Annikin Runofestivaali: Has­san Bla­sim / J. K. Ihalainen

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , ,

Born in Iraq, Hassan Blasim is a Finnish author, scriptwriter and film director known for his strong and surrealist short stories. He worked in his native country as a film director but had to flee due to political persecution. After a long and dangerous journey, he settled in Finland, where he has been building his career as a writer. He is considered one of the most significant and radical voices in new Arabic literature, and his works have been translated into numerous languages. Blasim’s prose combines violent war experiences, black humour and absurdly grotesque imagery. His exceptionally recognisable and multi-layered style breaks the traditional limits of narration. Blasim has received several international and Finnish awards for his work. He is also a frequent guest at international literature festivals. His work has brought international attention to Iraqi literature and refugee experiences in Europe. The Guardian has dubbed Hassan Blasim “perhaps the best writer of Arabic fiction alive.”

Hassan Blasim & J. K. Ihalainen, kuva Eino Ansio.

Has­san Bla­sim on Ira­kis­sa syn­ty­nyt suo­ma­lai­nen kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja elo­ku­vaoh­jaa­ja, joka tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti voi­mak­kais­ta ja sur­rea­lis­ti­sis­ta no­vel­leis­taan. Hän työs­ken­te­li syn­nyin­maas­saan elo­ku­vaoh­jaa­ja­na, mutta jou­tui pa­ke­ne­maan siel­tä po­liit­ti­sen vai­non vuok­si. Pit­kän ja vaa­ral­li­sen pa­ko­mat­kan­sa jäl­keen Bla­sim aset­tui Suo­meen, missä hän on ra­ken­ta­nut uran­sa kir­jai­li­ja­na. Häntä pi­de­tään yh­te­nä uuden ara­bi­kir­jal­li­suu­den mer­kit­tä­vim­mis­tä ja ra­di­kaa­leim­mis­ta ää­nis­tä, ja hänen teok­si­aan on kään­net­ty lu­kui­sil­le kie­lil­le. Bla­si­min proo­sas­sa yh­dis­ty­vät sodan vä­ki­val­tai­set ko­ke­muk­set, musta huu­mo­ri sekä ab­sur­din gro­tes­ki ku­vas­to. Hänen poik­keuk­sel­li­sen tun­nis­tet­ta­va ja mo­ni­ker­rok­si­nen tyy­lin­sä rik­koo pe­rin­tei­siä ker­ron­nan ra­jo­ja. Bla­si­mil­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia kir­jal­li­ses­ta työs­tään ja hänet on pal­kit­tu Suo­mi-pal­kin­nol­la. Hän on myös tuttu vie­ras kan­sain­vä­li­sil­lä kir­jal­li­suus­fes­ti­vaa­leil­la. The Guar­dian -leh­ti on ku­van­nut Has­san Bla­si­mia ken­ties suu­rim­mak­si elä­väk­si ara­bian­kie­li­sen fik­tion kir­joit­ta­jak­si. J. K. Ihalainen lukee Sampsa Peltosen suomennoksen. Juontajana Päivi Haanpää.

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaali: Tomas Venclova / J. K. Ihalainen

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , ,

Tomas Venclova is a Lithuanian poet, writer, literature researcher and translator. Turning 90 next year, Venclova is one the giants of European poetry. His works have been translated into more than 20 languages. He has received a number of international awards as well as honorary doctorates from several European universities. In the 1960s, Venclova lived in Moscow and Leningrad and was closely acquainted with the legendary poet Anna Akhmatova and future Nobel Prize winner Joseph Brodsky. His activities with other dissidents eventually led to banishment from the Soviet Union in 1977. After that, he worked as Professor of Slavic Literature at Berkeley and Yale in the United States. He is currently living in Vilnius. In his work, Venclova deals with the experience of totalitarism and the lessons that can be learned from its dark phases. The first Finnish translation of his work, Vastarinnan säkeet (by Urtė Liepuoniūtė, Palladium Kirjat), was published last year.

Tomas Venclova, kuva J. K. Ihalainen.

Tomas Venclova on liet­tua­lai­nen ru­noi­li­ja, kir­jai­li­ja, kir­jal­li­suu­den­tut­ki­ja ja kään­tä­jä. Ensi vuon­na 90 vuot­ta täyt­tä­vä Venclo­va on yksi eu­roop­pa­lai­sen ru­nou­den jät­ti­läi­sis­tä. Hä­nel­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia ja hän on usei­den eu­roop­pa­lais­ten yli­opis­to­jen kun­nia­toh­to­ri. Hänen teok­si­aan on kään­net­ty yli 20 kie­lel­le. Venclo­va asui 1960-lu­vul­la Mos­ko­vas­sa ja Le­nin­gra­dis­sa, ja hän kuu­lui muun muas­sa ru­noi­li­ja­le­gen­da Anna Ah­ma­to­van, ja tu­le­van No­bel-voit­ta­ja Jo­seph Brods­kyn lä­hi­pii­riin. Hänen toi­min­tan­sa toi­si­na­jat­te­li­ja­na johti lo­pul­ta kar­ko­tuk­seen Neu­vos­to­lii­tos­ta vuon­na 1977. Sen jäl­keen hän toimi muun muas­sa slaa­vi­lai­sen kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri­na sekä Ber­ke­leyn että Yalen yli­opis­tois­sa Yh­dys­val­lois­sa. Tätä nykyä hän asuu Vil­nassa. Venclo­va kä­sit­te­lee teok­sis­saan to­ta­li­ta­ris­min ko­ke­mus­ta ja niitä ope­tuk­sia, joita sen syn­kis­tä his­to­rial­li­sis­ta vai­heis­ta voi­daan poi­mia. Hänen en­sim­mäi­nen suo­men­net­tu teok­sen­sa Vas­ta­rin­nan sä­keet (suom. Urtė Liepuoniūtė, Pal­la­dium Kir­jat) il­mes­tyi viime vuon­na. Suomenkielinen luenta J. K. Ihalainen. Juontajana Päivi Haanpää.

Podcast: Play in new window

Ville Lähde: Kohta matka päättyy, rakkaani.

KiinnitettyRauhanvarustelu, Tapahtumataltioinnit, ,

Vuonna 2020 kuolleen, Nokian Siurossa asuneen kuvanveistäjä Ossi Somman taide kurottaa menneisiin kauhuihin, hakaristeihin, keskitysleireihin ja luurankotehtaisiin, ja kuitenkin se muistuttaa kaameuksien yhä uusista muodoista sotina, ympäristötuhoina, eriarvoisuutena ja harvainvaltana. Sommalle välinpitämättömyys vääryyden äärellä on kautta aikain yhteiskuntien suurimpia ongelmia ahneuden ja sotaisuuden ohella. Historia ei toistu, mutta vääryys saa yhä uusia asuja, jos sitä vastaan ei kamppailla ja jos se unohdetaan. Tämä ajatus oli Somman hautaan asti jatkuneen ”kuvasodan” ytimessä.

Kesäkuussa Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella järjestettiin Ossi Somman filosofiaa käsittelevä seminaari ”Historia ei lopu”. Tilaisuudessa filosofi Ville Lähde kertoi omasta suhteestaan veistospuistoon sekä erityisesti sen teokseen Kohta matka päättyy, rakkaani.

Kohta matka päättyy, rakkaani, Ossi Somma. Kuva J. K. Ihalainen.

Ossi Somman 100-vuotisjuhlallisuudet Tampereella Finlayson Art Arealla (13.6.–16.8.).

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaali: Daniil Kozlov

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , ,

Da­niil Koz­lov (tai­tei­li­ja­ni­mel­tään Susi­nuk­ke Ko­so­la) on Pie­ta­ris­sa syn­ty­nyt ja Tu­rus­sa asuva kir­jai­li­ja, ru­noi­li­ja, kus­tan­ta­ja ja sa­na­tai­deoh­jaa­ja. Hän on myös mer­kit­tä­vän Ru­no­gra­fi-verk­ko­foo­ru­min pe­rus­ta­ja. Koz­lov on jul­kais­sut neljä ru­no­teos­ta, jotka ovat ke­rän­neet lu­kui­sia pal­kin­toeh­dok­kuuk­sia. Hänen vuon­na 2017 il­mes­ty­neel­le Va­ris­to-ko­koel­mal­leen myön­net­tiin Ka­le­vi Jän­tin pal­kin­to. Koz­lov kir­joit­ti Va­ris­ton käsin, ja sen sai omak­seen ai­noas­taan hen­ki­lö­koh­tais­ta kir­joi­tet­tua tun­nus­tus­ta vas­taan. Neljä vuot­ta myö­hem­min il­mes­ty­nyt Tur­koo­si vyö­hy­ke yh­dis­tää ru­nout­ta, es­seis­tiik­kaa ja säe­ro­maa­nia. Koz­lo­vin viime vuon­na il­mes­ty­nyt en­sim­mäi­nen proo­sa­teos Ryssä (Sam­mak­ko) kuvaa hänen kas­vu­aan suo­men­ve­nä­läi­se­nä Tu­rus­sa 1990–2000-lu­vuil­la. Teos on ke­rän­nyt kii­tos­ta tar­kas­ta ja ru­nol­li­sen raa­dol­li­ses­ta kie­les­tään. Ryssä tar­kas­te­lee Koz­lo­vin pit­kään peit­te­le­mää ve­nä­läis­tä iden­ti­teet­tiä, ul­ko­puo­li­suu­den tun­net­ta sekä kan­sal­li­suu­den ra­ken­tu­mis­ta. Ohjelman juontaa Aino Suonio.

Daniil Kozlov, kuva Eino Ansio.

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaali: Risto Rasa

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, ,
Risto Rasa, kuva Eino Ansio.

So­me­rol­la asuva Risto Rasa on yksi maam­me ra­kas­te­tuim­mis­ta lyy­ri­kois­ta. Rasa tun­ne­taan tii­viis­tä luon­to­kes­kei­ses­tä ru­nou­des­taan, jossa hän ky­ke­nee muu­ta­mal­la ri­vil­lä luo­maan tark­ko­ja ha­vain­to­ja ar­ki­sis­ta il­miöis­tä sekä luon­nos­ta ja ih­mi­sen pai­kas­ta siinä. Rasan tuo­tan­toa on ver­rat­tu hai­ku­ru­nou­teen sen pel­kis­ty­neen il­mai­sun ja het­kel­li­syy­den ta­voit­ta­mi­sen vuok­si. Hänen ru­nou­ten­sa kes­kei­siä tee­mo­ja ovat hil­jai­suus, luon­to, eläi­met, yk­si­näi­syys, kodin piiri sekä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lu. Rasan kieli on kir­kas­ta ja vä­häe­leis­tä, mutta menee sy­väl­le. Esi­kois­teok­sen Met­sän seinä on vain vih­reä ovi (Otava) il­mes­tyes­sä vuon­na 1971 Rasa oli vasta 17-vuo­tias. Teos sai osak­seen pal­jon huo­mio­ta ja se oli vahva kir­jal­li­nen lä­pi­mur­to. Muun muas­sa Eino Lei­non pal­kin­nol­la pal­ki­tun Rasan tuo­tan­to on vai­kut­ta­nut mo­niin suo­ma­lai­siin ru­noi­li­joi­hin, ja hän on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa suo­ma­lai­sen ly­hyt­ly­rii­kan kes­kei­se­nä te­ki­jä­nä. Rasa onkin yksi si­tee­ra­tuim­pia ru­noi­li­joi­tam­me. Juontajana Päivi Haanpää.

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaali: Suvi West

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , ,

Suvi West on Uts­joel­la asuva saa­me­lai­nen kir­jai­li­ja, elo­ku­vaoh­jaa­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja tv-per­soo­na, joka yh­dis­tää töis­sään hen­ki­lö­koh­tai­suut­ta, ko­me­dial­li­suut­ta ja po­liit­ti­suut­ta. Elo­ku­van­te­ki­jä­nä hänet tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti do­ku­men­taa­ri­ses­ta il­mai­sus­taan, jossa ko­ros­tu­vat iden­ti­teet­ti­ky­sy­myk­set, kult­tuu­ri­pe­rin­tö ja ym­pä­ris­tö­ai­heet. Wes­tin pal­kit­tui­hin elo­ku­viin kuu­lu­vat muun muas­sa saa­me­lais­ten kamp­pai­lua oman kult­tuu­rin­sa puo­les­ta kä­sit­te­le­vä Eat­na­mea­met – Hil­jai­nen tais­te­lum­me sekä Máhccan – Ko­tiin­pa­luu, josta hä­nel­le myön­net­tiin Vuo­den elo­ku­vaoh­jaa­ja -tun­nus­tus. Wes­tin tun­ne­tuim­pia tv-töi­tä on Märät sä­pik­käät / Njuos­ka bit­tut -ko­me­dia­sar­ja.

Aino Suonio ja Suvi West, kuva Eino Ansio.

Wes­tin esi­kois­kir­ja Syn­tien kum­mun nai­set il­mes­tyi viime vuon­na. Pal­jon kii­tos­ta ke­rän­nyt ro­maa­ni on au­to­fik­tii­vi­nen teos, joka kä­sit­te­lee it­sei­ro­ni­ses­ti ja raik­kaan oi­val­ta­vas­ti muun muas­sa luo­vuut­ta, sek­siä ja vä­hem­mis­tö­stres­siä. Ro­maa­nin haus­kat ti­lan­teet ja nok­ke­la dia­lo­gi sä­vyt­tä­vät va­ka­vam­pia tee­mo­ja, kuten saa­me­lais­nais­ten – ja nais­ten yli­pään­sä – koh­taa­maa epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta. Ohjelman juontaa Aino Suonio.

Suvi West: Syntien kummun naiset. Kustantamo S&S, 2025.

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaali: Kölö & Satu Kae

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , ,

Kölö on tam­pe­re­lai­sen kir­jai­li­ja Saara Met­sä­ran­nan per­for­mans­si­si­vu­per­soo­na ja baa­be­lin kie­len jäl­ji­tys-per­for­mans­si, jossa eri maa­il­man kie­liä yh­dis­täen ero­te­taan kes­ke­nään kai­kil­la mah­dol­li­sil­la as­so­si­aa­tion kei­noil­la. Kölö on eten­dus­te sari, hääl, kõne ning rää­gi­ja ise. Medan Kölö sjun­ger är den et­no­fu­tu­ris­tiskt krets­lopp och avant­gards­tisk scha­ma­nis­tisk per­for­mans, medan den läser är det något helt annat. Spare times Kölö is avant­gar­de­ning its flowers, pushi green up ba­ba­lo­nian stems, wa­ving its exempli­mi­ties like folklo­re, per­for­mance, pop music, ri­tuals or li­tur­gy under the only tri­ni­ty of sha­man, she­man, he-man and ger­man she-p-herd.

Satu Kae ja Kölö. Kuva J. K. Ihalainen.

Yh­des­sä Kölön kans­sa esiin­tyy alt­to­viu­lis­ti Satu Kae, joka aloit­ti viu­lun­soi­ton opin­ton­sa jo 6-vuo­ti­aa­na. Kae val­mis­tui musiik­ki­pe­da­go­gik­si Oulun am­mat­ti­kor­kea­kou­lus­ta ja tai­tei­den mais­te­rik­si Swe­dish Na­tio­nal Orc­he­stra Aca­de­mys­ta Gö­te­bor­gis­sa. Tällä het­kel­lä hän toi­mii free­lance­ri­na niin klas­si­sen kuin po­pu­lää­ri­musii­kin­kin sa­ral­la ja kon­ser­toi ak­tii­vi­ses­ti.

Podcast: Play in new window

Haastateltavana keraamikko Karin Widnäs

KiinnitettyHaastattelut, , ,

Karin Widnäs. Kuvat KWUMin arkisto.

Keramiikkataiteilija Karin Widnäs juhlii tänä vuonna kahta merkittävää merkkipaalua: 80 vuoden ikää ja 50 vuotta taiteilijana. Samalla juhlistetaan poikkeuksellista elämäntyötä, jonka jäljet näkyvät suomalaisessa keramiikassa, Fiskarsin ruukkiyhteisössä ja monien ihmisten elämässä.

Yli 30 vuotta sitten Karin muutti Fiskarsiin ympäristöön, joka tarjosi uusia mahdollisuuksia luovuudelle. Luonto, vanha ruukkimiljöö ja taiteilijayhteisö ovat toimineet ehtymättömänä inspiraation lähteenä. Hän kertoo edelleen tuntevansa alueen erityisen energian – voiman, joka näkyy niin rehevässä kasvillisuudessa kuin ihmisten tavassa tehdä työtä ja luoda uutta.

Karin Widnäsin elämäntyötä ovat leimanneet uteliaisuus, rohkeus ja jatkuva halu oppia. Oman kodin, studion ja museon rakentaminen Fiskarsiin oli unelma, jonka toteuttaminen vaati vuosien työn ja vahvan uskon omaan visioon. – Yleensä kerron nuorillekin, että jos on joku unelma, niin kannattaa tehdä kaikkensa sen eteen ja uskoa siihen unelmaan.  

Taiteellinen perintö kulkee vahvasti suvussa. Karinin äiti, Olga Widnäs, oli arvostettu posliininmaalari, jonka työ vaikutti ratkaisevasti tyttären uravalintaan. Nyt sama luovuuden ketju jatkuu seuraavissa sukupolvissa. Juhlanäyttelyssä ovat mukana myös lapset, miniä ja lapsenlapset, joiden teokset kertovat yhteisestä tekemisestä, oppimisesta ja ilosta.

ONE – Alec Weckström
VÄRME – Kia Widnäs
KING – Kevin Weckström

Karin Widnäs tunnetaan paitsi taitavana keramiikkataiteilijana myös ihmisenä, joka välittää ympäristöstään. Hän kantaa huolta Itämeren tulevaisuudesta, käsityötaitojen säilymisestä ja laadukkaan opetuksen merkityksestä. Yhteistyö John Nurminen -säätiön kanssa on kestänyt jo vuosia. Widnäs muistuttaa käsillä tekemisen voimasta aikana, jolloin suuri osa elämästä tapahtuu näyttöjen äärellä. Haastattelun lopussa hän kertoo huolensa keramiikkaopetuksen nykytilasta tämän päivän Suomessa.

Haastattelijana toimittaja Anna Paljakka.

Artikkelin luomisessa on käytetty tekoälyä apuna litteroinnissa ja tekstin jäsentämisessä.

