Parkvilla

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

Beatan Lilaa ja punasta, mustaa ja vihreetä

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Vuorossa ovat Lulu Halme ja tytär Beata Lehto, jotka omissa jaksoissaan kertovat kodin merkityksestä elämälleen.

Vuonna 1923 rakennetussa talossa on runsaasti tilaa ja soppeja, joihin sen asukkaat voivat hakeutua omiin oloihin, mutta miten Lulun ja Beatan kodissa huolehditaan yhteisistä hetkistä? Mikä on Beatan lempipaikka kotona? Kuule myös Lulun tapa hankkia huonekasveja. Toimittajat Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Sarjan aikaisemmat jaksot

Taina Pailos https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/sarastus-suutarinmaen-huipulla/

Jorma Haapasaari https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2021/01/taitajien-jaljiilla-taborinmaella/

Tulossa olevat jaksot: Ivan Kulvik ja Ulrika Ekström.

KEINOINA JÄTEKIVEN PEITTÄMINEN JA KOSTEIKOT – ORIJÄRVEN KAIVOSALUEEN METALLIPITOISET VALUMAT AISOIHIN

Suomessa on tunnistettu 19 vanhaa kaivospaikkaa, joista ympäristöön voi karata haitallisia aineita. Yksi kohteista on Orijärven kaivos, jonka alajuoksun viimeinen porras on Fiskarsinjoki.
Geologian tutkimuskeskuksen tutkija Anna Tornivaara kertoo keinoista, joilla ympäristöön karkaavia metallipäästöjä voitaisiin vähentää. Metallipitoista kiviaineista on useiden hehtaarien alueella sekä hiekkana että karkeampana aineksena, joka altistuu happipitoiselle sadevedelle. Mahdollisia ratkaisuja voisivat olla alueen peittäminen moreenilla, jonka päälle kertyy kasvillisuutta. Apua olisi myös kosteikoista, joihin valumavesien kuljettamat metallit pysähtyisivät.
Moreenipatjan uskotaan tarjoavan pitkäaikaisen ratkaisun ongelmaan. Kivi pysyy periaatteessa paikoillaan seuraavaan jääkauteen asti, jos alue suojataan maankäyttörajoituksilla.
GTK:n mukaan Orijärven pintavedessä kadmiumin, kuparin ja sinkin määrä on selvästi suurempi kuin tavallisessa järvivedessä. Pohjaveden haitta-ainepitoisuudet sitävastoin eivät ylittäneet talousveden laatua. GTK:n arvion mukaan kaivosalueen nykyisistä haitta-aineista ei aiheudu merkittävää terveysriskiä. Toimittaja Heikki Jaakkola

Jos juttu herättää kysymyksiä, näitä voi lähettää osoitteeseen info@radiofiskars.fi

LASSE KEKSI HIRSITALON UUDELLEEN

Innovaattori Lasse Ojanen keksintönsä äärellä.

Puurakentamisessa kunnostautunut innovaattori Lasse Ojanen on keksinyt hirsitalon uudelleen. Ojasen versiossa ”hirsi” kootaan yhteen ruuvattavista lankuista, joita on tarjolla kohtuuhintaan kaikissa puutavaraliikkeissä. Ruuvihirsistä voi rakentaa talon, jonka runko on pelkästään puuta ja ruuvien terästä, ilman mitään liimoja tai muita materiaaleja.
Myös nurkkaratkaisu on omintakeinen. Lankkujen päät katkotaan niin, että seinät liittyvät nurkassa toisiinsa samaan tapaan kuin palapelin palat.
Ideasta on kehittynyt jo tehtaassa valmistettava tuote. Ruuvihirrestä on koottu tähän mennessä saunoja, siirrettäviä tilamoduuleita ja mökkejä, mutta tämä on keksijän mukaan vasta alkua. Laatikkoleikit voivat jatkua ok-taloihin, rivitaloihin ja jopa pieniin kerrostaloihin.
Ojanen itse sanoo uskovansa keksintöönsä kuin pässi sarviinsa, rajoja asettaa hänen mielestään tuskin edes taivas. Valmistus ei tuhlaa puuta ja onnistuu yksinkertaisilla välineillä minkä takia hinta voi haastaa perinteisen hirsitalon. Yksiaineisessa puutalossa myös sisäilman luulisi olevan kunnossa.

ORIJÄRVI:METALLEJA VALUU EDELLEEN VESISTÖÖN

METALLEJA VALUU EDELLEEN VESISTÖÖN
ORIJÄRVEN VANHA KUPARIKAIVOS ISO YMPÄRISTÖONGELMA

Kaivokset voivat aiheuttaa isoja ympäristöongelmia kauan toiminnan loppumisen jälkeenkin. Yksi Suomen haitallisimmista kohteista on Orijärven kuparikaivos, jonka valuma-alue yltää Fiskarsjokeen asti.
Orijärven tapauksessa ongelmia eivät aiheuta kaivosprosessissa käytetyt myrkyt vaan kiviaineksesta irtoavat metallit. Vaikka metallit ovat luonnon omia alkuaineita, nämä voivat isoina pitoisuuksina myrkyttää tehokkaasti ympäristöä.
Orijärven kaivosalueelle on läjitetty valtava määrä rikottua kiveä, mistä vesi kuljettaa metalleja alapuolisiin vesistöihin. Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila kertoo kaivosalueen tilanteesta ja valuman ”sormenjäljistä” ympäristössä. Toimittaja Heikki Jaakkola

Taitajien jäljillä Taborinmäellä

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Toimittaneet Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen.

Jorma Haapasaaren kotikalliolle kuuluvat kylän äänet ja elämä.

Sarastus Suutarinmäen huipulla

Koti -haastattelusarja on tuokiokuvia erilaisista Fiskarsin asukkaista ja heidän suhteestaan kotiinsa ja kotipaikkaansa. Sarja on osa Teatterivalimon Tarinavalimo-projektia. Toimittaneet Maija Mustonen ja Annamari Karjalainen. Sarja alkaa Taina Pailoksen ja Jorma Haapasaaren haastatteluilla (joulukuu 2020).

Taina Pailos asuu itse remontoimassaan talossa kymmenien porrasaskelmien takana.

