Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Tommi Liimatta: Manse – Markka-aika

Tommi Liimatan ylistetty omaelämäkerrallinen sarja jatkuu: Tampere 1996–2001. Tommi muuttaa parikymppisenä Lapista Manseen omistautuakseen Absoluuttisen Nollapisteen läpimurrolle. Nousukiito suomirockin A-sarjaan vaikuttaa lupaavalta, ja bändi kiertää keikkalavoja maakuntien keskikaljakuppiloista Ruisrockin päälavalle. Rockmaailman arki on kuitenkin raadollista, aikuisuus tuo omat haasteensa bändin maailmanvalloitukselle eikä sisäisiltä ristiriidoilta vältytä. Tulisiko Nollapisteestä Suomen Beatles vai katkeaisiko matka kesken kaiken, Tommi kysyy itseltään, kun tilin kate lähestyy nollaa. Teos on armottoman rehellinen, ajankuvaltaan äärimmäisen tarkkanäköinen runsaudensarvi. 
Haastattelijana Simo Ollila.

Tommi Liimatta: Manse – Markka-aika. Otava, 2023.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilta 2023.

Kirja-alan uranuurtaja Hannu Paloviita

Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon vuonna 2023 saanut Hannu Paloviita tunnetaan kirjamessuilta Rosebudin näyttävästä osastosta, jossa ovat esillä erityisesti kaikki keskisuuret kustantamot. Tällä hetkellä hänellä on kuusi kirjakauppaa, joista Helsingin Kaisaniemessä toimiva Sivullinen on Suomen suurin lähes 50 000 nimikkeellään. Vuosien saatossa hän ollut perustamassa kustantamoja kuten Like, Into, Voima ja Aula. Hannu Paloviidan kirjallisia seikkailuja kuullaan J. K. Ihalaisen haastattelussa tammikuulta 2024. 

Hannu Paloviita Kaisaniemen Sivullisessa. Kuva J. K. Ihalainen

Vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandia-voittaja Kimmo Lust

Sarjakuvataiteilija Kimmo Lust voitti vuoden 2023 Sarjakuva-Finlandia-tunnustuspalkinnon omaelämäkerrallisella albumillaan Silmukka (Suuri Kurpitsa, 2022). Hän kuvaa teoksessaan lapsuuttaan perheessä, jossa ei ollut yhtäkään turvallista aikuista. Teos avaa lapsen ja nuoren näkökulman 1990-luvun laman jälkeiseen aikaan ja tuo kuuluville niitä pieniä ääniä, jotka hautautuvat helposti suuremmilta näyttävien yhteiskunnallisten ongelmien alle. Haastattelijana Ville Pirinen.

Kimmo Lust: Silmukka
, Suuri Kurpitsa, 2022.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 2.12.2023.

Keskustelua lentoverosta, lentämisestä ja ilmastosta, osa 2

Radiofiskarsilla on uusi juttukumppani, kansalaisjärjestö Maan ystävät. Ympäristöaktivistit Olli-Pekka Haavisto ja Silja Jääskeläinen kävivät kertomassa matkustamiseen, ilmastoon ja kulutustottumuksiin liittyvistä ajatuksista. Siljan vireille laittama kansalaisaloite ’Lentovero Suomeen’, julkistetaan huhtikuussa, ja jutussa hän kertoo mikä sai hänet toimimaan näin. Mitä vaikutuksia matkailulla on lentohaittojen lisäksi? Pitäisikö ihmisten istua vain kotona lukkojen takana? Toimittaja Suvi Heino

Tässä keskustelun toisessa osassa aiheina ovat maailman tila, maailman toivo sekä minkälainen maailma voisi olla.

Aira Fagerroth Antskogista muistelee, osa 2

Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään. 

Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta. 

Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.

Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.

Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.

Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään. 

Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia. 

Pohjalainen arki 1800-luvun sotien ja levottomuuksien keskellä

Suomen sodan (1808-1809) aikana kasakat levittivät kauhua ja vihaa Etelä-Pohjanmaan kuntien asukkaissa. Pohjalaisten talonpoikien joukossa nousi kapinamieli, sillä taloista vaadittiin ruokatarvikkeita, venäläisiä piti kyydittää pitkiäkin matkoja ja hevosia otettiin omaan käyttöön. Kirjassa kuvataan sotatoimien etenemistä Pohjanmaan kuntiin ja Kauhajoella noussutta talonpoikien kapinaa. Venäläiset uskoivat kauhajokisen Gustaf Inbergin olleen yksi kapinaan yllyttäjistä, mistä syystä kostotoimet kohdistuivat myös hänen isännöimäänsä Ala-Knuuttilan tilaan. ”Gustafin tarina” kuvaa yhden miehen uhrautumista ja sankaruutta sodan aikana sekä hänen lyhyeksi jäänyttä perheonneaan Helena-vaimon ja pienen Johannes-pojan kanssa.

