tuomionsa 15. helmikuuta. Oikeus asettui valitettavasti täysin Ruukkiasuntojen kannalle. Olennainen taustatekijä on se, että yhtiö käytti todistajana valtiokonttorin rahoitusylitarkastajaa. Hän väitti, että vuokrien kohtuullistaminen oikeudessa vaarantaisi Suomen valtiollisen vuokratalojen tukijärjestelmän. Tämä oli selvää poliittista painostusta.

Siihen, ettei kyse ole lakiin ja tosiseikkoihin perustuvasta tuomiosta, viittaa sekin, että tuomiossa sekoitetaan kaksi asiaa: vuokra, johon kuuluu lämmitys, ja vuokra, johon sitä ei kuulu.

Ruukkiasunnot-yhtiön todistajana esiintynyt kiinteistövälittäjä puhui käyvästä lämminvuokrasta, joka suurehkojen asuntojen kohdalla olisi hänen mukaansa 850 euroa. Kylmävuokrana se on noin 650 euroa, johon itse vaadimme asuntojen vuokran alennettavaksi. Siis vastapuolen todistajakin oli vuokralaisten kanssa samaa mieltä.

Kaikki oikeudenkäyntikulut tuomittiin asukkaiden maksettaviksi. Jokaista oikeusjutussa mukana olevan perhettä rangaistaan vähintään 634 eurolla – joitakin jopa 2 307 eurolla.

Oikeuskulut määrättiin maksettavaksi yhteisvastuullisesti, joten pahimmassa tapauksessa koko 27 700 euron kokonaissumma lankeaa muutamalle vuokralaiselle.

Tämän suuruista sakkorangaistusta ei kukaan vähätuloinen ihminen voi saada mistään rikoksesta, koska sakot määrätään aina suhteessa tuloihin.

Tunnelmamme on kuin ryöstön uhreilla. Erona kuitenkin se, että oikeudessa ei voi vaatia korvauksia, koska oikeus itse on suorittanut ryöstön.

Tällainenko siis on oikeusvaltiomme, josta muiden maiden pitäisi ottaa oppia?

Olli Tammilehto

Ruukkiasunnot-yhtiö myy Hammarborgin Muuraiselle 615.000 eurolla

Etelä-Uusimaa
24.3.2013
”Ruukkiasuntojen käyttöaste turvataan myynnillä”
Ruukkiasunnot-yhtiö myy Hammarborgin Muuraiselle 615.000 eurolla

(Raasepori) Ruukkiasunnot -yhtiön hallitus on päättänyt laittaa myyntiin kaksi yhtiön omistuksessa olevaa rakennusta, jotka ovat Rosehill Fiskarissa ja Hammarborgin vuokratalo Pinjaisissa. Myynnillä saadaan vähennettyä kaupungin omistuksessa edelleen olevan yhtiön velkoja ja erilaisia kiinteitä kuluja.

Hallituksen puheenjohtaja Rauno Kousa kertoo Rosehillin menevän avoimeen myyntiin kiinteistönvälittäjälle. Hammarborg myydään suoraan joko Hjärnbruket Oy:lle tai Billnäsin ruukki Oy:lle, jotka ovat molemmat yrittäjä Olli Muuraisen yhtiöitä. Ruukkiasuntojen hallitus on hyväksynyt ostotarjouksen.

-Hammarborgin hinta on 615.000 euroa ja se perustuu kahden kiinteistönvälittäjän arvion keskiarvoon. Ostajan ensivaiheen hinta-arvio oli huomattavasti alempi ja toteutuneeseen hintaan päästiin tiukkojen neuvottelujen jälkeen, Kousa kertoo.

Hinta on hänen mukaansa myös lähes 10 prosenttia korkeampi kuin koko yhtiön keskihinta. Kousa toteaa Hammarborgin korjausvelan olevan miljoonan euron luokkaa ja noin tuhat euroa neliömetriltä.

-Yritämme saada yhtiön taloutta edes jonkinlaiseen tasapainoon ja sen vuoksi hallitus voi myydä rakennuksia. Olemme tarkistaneet tämän olevan laillista. Kauppahinnat menevät suoraan kaupungille lainojen maksuun, hän sanoo.

”Ensiksi luovutaan ylikapasiteetista”

Ruukkiasunnot -kiinteistöosakeyhtiön 105 vuokra-asunnosta on tyhjänä tällä hetkellä noin 20 asuntoa. Yhtiön omistamien vuokra-asuntojen käyttöaste on noin 81 prosenttia, mikä on kaupunginjohtaja Mårten Johanssonin mukaan erittäin huono. Käyttöasteen pitäisi olla ainakin 95 prosentin paikkeilla.