Sonja: Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö

Sinikka Nopola, Tiina Nopola, Salla Savolainen: Heinähattu, Vilttitossu ja Littoisten riiviö, Tammi, 2014

”Kirjassa on hiljainen tunnelma, koska kolme henkilöä lopettaa puhumisen. Kohokohta on, kun…”

Hildan kirjassa Hessulla on ikävä

Webb, Holly; Williams, Sophy; Syvänperä, Tuula: Hessulla on ikävä, Karisto, 2017.

”Valitsin tämän kirjan koska se on kiinnostava ja koskettava. 

Kirjan nimi ”Hessulla on ikävä” kuvaa kirjaa hyvin paljon. Kirjan alkuperäinen nimi ”Harry the homeless puppy” vielä enemmän. Kirjan nimi kuvaa kirjaa sillä lailla, että kirjassa puhutaan kodittomasta koirasta – koiranpennusta. 

Kirjan sanoma on mielestäni se, että ihmisen ja eläimen välille voi tulla ikuinen ja hyvä ystävyys.

Tämä kirja herätti minuun tällaisen kysymyksen: Onko Hessulla on ikävä – kirja tositapahtumiin perustuva?”

Venny ja Onnentyttö Dunne

Rose Lagercrantz – Eva Eriksson: Onnentyttö Dunne – Sydämeni hyppii ilosta, Kustannus-Mäkelä Oy, 2016.

”Valitsin tämän kirjan sen takia, koska olen lukenut tämän kirjasarjan kaikki kirjat. 

Tytön nimi on Dunne ja hän haluaisi olla aina onnellinen, koska hän ei laske huonoja kohtia ja tapahtumia. Mutta silti hänelläkin on surkeita tapahtumia. Kirjan tunnelma on välillä iloinen ja välillä surullinen. 

Kirja on kirjoitettu selkeällä kielellä ja siinä ei ole vaikeita sanoja. Olen lukenut kirjan sen saatuani 3 kertaa. Suosittelen kirjaa suosittelen kirjaa sellaisille, jotka eivät välitä kuvakirjoista, mutta eivät myöskään hirveän pitkistä kirjoista.”

Oliver: Neropatin päiväkirja Viimeinen oljenkorsi

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja – Viimeinen oljenkorsi, WSOY, 2011.

”Valitsin juuri tämä kirja siksi, että olen lukenut sarjaa jo ennekin, sarja on tosi kiva. Kirjassa on isompia kirjaimia ja tapahtumat ovat kiinnostavia. Kirjan juoni etenee nopeasti.

Lempihahmoni oli Gregin pikkuveli. Kirjan paikka sijaitsee Hollywoodissa. Suosittelen kirjaa kolmasluokkalaisille, koska siinä on helppoja sanoja. Antaisin arvosanaksi 5/5.”

Pihla: Neropatin päiväkirja

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja Lunta tupaan, WSOY, 2013.

”Valitsin tämän kirjan, koska minä rakastan Neropatin päiväkirja -sarjaa. Olen lukenut monta muuta Neropatin päiväkirjaa. 

Greg on kirjan päähenkilö ja se on tosi hauska. Kirjan tapahtumat ovat Amerikassa ja tässä kirjassa on talvi. Kirja on synkkä ja huumorintajuinen. 

Kirja on myös helppolukuinen. Tämän kirjan olen ehtinyt lukea jo 4 kertaa.” 

Siirin kirjassa Aksu etsii kotia

Merja Jalo; Marvi Jalo: Unelmakoirat – Aksu etsii kotia, Karisto, 2020

”Valitsin tämän kirjan, koska siinä on koiria… Kirja kertoo Ainosta ja Islasta. Aino on villi tyttö ja pitää koirista. Isla on rauhallinen ja tykkää piirtää.

Suosittelen kirjaa ekaluokkalaisille.”

Erin: Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa

Sinikka Nopola, Tiina Nopola, Salla Savolainen: Heinähattu, Vilttitossu ja iso Elsa, Tammi 2014.

”Valitsin kirjan, koska tykkään koirista ja halusin lukea kirjan jossa on koiria. En ole ennen lukenut tätä sarjaa, mutta olen katsonut elokuvia ja ne on olleet kivoja. 

Tässä kirjassa Vilttitossu aloittaa koulun mutta häntä kiusataan siellä…

Kirja oli tosi hauska. Siinä oli paljon hauskoja nimiä. Kuvat oli hienoja. Kirjaa oli ihan helppo lukea, ehkä pikkukoirien prinsessanimet olivat vähän vaikeita. Suosittelen kirjaa kaikille Heinähatun ja Vilttitossun ystäville sekä koirista ja huumorista pitäville.” 

Oliver ja Ymmärrä kissaasi – 100 vinkkiä

Roger Tabor: Ymmärrä kissaasi – 100 vinkkiä, Gummerus, 2016.

”Valitsin kirjan juuri sen takia, koska minulla on kaksi kissaa ja halusin oppia lisää kissoista… Suosittelen kirjaa kaikille kissan omistajille.”

Aappo ja Maailman parhaan kaverin seikkailu

Rowley Jefferson: Maailman parhaan kaverin seikkailu, WSOY, 2020.

”Valitsin juuri tämän kirjan, koska olin nähnyt tämän kirjastoissa ja kaupoissa. Kirja sijoittuu mielikuvitusmaailmaan. Kirjassa on hupaisa tunnelma, siinä on myös paljon toimintaa, tapahtuu kaikenlaista. Kirjan lopussa tulee tosi yllättävä käännekohta, mikä on samalla loppuhuipennus.

Kirja on helppolukuinen, vaikka siinä on paljon sivuja. Siinä on paljon kuvia ja iso teksti. Suosittelen tätä kirjaa Neropatin päiväkirjan ja seikkailutarinoiden ystäville.”

Heli: Suuri seikkailu, Sinttu

Lin Hallberg – Margareta Nordqvist: Suuri seikkailu, Sinttu, Tammi, 2011.

”Kirjassa Elina täyttää juuri 9 vuotta. Elina toivoo Sinttu-hevosta omakseen. Elina saa Sintun tietenkin omaksi ja he menevät jännittävälle seikkailulle Erikin ja Simon kanssa.

Pidän kirjasta koska siinä oppii paljon hevosista ja niiden käsittelystä sekä ratsastuksesta. Valitsin tämän kirja siitä syystä, kun se vaikuttaa mielenkiintoiselta. Suosittelen kirjaa.” 