Maritta Hirvonen taustoittaa Irmeli Westermarckin kirjoittamaa teosta. Keskustelussa mukana Pirjo Toivanen sekä kirjan graafisen ilmeen luonut Nalle Ritvola.

Irmeli Westermarck: 
Taustatyö seikkailuna: Pohjalainen arki 1800-luvun sotien ja levottomuuksien keskellä. Stresa kustannus, 2023.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 2.12.2023.

Sirkku Peltola, REIKÄleipä



Taiteen akateemikko Sirkku Peltola on Suomen kansainvälisesti esitetyimpiä teatterintekijöitä. Näytelmäkirjailija ja ohjaaja on luonut oman tunnistettavan tyylinsä, jossa kieli ja kerronta tarjoaa yleisölle oivaltamisen paikkoja. Peltolan inhimillisissä tarinoissa pidetään pienen ihmisen puolta. Peltolan Suomen hevonen -teatrologian viides osa REIKÄleipä sai kantaesityksensä 5.10. Tampereen Työväen Teatterin Eino Salmelaisen näyttämöllä. Ensimmäinen osa Suomen hevonen nähtiin 2004. Teossarjassa Peltola seuraa suomalaisen elämänmenon muutosta lähelle ja laajalle tsuumaten. Haastattelijana dramaturgi Juho Gröndahl.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2023.

Elli Leppä: Hylänkö – Sara Norja: Kummajaisten kesä

Sara Norjan Kummajaisten kesä on aikuisille suunnattu säeromaani, jossa suomalainen kansanperinne ja mökkimaisema yhdistyvät isoäidin kuoleman käsittelyyn: Kanerva on perinyt Alzheimeriin menehtyneen mumminsa kesämökin. Mummin tavarat on perattava läpi ja tunteita käsiteltävä. Mökillä Kanerva kohtaa kummia: saari kuhisee taikaolentoja, eikä mikään ole kuin ennen. Hän joutuu myös muuttamaan mielikuviaan mummistaan. Oliko mummin taikausko vanhuksen höpinää vai oikeaa taikuutta? Ja voiko olla, ettei Kanerva ole sukunsa ainoa sateenkaari-ihminen?

Sara Norja on kirjailija ja filologi, joka on syntynyt Englannissa mutta asunut suurimman osan elämästään Helsingissä. Häneltä on aiemmin ilmestynyt tietokirja Alkemian historia (SKS Kirjat, 2023). Kummajaisten kesä on hänen ensimmäinen spefiromaaninsa. Haastattelijana Matti Järvinen.

Hylängöt ovat paikkoja, joissa ihmiset eivät enää voi asua. Mutta kukaties siellä voi asua muita? Elli Lepän neljännessä runokokoelmassa Hylänkö mietitään eliöiden verkostoja, ekologisia muodonmuutoksia ja tuhoa. Jos muutosta ei voi estää, siitä voi ehkä löytää kauneutta ja iloa.

Elli Leppä on mytologialle ja tähtitieteelle perso farmakologi, jota kiinnostavat rihmastoisuus ja mikrobien monimuotoisuus. Hän harrastaa roolipelaamista, haltioitumisen hetkiä ja luonnontieteellistä ihmettelyä.

Sara Norja: Kummajaisten kesä: säeromaani, Nysalor-kustannus, 2023.

Elli Leppä: Hylänkö, Nysalor-kustannus, 2023.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2023.

Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa

Polkimilla – nyt, ennen ja tulevaisuudessa on sarjakuva pyöräilystä, sen historiasta, kehityksestä ja tilasta kaupunkiliikenteessä. Sarjakuva on Tiitu Takalon ja historiantutkija Tiina Männistö-Funkin yhteistyön tulos ja teoksessa lomittuvat historiantutkimus ja Tiitun omaelämänkerralliset kokemukset polkimilta.

Kirjassa poljetaan erityisesti Turussa ja Tampereella, mutta piipahdetaan myös esimerkiksi Helsingissä, Oulussa ja Berliinissä. Teos havainnollistaa, miten yli 50 vuotta sitten tehdyt päätökset vaikuttavat yhä arkeemme, mutta kutsuu myös kuvittelemaan toisenlaista kaupunkia ja löytämään pyöräilyn ilot. Haastattelija Ville Pirinen.

Tiitu Takalo & Tiina Männistö-Funk: Polkimilla, Suuri Kurpitsa, 2023.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilta 2.12.2023.