Podcast: Play in new window

Annikin Runofestivaalien avaus: J. K. Ihalainen / Katariina Lillqvist

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , ,

Kesäkuussa Tampereen Annikin puutalokorttelin Runofestivaaleilta taltioidun ohjelmapaketin alkajaisiksi tapahtuman taiteellinen johtaja J. K. Ihalainen avaa tilaisuuden, ja hänen jälkeensä festareiden nimikkotaiteilija Katariina Lillqvist kertoo taiteestaan ja laulaa päätteeksi tarinan Valpuri Kynistä, joka oli Suomen ensimmäinen noitaoikeudessa vesikokeeseen joutunut nainen. Juontajana Päivi Haanpää.

Kuva J. K. Ihalainen.

Katariina Lillqvist on sekä Suomessa että Tšekissä asuva palkittu elokuvaohjaaja, kuunnelmien tekijä, taiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana taiteilijana, joka on tuonut nukkeanimaation maassamme suuren yleisön tietoisuuteen.

Podcast: Play in new window

KASTE / DAGG / DEW -kuraattorikierros, Fiskars

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, ,

Fiskars Village Art & Design Biennalen toisena päänäyttelynä toteutuu fiskarsilaisten käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman kesänäyttely KASTE / DAGG / DEW, jonka kuratoi ja jonka näyttelyarkkitehtuurista vastaa Marco Casagrande.

Järjestyksessään jo 32. osuuskunnan kesänäyttely tarkastelee veden kiertokulkua ja sen roolia elämänkoneen moottorina, ihmistä osana kastetta.

“Kaste helmeilee vapaasti eri taiteen ja tieteen kenttien välillä. Näyttely on jonkin tyylin orgaaninen kone, jolla on kaiken kattavasti kastetta pinnalla. Kone helmeilee, tai hikoilee. Ympäröivän luonnon elämää tuottava kudos osaa alituisesti kastaa itse itsensä – tähän rituaaliin yritämme ottaa yhteyttä. Fiskarsin ruukki on lähtenyt kastepisarasta. Ei muuten olisi jokea tai kankivasaraa”, Casagrande kuvailee.

Kuva AJ Kaikuru.

Näyttelyyn osallistuu yli 50 taiteilijaa, joista valtaosa on valittu avoimen haun kautta osuuskunnan jäsenistöstä. Lisäksi näyttelyyn on kutsuttu tarkoin harkittu joukko kotimaisia ja kansainvälisiä tekijöitä. Casagranden kuratoima kokonaisuus hyödyntää ruukin ympäristöä, sen läpi virtaavaa vettä sekä vanhojen rakennusten arkkitehtuuria tavalla, joka kutsuu dialogiin historian ja Fiskarsinjoen kanssa.

Nanna Bayer & Iris Orasjärvi, Näkymätön valtameri, 2026. Värjätty posliini, turkis / Luu, kuivasavi. Kuva AJ Kaikuru.

KASTE-näyttelyn taiteilijat

Erna Aaltonen / Olga Angove / Nanna Bayer & Iris Orasjärvi / Anna Inkeri Björklund / Kirsti Doukas / Tapio Elevant / Jack Faber / Georg Grotenfelt / Eero Haikala / Lulu Halme / Pekka Ijäs / Mari Isopahkala / Lotta Jalava / Outi Karikivi / Tiina Karimaa / Ann Kraus / Maaretta Krohn & Risto Puurunen / Mikko Laakkonen / Elina Makkonen / Laura Mattila & Mikko Merz / Laura Merz & Rudi Merz / Rowan E. Mena & Marja Hepo-aho / Maija Mustonen & työryhmä Viki Kontopoulou ja Vilma Mankonen/ / Anu Mykrä / Jukka Mäkelä / Pia Nieminen / Ron Nordström / Pasi Orrensalo / Saara Paatero-Burtsov / Katri Pailos / Jaakko Pakkala / Piia Maria Pekkanen / Tuulia Penttilä / Sniedze Praulina / Nina Pulkkis & Merja Penttiä / Aapo Repo / Perttu Rista & Aapo Rista / Sami Ryhänen / Sarah Råholm / Kristian Saarikorpi / Saine Ensemble / Kim Simonsson  / Jan Söderblom / Matti Söderkultalahti / Riitta Talonpoika / Anna Uff / Viivi Varesvuo & Kirsi Costi Snellman / Karin Widnäs / Katja Öhrnberg

7.6.–30.8.2026 | 10470 Fiskars, Raasepori FINLAND

Podcast: Play in new window

Veden taju – kuraattorikierros, Fiskars

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , ,

Fiskars Village Art & Design Biennalen näyttely Veden taju

Veden taju -näyttely tarkastelee ihmisen suhdetta veteen sekä sitä, miten tieto, tunteet ja toiminta muovaavat veden tajuamme. Näyttely tuo yhteen taidetta, muotoilua, tiedettä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Esillä on teoksia, projekteja ja hankkeita, jotka käsittelevät muun muassa veden hoivaa ja muovien vaikutusta vesistöihin. Kokonaisuus kutsuu kävijät pohtimaan omaa suhdettaan veteen.

Riikka Latva-Somppi, kuva Justus Hirvi.
Gary Markle, kuva Justus Hirvi.

“Suomessa olemme tottuneet veden runsauteen, mutta ympäristön muutokset haastavat arkisen suhteemme veteen uudella tavalla. Siksi vedestä huolehtiminen on yhä tärkeämpää. Tässä muutoksessa jokaisen henkilökohtaisella vesisuhteella on merkittävä rooli” –Riikka Latva-Somppi, Veden taju -näyttelyn kuraattori.

Luovi Productions -toimiston tuottama päänäyttelykokonaisuus levittäytyy Viljamakasiinin kolmeen kerrokseen. Veden taju sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Keskimmäisen kerroksen valtaa Aalto Yliopiston opiskelijoiden töistä koostuva Material Flow -näyttely. Pohjakerroksessa toimii Biennale Shop, jonka kuratoitu valikoima esittelee ajankohtaista suomalaista muotoilua ja käsityötä. Näyttelyiden ympärille rakentuu myös oheisohjelma, joka sisältää keskusteluja, työpajoja ja taiteilijatapaamisia.

Zoé Bruhat, Asia Pomorska ja Vilma Sainio: Ulva Intestinalis(Isosuolilevä). Kuva Justus Hirvi.

Veden taju -näyttelyn taiteilijat ovat: Atso Airola / Vala Boucht / Álvaro Catalán de Ocón / Karoline Hjorth, Riitta Ikonen / Sohvi Kangasluoma / Tuula Lehtinen / Riikka Latva-Somppi & Sense of Water research group / Anna van der Lei, Julia Lohmann / Gary Markle / Maarit Mäkelä & project team / Zoé Bruhat, Asia Pomorska, Vilma Sainio / Pia Sirén / Kirsti Taiviola

Osoite: Viljamakasiini, Fiskarsintie 333, 10470 Fiskars

7.6.–30.8.2026 | 10470 Fiskars

Podcast: Play in new window

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 6

KiinnitettyHaastattelut, Rauhanvarustelu, , , ,

Pysyvän rauhan aika jää lyhyeksi. 90-luvun alussa Neuvostoliitto hajoaa, uusia sotia käynnistyy, nyt myös Euroopassa. Kurdipakolaisia saapuu Suomeen erityisesti Länsi-Uudellemaalle, missä pakolaissihteeriksi valitaan Börje Mattsson.

Jälkeenpäin maailmaa tulkitessa voi nähdä, miten uuden kehityksen merkit olivat kypsyneet taustalla ja miten ne purkautuivat Kuwaitin sotana, Balkanin sotana ja pakolaisten virtana Suomeen. Maailma muuttui niin nopeasti, että valmiudet reagoida olivat vasta kehittymässä. Suomessa pakolaisasioita oli hoitanut lähinnä SPR, mutta tilanteen nopeasti muuttuessa uusia ratkaisuja ja ennakkoluulottomia päätöksiä oli tehtävä. Virheiltäkään ei vältytty. Aina linjat eivät kohdanneet, vaan Mattsson haastettiin jopa oikeuteen syytettynä rasismista.

Balkanin sodan loppuvaiheilla Mattsson osallistui ministeri Claes Anderssonin pyynnöstä Sarajevossa järjestettyyn kokoukseen, jossa läsnä olivat myös kaikkien sodan osapuolten edustajat. Omassa puheessaan Mattsson puhui erityisesti niiden tuntojen pohjalta, joita hän koki matkalla lentokentältä hotellille. Itse hän pitää tätä puhetta elämänsä parhaana. Sarja jatkuu… Suvi Heino

Faces-festivaaleilla presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi Börje Mattssonin matkassa. Kuva Börje Mattssonin arkisto.

Podcast: Play in new window

”Tämän minä luin” Nokialla

KiinnitettyHaastattelut, Tämän minä luin, , ,

Nokialla Harjuniityn esiopetuksessa lukeminen on olennainen osa jokaista päivää. Radio Fiskarsin Tämän minä luin -hankekin innosti lapsia, ja heistä kaksi tuli radioon opettaja Tanja Kotiniityn opastuksella kertomaan valitsemistaan toivekirjoista. Hilman kirjana oli Neppari ja pupukahvila, Leo valitsi lukupaketikseen Lego Ninjago – lohikäärmeen nousu.

Kuulemme myös, miten muut lapset osallistuivat hankkeeseen. Lisäksi Tanja Kotiniitty kertoo lukemisen tärkeydestä ja sitä tukevista hankkeista. Suvi Heino

Taru Viinikainen: Neppari ja pupukahvila. WSOY, 2022.

Lego Group: Lego Ninjago – Lohikäärmeen nousu, taitoja ja voimia, Readme.fi, 2025.

Tämän minä luin on Radio Fiskarsin lasten ja nuorten lukemishanke. Lapset ja nuoret lukevat valitsemansa kirjan, jonka radio heille hankkii, tekevät siitä esittelyn ja esittävät sen Radio Fiskarsissa. Ohjelmasarja jatkuu syksyllä 2026, tervetuloa osallistumaan!

Podcast: Play in new window

Filosofi ELISA AALTOLA – Eläinten demonisointi

KiinnitettyAjattelu on ilmaista, , ,

Fiskarsin Veitsitehtaalla 8.5. vietetyssä filosofi Elisa Aaltolan Ajattelu on ilmaista! – Det kostar int’ att tänka! -illassa teemana oli Eläinten demonisointi.

Kuva J. K. Ihalainen

Aiheen historiallisia käänteitä luotaavan katsauksen jälkeen Aaltola kuvasi eläinten demonisaation tämänhetkistä tilannetta. Yleisöä puhuttivat erityisesti vieraslajitorjuntaan liittyvät moraalikysymykset. Suomessa on suuri määrä ei-toivottuja vieraslajeja kuten tuhoa niittävät espanjansiruetanat ja niiden mustapäälajitoverit. Kuka saa määrittää vieraslajin haitallisuusasteen? Onko vieraslaji aidosti haitallinen vai onko se sitä meidän omien intressiemme kautta? Mitä vieraslajia Suomessa voimakkaimmin karsastetaan, ja miten Stalin tähän asiaan liittyy?

Vaikka vieraslajien määrä koko ajan kasvaa, silti ei-tappavien torjuntamenetelmien tutkimus laahaa pahasti jäljessä. Keinoja torjuntaan kyllä jo on, mutta miten löytää se oikea? Entä mitä eroa on vieraslajilla ja tulokaslajilla?

Filosofi Elisa Aaltola on keskittynyt eläimiä koskeviin eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin, ympäristöetiikkaan sekä normatiiviseen moraalikäsitykseen. Aaltolan vuonna 2024 perustama eläinoikeusakatemia kokoaa yhteen eläinoikeuksien puolustajia tieteen, taiteen ja viestinnän alueilta.

Pahoittelemme äänitteen alussa esiintyvää taustakohina (kesto noin 1,5 minuuttia).

Julisteen kuva Minna Mead.

Seuraavan kerran Ajattelu on ilmaista Fiskarsin Veitsitehtaalla 28.8.2026 Filosofi Mikko Lahtinen teemalla Jokainen ihminen on ajattelija sekä 16.10. 2026 Kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko Aleksis Salusjärvi, teema selviää myöhemmin.

Podcast: Play in new window

Vappu ja Ilkka Taipale

KiinnitettyHaastattelut, Rauhanvarustelu, , , ,

Radio Fiskarsin rauhan teemassa tapaamme Suomen ehkä tunnetuimman rauhantyön parissa työskentelevän pariskunnan. 

Vappu ja Ilkka Taipale ovat kuusikymmenluvulta alkaen matkanneet rauhanaktivisteina eri puolilla maailmaa. Eräs heidän tärkeistä aktiviteeteistaan on toiminta maailmanlaajuisessa Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä, joka perustettiin vuonna 1979.

Aktiivinen rauhantyö elää ja voi hyvin, vaikka lehdistö siitä niin mielellään vaikenee. Mistä tämä vaikeneminen mahtaa johtua? Entä mistä on peräisin tulevaisuuteen pelokkaasti suhtautuva ilmapiiri? Mukana ohjelmassa myös J. K. Ihalainen ja Suvi Heino.

Lisää Taipaleiden tarinoita ja kokemuksia:

Vappu ja Ilkka Taipaleella, Into Kustannus, 2021.

Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasifisti – kirjoituksia seitsemältä vuosikymmeneltä, Rosebud, 2024.

Ohjelmassa puheenaiheena oleva tuore kirjasarja: Leo Mechelin: Kootut teokset 1-9 (1839–1914), Rosebud, 2026.

Lisää ohjelmia rauhasta:

Jyrki Käkönen – Rauhanvarustelu

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Osa 4 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Osa 5 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 5

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Podcast: Play in new window

AJATTELU ON ILMAISTA!

KiinnitettyAjattelu on ilmaista, Tapahtumataltioinnit

AJATTELU ON ILMAISTA! – DET KOSTAR INT’ ATT TÄNKA!

Filosofi Elisa Aaltola alustaa ja keskustelee aiheesta: ”Eläinten demonisaatiosta: kun vieraslajeista ja muista eläimistä rakennetaan vihollisia”.

Tapahtumapaikkana on Veitsitehdas. Aaltolan puheenvuoroa seuraa yleisökeskustelu. Ilta taltioidaan, ja se julkaistaan Radio Fiskarsissa pienellä viiveellä.

Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta suosittelemme ennakkoilmoittautumista 0409601033 tai suviheino@gmail.com. 

Pirkkalaiskirjailijoiden Kirjailijavartit

KiinnitettyPirkkalaiskirjailijat,

Radiofiskars julkaisee Pirkkalaiskirjailijoiden Kirjailijavartteja ja yhdistyksen muuta ohjelmaa osoitteessa https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/pirkkalaiskirjailijat

Kirjailijavartti on Pirkkalaiskirjailijat ry:n tuottama ohjelma, jossa pirkanmaalaiset kirjailijat kertovat itsestään, ajatuksistaan ja sattumuksistaan vuosien varrella. He lukevat myös otteita teoksistaan. Tuotanto @ 2023-2025 Pirkkalaiskirjailijat & StudioKirja. 

Juliste: J. K. Ihalainen.

Tähän asti ilmestyneet Kirjailijavartit, (kuvaajien nimet kunkin kirjailijan omalla sivulla):  

Rimma Erkko, J. S. Meresmaa, Laura Suomela, Anna Elina Isoaro, Marjatta Lehtovirta, Siiri Enoranta, Mari Laaksonen,J. P. Laitinen, Jyrki Vainonen, Anni Kytömäki, Maritta Hirvonen, Niina Hakalahti, Sami Hilvo, Asko Jaakonaho,

Katariina Romppainen, Taru Kumara-Moisio, Reetta Vuokko-Syrjänen, Jussi Rusko, Erkki Kiviniemi, Anne Kovalainen, Sauli Salomaa, Maria Asunta, Kristiina Wallin, Rauni Anita Martikainen, Marko Annala, Jarkko Tontti, Riikka Palander, Markku Soikkeli , Tuula Kallioniemi, Vesa Etelämäki, Jonimatti Joutsijärvi, 

Milla Keränen, Harri István-Mäki , Kaija Pispa, Timo Malmi, Kristiina Harjula, Anneli Kanto, Arto Lappi, Artemis Kelosaari, Satu Hassi, Päivi Alasalmi, Juha Siro, Satu Lepistö, J. K. Ihalainen, Saara Metsäranta, Ulpu-Maria Lehtinen, Reetta Huttunen, Mervi Koskinen, Katariina Leino, Hannu Paronen, Alexandra Salmela, Anni Kuu Nupponen, Ilona Tomi, Tiina Poutanen

Pirkkalaiskirjailijat ry on Suomen vanhin maakunnallinen  kirjailijayhdistys. Se perustettiin hotelli Tammerissa Tampereella 21.11.1943. Yhdistykseen on historian varrella kuulunut monia Suomen kirjallisuuden merkkinimiä, kuten Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, 
Mirkka Rekola ja Kirsi Kunnas. Yhdistyksellä on tänä päivänä yli 200 jäsentä, jotka kaikki ovat ammattikirjailijoita. Pirkkalaiskirjailijat ry toimii laajasti Pirkanmaan kaunokirjailijoiden yhdyssiteenä, nostaa esiin Tampereen asemaa merkittävänä kirjallisuuskaupunkina ja edistää 
paikallisten kirjailijoiden asemaa. Yhdistys palvelee Pirkanmaan asukkaita tuottamalla laadukasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa ja yleisölle maksuttomia kirjallisuustapahtumia.

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 5

KiinnitettyHaastattelut, Rauhanvarustelu, , , ,

Viisiosainen Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on nyt valmis. Sen ensimmäisessä osassa 1960-luvun nuoriso elää rauhanaikaa samalla kun heidän kodeissaan sota on edelleen monin tavoin läsnä. Radio- ja televisiotoiminnan kehittyessä tietoisuus globaaleista syy- ja seuraussuhteista terävöityy. Vahvasti ajassa mukana elävä Börje Mattsson sitoutuu solidaarisuus- ja rauhanajattelun asialle. Tämä vie hänet ensin Afrikkaan ja myöhemmin maailman eri kolkkiin, missä eletään epävarmoja aikoja.

Sarjan jaksoissa 1.–4. liikutaan erityisesti 1970-luvun Afrikan itsenäisyystaisteluissa, jotka huipentuvat Portugalin siirtomaavallan loppukohtaukseen (1975).