Juho: Neropatin päiväkirja

Jeff Kinney: Neropatin päiväkirja, WSOY, 2009.

”Kirja kertoo Greg-pojasta, Gregiä kiusattiin koulussa. Kirja oli hauska, koska siinä kerrottiin vitsejä… Minun mielestä kirja oli hauska, koska siinä oli hauskoja kuvia. Oli kiva lukea. Suosittelen kirjaa kaikille 12–vuotiaille.”

Esko: Kapteeni Kalsari ja Pöhöpönttö 2000:n korskea roisto

Dav Pilkey: Kapteeni Kalsari ja Pöhöpönttö 2000:n korskea roisto, Tammi, 2016.

”Miksi valitsit tämän kirjan? Koska minä luin samaa kirja sarjaa koulussa, ja minä halusin uuden KapteeniKalsari -kirjan. 

Millainen kirjasi on? Minun kirja on huumori myös vähän kauhu, koska siellä on paljon naurattavia kohtauksia, ja jollekin pienemmälle jotkut kohtaukset voivat olla pelottavia. 

Vastasiko kirja odotuksiasi? Joo se oli huippu hyvä, koska siellä oli myös liikkuvia kuvia ja paljon eri kohtauksia jota sinä et voinut miettiä, että semmosta tapahtuu.” 

Varpu ja Suuri kepparikirja

Kati Jukarainen, Eevaliisa Juka: Suuri kepparikirja, Readme.fi, 2020.

”Kirjassa opetetaan tekemään monia erilaisia keppihevosia arabialaisista dartmoorinponeihin. Siitä löytyy myös ohjeet erilaisiinvarusteisiin, esimerkiksi sadeloimeen, näyttelyriimuun ja kärpäshuppuun. Tämä kirja vastaasi odotuksiani täydellisesti.”

Elina esittelee Oliivitytön

Marko Kitti: Oliivityttö, Tammi, 2012.

”Otin tämän kirjan siksi, että olen vasta lukenut aika samantyyppisiä kirjoja. Luin myös monia kommentteja, joita muut ovat kirjalle antaneet. Monet ovat kehuneet kirjaa ja sanoneet, että kun kirjan kerran aloittaisi, se olisi heti pakko lukea loppuun, ja tämä piti paikkansa ainakin minun kohdallani.”

Aino: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla

Helena Waris; Mirjami Manninen: Olafin pentupäiväkirjat – Pässit pullakahveilla, Otava, 2020.

”En ole lukenut ennen Olafista.

Kirja kertoo koiranpennusta, joka asuu maatilalla. Olaf on laumanvartija, mutta se luulee aluksi että on laamanvartija…

Kirjan ymmärsi ihan hyvin, muutama vieras sana siellä oli.”

Slagitiili: Reijo Arfman

JÄTE MUUTTUI ARVOTAVARAKSI

Teollisuusjätteen hyötykäyttö ei ole uusi oivallus, ruukeissa tätä on tehty jo satojen vuosien ajan. Näin ainakin Fiskarissa, missä raudan valmistuksessa syntyvästä kuonasta on valettu monenlaiseen rakentamiseen kelpaavia ”slagitiiliä”.
Murikat muistattavat joltain osin nykyisiä harkkoja, slagitiili on hauras
mutta erittäin kantava kappale. Näyttöä näiden katu-uskottavuudesta myös
isommassa rakentamisessa tarjoaa Fiskarin keskustan yksi maamerkki, yli
satavuotias makasiini.

Ainetta on hyödynnetty myös vähemmän näkyvästi parantamaan maaperän kantavuutta ainakin teitten alla. Ruukin historiaa tunteva Reijo Arfman kertoo kuonan käytöstä ja käyttökelpoisuudesta ennen ja nyt. Toimittaja Heikki Jaakkola

Muistoja: Olli Saarinen

Olli Saarinen aloitti 13-vuotiaana työt Fiskarsin Konepajalla. Siihen mennessä hänelle oli kertynyt jo työkokemusta muualtakin, muun muassa Antskogin Verkatehtaalta. Viimeiset kuusikymmentä vuotta hän on asunut Fiskarsin ruukissa aivan viime päiviin asti.

Ennen tätä kaikkea Olli Saarisen perhe muutti vuonna 1944 Antskogiin, missä isä-Saarista odotti myymälänhoitajan paikka. Muuttomatka sai yllättävän käänteen, kun tien päällä jo ollut perhe kuuli kaupan olevan ilmiliekeissä. Perille tultiin kuitenkin.

Monissa eri luottamustehtävissä toimineena Saarisella on ollut aitiopaikka nähdä ja tarkastella Fiskarsin ruukin vaiheita sen kukoistuksessa ja köyhempien vuosien aikana. Minkälaista oli toimia pääluottamusmiehenä Konepajan lakkauttaessa toimintansa? Mitä kunnanvaltuustossa toimiminen merkitsi vapaa-ajalle?

Olli Saarinen uudessa kodissaan.

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

TAIMEN TEKEE PALUUTA FISKARSINJOKEEN

River Keepers Oy kunnostaa Fiskarsinjokea taimenille sopivaksi
lisääntymisympäristöksi. Le Tho Thuy Khuong kertoo, että tavoitteena on kalastusta kestävä vahva meritaimenkanta. Poikasten istutusta on tehty jo seitsemän vuotta, nyt mereltä nouseville kaloille rakennetaan myös kutusorakoita. Pohdinnassa on samalla kalaportaitten rakentaminen kahteen ensimmäiseen putoukseen. Näiden toteutuessa kutemaan nouseville kaloille avautuisi pääsy myös Rislajokeen.
Vanhassa teollisuusympäristössä kunnostuksessa on kuitenkin edettävä
varovasti. Joen pohjaa ei haluta myllätä niin, että tänne kerrostuneet haitalliset aineet vapautuvat ympäristöön. Toimittaja Heikki Jaakkola

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista osa 2

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun toisessa osassa kuulemme Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Jo julkaistussa ensimmäisessä osassa keskustellaan Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Uusinta: Hannu Karpon haastattelu vuodelta 2018

Toimittajat Hannu Karpo ja Helena Laatio. Kuva Suvi Heino

Toimittajalegenda Hannu Karposta on tehty elokuvateattereissa 25.9.2020 ensi-iltansa saava dokumenttielokuva.
Karpo oli viimeinen toivo monelle oikeuksiensa puolesta taistelevalle ihmiselle. Hänen toiminnallaan oli myös yhteiskunnallista vaikutusta, ja monet lakimuutokset saivat alkunsa hänen Karpolla on asiaa -ohjelmistaan. Yli 50 vuotta kestäneen uransa aikana Karpo astui monille varpaille ja teki televisio-ohjelmissaan sellaista, mikä nykyisin olisi mahdotonta.

