Avainsana-arkisto: Anni Kytömäki

Anni Kytömäki Painetun sanan markkinoilla

Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.

Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?

Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.

Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.

Kuva Perttu Saksa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Anni Kytömäki Painetun sanan markkinoilla

Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.

Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?

Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.

Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.

Kuva ©Perttu Saksa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Anni Kytömäki

Anni Kytömäki on hämeenkyröläinen kirjailija, joka kuvaa romaaneissaan ekokriisin juuria ja luonnon pohjimmaista ylivoimaa. Hänen teostensa päähenkilöt ovat aikansa toisinajattelijoita, joiden kohtalot punoutuvat monin tavoin luontoon. Omien sanojensa mukaan Kytömäki kirjoittaa “historiallisia ajankohtaisromaaneja”. Hänet on palkittu mm. Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla.

annikytomaki.fi 

Radiofiskarsissa:

2025 Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.

Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.

Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.

Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.

Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.

Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.