Viidennen ja samalla viimeisen osan alkaessa Eurooppa on juuri elänyt nykyhistoriansa seesteisintä euforian aikaa. Mutta liian pian maailmanmeno vaihtaa suuntaa, kun Irakissa käynnistyy Kuwaitin sota (1990–1991); Neuvostoliitto hajoaa (1991), ja viimein myös Euroopassa syttyy Balkanin sota (1991–95).  

Pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Suomeen. Monikulttuurisuuden vakiinnuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia, jotka auttavat maahanmuuttajia integroitumaan Suomeen ja suomalaisia avaamaan yhteiskuntaa. Mittavan muutoksen eteen työskennellään ja hankkeita ja projekteja käynnistetään koko maassa. Länsi-Uudellamaalla Börje Mattsson ja Holger Wickström perustavat Faces-festivaalit (1998), jotka haluavat esitellä Suomen uudenlaiset kasvot. Festivaalien ja projektien kanssa Mattsson ja solidaarisuus- ja rauhantyö ovat matkanneet Suomen lisäksi monessa maassa. Suvi Heino

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Osa 4 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Podcast: Play in new window

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

KiinnitettyHaastattelut, Rauhanvarustelu, , , , , ,

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on edennyt toiseksi viimeiseen jaksoonsa.  Senegalin presidentti Léopold Sédar Senghor vierailee Suomessa. Tämä vierailu ei mene järjestäjien eikä mielenosoittajienkaan suunnitelmien mukaan, mutta sen seuraukset ovat kauaskantoiset.  Mielenosoittajia uhkaava vankeustuomio saa onnellisen lopun.

1970-luvun puolivälin Mosambikissa Mattsson tapaa suurlähettiläs Martti Ahtisaaren. Jakson päätteeksi kuullaan välähdyksiä Portugalin siirtomaavallan loppukohtauksesta.

Ohjelman aluksi Börje Mattsson pohtii, onko keskusteluilmapiiri Suomessa tarpeeksi avoin. Suvi Heino

Börje Mattsson Angolassa 1970-luvulla, missä Taksvärkki ry:n tuella rakennettiin kouluja Etelä-Afrikan pakolaisten lapsille. Kuva Börje Mattssonin arkisto.

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Podcast: Play in new window

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

KiinnitettyHaastattelut, Rauhanvarustelu, , , , ,

Solidaarisuus-, ja rauhanaktivisti Börje Mattssonin elämää ja työtä esittävä Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta -sarja on edennyt kolmanteen osaan, missä

Mattsson ja toimittaja Kari Lumikero lähtevät jännittävälle matkalle Portugaliin. Matkan aikana he päätyvät muun muassa lapsityövoimaa käyttävälle tekstiilitehtaalle sekä kuulevat portugalilaisvankiloiden erittäin vaikeista olosuhteista. Jakson lopussa tutustutaan Portugalin neilikkavallankumouksen tunnuslauluun José Afonson Grândola, Vila Morena.  Suvi Heino

Kuva Sepi Sundman.

Sarjan aiemmat jaksot:

1 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Podcast: Play in new window

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

KiinnitettyHaastattelut, Rauhanvarustelu, , , , ,

Börje Mattsson on osallistunut solidaarisuus- ja rauhantyön edistämiseen eri puolilla maailmaa; Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta-sarjassa hän kertoo aktivistin elämästään ja kokemuksistaan 60-luvulta alkaen. 

Sarjan ensimmäisessä osassa kuultiin yhteiskunnallisista ja globaaleista olosuhteista, jotka vauhdittivat rauhantyön käynnistymistä Suomessa ja maailmalla, ohjelman lopussa liikuttiin jo Afrikan maaperällä. Tässä toisessa jaksossa Angolassa vietetyt kuukaudet ovat lopuillaan ja matka jatkuu eteenpäin. Aluksi Mattsson pohtii, onko rauhantapahtumista tullut liian viihteellisiä ja helppoja? Suvi Heino

Ensimmäinen osa:  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Podcast: Play in new window

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

KiinnitettyHaastattelut, Rauhanvarustelu, , ,

Radiofiskarsissa alkavassa viisiosaisessa sarjassa Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta seurataan Mattssonin solidaarisuus- ja rauhantyötä 1960-luvulta alkaen. 

Ensimmäisessä osassa pohditaan, miksi rauhasta puhutaan nykyään niin vähän. Minkälaiset yhteiskunnalliset ja globaalit tekijät sodanjälkeisessä maailmassa edistivät solidaarisuus- ja rauhantyön vahvistumista? Börje Mattsson vie myös 1970-luvun Afrikkaan, ja siellä eri vaiheiden jälkeen Angolan vapautusliike MPLA:n sissien pariin. Suvi Heino

Podcast: Play in new window

Paljastuskirja. Nyt.

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , ,

Kirjoituksia keski-ikäisen ruumiin tiloista ja iloista

Puolet elämästä voi olla jäljellä. 

”Minä sanon, että keski-ikä on naisen elämässä kuin vuoristoradan huippu. Ennen sitä on tiukkaa ja raskasta nousua. Vasta siitä alkaa hauska osuus, todellinen kieputus, mahanpohjamäet ja hihkuminen.” 

Irina Björkman, Johanna Venho, Kaisa Kuurne ja Anna-Stina Nykänen. Kuva J. K. Ihalainen.

Keski-iässä tarvitaan rohkeutta tunnistaa, mitä haluaa, ja tarttua siihen.

Paljastuskirja. Nyt. kuvaa vaihetta, jossa hikoillaan, valvotaan, raivotaan, luovutaan lapsista, vanhemmista, kuukautisista – ehkä myös kohdusta tai palasta rintaa – ja löydetään himo, hellyys, häpeilemätön luovuus, kauneus, oma rauha ja voima, ruumiin lämmin syke ja aistivoimainen rakkaus.

Paljastuskirja. Nyt. -kirjan kirjoittajat ovat Kaisa Kuurne, Sirpa Kyyrönen, Johanna Matruka, Mianna Meskus, Anna-Stina Nykänen, Helena Sinervo, Saila Susiluoto, Eveliina Talvitie ja Keiju Vihreäsalo, ja sen toimittajat Kaisa Kuurne, Johanna Venho ja Anna-Stina Nykänen, joita Tampereen Kirjafestivaaleilla haastattelee Irina Björkman.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Kansallisromantiikka 2020-luvulla

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Kansallisromantiikan tilaa 2020-luvulla pohtivat kirjailijat Artemis Kelosaari, Rimma Joonatan Erkko ja Juha Jyrkäs.

Juha Jyrkäs, Artemis Kelosaari ja Rimma Erkko.

Ohjelmatuotanto Nysalor-kustannus, taltiointi Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Jyrki Vainonen: Rajankävijä

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Mitä vanhan ajan filosofit Platonista Spinozaan ovat sanoneet sielusta – ja mitä he sanoisivat uteliaalle kysyjälle tästä aiheesta nyt? Entä psykologian klassikot Freud ja Jung? Mitä sielu on, jos sellainen on olemassa? Voiko sielusta puhua ilman kytköstä kristillisyyteen tai muihin maailmanuskontoihin?

Jyrki Vainonen ja Aleksandra Hintikka, kuva J. K. Ihalainen.

Ehkä sielu on eräänlainen rajatila, jossa luovuus pääsee esiin. Luova ihminen tarvitsee silti rajat, puitteet luovuudelleen – kuten ulkoiseen maailmaan avautuvassa ikkunassa on puitteet. Yksi raja piirtyy elämän ja kuoleman välille. Kirjailija Jyrki Vainonen pohtii teoksessaan, pitäisikö tuota rajaa pelätä.

Tampereen Kirjafestareilla Jyrki Vainosta haastattelee Aleksandra Hintikka.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

TIMO AIRAKSINEN: Millaista oli?

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Tampereen Kirjafestareilla Timo Airaksinen johdattaa lukijaa kirjaansa Millaista oli?

Ennen kuin ryhdymme astialle, totean, että tätä aikalaistodistusta lukee kolmella eri tavalla: fiktiivisesti, historiallis-asiallisesti tai opiskelijan oppaana. 

Ensimmäisestä lukutavasta syntyy jonkinlainen poikain seikkailu- ja jännityskertomus onnettomasta vaasalaisesta looserista Timosta kamppailemassa ja painimassa menestyksen haamun kanssa isossa ja vieraassa Turussa. Juoni epäuskottava kuin huonossa romaanissa. Miten Timon käy? Millaisia esteitä hänen on ylitettävä? Millaiset ihmiset häntä kampittavat ja mistä löytyy apuja? Kestääköhän Timon hermo? 

Toinen tapa on keskittyä ajankuvaan, menneen Suomen silloiseen tilaan ja sen nuorison pyrkimyksiin. Miten opiskeltiin? Oliko kivaa? Kuinka suhtauduttiin politiikkaan, taiteeseen ja seksiin noina kovin kaukaisina aikoina. Pelättiinkö Kekkosta vai Neuvostoliittoa? Kuinka vapaa ja huoleton 1960-70 lukujen vaihde olikaan? Millainen oli yliopisto silloin? 

Kolmas tapa: lukea opiskelijan oppaana. Miten ja miksi yliopistossa opiskellaan ja menestytään. Perusasiat eivät ole muuttuneet. Pärjäämisen ehdot ovat ennallaan niissä oppiaineissa ja tiedekunnissa, joista tässä kerron. Miten tutkijaksi tullaan? Mutta yliopisto on myös muuttunut. Onko muutos ollut hyvään vai huonoon suuntaan, siihen otan myös kantaa. Minulla on perspektiiviä.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Jos sinulla olisi kanan aivot

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Mitä tapahtuisi, jos ihmisellä olisi kanan aivot? Haluaisimmeko nokkia jyviä ja nukkua orrella? Murehtisimmeko seuraavaa päivää? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tieteen akateemikko Riitta Harin kirjassa Jos sinulla olisi kanan aivot.

Koululaisen kysymys kananaivoisesta ihmisestä johdattaa pitkän linjan neurotieteilijän pohtimaan, mitä merkitystä aivoilla on toiminnassamme ja miksi ihmisaivot ovat kehittyneet juuri tietynlaisiksi. Mieli, aivot, keho ja ympäristö muodostavat monimutkaisen systeemin, jota ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain yhtä osasta kerrallaan.

Jos sinulla olisi kanan aivot avaa yllättäviäkin näkökulmia aivojen ja mielen toimintaan. Kuinka havainnot syntyvät? Miten ajattelu ja liikkuminen kytkeytyvät toisiinsa? Millä tavalla sosiaalinen vuorovaikutus muovaa aivoja ja mieltä? Mitä mielensisällöistä voidaan päätellä aivokuvantamisen perusteella? Teos kutsuu kurkistamaan neurotieteen kiehtovaan maailmaan ja tarjoaa vahvan pohjan aivojen ja mielen ymmärtämiselle.

Tampereen Kirjafestareilla Riitta Haria haastattelee Iida Simes.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

PUUTARHAIHMISET

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Jokainen vanha puutarha on arvokas, mielenkiintoinen ja kerroksellinen, kunhan vain osaa katsoa ja tarvittaessa hieman pöyhiä maata.

Pirjo Silveri ja Aino Öhman kutsuvat lukijan kanssaan kuopsuttelemaan multaa suomalaiseen yksityiseen puutarhaan, Haapakan pihamaalle, Vinkkilän kylään, Kokemäenjoen yläjuoksulle.

Äiti ja tytär käyvät vanhaa pihaa läpi kasvi kasvilta. Puutarhan aarteet ovat paitsi kasveja, myös niistä haarovia tarinanrönsyjä, jotka kertovat ihmisistä, menneistä ajoista, ympäristön muutoksesta ja yhteiskunnan kehityksestä. Puut ja perennat puhuvat.

”Ihmiset kuolevat, mutta jatkavat elämäänsä puutarhassa.”

Tampereen Kirjafestareilla kirjailijoita haastattelee Salla Yli-Erkkilä.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

MARI LAAKSONEN: Miksi joet juoksevat

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Kapustarinta juoksee vaaranlakea, ja vesimittari poukaman pintaa, kun Kristus-Maarian poika könyää nevalla nelinkontin, ja palaa talviunien jäljiltä metsästä kontiona. Syksyn tullen leppälintu visertää koivunoksalla kuoleman ennettä, ja raakut akanvirran syvyyksissä sen viestiä. Kun kallo halkeaa kuin munankuori ja koivun sisältä kovertuu ihmisen kuva, kaiken punoo yhteen joki, joka juoksee tämän ja toisen maailman välillä.

Mari Laaksosen ensimmäinen proosateos Miksi joet juoksevat on lyyrinen pienoisromaani pohjoisen luonnosta, joesta ja elävästä sen varrella. Teos virtaa eri aikakausissa ja kietoutuu erään kyläyhteisön kohtaloiden ympärille. Laaksosen kaunis kerronta ammentaa myyttisistä elementeistä ja rakentaa maailman, jossa luonto ja ihmisen yhteys siihen on maaginen. Romaani muodostuu kuvaukseksi kaiken yhteenkuuluvuudesta, elävän ja kuolevan rinnakkaisuuksista. Haastattelijana Vesa Tompuri.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Muinais-DNA – Avain menneisyyteen

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Mitä muinainen DNA voi kertoa meistä ja menneisyydestämme?

Arkeogeneettinen tutkimus avaa uusia näkökulmia ihmisten, eläinten ja kasvien historiaan, muinaisiin tauteihin ja ympäristön muutoksiin. Samalla se paljastaa, miten ihmiset ja eliölajit ovat sopeutuneet ympäristöihin ja liikkuneet halki aikojen. Monitieteisessä tutkimusalassa yhdistyvät genetiikka, arkeologia, historia ja kielitiede.

Muinais-DNA – Avain menneisyyteen esittelee arkeogenetiikkaa ensimmäistä kertaa yleistajuisesti suomeksi. Teoksessa on uutta tietoa Suomen asutus- ja kielihistoriasta, sukulaisuudesta, terveydestä ja ruokavalioista.

Ulla Nordforsin ja Maj Meriluodon toimittama teos esittelee muinais-DNA-tutkimuksen ja sen sisartieteiden menetelmiä ja tutkimustuloksia laajalle yleisölle. Se auttaa ymmärtämään, miten monitieteinen tutkimus rikastuttaa historiantutkimusta ja avaa uusia mahdollisuuksia menneisyyden tutkimiseen. Kirja sopii hyvin sekä uusista menetelmistä kiinnostuneelle historian harrastajalle että käsikirjaksi tai kurssimateriaaliksi. Tampereen Kirjafestareilla Maj Meriluotoa haastattelee Tommi Leminen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

SATU HASSI: Uhma ja Intohimo

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Satu Hassin muistelmat kattavat noin 40 vuotta historiaa ja elämää. Vuosiin mahtuu yllättäviä käänteitä ja sattumuksia.

1980-luvulla sähkötekniikan lisensiaatti Hassi ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja valittiin vihreäksi kaupunginvaltuutetuksi vuosia ennen vihreän puolueen perustamista. 1990-luvulla hänestä tuli kansanedustaja, puoluejohtaja ja ministeri. 2000-luvulla hän oli EU-parlamentissa, palasi eduskuntaan ja löysi itsensä eduskunnan vanhimpana naisena.

Satu Hassi ja Silvia Hosseini, kuva J. K. Ihalainen.

Muistelmien kuvaamana aikana naiset ovat nousseet politiikan marginaalista huipulle. Ilmastonmuutos ja ilmastoratkaisut ovat lakanneet olemasta ”viherpiiperrystä” ja muuttuneet osaksi valtavirtaa. Neuvostoliitto romahti mutta kylmän sodan päättymisen synnyttämä toiveikkuus on 2000-luvulla vaihtunut imperialistisen Venäjän ja sodan paluuseen Eurooppaan.

Hassi on seurannut näköalapaikalta vihreän liikkeen ja puolueen kehitystä sekä hallitusneuvottelujen ja kansainvälisten ilmastoneuvottelujen draamaa.

Rinnan politiikan pyörteiden kanssa kulkee yksityiselämä, lasten kasvu, toisen avioliiton solmiminen, seikkailut merellä ja tunturissa, rintasyöpä, vanhan talon remontoiminen, puolison sairastuminen, parisuhteen liukuminen omaishoitajuudeksi ja leskeksi jääminen. Tampereen Kirjafestareilla Satu Hassia haastattelee Silvia Hosseini, juontaja on Reidar Wasenius.

Podcast: Play in new window

JUHA KAUPPINEN: Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastomuutokseen ja luontokatoon.

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Jo kauan sitten Maata on ajateltu yhtenä, hallitusti toimivana olentona. Onko ajatukselle katetta uuden tutkimustiedon valossa? Millaisia ratkaisuja ekologisen kaksoiskriisin – ilmastonmuutoksen ja luontokadon – tarkastelu samaan aikaan tarjoaa tulevaisuuteen?

Juha Kauppisen Kertomus Maasta kohdistaa katseensa hiilenkierron ja maapallon elollisen luonnon kiehtoviin yhteyksiin. Esiin nousee koko ihmiskunnan tulevaisuus.

Kirja on synteesi metsistä, niityistä, meristä ja kaupungeista, ihmeellisestä, ainutkertaisesta planeetasta. Elollisen luonnon rajat määrittävät yhtäältä paikan, jossa ihmisen elämän maapallolla täytyy tapahtua, mutta toisaalta rajat voi nähdä tienviittoina, reittinä houkuttelevaan tulevaisuuteen.

Kertomus Maasta on trilogian itsenäinen kolmas osa, jatkoa palkituille, suomalaista kertovaa tietokirjallisuutta uudistaneille teoksille Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista ja Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija.

Tampereen Kirjafestareilla Juha Kauppista haastattelee Silvia Hosseini.

Podcast: Play in new window

SINI KANGAS: Ristiretkien historia

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Keskiajan Euroopan historiassa harva jakso on yhtä tunnettu, dramaattinen ja ristiriitainen kuin ristiretkien aikakausi. Kuinka Jerusalem valloitettiin, ja millaista oli elämä Pyhälle maalle perustetuissa ristiretkivaltioissa?

Tommi Leminen ja Päivi Kangas, kuva J. K. Ihalainen.

Paavi Urbanus II:n julistama Jerusalemin vapautus aloitti vuonna 1095 ristiretkien ajan, jolla oli kauaskantoisia seurauksia keskiajan Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Muslimien hallitsemalle Pyhälle maalle suuntautuneiden ristiretkien lisäksi sotaa käytiin Jumalan nimessä myös Baltian pakanoita vastaan.