Radiofiskarsilla oli harvinaislaatuinen tilaisuus haastatella tätä aikansa ehdotonta tähtitoimittajaa marraskuussa 2018. Toimittaja Helena Laatio

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun aluksi kuulemme Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Pian julkaistavassa toisessa osassa keskustellaan Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.

Roskaritarit: HYVIÄKIN ASIOITA TAPAHTUU

Jätepisteet olivat ennenvanhaan ruokottomassa kunnossa lomakauden jäljiltä. Moni keräyspaikka muistutti lähinnä räjähtänyttä tunkiota kesävieraiden dumpattua rojunsa maastoon.
Roskaritarit lähtivät tsekkaamaan Tammisaaren saariston jätepisteitä lomakauden lopulla pahimpaan varautuen. Vastassa oli kutenkin iloinen yllätys. Sikamaisten törkykasojen sijasta kohtasimme sivistyksen sormenjäljet.
Siellä missä hetekat, rotanmyrkyt ja rikkinäiset vasemman jalan kumisaappaat lojuivat aiemmin maastoon levitettyinä, seisoivat nyt keräilyastioiden selkeät rivistöt kuin linnan tornit.
Pisteistä löytyi vain vähän sinne kuulumatonta tavaraa joka sekin vaikutti tuodun paikalle hyvässä uskossa. Näyttää lupaavasti siltä, että tavaran keräilyrutiinit ovat kehittyneet samalla kun yleisö on oppinut sisäsiistiksi. Harvassa ovat jo tolvanat, jotka varaston siivottuaan tunkevat 30 litraa vanhaa maalia ja moottoriöljyä paperinkeräykseen.
Tässä roskaritareiden suopea ja hyväksyvä nyökkäys saariston kesäasukkaille! Heikki Jaakkola ja Jouni Stordell

NIITTY-näyttelyssä Anna Ulff

ONOMAn kesänäyttely Niityn oppaat Ulrika ja Justus saivat
haastateltavikseen yhden näyttelyn taiteilijoista Anna Ulffin. Näyttely
käsittelee ympäristön kestävyyttä ja ihmisen ja luonnon välistä suhdetta
monin näkökulmin, joista Ulffin teos Maalöytö on upea esimerkki.
Näyttely on avoinna päivittäin klo 11-18 vielä elokuun loppuun
Kuparipajalla.

NIITTY-näyttelyssä Taru Samola

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta
ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät
haastattelemaan taiteilija Taru Samolaa hänen teoksistaan ja
näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja
ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo
11-18.

Haastateltavana Tuulia Penttilä

Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta
ONOMAn kesänäyttely Niityn näyttelyoppaat Justus ja Ulrika pääsivät
haastattelemaan taiteilija Tuulia Penttilää hänen teoksistaan ja
näyttelyn teemoista. Niitty käsittelee monin näkökulmin luonnon ja
ympäristön kestävyyttä sekä ihmisen ja luonnon välistä suhdetta.
Näyttely on esillä Kuparipajalla elokuun loppuun saakka joka päivä klo
11-18.

Haastateltavana Mikael Westerlund

Origin by ocean -hankkeessa pyritään parantamaan Itämeren tilaa kannattavan
liiketoiminnan avulla. Merestä on tarkoitus kerätä levämassaa, jonka sisältämiä
aineita käytettäisiin rahanarvoisten tuotteiden komponentteina. Levämassan
myötä merestä poistuisi liikaravinteita.

Hangossa kokeillaan nyt sinilevää keräävää prototyyppilaitetta. Jos
konsepti osoittautuu toimivaksi, ideaa voidaan soveltaa eri kokoisissa keräilijöissä
sekä avomerellä että saariston sokkeloissa.

Hankkeen puuhamies Mikael Westerlund toivoo keräilyn tarjoavan
tulevaisuudessa tulolähteen useillekin yrityksille. Jos leville saadaan taloudellinen
arvo, näiden ympärille voi lopulta kehittyä laaja-alainen yritystoiminnan verkosto.
Samankaltainen kehitystarina nähtiin metsätalouden piirissä noin sata vuotta
sitten.

Mikael Westerlund esittelee sinilevän kerääjälaitetta. Vesi imeytyy rummun sisään
painovoiman avulla levän jäädessä kiinni pintakalvoon.
”sadonkorjuu” tapahtuu ainakin prototyypissä yksinkertaisesti imuroimalla. Työn
touhussa Filippa Ramstedt sekä Nicholas Mavrostomos.

MUSTAN LAATIKON SALAISUUS

Metalliromun naaraaminen vesistöjen pohjasta on kesän kuuminta hottia.
Harrastukseen ottivat tuntumaa myös roskaritareiden reippaat matruusit.
Iskuryhmä purjehti ”punainen lokakuu” -aluksellaan Billnäsin voimalan
alajuoksulla, missä pohjaa naarattiin magneetilla. Kadonnutta mustaa laatikkoa ei
löytynyt, mutta mötikkä paljasti pohjan olevan paksulti vanhan rautakuonan
peitossa.

Vomalaitokseen on rakennettu upouudet kalaportaat, mikä hieno satsaus
saa roskaritareiden kunniatervehdyksen. Tämä ei kuitenkaan saa jäädä tähän.
Seuraavan askeleen on oltava kutusorakoiden rakentaminen kaloille, kutu tulee
tuskin onnistumaan rautamöhnän päällä. Laskisitko itse munasi tällaiseen
törkykasaan. Häh?

Fiskarslaisten panimoiden oluet maistelussa

Ohjelmassa tutustutaan Fiskarsista löytyvien oluiden makumaailmaan ja niiden tekijöihin.

Tiesitkö, että pienestä kylästä löytyy monta panimoalan toimijaa ja osaajaa? Nyt pöydän ääreen kokoontuu neljä intohimoista olutexperttiä ja kuullaan erilaisia panimotarinoita sekä maistellaan yhdessä paikallisia oluita. Jokaiselta panimolta on yksi olut maistelussa.

Jari Leinonen, Mika Oksanen, Jenni Danielsson, Oskari Sundstörm

Mukana maistelemassa

  • Oskari Sundstörm / Yhtiö: Level Eleven / Olut: Next Level #02
  • Mika Oksanen / Yhtiö: Donut Island Brewing / Olut: Musta Munkki
  • Jari Leinonen / Yhtiö: Fiskarsin Panimo / Olut: Floridus
  • Panimoalan monitoiminainen Jenni Danielsson
  • Toimittajana Anne Wirkkala

NIITTY-näyttelyn kuraattorikierros

Onoman kesänäyttely NIITTY havahduttaa ilmastokriisin akuuttien haasteiden äärellä pohtimaan arjen tapojen ja arvojen kestävyyttä, sekä kuvittelemaan vaihtoehtoisia polkuja kohti tulevaa. Näyttelyn kuraattori, Taru Elfving kierrättää NIITYN läpi teos teokselta.

Lisätietoa näyttelystä: https://www.fiskarsvillage.fi/tapahtuma/kesanayttely-niitty/

Vesistö-työryhmä haastattelussa elämää Fiskarsin vesien äärellä.

Osana Fiskarsin Niitty-näyttelyä taiteilijat Annika Lintervo, Maija Mustonen, Taru Samola ja Inka Yli-Tepsa vievät ryhmän osallistujia tunnin mittaiselle vesijuoksuvaellukselle Degersjölle kylän keskustan läheisyyteen elokuun alun lämpimissä vesissä. 

Vesijuoksuvaellus tapahtuu 9.8.2020 klo 14 alkaen. Tapahtumaan tulee varata kolme tuntia. Vaellukselle voi ilmoittautua 1.8. mennessä sähköpostilla: opas@onoma.fi. Osallistumismaksu on 12€. Ilmoittautuneille annetaan ohjeet tapaamispaikasta ja muista käytännöistä sähköpostitse. Vaelluksen aikana pidetään huolta korona-ajan turvallisuudesta. Mukaan tulee varata uima-asu, pyyhe ja peseytymistarvikkeet. Osallistujat saavat käyttöönsä vesijuoksuvyöt. Kielinä suomi, englanti ja auttava ruotsi.

Teoksen yhteydessä on julkaistu podcast yhteistyössä Radio Fiskarsin kanssa. Radio-ohjelmassa Vesistö-työryhmä haastattelee kyläläisiä elämästä fiskarsilaisten vesien äärellä. Haastateltavina ovat Nina, Susanna Louneva, Joel ja Urho, Seppo Siltala sekä Pia Nieminen.

Editointi Annika Lintervo ja Inka Yli-Tepsa. Kiitokset editoinnin avustuksesta Hermanni Yli-Tepsalle.

Lisätitetoa Niitty-näyttelystä https://onoma.fi/niitty/

Olli Salmen vintage-vaatteet

Pari vuotta sitten Fiskarssiin muuttanut Olli Salmi on avannnut Veitsitehtaalle monitoimitilan, josta löytyy vintage-vaatekauppa, sisäskeittiramppi ja oma työhuone. Haastattelussa skeittari Salmi kertoo tiestään vintagen maailmaan ja Fiskarssin nuorison sydämiin.

Toimittajina Village Vintage storen sohvalta Matias Kari ja Sampo Wirkkala

https://www.instagram.com/villagevintage.store/

http://Www.villagevintage.store

Tuomo Prättälän projekti Quarantine Music syntyi koronakevään pysähtyneisyydestä

Tuomo Prättälä on tunnustettu jazz- ja soulmuusikko, pianisti, kosketinsoittaja, laulaja, säveltäjä ja tuottaja. Sooloartistina nimellä Tuomo hän on julkaissut neljä albumia. Lisäksi hän vaikuttaa useissa kokoonpanoissa, kuten duossa Tuomo&Markus, Ilmiliekki Quartet, Verneri Pohjola Quartet ja EmmaSalokoski Ensemble.

Tuomo&Markus esiintyivät Fiskarsissa Ägräs Tap Roomissa syksyllä 2019.

Heidi Paju tapasi Tuomo Prättälän Helsingissä kesäkuun 2020 alussa. Ohjelmassa Tuomo kertoo koronan vaikutuksista hänen työskentelyynsä, sekä ajatuksista, joita uudenlainen tapa tehdä musiikkia on herättänyt.

Kaikki Quarantine Music -projektin kappaleet löytyvät osoitteesta

https://tuomo.bandcamp.com

https://tuomo.bandcamp.com/track/aamuy-w-jutta-rahmel-heidi-paju

Roskaritarit metallinkeräyksessä

Beatlesin aikoinaan tunnetuksi tekemän keltaisen sukellusveneen kapteeni on joutunut visaisen pulman eteen. Mitä tehdä käyttämättä jääneiden ohjusten kappaleille ja neuvostoliittolaisille kodinkoneille nyt kun kylmä sotakin on päässyt loppumaan.

Toimen miehenä kapteeni pakkasi romppeet lavalle ja navigoi lähimmälle
jätteen keräyspistelle. Täällä kuitenkin selvisi, että ongelman läpimitta voi olla joskus suurempi kuin ratkaisun syöttöaukko.

Kapteeni oli onneksi kuullut huhuja Karjaalla sijaitsevasta asemasta, joka
selviäisi hankalammastakin lastista. Asiasta päätettiin ottaa selko ja näin tähänkin tarinaan saatiin onnellinen loppu. Parasta kaikessa oli, että metallista ja varsin monesta muustakin tavarasta pääsee asemalla eroon aivan ilmaiseksi!
Metalliromu jäi asemalle ja ruplat kapteenin taskuun kierrätystään odottamaan. Toimittajat Jouni Stordell ja Heikki Jaakkola.

Haastateltavana Kuutti Samola

Pirkko Hakola ja Kuutti Samola.

Fiskarilainen Kuutti Samola on jo jonkin aikaa toimittanut kerran kuussa ilmestyvää Lentäjien Iltalehteä. Pirkko Hakolan haastattelussa hän kertoo kertoo lehdestään, lentämisestä ja tulevaisuuden suunnitelmistaan.

Sivulla 2 on lehden näytenumero.