-Myynti pienentää myös rakennusten vaatimaa huomattavaa ylläpito- ja peruskorjaustarvetta, joiden rahoittamiseen yhtiöllä ei ole varoja. Myynneillä voidaan myös parantaa yhtiön asuntojen käyttöastetta. Jotain on tehtävä, koska asuntoja on niin paljon tyhjillään, Johansson perustelee.

Hammarborgin myynti vastaa Johanssonin mukaan likipitäen yhtiön asuntojen nykyistä tyhjäkäyntiä. Myös Hammarborgissa on tyhjiä asuntoja, jotka rasittavat yhtiön taloutta.

-Nyt on tehtävä jotain, jotta kaikki ei kaadu Raaseporin syliin. Tietyt tahot yrittävät saada kaikin keinoin yhtiön konkurssiin ja päästä apajille sitä kautta. Me taas yritämme välttää konkurssin, koska riski on kokonaan kaupungilla, Johansson arvioi.

-Yhtiöllä on lainaa edelleen 4 miljoonaa euroa, mikä rasittaa suoraan kaupungin taloutta. Meidän on pakko yrittää tasapainottaa, koska kauppa ei ole valmis. Tässä ensimmäinen vaihe on ylikapasiteetista luopuminen, Johansson sanoo.

”Eteenpäin muuallakin kuin oikeudessa”

Johansson kertoo kaupungin ja yhtiön hallituksen miettineen vaihtoehtoja, joilla asioita saadaan eteenpäin muutenkin kuin oikeussaleissa.

-Hallitus voi myydä rakennuksia käypään hintaan ja muutoin yritämme edetä Ruukkiasuntojen myynnissä edelleen alkuperäisen suunnitelman mukaan, Johansson sanoo. Rakennusten myyntiehdoista on sovittu yhdessä Muuraisen kanssa.

-Muuraisen täytyy miettiä, mitkä ovat hänelle tärkeitä kohteita ja Raaseporin kannalta ykkösasia on saada rakennuksista käypä hinta ja rahojaan takaisin, Johansson kiteyttää. Hänen mukaansa on myös edelleen mahdollista, että osakekauppa Muuraisen kanssa ei edes toteudu ja siihenkin on varauduttava.

Ruukkiasuntojen talous on ollut kauan heikko ja yhtiö on ollut viime vuodet vapaaehtoisessa velkasaneerauksessa. Tappio vuodelta 2011 oli 83.400 euroa ja 77.500 euroa viime vuonna. Lisäksi yhtiöllä on kaupungin mukaan melkein 115.000 euron vuokrasaatavat, mikä on noin 22 prosenttia yhtiön vuokra- ja käyttökorvaussaatavista. Summa vastaa suunnilleen 2,5 kuukauden saatavia.

-Tilanne yhtiössä on kaiken kaikkiaan hankala ja taloustietojenkin saanti on ollut vaikeaa. Hallitus on tehnyt tässä ison työn. Isännöitsijää on vaihdettu jo neljä kertaa. Hjärnbruket Oy otettiin mukaan hallitukseen, koska sillä on yhtiössä ja rakennusten säilymisessä oma intressi, Johansson sanoo.

Yhtiö maksaa velkaansa kaupungille

Kaupunki on myöntänyt jo aiemmin Ruukkiasunnoille lyhytaikaisen lainan, jolla yhtiö on maksanut Valtiokonttorille 3,6 miljoonan euron valtion lainan. Hjärnbruket Oy on juridisesti ottanut hoitaakseen isännöintitehtävät, joista nykyinen isännöitsijä vastaa.

Ruukkiasunnot voi mm. päättää mahdollisista asuntojen tai rakennusten myynneistä esisopimuksen allekirjoittamisen jälkeen ja ennen kauppakirjan allekirjoittamista. Asuntojen ja rakennusten mahdollisesta myynnistä saadut tulot yhtiön hallituksen (ei siis Muuraisen, kuten torstain EU:ssa 21.3. epähuomiossa kirjoitettiin) tulee käyttää kokonaisuudessaan kaupungin antamien lainojen lyhennyksiin, kunnes ne on maksettu. Hallitus päättää lisäksi välttämättömistä rakennusten korjauksista.

Yhtiön väliaikaishallinnon kausi päättyy, kun kaupungin päätös myydä asunto-osakeyhtiön osakkeet saa lainvoiman. Järjestely on voimassa myyntiin liittyvien valitusten käsittelyn ajan. Yhtiö on siihen saakka kaupungin omistuksessa.