FT Sini Kangas avaa kirjassaan sydänkeskiajan ristiretkien taustoja, tapahtumia ja seurauksia. Ristiretket eivät olleet vain sarja sotaretkiä – ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi, joka on jättänyt syvän jäljen Euroopan historiaan. Tampereen Kirjafestareilla Sini Kangasta haastattelee Tommi Leminen.

Podcast: Play in new window

MINNA LINDGREN – Klassinen sekametelisoppa

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Julistettuaan vuosikausia radiossa ja suurilla estradeilla klassisen musiikin ilosanomaa kunniatohtoriksi kohotettu maisteri Minna Lindgren ryhtyi penkomaan arkistoaan ja löysi 26 kirjaksi sopivaa artikkelia taidemusiikin menneisyydestä. Mukaan valikoitui kiehtovia tapauksia valtavirran reunamilta sekä puhki kuluneita neroja, joista uusi näkökulma paljastaa yllättäviä puolia. Aikajanalla liikutaan 1700-luvulta 1900-luvun jälkipuoliskolle, ja kirjasta löytyy vastauksia kysymyksiin, joita lukija ei olisi osannut edes kysyä. Kirja tarjoaa sytykkeitä orastavaan kiinnostukseen ja syventävään paneutumiseen kaikille, joita klassinen musiikki vetää puoleensa, pelottaa, kyllästyttää tai ihastuttaa. Ville Rannan räiskyvät piirrokset syventävät ja keventävät tekstiä ja tuovat siihen oman humoristisen lisänsä. Tampereen Kirjafestareilla Minna Lindgreniä haastattelee Päivi Koivisto, juontaja on Reidar Wasenius.

Podcast: Play in new window

Taiteilijan puheenvuoro: RITVA-LIISA POHJALAINEN

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, , ,

Lasitaiteilija-muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen puheenvuorossa elämänmittainen matka saa rakkaudentäyteiset eväänsä jo varhaisessa lapsuudessa. Rohkeus, hetkessä eläminen ja läheiset kuljettavat taiteilijaa liki seikkailulta tuntuvalla matkalla eri puolilla maailmaa.

Kuva Ritva-Liisa Pohjalaisen kuva-arkisto.

EDELLÄKÄVIJÄLLE MIKÄÄN EI OLE OLLUT MAHDOTONTA

Ritva-Liisa Pohjalaisen ura on ollut viidellä vuosikymmenellä monivaiheinen. Aina jotakin uutta, mikään ei ole ollut mahdotonta. Hän ei ole noudattanut muodikkaita ”syklejä” vaan on luonut ne itse. Lapsuusmaisema on Perämeren rannalla Raahessa. Sen luontoon hän on useasti palannut kaikissa tekemisissään.

Pohjalainen ehti olla pääsuunnittelija kaikissa Suomen johtavissa vaatetusalan yrityksissä. Piretta, Silo, Kestilä, Finn Flare, PTA jaL-Fashion Group. Finnairin legendaariset henkilökunnan palveluasut. Kansainvälisyys tuli vaatteiden kysynnän kautta, mutta tasoitti tietä muuhunkin tuotantoon, varsinkin lasin maailmaan. Yhteistyö Nuutajärven puhaltajien kanssa toi tiiviin kytköksen Italian Muranoon.

Mutta Kuopioon Ritva-Liisa Pohjalainen on aina palannut.

FOUR SEASONS – Aikamatka läpi suunnittelijan elämäntyön.

Koko vuodenkierto kulkee KWUMin vitriineissä ja pöydillä kuin panoraama. Ritva-Liisa Pohjalaisen taidelasi ja teräsveistokset ovat valon ja värin juhlaa. ”Vuodenajat ovat meille täällä etuoikeus, vaihtelua äärimmäisyydestä toiseen”, hän tietää. Valot, värit ja myös varjot ovat ohjanneet hänen työskentelyään. Vaikutus on tallentunut erityisesti lasitaideteoksiin. Näyttelyvieras kohtaa kevään luonnon heräämisen ja kesän tuhansien sävyjen jälkeen marraskuussa ulkona ja sisällä ruskan, hämärän ja tulen loimun. Talvi tuo töihin kuunvalon ja usvan, lumen mutta myös harmauden. Värit katoavat talvea kuvaavista teoksista kokonaan. Tilalle tulevat huurre ja jääpuikot. Uutena haasteena on kova ja kylmä teräs, joka on saanut teoksissa ilmavan, joskus lähes painottoman olemuksen.

”Terästeosten myötä toteutin pitkällisen haaveeni kasvattaa korujani jättiläiskokoon”, Ritva-Liisa Pohjalainen avaa kaikkein tuoreinta materiaalivalintaa. Vanhimmat teokset ovat vuodelta 1974, kun Pohjalainen valmistui ammattiinsa, Ateneumista muotitaiteilijaksi. Tuoreimmat teokset ovat viime viikoilta. Lisätietoja https://www.rlp.fi

FOUR SEASONS – valon ja värin ainutlaatuista juhlaa – Ritva-Liisa Pohjalaisen taidelasia ja teräsveistoksia KWUM Galleriassa 9.11.2025–29.3.2026 , to–su klo 12–17.

KWUM – STUDIO CERAMICS
MUSEUM AND GALLERY

Baklurantie 12, 10470 FISKARS

kw@karinwidnas.fi
+358 50 511 2232

Podcast: Play in new window

MARISHA RASI-KOSKINEN Kesuura

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,

Marisha Rasi-Koskisen mestarillinen tutkielma tietoisuudesta ja ihmisyyden rajoista

Marisha Rasi-Koskinen, kuva J. K. Ihalainen.

Hylätyllä rautatieasemalla ei ole käynyt ketään vuosikymmeniin. Kaukaisuudessa häämöttää tuntureita, eikä aurinko koskaan laske. Ulos on vaarallista mennä. Androidi QED ei tiedä, miksi on asemalla. Hän tietää vain, että ihminen on tuonut hänet sinne. Pakenevatko he vai etsivätkö he jotakin?

Ihminen ei suostu kertomaan mitään itsestään vaan vaatii, että QED kirjoittaa paperille kaiken minkä muistaa. QED alkaa kirjoittaa lapsuudestaan, vanhemmistaan, Metsäkoillisen eläimistä ja hyönteisistä. Koulusta, muista oppilaista. Mitä pidemmälle hän pääsee, sitä vaikeammaksi muistaminen muuttuu. On eräs nimi, jonka tilalla hänen mielessään on pelkkää säteilevää kipua. Onko joku tehnyt jotakin hänen muistoilleen?

Kesuura on tulevaisuuden maailmaan sijoittuva mestarillinen tutkielma tietoisuudesta, ihmisen tiedosta ja tuntemattomasta alueesta ihmisyyden ulkopuolella. Se on upottava, filosofisesti tarkka ja syvästi liikuttava teos, jota ei voi laskea käsistään.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

TERO TÄHTINEN – Kuunkajoa lootuslammella

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Kiinalaisen kirjallisuuden historiaa

Tero Tähtinen, kuva J. K. Ihalainen.

Kuunkajoa lootuslammella on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, joka esittelee laajasti kiinalaisen kirjallisuuden historiaa. Teos alkaa kansanrunojen antologiasta Laulujen kirjasta ja päätyy 2000-luvun sarkastisiin romaaneihin. Näiden väliin jää yli 2500 vuoden kirjallinen perinne, jolla ei ole vertaista.

Kirja sisältää yleistajuisia artikkeleita, jotka käsittelevät sekä klassista että modernia kirjallisuutta ja pohtivat myös kiinalaisen maailmankuvan ja kirjallisuuskäsityksen perusteita. Muita käsiteltyjä teemoja ovat mm. kiinalainen huumorintaju, erakkokirjallisuus, runous ystävyyden muotona, modernistinen vallankumous ja nobelisti Mo Yanin tuotannon yhteiskuntakriittisyys. Mukana on myös runsaasti käännöksiä kiinalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista. Tampereen Kirjafestareilla Tero Tähtistä haastattelee Erkki Kiviniemi.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Kleopatra – Viimeisen faaraon myytti

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,
Jaakkojuhani Peltonen ja Lasse Leminen, kuva J. K. Ihalainen

Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on kiehtova yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Kuinka paljon jälkimaailman vaalimilla mielikuvilla on ollut pohjaa suhteessa todelliseen Egyptin valtiattareen?

Kleopatra – viimeisen faaraon myytti kertoo uusimman tietämyksen valossa, millainen oli Egyptin kuningatar Kleopatra VII:n (69–30 eKr.) elämä ja miten hän vaikutti Rooman valtakunnan politiikkaan ja Egyptin kohtaloon. Se selvittää, millä tavoin hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Näin Kleopatran hahmo toisaalta avaa antiikin maailman arvoituksia mutta tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Tampereen Kirjafestareilla Jaakkojuhani Peltosta haastattelee Lasse Leminen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Tarvitseeko maailmaa aina pelastaa?

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Keskustelun aiheena on pohtia pitääkö fantsiatarinoissa aina pelastaa maailma. Mukana kirjailijat Siiri Enoranta, Katariina Heikkilä ja Reetta Vuokko-Syrjänen.

SIIRI ENORANTA – Keuhkopuiden uni

Ylenpalttiset kartanot ympäröivät keuhkopuita, joihin jokaisen Homo arboriksen on selviytyäkseen kiinnityttävä yöksi. Vain surkastuneet siivet muistuttavat heitä esivanhempien taivaisiin yltäneistä lennoista.

Vapautta janoava Katica on tottunut hurmaamaan seurapiiriläisiä huvikseen, mutta kiehtova taidemesenaatti Sera vangitsee hänen mielenkiintonsa.

Katican veli suunnittelee lentokonetta, jolla päästä takaisin taivaalle. Se ei seurapiirejä hallinnoivan tohtorimarkiisin aatteisiin sovi. Yhdellä teollaan Katica tuhoaa veljensä ja tohtorimarkiisin suunnitelmat. Alkaa koston kierre, jonka jälkeen maailma ei ole enää ennallaan.

KATARIINA HEIKKILÄ – Merenkirkas, nummenhämärä

Aatelistyttö Saissa haaveilee lääkärin urasta. Tallipiika Ninka joutuu piilottelemaan taikavoimiaan. Kahdesta orpotytöstä tulee parhaita ystäviä Kahden tuulen kartanon idyllisessä rauhassa.

Jännitteet yläluokan ja alkuperäisväestön välillä kasvavat. Pian sota työntää ystävät eri puolille rintamalinjaa. Vaikka sota joskus päättyisi, voiko kukaan enää palata entiseen?

Merenkirkas, nummenhämärä on vahvatunnelmaista fantasiaa aikuisille. Se on monisyinen kertomus vallasta ja sen väärinkäytöstä. Miten pitkälle voi mennä, ennen kuin anteeksianto muuttuu mahdottomaksi?

REETTA VUOKKO-SYRJÄNEN – Harhakoto

14-vuotiaan Anin elämä rajautuu tamperelaiseen betonilähiöön. Koulussa häntä kiusataan oudosta nimestä ja halvoista vaatteista, ja kotona työtöntä äitiä kiinnostavat enemmän true crime -dokkarit kuin kaupassakäynti.

Erityisen surkeana päivänä Ani purkaa kiukkunsa kirjeeksi ja heittää paperin ikkunasta. Kirjeen nappaa ohikulkeva sorsa, joka Anin yllätykseksi tuo myöhemmin nokassaan vastauksen Ikiltä.

Iki kertoo elävänsä Lintukodossa, ihanassa paratiisissa, jossa meri on lähellä ja Emo pitää huolta pienestä yhteisöstä. Anin lähiöarki kiehtoo Ikiä vähintään yhtä paljon kuin Lintukodon ihmeet Ania. Mutta Ani ja Iki eivät aavista, että sorsan kantamat kirjeet sysäävät pian molempien maailmat syöksykierteeseen…

Harhakoto on vääristyneen realistinen mysteeri: mikä on totta ja mikä ei, ja miten nopeasti kaikki voi romahtaa?

Reetta Vuokko-Syrjänen on Atorox-palkittu tamperelainen kirjailija, joka on itsekin elänyt lähiölapsuuden. Harhakoto on hänen ensimmäinen nuortenkirjansa.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

PASI KLEMETTINEN: Tietäjät, noidat, samaanit

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Hammaskivun hoitoa kuivatuilla tikankielillä, naapurin kalaonnen turmelemista karmivilla sammakkoarkuilla – noidat, tietäjät ja samaanit olivat yhtäältä arkisia apureita, toisaalta parjattuja pahantekijöitä. Miksi noitia pelättiin, ja mistä heitä syytettiin käräjillä? Miten entisajan noidiksi ja tietäjiksi tultiin, ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään?

Roope Kotiniemi ja Pasi Klemettinen, kuva J. K. Ihalainen.

Esivanhempiemme tietäjäperinteessä parantaminen, loitsiminen ja taikuus olivat osa jokapäiväistä elämää. Ukonvaajat, päivännäkemättömät ja sammakkoarkut paljastavat, kuinka yliluonnollinen valjastettiin arjen ongelmien ratkaisemiseen. Noidat ja tietäjät paransivat sairaita ja selvittivät varkauksia, mutta kunnioittamisen lisäksi heitä pelättiin ja vainottiin. Syytöksiä magialla vahingoittamisesta käsiteltiin käräjillä pitkään noitavainojen ajan jälkeenkin.

Perinteentutkija Pasi Klemettinen kertoo kirjassaan noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä sekä tutustuttaa lukijan kymmeneen noitaan ja tietäjään, joiden maine on säilynyt tähän päivään asti. Tampereen Kirjafestareilla Pasi Klemettistä haastattelee Roope Kotiniemi.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

J. P. Laitinen: Hirviö

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,

Kirjailijan puoliso Anna on kuollut. Kirjoitustyö polkee paikoillaan. Jotain tehdäkseen kirjailija ryhtyy sabotaasia suunnittelevan ympäristöaktivistin haamukirjoittajaksi. Suru ja sukeltaminen ekokriisin kuvauksiin saa kertojan luomaan tarinaa, jossa aika kääntyy nurin. Hiili ja öljy palautetaan maan sisään ja puklatut pihvit aloittavat matkansa kohti lehmyyttä. Ehkä ihmiskunnalla onkin vielä toivoa, ja ehkä bussin alle jäänyt Annakin voisi vielä palata?

Intiimi puhe kuolleelle puolisolle vuorottelee antikronologisten kuvaelmien kanssa. Ne ajavat kertojaa yhä syvemmälle syyllisyydentuntoon, ja kohti suoraa toimintaa, jonka tavoitteena on koko maailmanjärjestyksen kumoaminen.

J. P. Laitisen Hirviö on loistelias päiväkirjaromaani, jossa yhden ihmisen eksistentiaalinen kriisi peilautuu koko planeetan kohtaloon. Kirjailijaa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Katariina Kärkelä – Kaikkeuden kääntöpiste

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Romaanin päähenkilö on Ligeia, valkoisen valon säde, joka taituttuaan on joutunut maan pinnalle ja ruumiillistunut. Ligeia päätyy Lähteen kaupunkiin, ystävystyy kaksitoistavuotiaan tytön kanssa ja tutustuu kaupungin asukkaisiin ja opettelee kaupungin tavoille. Silti hänen toiveenaan on aikanaan palata Kaikkeuden kääntöpisteeseen.

Matka vie hänet halki monenlaisten seutujen aina merelle aukeaville Etelän porteille saakka, ja osan kadottamastaan hän joutuu voittamaan takaisin neuvotteluissa ja toimissa, joihin ei milloinkaan olisi halunnut ryhtyä.

Katariina Kärkelän kolmas romaani Kaikkeuden kääntöpiste on fantasia siitä, miten kauas ytimestään kurottunut valo kääntyy sisäänpäin ja alkaa palata omia kehiään takaperin ja muuttua palatessaan aineeksi. Tätä pohti jo 800 vuotta sitten englantilainen filosofi Robert Grosseteste. Vastaavaa tutki luonnontieteen keinoin Albert Einstein – ja mullisti fysiikan. Katariina Kärkelä lähestyy samaa aihepiiriä mielikuvituksen voimalla: tarina alkaa kaikkeuden kääntöpisteestä, jota kauemmas valo ei enää voi kurottua.

Tampereen Kirjafestareilla Katariina Kärkelää haastattelee Vesa Tompuri.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

SAMI SYRJÄMÄKI: Säädyllistä ajattelua

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Kun tolkun ihminen kohtaa Orwellin

Millainen on ”tolkun ihminen”? Voiko tolkun ihminen oikeasti rakentaa siltoja vai vahvistaako tolkusta puhuminen jakolinjoja? Mikä on tolkun suhde harkitsevuuteen ja miten omaa harkitsevuuttaan voisi ilmentää uskottavasti?

Onko George Orwellista tullut poliittisen pelin jokeri? Orwellia siteeraten puhutaan paljon ”uuskielestä”, mutta usein puhe paljastaa, ettei Orwellin käsitystä uuskielestä kovin hyvin tunneta. Ne, jotka valittavat uuskielen käytöstä, ovat tyypillisesti itse aivan yhtä syvällä niissä kuvioissa, joista toisia haukkuvat.

Entä mitä Orwell tarkoitti ehkä tärkeimmällä ajatuksellaan, ajatuksella säädyllisyydestä tai soveliaisuuden tajusta? Orwellin mukaan hänen aikansa ihmiset, erityisesti älymystö, oli unohtanut säädyllisyyden (decency), jonka pitäisi olla ”yhteiskunnan perusta sen poliittisesta tai talousjärjestelmästä riippumatta”.

Sami Syrjämäki tarkastelee kiehtovassa kirjassaan näitä ja monia muita aiheita syvällisesti mutta yleistajuisesti. Ajatus kulkee filosofiasta historiaan, kommunikaatiosta sananvapauteen, sitaattikulttuurista jouluun. Kokoelman päätteeksi Syrjämäki tarkastelee kuuluisaa filosofikollegaansa. Millainen filosofi E. Saarinen onkaan? Häntä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta onko Saarisesta mahdollista kirjoittaa tasapainoisesti? Keskustelua ohjaa Mikko Lahtinen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

JUHA ITKONEN: Huomenna kerron kaiken

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Juha Itkosen, yhden Suomen tunnetuimman nykykirjailijan, taidokkaassa ja intensiivisessä rakkausromaanissa intohimo ravistelee koko eksistenssiä.