Tämän minä luin: Olga Yli-Tepsa esittelee kirjan Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille)

Olga Yli-Tepsa

Olga Yli-Tepsan esittelyssä Sankaritarinoita tytöille (ja kaikille muille). Kirjalla on 24 kirjoittajaa ja 41 kuvittajaa, toimittajat Taru Anttonen ja Milla Karppinen. Into Kustannus, 2018.

Roskaritarit veneiden hautuumaalla

Roskaritarit lähtivät tutustumaan Pohjan uuteen grillipaikkaan mutta päätyivätkin veneiden hautausmaalle. Jounin & Jonaksen iskuryhmä joutui täällä ällikän lyömäksi. Rannalla lojui veneen puolikas!
Ensimmäinen hypoteesi oli, että joku on ostanut puolet veneestä puoleen hintaan. Tarkka havainnointi ja tiukka aivoajattelu vahvisti lopulta toisen teorian, vene on kolhiutunut myrskyssä kahdeksi kappaleeksi, joista toinen on ajelehtinut minne lienee. Melkoinen määrä rungon kellukkeena käytettyä uretaania on samalla levinnyt pitkin rantaa. Keltainen muovimössö koristaneekin tätä vielä pitkään, vene kestää aikansa mutta uretaani on ikuista! Toimittaja Heikki Jaakkola.

Markku Salon toukokuun Ajatuslappuja ja aforismeja

Tiedätkö mikä on Kuningasprobleema? Entä miltä kuulostaa Kategorinen imperatiivi? Tai miksi erään tietokoneohjelmoijan kädet alkavat yllättäen nykiä ja taipua sisäänpäin?

Näitä ja monia muitakin kysymyksiä valaistaan lisää ohjelmassa ”Ajatuslappuja ja aforismeja”, jossa ohjelman isäntä käy mikrofonin ja monologin keinoin käsiksi olemassaolevan todellisuuden ilmiöihin ja probleemoihin.

Uuden ohjelmasarjan esittely: Tämän minä luin

Radiofiskars käynnistää uuden ohjelmasarjan ja hankkeen nimeltä Tämän minä luin. Siinä lapset ja nuoret kertovat lukemistaan kirjoista.

Hanke tarjoaa luettavat kirjat lukijoiden oman mieltymyksen mukaan. Tavoitteena on oppia uudella tavalla ymmärtämään lukemaansa ja sanallistamaan lukukokemuksensa. Ohjelmasarjan ensimmäiset jaksot toteutetaan neljän fiskarilaisen koululaisen kanssa toukokuussa. Hanke toteutetaan yhteistyössä Raaseporin suomenkielisten peruskoulujen ja lukion kanssa. Suvi Heino

Torinon käärinliinan arvoitus

Torinon käärinliina.

Dosentti Juha Hiltunen on seurannut Torinon kääriliinaan liittyvää tutkimusta vuosikymmenten ajan. Keskiaikaisista väärennöksistä kiinnostunut Hiltunen aloitti tutkimuksensa skeptikkona, mutta on nyt vakuuttunut kuvan aitoudesta.
Kankaaseen tallentunut kuva on Hiltusen mukaan syntynyt voimakkaassa mutta erittäin lyhytkestoisessa energiapurkauksessa Jeesuksen ylösnousemuksen hetkellä. Kuvan tekeminen ei onnistuisi Hiltusen mielestä nykyiselläkään osaamisella, vielä vähemmän keskiajan tai antikin resursseilla. Heikki Jaakkola

Roskaritarit rantaretkellä Gumnäsissä

Roskaritari Jouni Stordell Gumnäsissä.

Roskaritarien iloinen rantaretki Gumnäsiin sai peräti omituisen käänteen. Jo rantapolulla maasta tursusi jotain villapaitaa muistuttavaa, mutta tämä oli vasta alkua. Itse rannalla lojui jotain isoa ja mustavalkoista, jota luulimme ensin valaan nahaksi. Tarkempi tutkimus paljasti möykyn geotekstiiliksi, joka on asennettu pitämään maa-ainesta paikoillaan. Rantamestarit ovat epäilemättä toimineet hyvässä uskossa, mutta lopputulos vastaa tuskin suunnitelmia. Peitteet ovat löytäneet tiensä takaisin päivänvaloon ja leviävät nyt pieninä repaleina pitkin lääniä.
Rantapolku on ollut tarkoitus päällystää sepelillä, mutta innostus on lopahtanut parin metrin jälkeen. Sen verran sepeliä on kuitenkin saatu paikan päälle, että tämä on tärvellyt rantakäärmeiden perinteisen pelipaikan. Voi titityy sentään… Tomittaja Heikki Jaakkola

Fiskarsin MLL:n bändikerho: The Trolling Stones

Fiskarsin MLL:n bändikerhojen jäsenet haastattelevat toisiaan viime vuodenvaihteessa ilmestyneiden julkaisujen tekoprosesseista. Haastattelun jälkeen The Trolling Stonesilta kuullaan Cake. Kerhon vetäjänä toimii Olli Kari.

The Trolling Stones: Inka Louneva, Jakob Javen, Onni Borg, Matias Kari, Sampo Wirkkala, Herman Henttu, Rurik Heiskanen, Onni Tammilehto.

Haastattelijat: Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen.

Fiskarsin MLL:n bändikerho: Arvotus (ent. Pommittajat)

Fiskarsin MLL:n bändikerhojen jäsenet haastattelevat toisiaan viime vuodenvaihteessa ilmestyneiden julkaisujen tekoprosesseista. Haastattelun jälkeen Arvotus esittää kappaleensa Defa. Kerhon vetäjänä toimii Olli Kari.

Arvotus: Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen, Oliver Alatalo, Enki Kaatra ja Rurik Heiskanen.

Haastattelija: Vilma Karén.

Fiskarsin MLL:n bändikerho: Siivenisku

Fiskarsin MLL:n bändikerhojen jäsenet haastattelevat toisiaan viime vuodenvaihteessa ilmestyneiden julkaisujen tekoprosesseista. Haastattelun lopuksi Siivenisku esittää kappaleensa Puheenjohtaja. Kerhon vetäjänä toimii Olli Kari.

Siivenisku: Unna Lintervo, Signe Yli-Tepsa, Pihla Valtimo ja Olivia Alatalo. Haastattelijat: Emilia Alatalo ja Vilma Karén.

Eroon espanjansiruetanasta osa 3

Kuva Anna Kamara

Ensimmäiset espanjansiruetanahavainnot on tehty!

