Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Ruukin ankkapartion kesä ja muita LUMOn kuulumisia

Viime kesänä ruukin tunnetuimpiin hahmoihin kivunneet ankat ovat siirtyneet talvilepoon. Ankkapartio oli yksi LUMO (Luonnon monimuotoisuus) -hankkeen kokeiluista, joilla pyritään vähentämään vieraslajeja. Ankkojen kohteena oli erityisesti Fiskarsin museonmäen maastot ja niiden riesaksi levinneet espanjansiruetanat.

Hyvin rajallisissa oloissa elämänsä aloittaneet ankat sopeutuivat nopeasti uuteen ympäristöönsä, ja kesän mittaan lukuisat matkailijat ja ruukin asukkaat tekivät niiden kanssa tuttavuutta. Muutamassa viikossa ne olivat jo niin rohkeita, että lähtivät karkuteille ympäri kylää. Yksi ankoista katosi, mutta jäljelle jääneet ahkeroivat. Miten kesä ankkojen ja LUMOn muiden hankkeiden kanssa sujui? Miten onnistui muiden vieraslajien torjunta? Etenikö nurmikkojen muuntaminen niityiksi?

Museonmäen jälkeen ankat siirtyivät uuteen paikkaan. Kuvassa ne partioivat Peltorivin pihamailla.
Kuva Anna Kamara.

Mistä oikeasti tietää, onko ankka syönyt etanoita? Palaako partio takaisin ruukkiin ensi keväänä?

LUMO-hankkeen vetäjää, Anna Kamaraa haastattelee Suvi Heino.

Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista

Sirpa Pääkkönen. Kuva J. K. Ihalainen

Sirpa Pääkkönen esittelee kirjaansa Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista Turun Kirjamessuilla. 

”Sirpa Pääkkösen kirjassa kymmenen eri ikäistä karjalaistaustaista kertoo, mitä karjalaisuus heille merkitsee. Evakoiden jälkipolvet näkevät merkityksellisenä sen, että he kuuluvat laajempaan kokonaisuuteen, sukupolvien ketjuun. Tarinoiden myötä avautuu ikkuna omiin juuriin. Omassa sukutarinassa ja identiteetissä säilynyt karjalaisuus on elämänasenne ja ehtymätön inspiraation lähde.” Haastattelijana toimii Lotta-Sofia Saahko.

Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä – elämänvoimaa itäisistä juurista, SKS Kirjat, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Inkerikkojen historiaa

Taisto Raudalainen (vas.), Lea Pakkanen ja Minna-Kerttu Kekki. Kuva J. K. Ihalainen

Inkerikkojen historiaa ja inkeriläisten kokemuksia luotaavassa keskustelussa kuullaan vironinkerilästä perspektiiviä aiheeseen. Haastateltavina ovat kirjailijat Taisto Raudalainen ja Minna-Kerttu Kekki toivat, haastattelijana inkerinsuomalainen toimittaja ja kirjailija Lea Pakkanen.

Taisto Raudalainen: Inkerikot, setot ja vatjalaiset, SKS, 2022

Minna-Kerttu Kekki ja Lembi Laur: Lempi Lempisen matka Suomenlahden ympäri, Vastapaino, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Vahvista ääni toisen maailman: Tapio Luoma ja Maaret Kallio

Arkkipiispa Tapio Luoma ja psykoterapeutti Maaret Kallio keskustelivat Turun Kirjamessuilla toivosta ja jaksamisesta kriisien keskellä: 

Mistä löytyy toivo, kun helppoja ratkaisuja ei ole? Kannattaako ihmisen etsiä onnellisuutta? Saako olla onnellinen, vaikka maailmassa on paljon kärsimystä? Miksi toivoa, että kaikki on hyvin? Eikö epävarmuudella ole elämässä sijaa? Mitä on turvallinen murehtiminen, ja mitä on toivo? Arjen merkitys elämän vastoinkäymisissä.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 1.10.2022

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat

Juha Ylimaunu (vas.) ja Matti Ylipiessa. Kuva J. K. Ihalainen

Pirtutrokarien vaiheita ei juuri ole tutkittu. Tutkija, kirjailija Juha Ylimaunun tietokirja Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia on upea avaus kieltolain aikaisen kaupankäynnin historiaan. 

