Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Fiskars Filosofia: Hermanni Yli-Tepsa, Mitä filosofia on?

Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) on Unto K. Laineen organisoima luentosarja, joka kerää filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista. Sarjan käynnisti 29.4.2022 filosofian tohtori Hermanni Yli-Tepsa otsikolla Mitä filosofia on? Radiofiskars oli paikalla Pesulassa taltioimassa luennon. Myös sarjan seuraavat luennot ilmestyvät radiofiskarsissa.

Unto K. Laineen avaussanat FiFin ensimmäisessä illassa:

Hyvät läsnäolijat ja kuulijat siellä verkkojen äärellä!
Sydämellisesti tervetuloa seuraamaan Fiskars Filosofia luentosarjaa.

Minä olen Aalto yliopiston emeritusprofessori ja olen organisoinut tämän luentosarjan.

Sarja koostuu kuudesta luennosta, joista tänään kuulemme ensimmäisen, otsikolla, Mitä filosofia on?

Täällä Fiskarissa asuva filosofian tohtori ja viulisti Hermanni Yli-Tepsa lupautui ystävällisesti johdattelemaan meidät filosofian maailmaan. Kun hän lupautui tähän tehtävään, niin seuraavana päivänä minulle nousi kylmä hiki otsalle! Tajusin, että taisin pyytää häneltä liian ison palasen koskien inhimillisen ajattelun eri ulottuvuuksia ja myös ajattelun historiaa. Jos minun pitäisi pitää tällainen puheenvuoro, sen valmisteluun menisi kuukausia! Toivottavasti Hermanni, olet selvinnyt tästä hieman vähemmällä. [Palaan illan luennoitsijaan ihan kohta.]

Kun tätä sarjaa suunnittelin, niin kuulin kriittisiä kommentteja, että mahtaneeko sinne monikaan tulla paikalle. Tähän minä, että määrä ei ratkaise, vaan laatu! 

Hienoa, että näin moni arvostaa viisautta ja tietoa kohtaan, sillä juuri sitä filosofointi on.  Kreikan kielessä FILIA ja SOFIA tarkoittavat rakkautta ja viisautta.

Oma kiinnostukseni filosofiaa kohtaan syttyi kun olin hieman yli 20 vuotias. Joku ystäväni kertoi minulle Ludwig Wittgensteinin teoksesta, joka oli juuri suomennettu.  Tractatus Logico Philosophicus eli Loogis–Filosofinen tutkielma tuli mukaani kesälukemiseksi Pohjanmaan rannikolle, missä vietin yhden lomaviikon.

Me insinöörit ja fyysikot pidämme tiiviistä esitysmuodosta ja tässä vihkosessa on alle 90 sivua – joissa jokaisessa lyhyitä, numeroituja lausahduksia. Silti teoksen läpikahlaaminen vaati melkoisesti työtä – enkä ole varma, voinko suositella tätä kenellekään ensimmäiseksi filosofiaa käsitteleväksi teokseksi. Ehkä hieman helpompiakin reittejä löytyy.

**
Hermanni Yli-Tepsa 

Hermanni Yli-Tepsa (s. 1979) valmistui ylioppilaaksi Madetojan musiikkilukiosta Oulusta vuonna 1998. Hän on opiskellut filosofiaa Helsingin yliopistossa ja valmistui filosofian maisteriksi vuonna 2007. Yli-Tepsa on tehnyt filosofian opintoja myös Toulouse-le-Mirail -yliopistossa Toulousessa, Ranskassa vuosina 2002 ja 2003. Hän väitteli filosofian tohtoriksi Jyväskylän yliopistossa 14.8.2020. 

Työn nimi suomennettuna: Mitä silmämme kokevat? Uusi tulkinta Maurice Merleau-Pontyn ruumiinfenomenologiasta.

Työtä voidaan luonnehtia seuraavasti:
Kun havaitaan kohde, nähdään vaikkapa sohva, katseen on jo täytynyt tarkentua siihen. Huomion kiinnittämistä on luontevaa kuvailla aivoissa tapahtuvana prosessina, joka säätelee silmien liikettä. Entä jos prosessia pitää kuvailla kokemuksellisesti? Mitä koetaan ennen kuin varsinaisesti havaitaan, vai koetaanko mitään? Onko havaitsemista edeltävä katseen tarkentuminen ja huomion kiinnittyminen luonteeltaan tiedostamatonta, ja tapahtuuko havaitsemisessa siirtymä tiedostumattomasta tietoiseen?

Lähtekäämme retkelle filosofian maailmaan!
Hermanni Yli–Tepsa, ole hyvä!

Jon: Ajan lyhyt historia

Jonin kirjavalinta vie lukijan alkuräjähdyksestä mustiin aukkoihin! Fyysikko Stephen Hawkingin pääteos myi ilmestyttyään muutamassa vuodessa jo yli 9 miljoonaa kappaletta, kirja on käännetty yli 40 kielelle. Tässä teoksessaan hän kertoo seikkaperäisesti, miten nykyinen maailmankuvamme on kehittynyt aiempien käsitysten pohjalta yhä täydellisemmäksi ja samalla pääsemme tutustumaan huippututkijan ajatuksenkulkuihin. Hawking johdattelee lukijan syvän avaruuden kaukaisiin galakseihin ja mustiin aukkoihin. Samalla tutustumme myös äärimmäisen pienten kvarkkien makuihin ja väreihin, antimateriaan, hiukkasten spineihin ja erityyppisten aikojen erilaisiin suuntiin ja kuin huomaamatta olemme tempautuneet tähän kiehtovaan maailmaan.