Nyt on hyvä hetki kuunnella Ruusupavun Anne Ollilaa, joka kertaa siruetanan tuntomerkkejä ja opastaa miten sen voi hävittää. Miten voi varmistaa, ettei tule levittäneeksi tätä tuholaista omaan puutarhaan tai vie sitä tuliaisena ystäville? Suvi Heino

Haastattelun lopussa RadioFiskars Orchestran kappale Luna, laulu Kari Kalme ja sanat Antti Hermaja.

Mitä kuuluu Ethel Mattila?

Fiskarin koulun pitkäaikainen opettaja ja rehtori Ethel Mattila jäi hiljattain eläkkeelle. Sitä ennen hän sai vastata koulun vitos- ja kutosluokkalaisten oppilaiden tekemiin kysymyksiin. Moni asia kiinnosti koululaisia: Miksi Ethel päätyi opettajaksi? Miten hänen kiinnostuksensa musiikkiin syttyi? Mitä muutoksia vuosikymmenen varrella on tapahtunut koulussa, Fiskarsissa, opetuksessa? Miltä tuntuu, kun pitkä ura koululla jäi taakse? Haastattelijoina ovat Malla Lintervo ja Olga Yli-Tepsa.
Haastattelun päätteeksi kuultava musiikki: Puheenjohtaja Tekijät: Signe Yli-Tepsa, Unna Lintervo, Pihla Valtimo ja Olivia Alatalo.

Kuva Gordon Johnson, Pixabay

Eroon espanjansiruetanasta 2

Kuva Kirsi Eerikkilä, Pixabay

Espanjansiruetanan torjuntaa käsittelevän sarjan toisessa osassa puutarhuri Eija Sulkava kertoo Fiskars-yhtiön roolista ja toimenpiteistä etanoiden hävitystyössä.

Millä ruukin alueilla siruetanoita on nähty? Voiko etanoita myrkyttää? Mitä pitää tehdä muille vieraslajeille? Suvi Heino

Lisätietoa aiheesta: vieraslajit.fi

Haastattelun jälkeen kuullaan RadioFiskars Orchestran Snailtrail 2

Eroon espanjansiruetanasta!

Minne matka? Siruetanoita Isidorintiellä 11.7.2019. Anna Kamara

Espanjansiruetanan hävittäminen on mahdollista!

Fiskarsin kyläseuran ympäristöjaoston etana-asiaa koskeva tiedotustilaisuus siirtyy koronavirusepidemian vuoksi tuonnemmas. Espanjansiruetanat eivät odota, vaan ne lähtevät liikkeelle vuorokauden lämpötilan kohotessa +4 asteeseen. Tiedotustilaisuuden aiheita käsitellään kevään aikana radiofiskarsissa. Aiheesta voi lähettää kysymyksiä osoitteeseen info@radiofiskars.fi.

Ensimmäisessä etanainfossa kasvitarhuri Anna Kamaran aiheena on erityisesti Etana Action Plan, toimintasuunnitelma, jonka avulla siruetanat pyritään saamaan kuriin. Mitkä ovat siruetanan tuntomerkit, missä ja milloin ne liikkuvat, miten niistä pääsee eroon? Toimittaja Suvi Heino.

Haastattelun lopussa kuultava kappale on Snail Trail. Säv. Kari Kalme ja Olli Kari, sov. RFO. Kitara: Kari Kalme, Rummut & Malletit: Olli Kari, Pasuuna: Antti Hermaja, Perkussiot: Sami Hagelberg.

Markku Salon maaliskuun Ajatuslappuja ja aforismeja

OpenClipart-Vectors Pixabaystä

Tiedätkö mikä on Kuningasprobleema? Entä miltä kuulostaa Kategorinen imperatiivi? Tai miksi erään tietokoneohjelmoijan kädet alkavat yllättäen nykiä ja taipua sisäänpäin?

Näitä ja monia muitakin kysymyksiä valaistaan lisää ohjelmassa ”Ajatuslappuja ja aforismeja”, jossa ohjelman isäntä käy mikrofonin ja monologin keinoin käsiksi olemassaolevan todellisuuden ilmiöihin ja probleemoihin.

Lepakot, käärmeet ja lauha talvi

Kuva Jose Miguel Guardeno / Pixabay

Tulematta jäänyt talvi oli erikoinen kokemus myös luonnolle. Lauha sää on hyödyttänyt monia eläin- ja kasvilajeja mutta toisaalta myös muuttanut olosuhteita, mihin luonto on sopeutunut. Sateiset kuukaudet ovat häirinneet etenkin käärmeitä ja muita talvehtijoita, joille kuivana pysyminen on välttämätöntä. Lepakot ovat tässä suhteessa paremmassa turvassa. Nämä heräävät normaalistikin horroksestaan useita kertoja talven aikana ja vaihtavat paikkaansa tilanteen mukaan.  Toimittaja Heikki Jaakkola haastattelee lepakoihin perehtynyttä luontoharrastaja Jarmo Markkasta.

Lintujen talviruokinnasta

Kuva Pixabay / simardfrancois

Pikkuhiljaa kevääseen valmistautuvat linnut kaipaavat vielä ruokinta-apua. Voiko ruokamäärää lisäämällä varmistaa isojen lintuparvien tulon? Entä mitä jos linnut eivät vain tule? Luvassa myös resepti linturuoan valmistamiseen. Lintujen ruokinta-asioista on keskustelemassa lintuharrastaja Eino Honkanen.

Ohjelmasarja jatkuu tutustumalla lähistön lintujen suosiossa oleviin paikkoihin. Toimittaja Suvi Heino.

Roskaritarit: Kaatopaikka löysi tiensä puronvarteen

Veden solina puron varrella on kivaa kuunneltavaa. Jalan alle murskaantuvan lasin ja vanhojen öljykanisterien rahina ei niinkään. Klangin ero tuli selväksi ritarien tehdessä retken pohjanpitäjänlahden tuntumassa sijaitsevalle kosteikolle. Luonnonkauniin kaislikon vieressä on rinne, jota on ammuttu raskaalla törkysingolla. Maastosta löytyy kaikkea mahdollista vanhoista kaljapulloista ja moottoriöljykanistereista satoja kiloja painaviin betonimöhkäleisiin. Roskaritarit Jouni Stordell ja Heikki Jaakkola alkavat olla jo vallan kauhuissaan moisen pöhköpäisyyden edessä!   