Haastattelussa Ylimaunu kertoo kirjan tekemisen ja tietojen hankkimisen vaiheista ja siitä, miten pirtutrokarien jälkeläiset suhtautuvat aiheeseen.  Entä miten pirtutrokarit käyttivät ammattitaitoaan kieltolain jälkeen? Haastattelija Matti Ylipiessa.

Juha Ylimaunu: Pirtusota ja salakuljettajat – Pohjanlahden tuntematon historia, (Atrain & Nord), 2022.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022.

Esikoisteoksia: Petra Vallila ja Pauli Hautala

Petra Vallila ja Pauli Hautala. Kuva J. K. Ihalainen

Poesian tämän vuoden esikoiskirjailijat Petra Vallilla ja Pauli Hautala kertovat runokirjojensa taustoista ja siitä, miltä teosten ilmestyminen on tuntunut. Haastattelussa pohditaan myös näkyykö ammatillinen tausta runojen kirjoittamisessa, yhdistyvätkö runous ja päivätyö kielellisesti. Pauli Hautalan Katseen maanosat kyseenalaistaa, onko väistämätöntä tuntea avuttomuutta informaatiotulvan edessä. Petra Vallila teoksessaan Ehkä puolestaan peilaa kieltä ja merkitystä yritysviestinnän – ja kielen kautta. 

Haastattelija Virpi Vairinen.

Petra Vallila: Ehkä, Poesia, 2022

Pauli Hautala: Katseen maanosat, Poesia, 2022

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 2.10.2022

Vini: Sahramin arvoitus

Vinin valitsemassa kirjassa Lasse-Maijan etsivätoimisto – Sahramin arvoitus etsiväkaksikko Lasse ja Maija saavat ratkaistavakseen kiperän tehtävän, joka uhkaa koko Vallilan kylän joulua. Miten käy kullankeltaisen joulupullan, ellei kadonnutta sahramia löydetä?

Kuva Sara Riihiaho

”Kirjaa oli erittäin mukava lukea, koska se on jännittävä ja hauska.”

Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto – Sahramin arvoitus. Kuvitus Helena WIllis, Tammi, 2017.

Heidi: Kisu ja tähtilaulu

Kisu on harjoitteleva supersankari, joka on päivisin tavallinen tyttö mutta öisin seikkaileva kissa. Heidin toivekirjassa Kisu ja tähtilaulu Kisua jännittää kuoron konsertti, jossa hänen pitää laulaa pari säettä ihan yksin. Mutta huolenaiheet eivät jää tähän. Kaikki kuitenkin järjestyy – lopulta.

Kuva Sara Riihiaho

”Valitsin kirjan, koska olen lukenut saman sarjan aiempia teoksia ja ne ovat olleet hyviä.”

Paula Harrison: Kisu ja tähtilaulu, Aurinko Kustannus, 2020

Eliel: Hurja jengi – Kotkottajat pulassa

Hulvattoman hauska ja sarjakuvamainen Hurja jengi -sarja sopii kaikille huumorin ja yllätysten ystäville. Elielin lukemassa Kotkottajat pulassa -kirjassa Hurja jengi seikkailee häkkikanalassa.

Kuva Sara Riihiaho

”Kirja ei ollut yhtään pitkästyttävä vaan siinä oli iloinen tunnelma.”

Aaron Blabey, Hurja jengi – Kotkottajat pulassa, Into Kustannus, 2020.

Eemi: Timanttien arvoitus

Lasse-Maijan etsivätoimisto on lasten oma dekkarisarja. Eemin valitsema Timanttien arvoitus on sarjan ensimmäinen teos. Siinä paikallinen kultaseppä Muhammed Karaatti huolestuu, kun häneltä alkaa kadota timantteja. Miten etsiväkaksikko selviää ensimmäisestä arvoituksestaan?

Kuva Sara Riihiaho

”Kirjan tunnelma on vaihteleva, eli se on välillä epätoivoinen ja välillä toivoa on paljonkin.”

Martin Widmark: Lasse-Maijan etsivätoimisto – Timanttien arvoitus. Kuvitus Helena Willis, Tammi, 2013.