Kirkkaana pakkaspäivänä Marja astuu Lassen omistamaan antikvariaattiin. Hetki on molemmille otollinen. Heidän lyhyt nuoruuden romanssinsa toimii sytykkeenä intohimoiselle suhteelle, jossa kaksi nälkäistä sielua ja ruumista löytää toisistaan täydellisen vastinparin.

Marja on etääntynyt Nokia-rahoilla rikastuneesta miehestään ja puhkeamassa keski-iän kukoistukseen. Lasse ymmärtää saamansa mahdollisuuden: koko rakastamisen sietämätön keveys on hänen ulottuvillaan, mutta jokin pidättelee häntä.

Vuosien päästä Lasse palaa kaiken muuttaneeseen käännekohtaan. Mitä silloin oikeastaan tapahtui ja miksi?

Latautunut ja elegantti kertomus saa pohtimaan elämän suuria valintoja.

Tampereen Kirjafestareilla Juha Itkosta haastattelee Eeva Herrainsilta, juontaja on Sisko-Tuulikki Toijonen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

EMMI ITÄRANTA: Lumenlaulaja

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Louhen lumoava syntytarina vie meidät myyttiseen menneisyyteen, taikavoimien ja muodonmuutosten maailmaan. Vallitsee sopusointu ja kunnioitus ihmisen, luonnon ja eläinten välillä. Kunnes idylli rikkoutuu, ja elämään astuvat vallanhimo, kostonhalu ja ahneus.

Lauha elää lapsuuttaan Pohjolassa, jossa hallitsevat vahvat naiset, jokaisella heistä oma loitsuhahmonsa, eläinmuotonsa. Lauhan ollessa yhdeksänvuotias Pohjolaan hyökkää vieras heimo, joka surmaa suurimman osan hänen perheestään, ja Lauha pakenee äitinsä ja kahden pikkusisarensa kanssa. Kovien kokemusten jälkeen hän päätyy turvaan naistenyhteisöön, Metsänpeittoon, jossa elää hiljaiseloa vuosien ajan.

Traagisen tapahtuman jälkeen hän päättää kostaa Pohjolan valloittajille, ottaa kotinsa takaisin. Pohjolan puolustaminen ja oman perheen pitäminen turvassa muovaavat Lauhasta Louhen, naisen, jota moni pelkää. Pakomatkan kivuliaat muistot ajavat Louhea kohti valintoja, joilla on kohtalokkaita seurauksia koko Pohjolan väelle ja Louhelle itselleen.

Tampereen Kirjafestareilla Emmi Itärantaa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, juontaja on Markus Määttänen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

REETTA RANTA: Pyhät puut ja sielulinnut

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,


Mitä vaivoja katajan oksilla ja marjoilla on hoidettu? Mikä on ollut tammen merkitys itämerensuomalaisille kansoille ja miksi pihlaja on naisten oma pitämyspuu? Entä mistä kertoo kurjen huuto suolla? Onko korppi kuoleman sanansaattaja vai liitävä lohduttaja? Miten eri kulttuureissa on tulkittu joutsenen symboliikkaa?

Reetta Rannan Pyhät puut vie lukijan tarinamatkalle suomalaiseen metsään ja paljastaa puiden henkisen merkityksen kulttuurissamme. Kirjassa kerrotaan Suomen luonnonvaraisista puulajeista ja valotetaan niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä. Pyhät puut -teoksessa ikiaikaiset uskomukset ja rituaalit sulautuvat nykyajan henkilökohtaisiin tarinoihin, elävöittäen vanhoja perinteitä ja tuoden esiin puiden mittaamattoman arvon kulttuurissamme.

Kirjassa Sielulinnut Ranta käsittelee lintujen merkitystä kansanperinteessä, mytologiassa ja nykyihmisen arjessa. Kirja liikkuu sukukansojemme rikkaassa perinteessä ja vierailee myös muiden kulttuurien lintutarinoissa tuoden esiin unohtunutta tietoa lintujen ja ihmisten ikiaikaisesta yhteydestä. Tampereen Kirjafestareilla Reetta Rantaa haastattelee Tommi Leminen.

 
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

LUONTO JA PLANETAARINEN TERVEYS

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Hanna Haverin ja Kirsi Salosen Luonto ja planetaarinen terveys -kirja tarkastelee luonnon ja ihmisen välistä yhteyttä kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Suomessa luonto koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta siihen liittyy myös ristiriitaisia näkemyksiä. Luontoon liitetään paitsi rauhaa ja kauneutta, myös uhkaa ja vaaraa. Luonto saatetaan nähdä vain ihmisen tarpeiden näkökulmasta.

Ihmisen jäljet ovat näkyneet luonnossa jo vuosituhansien ajan. Esihistoriallisena aikana ihminen eli luonnon kanssa sopusoinnussa, mutta kaupungistuminen on vieraannuttanut modernin ihmisen luonnosta. Tutkimukset osoittavat, että tämä luontoyhteyden puute – niin sanottu luontopuutostila – vaikuttaa kielteisesti sekä kehon että mielen hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuus lisää sen kykyä selviytyä muutoksista ja sama monimuotoisuus on myös ihmisen terveyden perusta. Rikas mikrobikirjo vahvistaa vastustuskykyä ja monipuolinen aistimaailma tukee psyykkistä ja fyysistä palautumiskykyä.

Kirjassa esitellään suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä Luonnosta Virtaa -menetelmä, joka pohjautuu tutkittuun tietoon sekä eko- ja ympäristöpsykologian teorioihin. Menetelmä auttaa muuttamaan luonnon herättämät tunteet voimavaraksi ja vahvistaa psyykkisiä suojarakenteita. Kirjan käytännön esimerkit tukevat omaa ja muiden hyvinvointia. Ne ovat hyödyllisiä kaikille, mutta erityisesti kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tampereen Kirjafestareilla Kirsi Salosta haastattelee Tiina Raevaara.

Hanna Haveri; Kirsi Salonen – Luonto ja planetaarinen terveys. Duodecim, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

LIISA VÄISÄNEN: Suomi-neito ja leijona

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Kansallisten symbolien merkilliset juuret

Miksi Suomen vaakunassa esiintyy muinaisen Babylonian kuninkaiden leijona eikä pohjoisten metsien karhu? Mitä sukua kansallispukuinen Suomi-neito on Ranskan vallankumoukselliselle Mariannelle, ikivanhoille äitijumalattarille ja elämän ja kuoleman suurille mysteereille?

Suomen symbolit, leijona ja Suomi-neito, kantavat mukanaan kauas historiaan ulottuvia merkityksiä ja tarinoita. Taiteentutkija Liisa Väisäsen teos kertoo kansallisten symboliemme syvällä kasvavista juurista, jotka kietoutuvat osaksi Euroopan historiaa ja koko maailman kulttuuriperintöä. Tampereen Kirjafestareilla Liisa Väisästä haastattelee Iida Simes.

Liisa Väisänen, kuva J. K. Ihalainen.

Liisa Väisänen: Suomi-neito ja leijona – Kansallisten symbolien merkilliset juuret. SKS Kirjat, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Jantso Jokelin: Aikavuoret

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

VAELLUKSIA SVEITSIN MIELEEN JA MYSTEERIIN

Silvia Hosseini ja Jantso Jokelin, kuva J. K. Ihalainen.

Euroopan sydämessä vuorten keskellä sijaitsee Sveitsin valaliitto, valtioiden outolintu, jonka harvat tuntevat muuna kuin pikkutarkkojen insinöörien äveriäänä idyllinä. Romantiikan hengen ajama matkailija voi kuitenkin löytää maan huipuilta ja laaksoista myös pimeämpää taikaa. Sveitsistä ovat saaneet alkunsa muun muassa analyyttinen psykologia, mustetahratestit, Mary Shelleyn Frankenstein ja Robert Walserin mikroskooppinen salakieli; sen vuorilla ovat kehittyneet keuhkoparantoloiden kadonnut elämänmuoto, alppikauhu sekä avaruuksia kohti kurottava talvinen äärimetalli. Ja… kuuluuko tuolta… valtavia kulkusia?

Jantso Jokelin murtautuu matkaesseissään käkikellomaan ajukoppaan ja kulttuurihistoriallisiin raunioihin. Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle. Haastattelija on Silvia Hosseini.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.

Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.

Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.

Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.

Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.

Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

MAARIT TASTULA: Köyhää väkeä

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Toimittaja Maarit Tastulan esikoisteos on tarkkanäköinen teos Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten unohdetuista kohtaloista.

Maarit Tastula, kuva J. K. Ihalainen.

Eevasta tuli viinanpolttaja, Junialta karkasi mies ja Axelin tuhkat jäivät mielisairaalaan. Monet suomalaiset lähtivät etsimään vapautta ja vaurautta Yhdysvalloista 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kalastajina ja metsätöissä leipänsä ansainneet siirtolaiset kohtasivat köyhyyttä, vainoa ja liian monta saluunaa. Mieli murtui ja epätoivo ajoi järjettömiin tekoihin. Toiset kuulivat sydämessään sosialismin kutsun.

Kun Yhdysvallat alkoi karkottaa toisinajattelijoita maasta, moni joutui ongelmiin. Mitä tapahtui Amerikkaan jääneille ja heille, jotka päättivät etsiä onneaan Neuvosto-Karjalasta?

Tampereen Kirjafestareilla Maarit Tastulaa haastattelee Ilmo Muuronen, juontaja on Reidar Wasenius.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

JUHA HURME: Suomen nuijituin nainen

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Juha Hurme kertoo lapsuutensa taidekasvattajan Anni Polvan tarinan sankarin tarinana. Hurmeen mukaan Anni Polva oli rohkea ja päättäväinen ihminen, joka kirjoitti loisteliaasti, kun sille päälle sattui. Elettiin koti­rintamalla (1981) saattaa Hurmeen mukaan olla kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Hurmeen teos näyttää, miten painosten kuningatar Anni Polva oli Suomen nuijituin nainen, sitkein selviytyjä ja lopullinen voittaja.

Juha Hurme, kuva J. K. Ihalainen.

Anni Polviander, alun perin Anni Heinonen ja taiteilijanimeltään Anni Polva ajautui 1960-luvulla edustamaan kirjallisuuspiireissä huonoa kirjallisuutta, ”alatason
viihdettä”. Polvan sorto huipentui pyrkimykseen kieltää yleisiä kirjastoja ostamasta kirjailijan teoksia lainakokoelmiin. Armoa eivät saaneet nuorille suunnatutTiina-kirjatkaan, joita pidettiin konservatiivisina ja yhteiskunnallisista epäkohdista piittaamattomina. Salanimellä Kyllikki Heino vuonna 1973 julkaistu romaani Minulla ei ole ketään sai ansaitusti erinomaiset arvos­telut, kun kriitikot eivät tienneet kiittävänsä kirotun Anni Polvan kirjoittamaa kirjaa.

Tampereen Kirjafestareilla esitetyn ohjelman juontaa Reidar Wasenius.

Juha Hurme, Suomen nuijituin nainen – Anni Polvan elämä ja teokset. Teos, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

JOHANNA SINISALO: Joutsenlaulu

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Kansainvälisen tähtikirjailijan mestariteos lajien välisistä suhteista ja aistiemme rajoista kätkettyjen salaisuuksien maailmassa.



Sisko-Tuulikki Toijonen ja Johanna Sinisalo, kuva J. K. Ihalainen.

Lähitulevaisuutemme on erilainen kuin olisimme odottaneet. Kun multimiljardöörit tekevät rahoillaan mitä haluavat, maailma muuttuu.

Suomalaissyntyinen Jane asuu Yhdysvalloissa ja pelastaa etätyönä ihmishenkiä tulipaloista ja lumivyöryistä. Mutta kun hän joutuu tylsältä tuntuvaan tiedetehtävään ja tutustuu lintuja tarkkailevaan tekoälyyn, hän tempautuukin koko elämänsä ja kenties koko maailmaa muuttavaan seikkailuun.

Joutsenlaulu kertoo taiturimaisesti kielestä, tajunnasta ja siitä, mitä valitsemme olla näkemättä, kun oma etumme ja luonto joutuvat vastakkain.

Tampereen Kirjafestareilla Johanna Sinisaloa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.

Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu. Otava, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

TUOMAS MILONOFF: Intohimosta uupumukseen

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Tuomas Milonoff kirjoittaa väkevästi ja satuttavasti oravanpyörän kitkasta ja sen jalkoihin jäämisestä. Turun Kirjamessuilla häntä haastattelee Mia Halonen, ohjelman juontaja on Kalle Talonen.

Tunna Milonoffin omaelämäkerrallinen matka liian pitkälle ja takaisin.

2000-luvun alussa Tuomas Milonoff kannusti ihmisiä hyppäämään pois oravanpyörästä, heittämään repun selkään ja lähtemään maailmalle. Yhdessä Riku Rantalan kanssa syntyi Madventures, sukupolvikokemukseksi noussut matkailuohjelma.

Vuonna 2022, kahdenkymmenen yrittäjävuoden jälkeen, Tuomas joutui myöntämään, että oravanpyörän vastustajasta oli tullut sen uhri. Hän koki vakavan työuupumuksen, josta toipuminen on ollut hänen elämänsä raskain mutta myös oivaltavin reissu.

Liekki on eräänlainen välitilinpäätös, jossa Tunna kertoo elämäntarinansa ja avaa oivalluksiaan hälyttävästi kasvavan kansantaudin juurisyistä.

Tuomas Milonoff on huippusuosioon ja maailmanlaajuiseen levitykseen nousseen Madventures-tv-sarjan toinen luoja, ohjaaja ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana ja rohkeana mediapersoonana.

Tuomas Milonoff: Liekki. Johnny Kniga, 2025.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

WILLE RIEKKINEN – Valo ja pimeys

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,

Edellisessä kirjassaan Kirjain vai henki (Teos, 2023) emerituspiispa Wille Riekkinen käsitteli Raamatun tulkitsemisen moderneja kysymyksiä ja päätyi pohtimaan radikaalisti, miksi kristinuskon täytyy muuttua tai kuolla. Valo ja pimeys (Teos, 2025) jatkaa ja syventää näitä teemoja ja päätyy selvittämään, minkä takia teistinen käsitys Jumalasta hahmona, joka jostain tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Oikeassa olemisen vaatimuksen sijaan ihmiselle olisi hyväksi kuunnella mielekkään elämän kutsua.

Emerituspiispa Wille Riekkinen ja Sisko-Tuulikki Toijonen. Kuva J. K. Ihalainen.

Tampereen Kirjafestareilla emerituspiispa Wille Riekkistä haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, ohjelman juontaja on Reidar Wasenius.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Anu Rainela-Lankinen: Tähtitaivas, myyttien alkukoti

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, ,

Kuvassa Linnnunrata koko komeudessaan, alhaalla vasemmalla pienempi valotäplä on Saturnus ja suurempi Jupiter. Kuva NASA.

Fiskarsin Thorby-hotellissa järjestettiin lokakuun alussa kaksi luentoa arkeoastronomiasta. KTM Anu Rainela-Lankisen teemana oli Tähtitaivas, myyttien alkukoti, ja se käsitteli tähtitaivaan muinaisia tulkintoja. Emeritusprofessori Unto K. Laine kertoi Valkeakoskelta löydetystä kivirakennelmasta, jota mahdollisesti on käytetty vuoden kierron seuraamiseen. Tapahtuman järjestäjä: Suomen arkeoastronominen seura ry.

Arkeoastronomia on tieteenala, joka tutkii arkeologisia kohteita tähtitieteen eli astronomian näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää miten muinaiset ihmiset tunsivat tähtitaivaan ja sen säännönmukaiset ilmiöt ja miten tämä tieto välittyi heidän kulttuuriinsa ja uskontoihinsa.

Suomen arkeoastronominen seura ry tekee suomalaisen arkeoastronomian ja etnoastronomian tutkimusta tunnetuksi. Lisäksi seura kokoaa arkeoastronomiaan, etnoastronomiaan ja muuhun kulttuuriseen astronomiaan liittyvää tieteellistä tietoa. Seuran jäsenten muodostama verkosto osallistuu eri puolilla maata yhteisten tapahtumien toteuttamiseen.

(Valkeakosken Aurinkokivistä löytyy kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli:

https://www.researchgate.net/publication/386413613_Stone_structure_found_at_Valkeakoski_Finland_-_Is_this_a_megalithic_observatory )

Podcast: Play in new window

Saara Särmä – Miksi feministit laskevat miehiä?

KiinnitettyAjattelu on ilmaista, ,

Ajattelu on ilmaista -tapahtumassa pohdittiin sateisessa marraskuussa, miksi feministit laskevat miehiä. Aiheeseen johdatti politiikan tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori, taiteilija ja feministi Saara Särmä.

No, miksi feministit näin tekevät, ja mitä saadut tulokset kertovat? Juontajana toimii Jyrki Ihalainen.

Photo by Kristian Presnal

Tutustu myös muihin Ajattelu on ilmaista -iltoihin https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/

Avaruustähtitieteilijä Esko Valtaoja https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2013/11/ajattelu-on-ilmaista-esko-valtaoja/

Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/03/ajattelu-on-ilmaista-frank-johansson-2/

Kirjailijat Harri Virolainen ja Ilkka Virolainen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/03/harri-ja-ilkka-virolainen-keskustelevat-yliluonnollisista-ilmioista/

HS:n ulkomaantoimituksen päällikkö Sami Sillanpää https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/10/ajattelu-on-ilmaista-sami-sillanpaa-toisinajattelun-hinta/

Näyttelijät Kai Lehtinen jaTaisto Reimaluoto https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/11/ajattelu-on-ilmaista-kai-lehtinen-ja-taisto-reimaluoto/

ValokuvaajatHeikki Willamo ja Martti Anttila https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/12/ajattelu-on-ilmaista-martti-anttila-ja-heikki-willamo/

Kulttuuriryhmittymä Maailmanlopun Kahvila https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/04/maailmanlopun-kahvila-noora-kytoharju/

Kirjailija Juha Hurme https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/05/ajattelu-on-ilmaista-juha-hurme/

Teatterin ja sukupuolentutkimuksen tutkija ja professori Tiina Rosenberg https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/09/ajattelu-on-ilmaista-tiina-rosenberg/

Käsitetaiteilija J-P Väisänen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/11/ajattelu-on-ilmaista-jp-vaisanen/

Pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki ja pappi, Risto Pulkkinen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/12/ajattelu-on-ilmaista-jaakko-heinimaki-ja-risto-pulkkinen/

Filosofi Tere Vadén https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/

Rauhan- ja konfliktintutkija, emeritusprofessori Jyrki Käkönen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2024/10/jyrki-kakonen-rauhanvarustelu/

Kansanedustaja, kirjailija Anna Kontula https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2025/03/ajattelu-on-ilmaista-anna-kontula/

Podcast: Play in new window

Runoilija Pirkko Jaakola

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , ,

Loimaalaisen runoilijan laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Pirkko Jaakolaa haastattelee Sanna Rihu ja juontaja on Kalle Talonen. Musiikissa kuullaan otteita Pirkko Jaakolan teksteihin sävelletystä kappaleesta Silmät silmiä vuodelta 1968, sen on säveltänyt Tapio Lipponen. Esittäjinä Laura Kilpiö ja Antti Jaakola.