Pahoittelut kuvalaadun ajoittaisesta epätasaisuudesta.

Meiju Niskala: Sata kirjettä kuolleelle äidille

Kuvassa kirjailija Meiju Niskala (vas.) sekä Kuolema-tapahtuman tuottaja Anu Mykrä.

Teatterivalimo on Fiskarsissa vuonna 2014 perustettu esittävän taiteen ryhmä, jossa toimii eri alojen ammattilaisia. Vuonna 2020 se järjestää neljä Tarinavalimoklubia, joissa käsitellään meitä jokaista koskettavia aiheita, joita kukaan ei voi sivuuttaa. Klubien teemat ovat kuolema, rakkaus, arki ja epäonnistuminen.

Cafe Bar Pesulassa pidetyn ensimmäisen illan aiheena oli kuolema. Tuottaja Anu Mykrä haastatteli ”Sata kirjettä kuolleelle äidille” -kirjan kirjoittajaa Meiju Niskalaa.

JACKPOT – Paavo ”Puosu” Liesisen muistolle

Pitkään Fiskarsissakin asunut roudari Paavo ”Puosu” Liesinen kuoli kotonaan Helsingin Jallukassa 6. marraskuuta 2019. JACKPOT-musiikkikappale syntyi Paavon poismenon seurauksena. Säveltäjä Olli Kari ja sanoittaja Anne Wirkkala vaihtavat ajatuksia kappaleen tekoprosessista.

Ohjelmassa juuri nyt:

Tämänkertaisessa luupissa aiheena on luonto. Kuullaan ohjelmia vuosien varrelta tähän päivään, joissa aiheina ovat kalliomaalaukset, metsä, järvet, linnut, puutarha, multa ja puut. Suunnataan jo ajatukset kohti kevättä!

klo 8.00: Onoman 2015 kesänäyttelyn We Love Wood(s) oheistapahtumassa Runopuu – runoja metsästä  esiintyi runoilija Kai Nieminen, musiikki Olli Kari


klo 8.20: Lammasjärven kalliomaalausten taustoja selvittää historiallisesti arvokkaan löydön tehnyt muusikko Sami Wirkkala 2017. Hänen jälkeensä kalliomaalauspaikan sijaintia, löydön faktoja ja merkitystä avaa antropologi Ulla Valovesi.

klo 9.27: Huhuu! Pöllöradio alkaa! Ensimmäisessä osassa tutustutaan huuhkajaan. Toimittajat Tomi Palander, Annika Männikkö ja Anne Wirkkala. 2018

klo 9.47: Pikkuhiljaa kevääseen valmistautuvat linnut kaipaavat vielä ruokinta-apua. Voiko ruokamäärää lisäämällä varmistaa isojen lintuparvien tulon? Entä mitä jos linnut eivät vain tule? Luvassa myös resepti linturuoan valmistamiseen. Lintujen ruokinta-asioista on keskustelemassa lintuharrastaja Eino Honkanen 2020.

klo 10.02: Tietokirjailija ja valokuvaaja Lasse Kylänpää toteutti haaveensa ja matkusti muuttolintujen reittejä katsomaan, mikä lintuja odottaa perillä? Matka on pitkä ja täynnä vaaroja ja vain murto-osa linnuista pääsee perille. Ei ihme, sillä matkalle varustautunut peippokin painaa tuhdeimmillaan vain viiden paperiarkin verran. 2015.  

klo 10.59: Raaseporin Luonto ry:n syyskokouksen yhteydessä nähtiin ja kuultiin Heikki Willamon esitelmä ”METSÄ MINUSSA” 2019.

klo 11.25: Pöllöradio sarjassa aiheena tällä kerralla lehtopöllö. Toimittajat Annika Männikkö, Tomi Palander ja Anne Wirkkala. 2018

klo 11.45: Kevään alkaessa on hyvä aloittaa kompostointi niin pihalla kuin kotona. Marttaradiossa Milvi Pesari opastaa aiheeseen ja esittelee japanilaisen bokashi-kompostorin. 2019

klo 11.58: Taina Pailos kertoo tarinan Suutarinmäen ikivanhan jalavan muistolle. 2013

klo 12.21: Pöllöradio sarjassa aiheena tällä kerralla sarvipöllö ja vähän suopöllökin. Toimittajat Annika Männikkö, Tomi Palander ja Anne Wirkkala. 2019

klo 12.41: Järvien rannoille hylätyt veneet saivat toimittaja Heikki Jaakkolan hakeutumaan Raaseporin kaupungin ympäristötarkastaja Jouni Stordellin pakeille keskustelemaan vesiemme tilasta. Mikromuovista puhutaan paljon, mutta löytyykö sitä myös meidän omilta rannoiltamme? Mikä on maanomistajan vastuu, jos ja kun rannoilla makaa hädin tuskin koossa pysyviä veneitä? 2019

klo 13.04: Dokumenttielokuva Järven tarina sai ensi-iltansa Karjaan Bio Pallaksessa 16.1.2016. Tuottaja-ohjaaja Marko Röhr kertoo elokuvan taustoista, paikallisista kuvauspaikoista, kokemuksistaan sukeltajana ja elokuvan eri tekoprosesseista.

klo 13.34: Kirjailija Mary Kuusisto kertoo kotonaan Variksenlinnassa elämästään, puutarhastaan ja antaa vinkkejä kevään multasormille! 2016

klo 13.54: Orijärven kaivosalueelle on läjitetty valtava määrä rikottua kiveä, mistä vesi kuljettaa metalleja alapuolisiin vesistöihin. Uudenmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Jaana Marttila kertoo kaivosalueen tilanteesta ja valuman ”sormenjäljistä” ympäristössä. Toimittaja Heikki Jaakkola 2021

Musiikissa: Tom Waits – How´s It Gonna End, Dead Can Dance – Towards The Within, Piirpauke – Sirtos, Nirvana – Come As You Are, The Beatles – Norwegian Woods, Punjabi Folk Song, Neil Young – Helpless, Fela Ransome Kuti – My Lady Frustration, Queens Of The New Age – Make It Wit Chu, Atoms For Peace – Stuck Together Pieces, Norah Jones – December, Black Sabbath – Black Sabbath, John Lee Hooker – I´m In the Mood, Marvin Gaye – Inner City Blues, Paleface – Sammuva Soihtu