-Ylimenokauden hallinnosta sovittiin viime syksynä kun kävi selväksi, että Ruukkiasuntojen osakekauppaa ei saada maaliin vuoden 2012 aikana. Syksyllä sovittiin lähes kaikesta ja sen mukaan on eletty hallinto-oikeuden päätöksiä odoteltaessa, Johansson sanoo.

Ruukkiasuntojen nakertaminen ei paranna yhtiön tilaa

Etelä-Uusimaa 28.3.2013

Olli Tammilehto:
Ruukkiasuntojen nakertaminen ei paranna yhtiön tilaa

Hammarborgissa keskellä Billnäsiä on ilmeisesti aarrekätkö. Muutoin on vaikea ymmärtää kaupungin viime aikaisia toimia: ensin kaupungin suosikkiyrittäjälle Olli Muuraiselle päätetään myydä Ruukkiasunnot-yhtiö, johon Hammarborg kuuluu ja sen jälkeen hänelle myydään Hammarborg vielä erikseen. Viime sunnuntain EU:ssa (24.3.) yhtiön hallituksen puheenjohtaja Rauno Kousa ja kaupunginjohtaja Mårten Johansson koettavat perustella tätä perin kummallista liiketointa. Heidän argumenttinsa eivät kuitenkaan hälventäneet kaupan mystisyyttä vaan saivat aikaan vaikutelman, että he ovat tulleet haastatteluun suoraan jonkin lukumystiikkaa harrastavan salaseuran istunnosta.

Johansson väittää, että Hammarborgin myynnissä on kyse vain ”ylikapasiteetista luopumisesta” ja esittää litanian käyttöastelukuja. Hän näyttää olettavan, että talossa asuvat 15 perhettä muuttaisivat kiireen vilkkaan Ruukkiasuntojen muissa rakennuksissa oleviin tyhjiin asuntoihin. Todellisuudessa monet jäävät Hammarborgiin, mihin heillä on jo Kousan esiin tuomien myyntiehtojen mukaan oikeus. Toisaalta ne, jotka muuttavat, hakeutunevat muualle kuin Ruukkiasuntoihin: tyhjät asunnot ovat todennäköisesti heille väärän kokoisia, liian huonokuntoisia tai sijaitsevat väärässä kylässä.

Niinpä Hammarborgin myynnin perustelu ”talouden tasapainottamisella” tuntuu kummalliselta, kun samalla yhtiö menettää 15 talouden vuokratulot. Toisaalta yhtiön menot eivät vähene samassa suhteessa kuin asunnot: esimerkiksi isännöin ja huollon kustannuksia ei lasketa neliömetrittäin.

Itse asiassa, mikäli kaupunginjohtomiesten aikaisempia puheita on uskominen, Hammarborgin kunnossapito on asuntoa kohti ollut kaikkein halvinta. Ruukkiasuntojen myyntiä on nimittäin perusteltu sillä, että ne eivät sovellu vuokra-asunnoiksi, koska ne sijaitsevat vanhoissa hajallaan olevissa puutaloissa, joita on kallista pitää kunnossa. Hammarborg on kuitenkin iso kivitalo.

Johansson antaa ymmärtää, että ilman Hammarborgin myyntiä yhtiötä uhkaa konkurssi, koska se on niin pahasti velkaantunut. Neljä miljoonaa kuulostaakin suurelta lainalta. Jos kuitenkin kaivaa esiin tämänkin luvun takana olevan todellisuuden, näyttääkin siltä, että oikea tasku on velkaa vasemmalle: velka on kaupungille, joka yhtiön omistaa. Toisaalta kaupunki on antanut tämän lainan siksi, että yhtiö on myynnissä ja kaupunki on saamassa rahansa takaisin heti kun lopullinen myynti toteutuu. Itse asiassa kaupunki on saamassa lainan takaisin korkojen kera, koska ostajat ovat valmiit maksamaan yhtiöstä enemmän kuin neljä miljoonaa.

Miksi älykkäinä miehinä tunnetut Johansson ja Kousa lankeavat tällaiseen lukulöpinään? Salaseuraistunnon haitallisen vaikutuksen lisäksi mieleen tulee toinenkin selitys: he haluavat peittää sen, että ovat vaikeuttamassa Ruukkiasuntojen myyntipäätöksestä valittaneiden asemaa, minkä hallinto-oikeus on nimenomaan kieltänyt.

Olli Tammilehto

Olisikohan Jeesus saanut syntyä Raaseporiin

 

Etelä-Uusimaa/Mielipide 3.1.2013
Maarit Koskinen:
Olisikohan Jeesus saanut syntyä Raaseporiin

Jouluaikana kodin ja perheen merkitys korostuu. Haluamme hiljentyä viettämään aikaa niiden kanssa, jotka meille eniten merkitsevät paikassa, joka on meille kaikkein tärkein, kotonamme. Koti on paikka, jonka ympärille olemme rakentaneet elämämme. Se on se paikka, jossa kasvatamme lapsiamme, mieluiten mahdollisimman turvallisessa ja viihtyisässä ympäristössä. Se on paikka johon juurrumme, siitä tulee osa identiteettiämme.

Kulunut vuosi on ollut monille Raaseporiin kuuluvien ruukkien, Fiskarsin ja Billnäsin, asukkaille raskas. Olemme joutuneet puolustamaan kotejamme, joissa meillä piti olla lain suojaama oikeus asua vuosikausia eteenpäin. Oma isoisäni, joka asui ruukkien lähistöllä, kaatui sodassa, jotta hänen jälkeläisensä voisivat asua maassa, jossa heidän kotiensa rauha olisi turvattu. Mitä hän ajattelisi, jos tietäisi, että meitä ajetaan kodeistamme ja joudumme käymään uutta, henkistä talvisotaa kaupungin jo valtakunnallisesti heikoksi tunnettua hallintoa vastaan? Vuoden vaihtuessa valta kaupungissa osin vaihtuu, mutta sitä korkeimmalla keikkuvaa, vallan kahvaan takertunutta osaa ajateltaessa tuntuu samalta, kuin silloin kun George W. valittiin uudelleen, älymystön kauhuksi, Yhdysvaltojen presidentiksi.

Kaupunginjohtaja on kuuluisassa 60-vuotishaastattelussaan ja sitä ennen useissa radiohaastatteluissa antanut tarkan kuvauksen siitä, millaisia henkilöitä Raaseporiin halutaan. Raaseporin hallinnon silmiin muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tämä terveen yhteiskunnan tai inhimillisyyden kanssa jyrkässä ristiriidassa oleva kuva on piirtynyt jo kauan ennen Ruukkiasuntojen kauppaa.

Henkisellä pääomalla, taiteen ja käsityöläisyyden tai akateemisen oppineisuuden arvostuksella ei ole sijaa näissä kriteereissä – ainoa taiteilija, joka kaupungintalolla ylipäätään tunnetaan, taitaa olla aikaa sitten edesmennyt ja omana aikanaan aliarvostettu Schjerfbeck.

Kaikkein omituisimmalta tuntuu kuitenkin kaupungin johdon lapsiin kohdistuva piittaamattomuus. Lapset nähdään pelkkänä menoeränä; heidän päivähoitonsa, koulunsa ja terveydenhuoltonsa maksaa. Huonovointisessa yhteiskunnassa myös lastensuojelu tulee kalliiksi. Etenkin vähävaraiset, mutta oikeastaan kaikki lapsiperheet saisivat mieluiten etsiytyä muihin kuntiin. Jäljelle jäävistäkin on riesaa, mutta tehdään mitä voi: lomautetaan opettajia, suljetaan kouluja tai ainakin yritetään sitä säännöllisin väliajoin, jätetään lapset ilman jouluruokaa ja suljetaan terveyskeskuksia. Niin ja Ruukkiasuntojen tyhjentyessä ainakin Fiskarsin ruukista saadaan ulos samoin tein kymmenittäin alueen vähemmistökieltä puhuvia lapsia, hurraa!

Mutta mitäpä jos se suurin rikkaus onkin näissä kaikkein pienimmissä, kaikkein vähäisimmissä? Näin jouluaikaan on hyvä palauttaa mieleen, miten se kuningas, jota koko kristikunta tunnustaa, tuli maailmaan. Aika heikolta näytti tuokin perhe raaseporilaisen pisteytyksen valossa: mies köyhä puuseppä, nainen raskaana jonkun toisen lapsesta, potentiaalinen yksinhuoltaja ja sosiaalisen avun tarvitsija siis. Olisivat yhtä hyvin voineet olla ruukkiasukkaita. Tuo nainen piti ajaa synnyttämään härkätalliin, sillä muut paikat oli jo varattu hotellikäyttöön, vähän niin kuin täälläkin. Näihin olosuhteisiin syntyi se maailman valtias, jota tänäkin jouluna olemme juhlineet.

Olisiko tässä ajattelemisen aihetta? Hyvää jatkoa ja viisaampaa uutta vuotta.

Maarit Koskinen
Fiskarsin ruukki

Ruukkiasuntojen myynnistä lausuntoja hallinto-oikeudelle

Etelä-Uusimaa 31.1.2013
Kaupungin mielestä vain perusteettomia valituksia
Ruukkiasuntojen myynnistä lausuntoja hallinto-oikeudelle

(Raasepori) Kaupunginhallitus on hyväksynyt osaltaan Raaseporin kaupungin lausunnot Helsingin hallinto-oikeudelle kolmessa Ruukkiasunnot kiinteistöosakeyhtiön osakkeiden myyntiä ja esisopimusta koskevassa valituksessa.

Viime vuonna tehdystä yhtiön myyntipäätöksestä jätettiin kymmenkunta oikaisuvaatimusta. Lopullista kauppakirjaa ei voi allekirjoittaa ennen kuin kaupunginhallituksen päätös on saanut lainvoiman.

Ostajan kanssa tehtiin sen vuoksi esisopimus, joka sitoo molemmat osapuolet sopimukseen Ruukkiasuntojen osakekaupasta.

Kaupunki torjuu kaikki syytökset

Patrick Bayer ja Anu Mykrä valittivat hallinto-oikeuteen kaupunginhallituksen päätöksestä, jolla oikaisuvaatimus esisopimuksen hyväksymispäätöksestä hylättiin.

Kaupunginhallitus hyväksyi lokakuussa esisopimuksen Olli Muuraisen Hjärnbruket Oy:n kanssa Ruukkiasuntojen osakkeiden myynnistä. Valittajat vaativat, että hallinto-oikeus kumoaa valituksenalaisen päätöksen ja kieltää sen täytäntöönpanon.

Kaupungin mukaan valitus tulee hylätä perusteettomana, sillä päätös esisopimuksesta ei ollut virheellinen, kaupunginhallitus ei päätöstä tehdessään ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen.

“Koska valitus on perusteeton, ei ole syytä kieltää päätöksen täytäntöönpanoa tai määrätä kaupunkia korvaamaan valittajien oikeudenkäyntikuluja“, kaupunginhallitus lausuu.

“Ei kyse vuokralaisten oikeudesta”

Lausunto hallinto-oikeudelle on varsin pitkä ja siinä todetaan mm. että päätös tarjouskilpailun voittajasta perusteltiin laajasti.

“Esisopimus yhtiön osakkeiden myynnistä on yksityisoikeudellinen sopimus kaupungin ja ostajan välillä. Sopimuksen hyväksymisessä ei ole kyse yhtiön omistamissa rakennuksissa vuokralaisina asuvien henkilöiden oikeudesta, edusta tai velvollisuudesta, joten kyseiset henkilöt eivät ole asianosaisia, joita tulisi kuulla hallintolain mukaisesti“, kaupunki lausuu.

Kaupunki katsoo myös, että väitteet menettelyvirheistä, yhden yrittäjän tukemisesta ja kuntalaisten perusoikeuksien rikkomisesta eivät ole totta.

Vastaus Kari Teerimäen tekemään valitukseen on samansisältöinen. Teerimäki vaatii hallinto-oikeutta kumoamaan valituksenalaisen päätöksen, koska se on syntynyt hänen mukaansa virheellisessä järjestyksessä, kaupunginhallitus on käyttänyt harkintavaltaansa väärin ja päätös on muutenkin lainvastainen.

Uudetkin liitteet päätösten linjassa

Valituksen mukaan päätöksenteon jälkeen allekirjoitetun esisopimuksen liitteenä olevaa kauppakirjaluonnosta on muutettu siitä, mitä se oli kaupunginhallituksen päätöksen yhteydessä ja esisopimuksessa on myös uusia liitteitä.

Kaikki esisopimukseen lisätyt liitteet liittyvät kaupungin mukaan maanvuokrasopimukseen, josta tehtiin luonnos kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti.

Pia Alanne, Auni Pelho ja Juha Toutain ovat valittaneet hallinto-oikeuteen päätöksestä hylätä valittajien oikaisuvaatimus, joka liittyi esisopimuksen hyväksymiseen ja edustajan nimeämiseen ylimääräiseen yhtiökokoukseen.

Valittajien mukaan on erityisiä syitä selvittää, onko paras mahdollinen valinta nimittää yhtiön hallitukseen päätöksessä mainitut henkilöt. Alkuperäiseen valitukseen sisältyi hakemus siitä, että oikeus vahvistaisi yhtiön asukashallinnon toimittaneen jo vuonna 2009 kaupungille tarjousasiakirjat yhtiön osakkeiden ostamisesta. Kyseinen hakemus on kuitenkin poistettu.

Raaseporin kaupunki katsoo, että valitus ja siinä esitetyt vaatimukset ovat kaikilta osin perusteettomia ja valitus tulee kokonaisuudessaan hylätä.