Stephen Hawking, Ajan lyhyt historia, 276 s. WSOY, 2012

Erin: Noitakirja

Erin valitsi luettavakseen Kirjanoidan tarinan päättävän Noitakirjan, siinä Aura löytää itsestään väkevän noidan.

Selma on siepannut Pyryn mukaansa Helbystä Helsinkiin. Auran on seurattava heitä, mutta kaikki helpot tiet on katkaistu. On kuljettava Nuuksion epävakaan erämaan halki. Käy ilmi, että matkalla Helsinkiin oma mielikuvitus on pahin vihollinen…

Mutkikkaalla matkalla on monta vaaraa, mutta vähitellen, loitsu kerrallaan Auran voima kasvaa, mutta voiko taika koskaan peitota kaikkia eri puolilta nousevia uhkia?

Anne Leinonen: Noitakirja, 226 s. WSOY, 2018

Annika: Uljas maa – Hajonnut lauma

Annika luki Uljasmaa-sarjan avausromaanin Hajonnut lauma. Se kertoo leijonanpentu Pelottomasta, jonka joukko paviaaneja on ottanut huomaansa sen jälkeen, kun Pelottoman isä syöstiin laumansa johdosta ja surmattiin. Kun leijonapennulle sitten selviää, että sen äiti ja sisar ovat edelleen elossa ja se joutuu pakon edessä jättämään paviaaniyhdyskunnan, Peloton päättää Afrikan tasankojen vaaroja uhmaten pyrkiä liittymään taas leijonien laumaan, jota johtaa nyt kovaotteinen Jätti.
Kolmen etevän nuoren villieläimen – leijonan, norsun ja paviaanin – näkökulmasta kerrottu Uljasmaa tempaa mukaansa kaikki Soturikissojen ja jännityksen ystävät.
Erin Hunterin aiemmin kirjoittama Soturikissat-sarja on noussut suureen maailmanlaajuiseen suosioon. Salanimi Erin Hunterin taakse kätkeytyy seitsemän britti- ja yhden amerikkalaiskirjailijan tiimi.

Erin Hunter: Uljas maa – Hajonnut lauma, 320 s. WSOY, 2020

Amalia: Isosisko kaikki muuttuu

Näppylät, ekat rintsikat, ihastusta ilmassa… Murrosiän kynnyksellä kysymyksiä riittää, ja isosiskon apua tarvitaan! Suosikkitubettaja Elina ryhtyy kaikkien isosiskoksi ja selvittää kasvamiseen liittyviä mysteereitä Tiedenaisten turvallisessa seurassa.
Elina on lahtelainen tubettaja ja tuttu suositulta Elina Sofia -kanavalta. Tiedenaisiin kuuluvat Jenni Puoliväli, Anni Saukkola, Heidi Kinnunen, Jasmiina Pöntinen, Anniina Halonen, Sanni Sadetuuli Härmä, Minni Nevalainen ja Jemiina Kemppainen.

Amalia luki kirjan Elina, Tiedenaiset: Isosisko kaikki muuttuu, 128 s. Tammi, 2021

Siiri: Uljas maa – Veren ja luun voima

Siirin valintana on kulttimaineeseen nousseiden Soturikissojen tekijältä kirjan, jossa Uljasmaan hauras tasapaino on vaakalaudalla. Pahuus nostaa rumaa päätään ja tasankojen eläimiä johtaa murhaaja. Löytävätkö Taivas-norsu, Oka-paviaani ja Peloton-leijona yhdessä keinon, jolla hirveä johtaja selätetään?

Erin Hunter: Uljas maa – Veren ja luun voima, 309 s. WSOY, 2021

Jimi: ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä

Jimin kirjavalinnassa pohditaan suuria kysymyksiä. Miltä avaruus haisee? Voiko ihmisestä tulla kuolematon? Kiehtovien kysymysten joukossa pohditaan myös, onko tarunhohtoinen Atlantis totta vai tarua? Voiko mammutin kloonata takaisin eläväksi? Ja monia muita maailman ja maailmankaikkeuden mysteereitä, joihin tubettaja ZoneVD eli Joona Leppälä pyrkii etsimään vastauksia.

Joona Leppälä: ZoneVD kiehtovan tiedon jäljillä, 156 s. Tammi, 2021

Ada: Nolo elämäni – Olisinpa suosittu

Ei ole helppoa olla Nikki Maxwell! 8. luokan alkaessa Nikki muuttaa isän työn perässä uuteen kouluun ja joutuu aloittamaan kaiken alusta. Tilannetta eivät helpota ärsyttävä pikkusisko ja vanhemmat, jotka eivät millään tunnu tajuvan, mitä 14-vuotias tarvitsee selvitäkseen arjesta uudessa ympäristössä. Nikki päättää osallistua koulun taidekilpailuun, mutta kaikki ei etene suunnitelmien mukaan. 

Adan kirjana on: Rachel Renée Russell: Nolo elämäni: Olisinpa suosittu, 283 s. WSOY, 2020

Aira Fagerroth Antskogista muistelee

Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään. 

Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta. 

Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.

Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.

Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.

Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään. 

Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia.