Aihearkisto: Haastattelut

Vieraana Nathalie Ahlström

Radiofiskarsin syyskauden ensimmäisenä vieraana on Fiskars-yhtiön toimitusjohtaja Nathalie Ahlström. Fiskars Groupin kuulumisten lisäksi puheenaiheena on tietenkin tämä kotoinen ruukki ja sen tulevaisuus.

Lähialueen ruukeista moni on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Onko niistä tullut haastajia Fiskarin yhteisölle?
Pitkään ollut kehitys palveluiden keskittämisestä keskuksiin näkyy myös täällä. Voisiko kehityksen suuntaa muuttaa ja palvelujen karsimisen sijaan jo menetettyjä palauttaa takaisin?
Omavaraistalous on yhä useamman kyläläisen tavoitteena. Tullaanko myös jatkossa säilyttämään ruukin lähimetsät asukkaiden marjastus- ja sienestys- sekä virkistysalueina? Onko asukkaille luvassa peurankaatolupia?
Mukana myös terveiset asukkaille.
Suvi Heino

Ankat etanajahtiin

Fiskarsin museonmäen ankat ovat tuoneet toivoa ruukissa jo kolmatta vuotta piinaavaan espanjansiruetanatilanteeseen. Mikäli ne jaksavat syödä etanoita tarpeeksi, saattaa ruukkiin tulla ensi kesänä lisää ankkapartioita.

Tappajaetana ei ole ainoa haitallinen vieraslaji, joka ympäristöä piinaa, vaan monet ei-toivotut kasvit ovat vallanneet niille kuulumatonta tilaa ja köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta.

Ruukin LUMO-hanke toimi monelle osa-alueella vieraslajien torjunnassa. Lisäksi hankkeen vetäjä Anna Kamara on suunnitellut Nurmikot niityiksi -opintopiirin, jossa hän opettaa ja ohjaa muuttamaan yksipuolisen nurmensa monilajiseksi niityksi.

Radiofiskars seuraa Ruukin Lumon vaiheita, ja syksymmällä palataan kuulemaan, miten luonnonkukkien siemeniä voi kerätä ja hyödyntää. Paltaan silloin myös etanatilanteeseen.

Lisätietoja Ruukin LUMOsta ja vieraslajeista mieluiten sähköpostilla annamaariakamara@gmail.com

Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Harvinainen haastattelu Suomen ja Pohjoismaiden nuoriso- ja rauhanfestivaalien kehityksestä: Kaikki alkoi 1970-luvun lopulla, jolloin Norjan Nato-alueelle oltiin tuomassa raskasta aseistusta. Tätä vastustamaan järjestettiin tapahtuma, johon suomalaiset osallistuivat pyörämarssilla. Syntyi Nyt-liike, joka toteutti useita erityisesti nuorisolle suunnattuja festivaaleja – muun muassa Maan Puolustusleireillä pohdittiin ympäristöasioita.

Liikehdintä kasvoi ja eteni, ja Nytin tilalle tuli Koivu ja Tähti. Aktiiviset järjestäjät tekivät Ahvenanmaan hiekkarannoille rauhanfestivaalin, johon osallistui ihmisiä ja aluksia Itämerta ympäröivistä maista. 

Vuosi 1989 ja Murmansk on innoittava luku rauhantyön ja nuorisofestivaalien historiassa. Tätä saavutusta hehkutti myös Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov tapahtumajärjestäjien pääjoukolle lähettämässään viestissä. Murmansk, jonne oli sijoitettu eniten ydinaseita koko maailmassa, avautui monien vaiheiden jälkeen festivaaleille, joihin osallistui noin 300.000 juhlijaa. Hetken aikaa kuljettiin yhtä matkaa kohti parempaa Eurooppaa.

Festivaalin toteutuminen oli utopia, joka muuttui todeksi. Kaikkien edellä mainittujen festivaalien pääjärjestäjiin kuulunut Börje Mattsson kertoo haastattelussa, mitä tarvitaan unelman muuttamiseksi todeksi. Lisäksi hänellä on runsaasti jännittäviä ja myös koskettavia tarinoita näiltä ajoilta.

Haastattelun loppupuolella Mattson kertoo konkreettisesti, miten yksi toteutunut unelma yhdisti keskenään sotaa käyneet ihmiset vihollisalueita yhdistävällä sillalla. 

Lopussa kuulemme, mitkä tekijät ratkaisivat sen, että Faces-etnofestivaali perustettiin 25 vuotta sitten Länsi-Uudellemaalle. Suvi Heino

Ruukin Taikaa ensimmäistä kertaa

Ensimmäistä kertaa järjestettävä yhteisöllinen Ruukin Taikaa-tapahtuma Fiskarsin Puimalassa kutsuu monipuolisen ohjelmatarjonnan pariin inspiroitumaan ja oppimaan, näkemään ja kokemaan.

Mari Rasimus  ja Tommi Aspelund taustoittavat tulossa olevaa tapahtumaa. Mitä Ruukin Taikaa tarjoaa? Saako sieltä ratkaisuja mieltä vaivaaviin kysymyksiin? Miksi mielen ja kehon hyvinvointia rakentava tapahtuma on tärkeä juuri nyt? Suvi Heino

Tapahtuma järjestetään 23.7.2022 Fiskarsin Puimalassa.