Ohjelman tuotanto Sammakko, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Sanna Rihu ja Pirkko Jaakola.
Pirkko Jaakola, Antti Jaakola sekä Laura Kilpiö. Kuvat J. K. Ihalainen.

Antti sen keksi: Äidin runoja on kadonnut vuosikymmenten kuluessa maailman tuuliin ja paljon on tallentamatta kansien väliin. Hän lähti keruumatkalle kuin Lönnrot, kroksit jalassa ja olkihattu päässä. Matka kulki monen mutkan kautta Yleisradioon ja yksityiskoteihin. Näyttelijä ja lausuja Aino-Maija Tikkasen kanssa he kiipesivät vintille. Aino-Maija vakuutti: ”Löytyy ne! Löytyy!” Löytyiväthän ne. Hänen erään lausuntailtansa Pirkko-osuudet olivat visusti tallessa vintin hyllyssä. Taikauskoisena loimaalaisena Antti kysyi: ”Äiti, mitäs tää tämmönen tietää, kun sun tekstejä tällai talteen kerään?” ”Häitä,” vastasin iloluontoiseen tapaani.

Pirkko Jaakolan (s.1940, Loimaa) laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Hänen esikoisrunokokoelmansa Älä välitä, Arnold (Tajo, 1965/Sammakko 2025) sai aikanaan innostuneen vastaanoton. Palkitun tekijän omaperäinen, usein rytmikäs kirjoitustyyli on kantanut koko hänen uransa ajan. Se on kiehtova sekoitus surrealismia, anarkismia ja loimaalaista huumorintajua.

Helmasyntejä – Valitut runot 1966–2025, Sammakko 2025.

Älä välitä Arnold, Sammakko 2025.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

RIINA TANSKANEN: Tympeät tytöt

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Riina Tanskasen supersuosittu sarjakuvateos yhteiskunnan kipupisteistä. Haastattelijana on Emma Höglund ja juontajana Kalle Talonen.

Talousneuvotteluita ei käydä kokoushuoneissa. Ne käydään tympeiden tyttöjen sydämissä ja heidän ihollaan. Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Luokkakipuja käsittelee talouden arkikokemusta ja sen historiaa.

Riina Tanskanen, kuva J. k. Ihalainen.

Toisen Tympeät tytöt -teoksen seitsemässä hulvattomassa sarjakuvassa talous näyttää romanttiselta pätkätyökomedialta, rapistuvilta syrjäseuduilta ja järjestelmältä, joka vie hyvinvoinnin ja myy sen takaisin self-caren nimellä.

Kirjan hahmoja houkutellaan talouden verkkoihin rakkaudella, jonka sisällä sikiää kauhu. Kaupallinen feminismi pursuaa kimmeltäviä lupauksia, mutta luokkanousu jättää jälkeensä haamukivut, onnellisen kodin sisällä odottaa hoivavastuu, ja joku tytöistä siivoaa rikkoutuneiden lasikattojen sirpaleet.

Tympeät tytöt potkaisee talouden viralliset kulissit kumoon. Uhmakas kirja näyttää, kuinka talous on aina kietoutunut tyttöjen helmoihin ja rakentunut heidän työlleen. Jos pidät Liv Strömqvistin feministisestä sarjakuvasta, ihastut myös Riina Tanskasen teoksiin.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Turun Kirjamessut 35 vuotta

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , ,

Turussa käynnistettiin Suomen ensimmäiset kirjamessut 1990.

Kirjamessujen konkarit muistelevat värikkäitä messutapahtumia vuosien varrelta. Muistoja, runoa ja musiikkia. Kari J. Kettula, Tapio Koivukari ja Heli Laaksonen, Vilja-Tuulia Huotarinen. Juontaja Kalle Talonen.

Vilja-Tuulia Huotarinen, Heli Laaksonen, Kari J. Kettula ja Tapio Koivukari. Kuva Harri A. Sundell.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

MARKUS LEIKOLA, MIKKO PALONKORPI – Aloita ajankuvasta

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , , ,

Miten kertoja kuvailee maailman tapahtumia? Miten valokuvaaja näyttää ne? Mikko Palonkorven ja Ville Ropposen tietokirja Vuoristolaiset – Kaukasian salaisuuksien jäljillä vie Georgiaan, Azerbaidzhaniin ja Armenian Kaukasusvuorille. Markus Leikolan Kun vedet liikkuvat on ajankohtainen romaani ihmiskunnan suurista pyrkimyksistä ja olemassaolon kauneudesta. Haastatattelija Taija Tuominen, juontaja Kalle Talonen.

Taija Tuominen, Markus Leikola ja Mikko Palonkorpi. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

SAMULI PUTRO: Elämäni miehet

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , ,

Miehet, jotka jättivät jäljen.

Palkitun ja rakastetun Samuli Putron omaelämäkerrallinen teos miehistä, jotka ovat muovanneet häntä. Samuli Putroa haastattelee Mirjam Ilvonen, juontajana Kalle Talonen.

Kun muusikko Samuli Putron elämä suistuu raiteiltaan, hän hakeutuu terapiaan, joka saa hänet muistelemaan oman elämän varrelle sattuneita tärkeitä miehiä. Hekö tekivät Putrosta Putron? Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos kateudesta, hyväksynnästä ja ystävyydestä. Tositarina kertoo isistä, lapsuudenkavereista, työtovereista, kilpakosijoista – kaikista niistä miehistä, jotka ovat muokanneet Putroa. Hän pohtii, miksi hän arvostaa tai pelkää tietynlaisia miehiä ja millainen mies ja ihminen hän itse haluaisi olla. Lauluissaan Putro asettuu taitavasti erilaisten ihmisten nahkoihin. Kirjassa hän avaa ensimmäistä kertaa oman elämänsä käännekohtia. Sanoittajana kiitosta saaneen Putron tarkat havainnot, kaunis kieli ja radikaali avoimuus ovat aseistariisuvia. Kirja on terapeuttinen matka Putron, suomalaisen miehen, mielenmaisemaan.

”En muista, pyysinkö mieheltä koskaan anteeksi sitä, miten käyttäydyin. Teen sen nyt. Anteeksi.”

Samuli Putro (s. 1970) on suomalainen muusikko ja aikamme arvostetuimpia pop- ja rock-sanoittajia. Hänet on palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina. Lisäksi hän on saanut arvostetun Juha Vainio -sanoittajapalkinnon. Elämäni miehet on Putron esikoiskirja.SAMULI PUTRO: ELÄMÄNI MIEHET. Wsoy.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

SARA AL HUSAINI: Kenelle maa kuuluu

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Pysäyttävä, unohtumaton romaani sodasta, ikuisesta pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Sara Al Husainia haastattelee Jenni Heiti.

Zainab on tavallinen koulutyttö Bagdadissa, kun kodin lähistöllä räjähtää, ja yhtäkkiä kaupunki kutistuu yhdeksi kaduksi. Leyla on asunut Malmössä niin pitkään kuin muistaa, mutta hänen sisällään asuu yhä Irakilainen, kansankotiin sopeutumaton muukalainen. Mustafa on menettänyt sodassa maansa ja perheensä. Suomessa hänen pitäisi olla turvassa, mutta täällä hän on vaarassa kadottaa viimeisen mikä hänellä on, oman itsensä.

Mitä kaikkea ihmisen on uhrattava ja jätettävä taakseen saadakseen elää? Kenelle maa kuuluu on ajaton ja armoton kuvaus siitä, mitä sota meille tekee.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

LAURA GUSTAFSSON: Lihakirja

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Vaikuttava ja peloton romaani vallasta, ruumiista ja rajojen rikkomisesta.

Kahdesti Finlandia-ehdokkaana olleen kirjailijan romaani kutsuu lukijan etsimään totuutta.

”Tämä ei ole kilpailu siitä, kuka on paha ja kuka hyvä. Se ei minua kiinnosta. Olen kiinnostunut pelkästään totuudesta.”

Laura Gustafsson. © Otto Virtanen / WSOY

Jänis johdattaa lukijan Danten Helvettiin ja takaisin, matkalle, jossa tutkitaan valheiden juuria, koston historiaa ja rajojen rikkomisen seurauksia. Romaanissa mies ja nainen kertovat tarinoita siitä, mitä heidän välillään tapahtui. Ketä pitäisi uskoa?

Laura Gustafsson ei pelkästään kyseenalaista totuttuja käsityksiä, vaan näyttää, miten valta kietoutuu alistamiseen niin ihmisten suhteissa toisiinsa kuin muihinkin eläimiin. Romaani tarkastelee ruumiin merkitystä ja yhteiskunnan rakenteita täysin uudesta näkökulmasta. Lihakirja ravistelee, haastaa ja koskettaa – eikä sitä voi unohtaa.

Haastattelijana Suvi Auvinen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

SOPHIA JANSSON: Kolme saarta – isä, äiti ja minä

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.

Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämänsä tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä.

Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti?

Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Viktor kärsii masennuksesta ja ”saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lars lähtevät kotoa itsenäistymään.

Kolme saarta – isä, äiti ja minä on huima tarina perheestä, hiljaisuuden hinnasta ja kertomisen vapauttavasta voimasta.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Lastenrunot rakentavat maailmaa

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , , ,

Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen Tavara-avaruus katsoo hykerryttävästi nykypäivän arkea. Eppu Nuotion ja Kristiina Louhin Pikkumummun ja ison rakkauden keskiössä on isovanhemman ja lapsenlapsen rakkaudellinen suhde. Haastattelijana Mia Halonen, juontajana Kalle Talonen.

Eppu Nuotio, Kristiina Louhi: Pikkumummu ja iso rakkaus, WSOY, 2025.

Anna Elina Isoaro, Mira Mallius: Tavara-avaruus, WSOY, 2025.

Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

TUOMAS KYRÖ: MIELENSÄPAHOITTAJA JA SODANKÄYNNIN TAITO

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , ,

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kaivosyhtiö maitani himoitsi.” Mielensäpahoittaja kiertää tonttinsa rajat – mitä siitä seuraa?

Suositun Mielensäpahoittaja-kirjasarjan 12:nnen teoksen äärellä Tuomas Kyrö puhuu muun muassa kirjailijuudestaan sekä tavastaan tehdä näitä teoksia, joissa nykyhetki ja menneessä ajassa viihtyvä ihminen kohtaavat toisensa. Haastattelijana Timo Julkunen, juontaja Kalle Talonen.

Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Taiteilijan puheenvuoro: Piitu Nykopp

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, ,

”Älä mene sinne mihin polku johtaa, kulje siellä missä voit jättää omat jälkesi”.

Olen aina ollut erityisen kiinnostunut taiteen ja käsityön rajapinnoista ja niiden tutkimisesta. Vahva käsityöläisen koulutus yhdistettynä ennakkoluulottomasti muotoilijan ja kuvataiteilijan ammattitaitoon on osaltani mahdollistanut uuden luomisen. Nukkemuotoilijana olin urani alussa kiinnostunut muotokuvista mutta ajan myötä ilmaisuni on kehittynyt vapaammaksi ja monipuolisemmaksi. Käyttämieni materiaalien osalta monivaiheinen ja vaativa posliini on vaihtunut monipuolisempaa ilmaisua ja prosesseja mahdollistaviin materiaaleihin, kuten selluloosapohjaiset massat ja laminointitekniikat. 

Kuva Dolly Aittanen.

Hyödynnän tuotannossani paljon myös neulesuunnittelijan ammattitaitoani, materiaaleina vain on kaikkea muuta paitsi tavallinen lanka. Neuleiden suunnitelu ja toteuttaminen on siirtynyt rakkaaksi ja rentouttavaksi harrastuksesksi ollen näin edelleen merkittävä osa elämääni. Osa neuleistani on päätynyt “Kerroksia” -kirjaksi Tammen julkaisemana 2015.

Kuvataiteen ammattiopettajana olen opettanut nukkemuotoilua lähes kolmekymmentä vuotta ja kehittänyt laajalti alan ammatillista koulutusta. Luontainen haluni jakaa tieto-taitoani muillekin toi opetustyön vahvemmin mukaan 1990- luvun lopussa ja aloin kehittää alaani koulutuksen kautta. Tutkin ja analysoin mitä taitoja nukkemuotoilijan ammatti vaatii ja 2000-luvun alussa kirjoitin nukkemuotoilun artesaanin tutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman. Tutkinnon myötä nukkemuotoilija on virallinen ammatti Suomessa.

Nukkemuotoilu on moniammatillinen ala. Olen toteuttanut sitä urallani monipuolisesti teollisenamuotoilijana, taiteilijana ja pedagogina niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toistaiseksi ainoana suomalaisena olen päässyt muotoilemaan nukkeja kansainvälisesti teolliseen tuotantoon (Sigikid) ja muottituotantoon (Bell, Seeley’s ja Cerami Color). Muotokuva- ja taidenukkeja on useissa museoiden ja yksityisten kokoelmissa ympäri maailmaa. Taiteilijana  minulle on tärkeää luoda inhimillistä lämpöä ja avata ajatuksia. – Piitu Nykopp, 5.11.2025

Kuva Dolly Aittanen.

Podcast: Play in new window

DANIIL KOZLOV, EMMI ITÄRANTA, J. P. LAITINEN: Millainen on uusi alkumme?

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , ,

Daniil Kozlov, runoilijana tunnettu Susinukke Kosola, julkaisee omalla nimellään ensimmäisen esseeteoksensa Ryssä. Teos kysyy: Mistä on pienet marginalisoidut identiteetit tehty? Emmi Itärannan Lumenlaulaja vie Suomen myyttiseen menneisyyteen Louhen matkassa. J. P. Laitisen Hirviö esittelee faktapohjaisia kuvauksia ilmastonmuutoksista osana fiktiivistä tarinaa. Millä tavalla nämä teokset kertovat niin tulevasta kuin menneestä? Ville Blåfield haastattelee.

J. P. Laitinen, Daniil Kozlov ja Emmi Itäranta. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmatuotanto Sammakko ja Teos, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Presidentti Tarja Halonen ja Anni Vuohijoki:  SIVISTYKSEN VUOKSI

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , ,

Kolmekymmentäkaksi eri alojen asiantuntijaa pohtii Sivistyksen vuoksi -kirjassa sivistyksen olemusta, rakentamista, nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelijoina presidentti Tarja Halonen ja painonnostaja, voimanostaja Anni Vuohijoki. Haastattelijana Helmi Jyrkkänen, juontajana Kalle Talonen.

Anni Vuohijoki, Tarja Halonen ja Helmi Jyrkkänen. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

SIVISTYKSEN VUOKSI. Toim. Helmi Jyrkkänen, Janne Kotiaho, Kyösti Ylikulju & Sanna Karkulehto. Into, 2025.

Sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää ja edistää kykyämme vastata kestävyyskriiseihin.

Podcast: Play in new window

Iida Turpeinen: Elolliset

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , , ,

Iida Turpeisen teos Elolliset (S&S, 2023) on nopeasti saavuttanut kansainvälisen suosion. Tämä toivoa herättävä teos kurkottaa menetysten teemojen kautta mahdollista tulevaisuutta kohti. Haastattelijana Laura Friman. Juontaja Kalle Talonen.

Elolliset kertoo Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmista löytyvän stellerinmerilehmän luurangon tarinan 1740-luvulta lajin löytämisestä sen tuhon kautta tähän päivään. Kulttuuritoimitus, Mikko Saari.

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/huikea-kuvaus-sukupuutosta-arviossa-iida-turpeisen-elolliset-2

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Tekoäly, ihmisen kulttuurin tuote. KARI ANGERIA, TAPANI KINNUNEN, VILLE HYTÖNEN

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , , , , ,

Risto Linturin ja Kari Angerian teos Ihmisyyden rajalla pohtii tekoälyä, ihmisen kulttuurin tuotetta. Entä mitä sana tekoäly tuo mieleen runoilija Tapani Kinnuselle ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajalle, kirjailija Ville Hytöselle? Kiehtova keskustelu tekoälystä kolmen ajattelijan kesken. Juontaja Kalle Talonen.

Ville Hytönen, Kari Angeria ja Tapani Kinnunen. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

TOMMY HELLSTEN: KUN USKALSIN OLLA TOTTA

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Arvostettu terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kertoo lapsuuden haavoista avoimemmin kuin koskaan: kirja uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta. Haastattelija Taija Tuominen.

Kuva J. K. Ihalainen

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

MINNA CASTRÉN, PÄIVI LUKKARILA, ROLEFF KRÅKSTRÖM: Kirjabisnes, arvobisnes.

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Mitä tehdään, kun tehdään kirjoja? Kirjat muuttavat ihmisten elämää, lasten ja aikuisten. Kirjoista bisneksenä keskustelemassa kustantaja Minna Castrén, kirjailija ja kustantaja Päivi Lukkarila ja Muumi-yhtiön toimitusjohtaja Roleff Kråkström. Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.

Vilja-Tuulia Huotarinen, Roleff Kråkström, Minna Castrén ja Päivi Lukkarila. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Maxim Fedorov: Itsenäisyydestä itsenäisyyteen

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä. 

Kuva J. K. Ihalainen.

Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta. 

Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Haastattelija Mia Halonen, juontaja Kalle Talonen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Taiteilijan puheenvuoro: Outi Karikivi

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, , ,

Varhaiskasvattajana uransa aloittanut Outi Karikivi siirtyi 25 vuoden työskentelyn jälkeen tekstiili- ja taidealan yrittäjäksi. Tärkeä hetki päätöksenteossa tapahtui tukholmalaisessa näyttelyssä, jonka uusiokäytetystä villasta valmistetut teokset olivat häikäiseviä. Kierrätysmateriaalien käyttö tekstiilivalmistuksessa oli vielä ihan uutta. 

Kuva Reetta Ranta.

Syntyi Willatar. Outi Karikivestä tuli yksi tekstiilikierrätyksen alullepanijoista Suomessa; villan ja huovutuksen lisäksi hän valmisti eri materiaaleista romanttissävyisiä asusteita. Suositut morsiusasut saivat yksilöllisen ilmeen Outi liittäessä niihin välähdyksiä nuorikon historiasta. Karikiven kirjoittama morsiuspukuteemainen Tahdon – Ekologisia hääunelmia -kirja ilmestyi vuonna 2011. 

Useiden ammattitutkintojen taustalla on Outin halu ymmärtää ja oppia uusia asioita. Tuloksena on ollut pitkä ja monivaiheinen opiskelu, joka liki kuusikymppisenä vei hänet yli kahdeksi vuodeksi ruotsinkieliseen Porvoon ammattikouluun kuva-artesaanin ja graafisen suunnittelun linjalle. Vähän myöhemmin valokuvaaminen johti uusiin opintoihin, ja se on nykyään Karikiven pääasiallinen ammatti. Työssään hän etsii uusia tapoja ilmaisulle. 

Valokuvauksella on myös iso rooli Outin kokemassa suuressa henkilökohtaisessa menetyksessä. Valokuvaaminen on opettanut häntä katsomaan itseään ja asioita aivan uusilla tavoilla, ja se on suuresti auttanut surun kanssa elämisessä. Viime aikoina hänellä on vahvistunut halu jakaa myös muille oma valokuvien kertoma selviytymistarinansa. 

Podcast: Play in new window

JENNI HAUKIO, TUULA KARJALAINEN: Rakas Tove Jansson

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,
Kuva J. K. Ihalainen

Tove Jansson sai jopa 1500–2000 kirjettä vuodessa kaikkialta maailmassa. Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson ja maailman lapset kertoo tarinoita lukijakirjeiden takaa ja Tove Janssonin vastauksia kirjeisiin. Tuula Karjalainen keskustelee tohtori Jenni Haukion kanssa. Juontaja Kalle Talonen.

Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset, Tammi 2025.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Jos ja kun – päättäjäkeskustelu kotimaisen kirjallisuuden tulevaisuudesta

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Jos Suomessa alettaisiin nyt rakentaa kirjallisuuden tekijöiden työlle edellytyksiä, mitä pitäisi ottaa huomioon? Mikä nykyisessä lainsäädännössä ontuu? Mitä ei ole tarvetta korjata? Päättäjien vastauksia puntaroi arvovaltainen kirjallisuuden tekijöiden raati. Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Markus Hotakainen ja Kaijamari Sivill. Juontaja Karo Hämäläinen.

Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Karo Hämäläinen, Kaijamari Sivill ja Markus Hotakainen. Kuva J. K. Ihalainen.

Tuotanto Sanasto.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

Taiteilijan puheenvuoro: Kirsti Doukas

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro

Mitä tapahtuu, kun taiteilija saavuttaa urallaan kaiken tavoittelemansa? 

Kuva Janika Sjöman.
Kuva Kirsti Doukas.

Palkittu korusuunnittelija ja kultaseppä Kirsti Doukas  opiskeli työn ohessa taideteollisuusalan perustutkinnon valmistuen lasialan artesaaniksi. Kirstin suunnittelemat ja puhaltamat  Montana pullot olivat esillä Fiskarsin Onoman kesänäyttelyssä 2025. Myös teosten valmistusta varten tarvittavat metallimuotit ovat hänen toteuttamiaan.

Lisätietoa https://www.kirstidoukas.com

Podcast: Play in new window

SEELA SELLA JA ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA uusien ja vanhojen tarinoiden äärellä

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Tarinat tulevat eläviksi tarinankertojien kautta. Näyttelijän ja arkkipiispan työssä tarinat heräävät henkiin uusina kertomuksina, jotka tavoittavat uusia yleisöjä. Kertojan oma elämä kutoutuu osaksi tarinaa. Mitä vuosikymmenet ovat opettaneet uusista aluista – ja kuinka puhaltaa tarinoihin uutta henkeä? Arkkipiispa Tapio Luoman vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. Juontajana Kalle Talonen.

Arkkipiispa Tapio Luoma ja Seela Sella. J. K. Ihalainen

Tuotanto Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Podcast: Play in new window

JALKAPALLO AKTIVISMIN MUOTONA

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

UNKARILAISTA KANSALAISAKTIVISMIA

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,


Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

TIETEIS- JA FANTASIAKIRJALLISUUS JA YHTEISKUNNALLISEN MUUTOKSEN KUVITELMAT

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson. (Osuuskumma)

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

TYÖVÄENLUOKKAISET LAPSET JA NUORET MURROSTEN MAAILMASSA

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Mikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.

Huom. Haastattelussa ääni paikoitellen kiertää.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

SUOMALAISEN KANSALAISAKTIVISMIN PITKÄ LINJA

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

SYRJÄSSÄ KUPLIVAT MUUTOSVOIMAT

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , , , ,


Noora Vallinkosken ja Ossi Nymanin uusimmissa romaaneissa keskiössä ovat nykysuomalaiset, jotka ovat jääneet välitilaan. Nymanin Alkuhuudossa (Teos, 2025) päähenkilöinä toimivat pienellä palkalla näköalatonta elämää eteenpäin kulkevat bussikuski, kaupan myyjä ja maahanmuuttajataustainen suntio. Vallinkosken Miten meistä tuli ihmisiä (Atena, 2025) taas sijoittuu purkukuntoiseen Mörskään, jota asuttavat vanha työläisnainen ja hänen peliriippuvainen kummipoikansa. He saavat tarinan alussa vieraakseen luokkahypyn tehneen sukulaisen. Onko näistä ulkopuolisiksi itsensä kokevista yksilöistä muutoksen tekijöiksi? Vallinkoskea ja Nymania haastattelee työläiskirjallisuudesta väitellyt Jussi Lahtinen.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

POLIITTISEN KIRJOITTAMISEN MAHDOLLISUUDET

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,


Keskustelua poliittisen taiteen mahdollisuudesta. Näyttelijä Cécile Orblin lukee otteita Nicoleta Esinencun työläisnäytelmästä Edistyssinfonia (Poesia, 2025), jossa moldovalainen päähenkilö saapuu kausityöhön suomalaiselle maatilalle. Teoksesta keskustelemassa suomentaja Tuukka Tuomasjukka ja dramaturgi Ilja Lehtinen. Lisäksi esittelyssä italialaisen Nanni Balestrinin vuonna 1971 julkaistu vimmainen Haluamme kaiken (Poesia, 2024; suom. Janne Löppönen), joka kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa. (Poesia)

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

MUUTOKSEN ETUJOUKOISSA: HAASTATTELUSSA AULIKKI OKSANEN

KiinnitettyKirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,


Aulikki Oksanen oli 1960–1970-lukujen yhteiskunnallisten muutosvoimien eturintamassa. Muun muassa kirjailijana, laulajana, runoilijana ja sarjakuvataiteilijana tunnettu moniosaaja on yhä aktiivinen taiteilija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Miten Oksanen näkee maailman muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana? Haastattelijana toimii Oksasen elämänkerran Hyppy syreenien tuleen (2024, WSOY) kirjoittanut Helena Ruuska.

Kuva on otettu Annikin Runofestivaalilla 8.6. 2024, kuvaaja J. K. Ihalainen. Linkki ohjelmaan https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2024/06/taiteilija-aulikki-oksanen-annikin-runofestivaalilla/

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

Podcast: Play in new window

Sari Näre: Haamutunteista rauhaan

KiinnitettyKirjallisuus, , , ,

Sosiologi Sari Näreen teos Sodat esiäitieni silmin pohtii minkälaisia jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme. Kirjan teemoihin sisältyvät ns. haamutunteet ja tappajan trauma. Saatamme kantaa haamutunteina (esi)vanhempiemme kokemuksista kumpuavia tunnejälkiä.

Sari Näre, Sodat Esiäitieni silmin, Docendo. Kirja ilmestyy 25.9.2025.

Valokuvaaja
Petri Mast

Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan? 

Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä? 

Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta. 

Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa.

Kirjassa Sari Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään.

Kannen suunnittelija
Justine Florio

Podcast: Play in new window

RAASEPORISSA SELVITETÄÄN VEDYN RUNKOPUTKEN LINJAUSTA 

KiinnitettyHaastattelut, ,

KYSYNTÄ VIELÄ VAISUA, INFRA SILTI JO RAKENTEILLA

”Vihreän vedyn” toivotaan olevan tulevaisuudessa olennainen osa Suomenkin energiajärjestelmää. Uusiutuvilla lähteillä tuotetulla sähköllä valmistettu vety voisi korvata maakaasusta valmistettua vetyä. Suurten energiamäärien siirtämisessä vety on samalla todettu sähköä kannattavammaksi ratkaisuksi. Haasteena on vihreän vedyn hinta sekä sen valmistuksen edellyttämä valtava määrä sähköä. Myös tuuli- ja aurinkosähkön tuottamisella on omat ympäristövaikutuksensa. 

Haastateltavana Gasgrid Oy:n vetykehitysyksikön päällikkö Heli Virkki. Toimittaja Heikki Jaakkola.

Podcast: Play in new window

Soundsculpting K&K – Laura Katila ja Olli Kari

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, ,

Taiteilijapuheenvuorossa Soundsculpting K&K:n Laura Katila ja Olli Kari kertovat yhteistyöstään, kesän 2025 Onomassa olleesta näyttelytyöstä sekä tulevaisuuden visioistaan, joista yksi liittyy heidän lanseeraamaansa ajatukseen äänisisustajan ammattikunnasta. 

Soundsculpting K&K: Musiikkia ja ääni-installaatioita. Ääniä luonnosta, yllättävistä esineistä ja studio Stonelakelta.

Ääniveistelijät Olli ja Laura.

Onomassa kesällä 2025 esitetty näyttelyteos Ihmisen Miljöö: https://soundsculptingkk.bandcamp.com/album/ihmisen-milj

Ihmisen Miljöö feat. Asa Masa: https://soundsculptingkk.bandcamp.com/track/ihmisen-milj-feat-asamasa

Instagram: https://www.instagram.com/sound_sculpting?igsh=emxsa3U1N3N1MmNy

Podcast: Play in new window

Onnistumisia osmankäämistä

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , ,
Kuva Anne Kinnunen


Osmankäämi on uusi potentiaalinen viljelykasvi, joka soveltuu hyvin turvepeltojen ja tyhjennettyjen turpeennostoalueiden ennallistamiseen. 

Kuva Anne kinnunen
Kuva Aalto University Anne Berg

Elävien muotoilijoiden seuran Quiet North -näyttelyn yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pohdittiin osmankäämin monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Tässä radiotaltioinnissa Kristiina Lång Luonnonvarakeskukselta kertoo kosteikkoviljelystä, sen hyödyistä ja osmankäämin monista käyttömahdollisuuksista. Tea Auramo Fluff Stuffilta kertoo tarkemmin osmankäämipohjaisen tekstiilitäytteen tuotekehityksestä ja vastaanotosta. Tilaisuuden avaa Tuulia Penttilä.

Quiet North näyttely kokosi 1.7.–3.8.2025 yhteen kymmenen näkökulmaa ja teoskokonaisuutta kymmeneltä muotoilijalta, arkkitehdiltä/ työryhmältä. Esillä olleiden töiden lähtökohtana oli pohjoinen ulottuvuus ja aikamme kriittiset kysymykset. Näyttely toi esiin vaihtoehtoisia näkökulmia ja kertoi inhimillisistä arvoista, joiden merkityksen kulutuskeskeinen kulttuurimme on laiminlyönyt. Katse kohdistui niin arkkitehtuuri- ja muotoilukentälle, kuin laajemmin yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kysymyksiin. Kriittisen ja spekulatiivisen muotoilun menetelmiä hyödyntäen, näyttely käsitteli vaikeitakin aiheita humaanilla otteella. Se kutsui pohtimaan elämäntapaamme kytkeytyviä aiheita ja niiden vaikutuksia, samalla viitaten muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Elävien muotoilijoiden seura: Mari Isopahkala, Camilla Moberg, Tuulia Penttilä & Karin Widnäs. 

Kuva Quiet North – Elävien Muotoilijoiden Seura

Podcast: Play in new window

Utopia–näyttelyn kuraattorikierros

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , ,

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman 31. kesänäyttelyn teemana vuonna 2025 on UTOPIA. Äänitallenteessa näyttelyn kuraattori, jyväskyläläinen kuvataiteilija Anna Ruth (s. 1975, Kanada) esittelee näyttelyn teokset ja taiteilijat.

Näyttely on rakennettu kahteen eriteemaiseen tilaan – ensimmäisessä teemana on rakentaminen, käsin tekeminen ja suunnitteleminen. Toisessa tilassa leijaillaan korkeammalle konsepteihin, tunnelmiin ja toiveisiin. Näyttelyarkkitehtuuri herättelee omalta osaltaan katsojan mielikuvitusta ja houkuttelee pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.

Anna Ruth. Kuva Antti-Jussi Kaikuru.

Kuraattori Anna Ruth, helmikuu 2025:

”Minulle utopia merkitsee saavuttamatonta unelmaa uudesta yhteiskuntajärjestyksestä. Järjestelmää, jolla on tietyt reunaehdot, ja jonka päämäärä häilyy etäisenä hehkuna kaukana horisontissa.

Kun ajattelemme utopiaa, keskitymme yleensä tähän päämäärään, mutta harvoin sen saavuttamiseen vaadittaviin kustannuksiin. Saatamme puhua utopistisen yhteiskunnan luomisesta, tai rakentamisesta, mutta emme puhu siihen vaadittavasta työstä, saatikka siitä, mistä sen toteuttamiseksi on luovuttava. Toimintamme painopiste on positiivisessa tulevaisuudessa ja vauhdikkaissa ideoissa. Mutta kuten kaikissa suurissa visiossa, myös utopistisissa, on aina sokeat pisteensä. 

Utopian vastakohtaa kutsutaan dystopiaksi, eli kärsimyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta kumuloituvaa painajaista; paratiisiksi tarkoitetun järjestelmän täydellistä epäonnistumista tai rappeutumaa. Tässä näyttelyssä toivon saavani nämä toistensa vastakohdat – utopian ja dystopian – lähemmäksi toisiaan. En korostaakseni vastakkainasettelua, vaan nostaakseni esille helvetin erottamattomana ja välttämättömänä osana paratiisin luomista. Olen kiinnostunut sisäpuolen ja ulkopuolen välisestä jännitteestä kehyksenä, joka mahdollistaa utopian muotoutumisen. Aivan kuten kuolema on osa elämää, dystopia on osa utopiaa.

Kirsti Doukas: Montana pullo | Montana flaska | Montana Bottle. Kuva Antti-Jussi Kaikuru.

Fiskarsin Ruukki voidaan nähdä eräänlaisena toimivana utopiana – intiiminä yhteisönä, joka pyrkii kohden omaa versiotaan paratiisista. Tähän utopiaan monet ovat rakentaneet omia hallittuja maailmojaan. Heidän elämäntyylinsä ja taideteoksensa ovat siksi näiden ideaalien luonnollinen jatke. Osuuskunta Onoman näyttely esitteleekin Fiskarsin utopiasta kumpuavia teoksia.

Olen aina ollut kiinnostunut periferioista ja siitä, mitä rajataan ulkopuolelle. Ulkopuolelle jätetty auttaa määrittelemään myös sisäpuolelle jääviä. Niinpä tässä näyttelyssä on Onoman jäsenten lisäksi myös useita kansainvälisiä sekä muualta Suomesta tulevia ​​taiteilijoita, jotka tuovat viestejä utopian ulkopuolelta. 

Jarno Kantanen: Nexus Unitas. Kuva Antti-Jussi Kaikuru

Näyttelyyn valitsemani taideteokset on pääosin veistoksellisia ja keskittyvät erilaisten teknisten, fyysisten ja materiaalisten tutkimusprosessien varaan. Näyttely sisältää yhdistelmänä monumentaalisia kiinteitä rakenteita ja näiden vastavoimana painottomia, monimutkaisia ​​esineitä. Ikään kuin konkreettisten visioiden luomat varjot olisivat muistutus unelmien hauraasta luonteesta.”  Lähde: Osuuskunta Onoma.

Eero Haikala: Aina valmiina | Alltid redo | Always ready. Kuva Antti-Jussi Kaikuru.

Utopia-näyttelyn taiteilijat ovat:

Päivi Alajuntti / Upi Anttila / Laura Dahlberg / Wally Dion / Kirsti Doukas / Eero Haikala / Laura Hallantie / Heidi Hankaniemi / Claire Hurley / Pekka Ijäs / Mari Isopahkala / Jarno Kantanen / Olli Kari & Laura Katila / Outi Karikivi / Saara Mahbouba / Laura Mattila & Mikko Merz / Rudi Merz / Jenni Mikkonen / Timo Mikkonen & Kari Virtanen / Ron Nordström / Piitu Nykopp / Stefan Nyström / Jaakko Pakkala / Deepa Panchamia & Viivi Varesvuo / Piia Maria Pekkanen / Elham Rahmati / Reetta Ranta / Pavel Rotts / Sasha Rotts / Sami Ryhänen & Sam Lake / Rutsuko Sakata & Kari Virtanen / Taru Samola / Meri Helmi Särkkä / Anna Ulff / Tiina Vaskivaara / Man Yau / Zine Kone/Zine Machine

Utopia-näyttely: 15.6.-31.8.2025, Fiskarsin Kuparipajan näyttelytila ja sen ympäristö. Avoinna ma-su klo 11-18. Pääsyliput 12€ / 8€ / Museokortti / Smartum / ePassi


Podcast: Play in new window

KWUM 2025: BIODIVERSITY – Ville Heimala 

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, ,

BIODIVERSITY – Ville Heimala 

Kuva Jarmo Heimala

”Luonto miljoonine eliölajeineen on käsittämättömän monimutkainen kokonaisuus. Yhdessä ne kaikki muodostavat verkoston, jossa jokaisella elävällä olennolla on paikkansa, ja jokainen muutos vaikuttaa koko verkostoon.”