Lisätietoja www.ruukintaikaa.fi

Aira Fagerroth Antskogista muistelee

Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään. 

Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta. 

Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.

Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.

Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.

Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään. 

Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia. 

Maaliskuun kulttuurivieraana kirjailija Hassan Blasim

Hassan Blasim (s. 1973 Bagdad) on arabiaksi kirjoittava kirjailija, jonka kaksi novellikokoelmaa ja kaksi romaania ovat ilmestyneet Sampsa Peltosen suomentamina 2012–2021. Vuodesta 2004 hän on asunut Suomessa. Häntä on verrattu Franz Kafkaan, Roberto Bolañoon ja Jorge Luis Borgesiin. The Guardian sanoi hänestä vuonna 2010, ”kenties paras elossa oleva arabialainen kirjailija”. Nyt Hassan Blasim on radiofiskarsin vieraana kotonaan Helsingissä ja hänen kanssaan keskustelee runoilija J. K. Ihalainen. Haastattelu on englanniksi.

Hassan Blasim (born 1973 in Bagdad) is by The Guardian called “Perhaps the best writer of Arabic fiction alive”. Since 2004 Blasim has been living in Finland, and four of his books are translated in Finnish by Sampsa Peltonen. Now Hassan Blasim is interviewed by J. K. Ihalainen in Helsinki Januari 2022.

Hassan Blasim. Kuva J. K. Ihalainen

1st part: On Writing, Islam, Internet & Culture. (37:51)

2nd part: On Education, Censorship & Sololand. (27:04)

3rd part: On Languages, Memory & Storytelling. (44:46)

4th part: On Exile, Democracy, Imagination & Books. (29:50)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim

Puun ekosysteemipalvelut

Billnäs, kuva Kaisa Ruohoranta

Yksittäisen puun rooli on ympäristössään monimuotoinen ja merkittävä. Ekosysteemipalvelut-käsite on luotu kuvaamaan ihmisen luonnosta saamia hyötyjä. Haastattelussa  luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo puun ekosysteemipalveluista.

Haastattelijana Kaisa Ruohoranta. Ohjelman on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin yhteistuotantoa.

Lisätietoa yhdistyksestä www.culturacatena.fi

Billnäsin paikallistoimitus julkaisee vuoden 2022 aikana luonnon monimuotoisuutta käsittelevän juttusarjan yhteistyössä Catena ry:n ja radiofiskarsin kanssa.

PEURAKANTA KASVANUT TURHANKIN VAHVAKSI

Peurakannan vahva kasvu on pantu merkille myös ruukin ympäristössä. Ilmiö voi olla osittain näköharhaa; lähipellolle ilmestynyt iso lauma ei tarkoita sitä, että peuroja olisi kaikkialla valtava määrä. Kannan paisuminen turhankin suureksi on silti tosiasia myös metsästäjien sekä valtiovallan mielestä.
Kantaa pidetään aisoissa metsästyksellä, mihin riittää tekijöitä harrastuksen työläydestä huolimatta.
Lupamenettelyjen ohella metsästystä ohjaavat eettiset pelisäännöt. Kaatojen määrän on oltava suhteessa kantojen vahvuuteen ja myös saaliin kanssa on toimittava asiallisesti.
Peurakannan tilanteesta ja metsästyksen pelisäännöistä kertoo Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Bo-Krister Lindholm. Heikki Jaakkola

Älä jää yksin!

Seppo Sundman tunnetaan musiikkimiehenä, mutta hän on tehnyt myös merkittävän uran mielenterveyden alalla. ”Sepi” kannustaa monia nuoria muusikkoja eteenpäin, hyödyntää kontaktejaan. Elämän varrelta on tullut monta tuttavuutta, kohtaaminen on tärkeää. Mielenterveysyhdistys Kaippari ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnassa pitkään mukana olleena Sepillä on kokemusta siitä, mikä merkitys on ennaltaehkäisyllä mielenterveyden ongelmissa. Haastattelu tehtiin Kaipparin tuvalla Karjaalla, Bio Pallaksen talossa, Elina Kurjen katu 6. Mitä kaikkea Kaipparin tuvalla tapahtuu? Miten yhdistyy musiikki ja mielenterveys?  Toimittaja Anne Wirkkala

Pesula on kylän sydän

Mitä kuuluu Pesulaan? Samaan aikaan kun osa Fiskarsin jokilaakson linnuista muuttaa lämpöisiin maihin, Cafe Bar Pesula Fiskarsin omistaja Reetta Ranta miettii tuloaan Fiskarsiin ja sen tuomia uusia tuulia. Millaista on hypätä aviomiehen kanssa kahvilanomistajiksi media-alalta? Pesulan tarjonta on monipuolista ja myös turisteista pidetään hyvää huolta. Ollaanko ravintola-alalla sesonkien ja koronan armoilla? Kuuntele, mitkä arvot kantavat Pesulaa eteenpäin! Toimittaja Anne Wirkkala

Cafe Bar Pesula Fiskars