Biologi-kuvanveistäjä Ville Heimalan Biodiversity-näyttely tuo esille pienen pintaraapaisun tästä valtavasta monimuotoisuudesta – biologi Heimalan näkökulmasta, kuvanveistäjä Heimalan tulkitsemana. Hän kertoo luonnossa piileviä tarinoita taiteen keinoin, sekoittaen joukkoon hyppysellisen luonnon mystiikkaa.

Heimala on huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Hän haluaa tuoda luonnon kauneuden ja merkityksellisyyden esiin korostetusti – dekoratiivisten ja visualisesti monitasoisten teostensa kautta. Näyttelyn teoksissa lukuisten eliöiden monimutkaiset verkostot tulevat esiin konkreettisina pintoina puiden lehvästöjen, sammalikon, meren planktonin ja koralliriuttojen muodossa.

Ville Heimalalla on biologin tutkinto (FM) Helsingin yliopistosta sekä keramiikka- ja lasitaiteen / muotoilun tutkinto (TaK) Aalto-yliopistosta. Hän on tehnyt liki 20 vuotta näyttelysuunnittelua, mm. Luomukselle ja HUSille, sekä kuratoinut taidenäyttelyitä. Päätoimisena kuvanveistäjänä Heimala on toiminut vuodesta 2016 lähtien, ja hän työskentelee ateljeessaan Kirkkonummella.

www.villeheimala.com

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17.

Podcast: Play in new window

SEILIN NAISET – Heli Säde / KWUM VEISTOSPUISTO

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, ,

VASTARANNAN KIISKI, PAPERIPRINSESSA, HARAKAN PESÄ, PULUSENI, KYLÄLUUTA, KANA-AIVO, ILOLINTU, HARMAA HIIRI.

Kuva Arto Vuohelainen

Seili on saari Nauvossa, Turun saaristossa. Seilin saarella on pitkä historia eristettynä sairaalasaarena. Jo vuonna 1619 Kuninkaan päätöksellä Seiliin aloitettiin rakentaa paikkaa spitaalisairaille ja köyhille vaivaisille, joihin lukeutuivat mm. sokeat, kuurot ja liikuntakyvyttömät. Kun spitaali alkoi 1700-luvulla kadota Suomesta, Seiliin alettiin sijoittaa yhä enemmän mielisairaita. Seiliin syntyi Suomen ensimmäinen mielisairaala. Sairaala lakkautettiin vuonna 1962.

Vuosina 1889–1945 potilaat olivat vain naisia. Seilin saareen tuotiin parantumattomat mielisairaat ja kriminalitaustaiset ”toivottomat tapaukset” yleensä loppuiäkseen. Sisääntuloperusteena ja usein myös diagnoosina oli sosiaalinen poikkeavuus ja säädyttömyys. Tyypillinen potilas oli nuori, naimaton ja edusti alempaa sosiaaliluokkaa. Vapaudessa heidän sanottiin olevan sekä haitaksi että vaaraksi muulle yhteiskunnalle, lähimmilleen ja jälkikasvulleen. Seilissä sielun ja ruumiin kurinalaisuutta pyrittiin kontrolloimaan. Lääkkeinä olivat kylvyt, paloviina ja Jumala. Seilin naiset elivät vuosia saarella pienessä yhteisössä, johon kuului potilaita ja muutama hoitaja.

Heli Säden veistoskokonaisuus kuvaa Seilin naisia sekä yksilöinä että joukkona, jota yhdistävät elämän ja mielen kolhut sekä Seilin pieni maailma. Hahmojen nimet Vastarannan kiiski, Paperiprinsessa, Harakan pesä, Puluseni, Kyläluuta, Kana-aivo, Ilolintu sekä Harmaa hiiri ovat leimaavia nimityksiä heidän entisestä elämästään ennen Seiliä. Nimitykset sitten saaressa menettävät lopullisesti painoarvonsa. 

Veistosten naiset ovat eri-ikäisiä, kauniita, tasaisia ja tarkoituksella hyvin tavallisia, jotta kuka tahansa voisi kuvitella olevansa yksi heistä. 

Onko mikään muuttunut Seilin ajoista? Kuinka osaamme hyväksyä erilaisuutta tai nähdä toisen ihmisen hätää? 

Säden veistokset on tehty katseltavaksi kaikille, jotta huomaisimme heidät, jotka jostain syystä kokevat yhteiskunnallista ulkopuolisuutta.

www.helisade.fi

Heli Säde on koulutukseltaan taiteen maisteri sekä prosessi- ja materiaalitekniikan insinööri. Suurimman osan urastaan hän on työskennellyt suomalaisissa kansainvälisissä yrityksissä muotoilijana. ”Kolme ammatillista ja henkilökohtaista elementtiäni muotoilija, insinööri ja taiteilija sulautuvat sujuvasti yhteen täydentäen, tasapainottaen työtäni ja arkeani. Ne ajavat minua eteenpäin ja saavat tarttumaan uusiin haasteisiin, välillä ihan päättömiin projekteihin.”

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17. 

Podcast: Play in new window

Karin Widnäs: KWUMin kesä 2025

KiinnitettyTaiteilijan puheenvuoro, , , ,

Keraamikko Karin Widnäs esittelee  KWUM-museonsa seitsemännen kesänäyttelyn:

Heli Säde – SEILIN NAISET Vastarannan kiiski, Paperiprinsessa, Harakan pesä, Puluseni, Kyläluuta, Kana-aivo, Ilolintu, Harmaa hiiri

Kuva Arto Vuohelainen

KWUMin vasta-avatussa Veistospuistossa keraamikko-insinööri Heli Säde tutkii Suomen ensimmäisen mielisairaalan, Seilin saaren potilaita vuosilta 1889–1945. Saarelle tuotiin parantumattomat mielisairaat ja kriminalitaustaiset ”toivottomat tapaukset” yleensä loppuiäkseen. Sisääntuloperusteena ja usein myös diagnoosina oli sosiaalinen poikkeavuus ja säädyttömyys. Seilin naisista kertovalla näyttelyllä Säde haluaa muistaa näitä naisia sekä herättää katsojat miettimään, kuinka tänä päivänä osaamme hyväksyä erilaisuutta tai nähdä toisten ihmisten hätää. www.helisade.fi

Markku Salo – SUSIA JA LAMPAITA Uteliaisuuden ja pelon välinen ristiriita

Kuva Jefunne

Markku Salon 41. yksityisnäyttely pureutuu olemisen ihmettelyyn. Hän nostaa esiin ihmisen ja eläimen erityislaatuisen suhteen. Luulemme ymmärtävämme eläinten aikomuksia, olemme uteliaita, mutta samalla varuillamme, jopa peloissamme. Näyttelyn suurikokoisin teos tuijottaa ulkona KWUM-museon pihalla: ruskeankirjava, yli neljämetrinen Susi. Pitääkö sutta pelätä, kunnioittaa, tappaa vai antaa olla?

KWUMin alakerrassa Salon lasista ja metallista valmistetut uniikit koira-aiheiset veistokset tuovat esiin lasin monipuolisia ilmaisumahdollisuuksia. Ne ovat myös esimerkki Salon kehittelemistä taidetekniikoista. www.markkusalo.com

Ville Heimala – BIODIVERSITY

Kuva Jarmo Heimala

Biologi-kuvanveistäjä Ville Heimalan Biodiversity-näyttely tuo esille pienen pintaraapaisun tästä valtavasta monimuotoisuudesta – biologi Heimalan näkökulmasta, kuvanveistäjä Heimalan tulkitsemana. Hän kertoo luonnossa piileviä tarinoita taiteen keinoin, sekoittaen joukkoon hyppysellisen luonnon mystiikkaa.

Heimala on huolissaan luonnon monimuotoisuuden häviämisestä. Hän haluaa tuoda luonnon kauneuden ja merkityksellisyyden esiin korostetusti – dekoratiivisten ja visualisesti monitasoisten teostensa kautta. Näyttelyn teoksissa lukuisten eliöiden monimutkaiset verkostot tulevat esiin konkreettisina pintoina puiden lehvästöjen, sammalikon, meren planktonin ja koralliriuttojen muodossa. www.villeheimala.com

KWUM STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY · KWUM.FI BAKLURANTIE 12 · 10470 FISKARS · +358 (0)50 511 2232

Avoinna 18.5.–31.8. päivittäin 4.9.–28.9. to–su 12–17. 

Podcast: Play in new window

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

KiinnitettyHaastattelut, ,

EDELLYTYKSENÄ VALTAVA MÄÄRÄ UUTTA TUULIVOIMAA JA SÄHKÖVERKKOA

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

Norjalaisen Blastrin Inkooseen kaavailema terästehdas edellyttäisi kolossaalisen paljon uutta tuulivoimaa sekä sähköverkkoa. Hanketta ei toteutettu Norjassa, koska täällä maisemaan ei haluttu uusia voimaloita ja sähkölinjoja. Suomessa kynnys arvioitiin matalammaksi. 

       Suomen viranomaisia suurempi haaste Blastrille on rahan löytäminen hankkeeseen. Tehdas tuottaa kilpailijoitaan kalliimpaa vetyterästä, jonka ainoa myyntiargumentti on tämän vähintäänkin kyseenalainen ”vihreys”. Heikki Jaakkolan haastateltavana Blastrin Suomen maajohtaja  Antti Kaikkonen.

Podcast: Play in new window

Lullulan lintuilta

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, ,

Fiskarsin Gastro Cafè Lavanderiassa maaliskuussa 2025 pidetyssä  lintuillassa  Lullulan alue- ja havaintovastaava Risto ”Ripa” Willamo  kertoi lintuharrastuksesta, Lullulan toiminnasta ja huuhkajaprojektista; huuhkaja on Suomen Birdlifen vuoden lintu. 

Vaikka lintuharrastus ei tarvitse teknisiä apuvälineitä, on asioita, jotka tuovat lisämaustetta harrastukseen; niistä yksi on hyvä lintukirja. Ohjelmassa annetaan neuvoja niin hyvän kirjan valintaan kuin muihin harrastusta helpottaviin keinoihin.

Illan ohjelmasta koostetussa taltioinnissa kuullaan Lullulan nimen alkuperästä ja siitä, miten sen toimintaan pääsee osallistumaan. Tarjolla on myös ehdotuksia hyviksi havaintopaikoiksi. Entä miksi lintuharrastus vetoaa? Paikalla Lullulan illassa oli noin 35 henkilöä.

Copyright © Flickr/Vearl Brown

Tringa ry on Uudenmaan lintuharrastajien oma yhdistys. Se edistää omalla toimialueellaan lintuharrastusta, tutkimusta ja linnustonsuojelua. Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto. Sen toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (Entinen Pohjan ja Karjaan alue).

Podcast: Play in new window

Psykedeeliterapia ja suuret lupaukset

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , ,

Syvälle mielen syövereihin sukeltava Mielen Ytimessä on Fiskarsin Gastro Cafe Lavanderiassa järjestettävä uusi keskustelusarja.  Keskusteluja luotsaa Viljami Lehtonen, joka on omistanut yli puolet elämästään sen tutkimiseen mitä on olla ihminen. Lehtonen tunnetaan parhaiten ”Miehen mieli”- podcastin juontajana ja perhekonstellaatio-ohjaajana. Hän on tehnyt uransa kehoterapian ja joogan parissa ja pitää vastaanottoa edelleen Porissa.
Viljamia inspiroi Carl Jungin syvyyspsykologia, Bert Hellingerin ylisukupolvisuus ja systeeminen ajattelu, kuin myös länsimainen mystiikka ja hengellisyys, josta hän ammentaa syvää merkitystä elämäänsä. www.viljamilehtonen.fi

Henry Soinnunmaa ja Viljami Lehtonen


Mielen Ytimessä -sarjan ensimmäisenä vieraana nähtiin Henry Soinnunmaa teemalla Psykedeeliterapia ja suuret lupaukset. Soinnunmaa on Psykedeelisen sivistyksen liitto ry:n aktiivi ja hänet tunnetaan myös Ihmisiä siis eläimiä -podcastista.


Psykedeeliterapia on isossa nosteessa ympäri maailman, ja siihen liittyvät lupaukset ihmismielen eheyttämisestä ovat välillä päätähuimaavia. Millaisia koiria tässä on haudattuna? Missä määrin hype ampuu yli?

Podcast: Play in new window

Kelmu ry: BIISI–25

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , , , , , , , , , ,

Kelmu ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti toukokuun alussa jo kolmannen kerran hyvän mielen kilpailun, Biisi–25. Kisan koordinoi, päätuomaroi ja juonsi Kelmun hallituksen jäsen, laulaja-lauluntekijä Mikaela Mansikkala. Muina tuomareina toimivat säveltäjä/muusikko Ilari Edelmann, muusikko Kiureli Sammallahti sekä MTKL:n kulttuurisihteeri/ taiteilija Nina Tuittu. 

Saapuneista biiseistä valittiin kuusi loppufinaaliin, joista tuomaristo nimesi kolme parasta. Finalistit olivat August Oscar, VXLE, Susan Laine, Tiia Lehtonen, Rami Heinonen, Jarmo Nyman. Voiton vei tällä kertaa, nyt jo kolmatta kertaa mukana ollut August Oscar.

Kaikille finaaliin valituille jaettiin diplomit ja voittaja kuittasi itselleen lisäksi lahjakortin Deltasound Virkkalan musiikkiliikkeeseen.

Kuvassa kisan voittaneet August Oscar, Veikka Härkönen ja Oscar Snellman sekä toiseksi tullut  VXLE: 
eli Vili Vikstedt, Mikaela Mansikkala ja finaaliin päässyt Tinttu eli Tiia Lehtonen, taka-alalla Sepi Sundman. Kolmanneksi kisassa sijoittunut Susan Laine ei valitettavasti päässyt paikalle. Kuva Maija Leminen.

Podcast: Play in new window

Ajattelu on ilmaista: Anna Kontula

KiinnitettyAjattelu on ilmaista, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Ajattelu on ilmaista! Det kostar int’ att tänka! -tapahtuma keräsi pe 21.3. salin täydeltä yleisöä Veitsitehtaalle kuulemaan kansanedustaja, kirjailija, yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kontulan alustusta ”Miten siirtymä fossiiliperäisten polttoaineiden jälkeiseen aikaan voi muuttaa maailmankuvaamme?” 

Tätä teemaa hän lähestyi kristinuskon kautta: Onko olemassa kristillistä Jumalaa fossiilikapitalismin jälkeen, vai viekö muotoutumassa oleva uusi maailmankuva kristinuskon mennessään? 

Ilta käynnistyi tilannepäivityksellä, joka kiteytyy toteamukseen; ekokatastrofi on totta. Me olemme  astuneet murrokseen, jossa siirrytään aikakaudesta toiseen. ”Me ei vielä tiedetä tietenkään, mitä sieltä tulee. Ei kukaan tiedä. Se on tavallaan hienoakin, koska me voimme vaikuttaa siihen, mitä se uusi sitten aikanaan on.”

Alustuksen jälkeen seuraavassa yleisökeskustelussa kuullaan muun muassa, miten eduskunnassa käsitellään ekokatastrofia?

Anna Kontula ja Roosa, kuva J. K. Ihalainen.

Podcast: Play in new window

Utopia– keskustelutilaisuus

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , ,

Gastro Cafe Lavanderiassa 13.3.2025 järjestetyssä tilaisuudessa keskustelijoina olivat filosofi, runoilija, tietokirjailija, sekä Taideyliopiston kirjoittamisen professori Antti Salminen ja tulevaisuusajatteluun tulisesti rakastunut ja vahingossa yrittäjäksi päätynyt akateeminen sekatyöläinen Hilma Ruokolainen. Juontajana toimi Onoman kesänäyttelyn kuraattori Anna Ruth.

Antti Salminen, Hilma Ruokolainen ja Anna Ruth. Kuva J. K. Ihalainen


’Onko se mitä haluat juuri sitä mitä tarvitset? Voiko utopian erottaa haaveesta tai toiveesta? Mitä on tulevaisuusvalta, ja kenen tulevaisuusvalta pääsee esille?’ 

Järjestäjä Onoma/Ohjelmataltiointi Radiofiskars

Podcast: Play in new window

Ilmastoliikkeen haasteet meillä ja muualla – mitä voimme oppia 1900-luvun vapaustaistelijoilta?

KiinnitettyTapahtumataltioinnit, , , , ,

Keskustelijoina kirjailija Risto Isomäki ja filosofi Tere Vadén, keskustelun alustajana kustantaja J. K. Ihalainen.

Kansalaisaktivismi ennen ja nyt.  Missä kulkevat vallattomuuden ja väkivallan rajat? 

Ilmastonmuutoksen hyvät kuulumiset – niitäkin on  – mitään ei ole menetetty, paljon on tehtävissä!

Rosebud Sivullinen-kirjakaupassa käyty keskustelu pohjautuu teokseen:

Andreas Malm: Miten öljyputki räjäytetään, Palladium Kirjat, 2024.

Podcast: Play in new window

Kuulijatoive: Hannu Karpon haastattelu vuodelta 2018

KiinnitettyHaastattelut,
Toimittajat Hannu Karpo ja Helena Laatio. Kuva Suvi Heino

Toimittajalegenda Hannu Karpo oli viimeinen toivo monelle oikeuksiensa puolesta taistelevalle ihmiselle. Hänen toiminnallaan oli myös yhteiskunnallista vaikutusta, ja monet lakimuutokset saivat alkunsa hänen Karpolla on asiaa -ohjelmistaan. Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Karpo astui monille varpaille ja teki televisio-ohjelmissaan sellaista, mikä nykyisin olisi mahdotonta.

Radiofiskarsilla oli harvinaislaatuinen tilaisuus haastatella tätä aikansa ehdotonta tähtitoimittajaa marraskuussa 2018. Toimittaja Helena Laatio

Podcast: Play in new window

Rimma Erkko

Pirkkalaiskirjailijat

Rimma Erkko on groteskista kauhusta, pimeästä historiasta, sateenkaarevasta kansanperinteestä ja rosoisista vähemmistökuvauksista viehtynyt kirjailija, joka on kirjoittanut niin lapsille kuin aikuisillekin. Erkolta on julkaistu tähän mennessä kaksi romaania sekä runoa, proosaa ja tietokirjallisuutta lapsille ja aikuislle. 

Mastodon: @rimmajoonatan

https://rimmaerkko.blogspot.com/

Radiofiskarsissa:

2025 Kansallisromantiikka 2020-luvulla

Podcast: Play in new window