Avainsana-arkisto: Sari Puustinen

Anni Reuter – Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa 

Huhtikuisena lauantaina Fiskarsin Kuparipajassa sukellettiin historiaan tutkija, tietokirjailija Anni Reuterin ja häntä haastatelleen erikoistutkija, dosentti Sari Puustisen matkassa. Illan teemana oli Reuterin teos Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Otteita kirjasta lukee Marko Pohjosmäki.

Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja
vainottujen suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Yli 100 000
raja-alueen ja Inkerin suomalaista karkotettiin 1930- ja 1940-luvuilla
Siperiaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin. Kirja tuo esille
suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon,
pelon ja pakkotyön vuodet.

Anni Reuter on sosiologi ja valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, hän väitteli inkerinsuomalaisten joukkokarkotuksista keväällä 2023.

Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS Kirjat 2023. 

Luontokadon yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet: Karoliina Lummaa

Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten
tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten
valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten
aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin
kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari
Puustinen
.

Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.

Kirjallisuudentutkija, FT, dosentti Karoliina Lummaa avaa luontokadon ja elonkirjon kaventumisen kulttuurisia merkityksiä ensin tieteissä esitettyjen näkemysten pohjalta, jonka jälkeen hän syventyy luontokatoon suomalaisen nykytaiteen ja -runouden aiheena.

Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.

Luontokadon yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet: Sari Puustinen

Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten
tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten
valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten
aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin
kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari
Puustinen.

Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.


Erikoistutkija, dosentti, Sari Puustinen käsittelee esityksessään luontokadon juurisyitä suomalaisen metsän kontekstissa.

Miksi Suomessa, jossa meillä on ”ihan erityinen metsäsuhde”, yli 75 %
metsien luontotyypeistä on uhanalaisia, eikä vanhaa metsää tahdo löytyä
enää mistään? Sari Puustinen on tutkimusryhmänsä kanssa kartoittanut
luonnon monimuotoisuutta heikentäviä, politiikan ja hallinnon käytössä
olevia ohjauskeinoja sekä kansallista metsäpolitiikkaa. Oleellista on myös
kiinnittää huomiota metsäalalla vallitsevien käytäntöjen taustalla
vaikuttaviin maailmankuviin, arvoihin, ideologioihin sekä myytteihin. Sari
Puustinen esittelee tunnistamiaan luontokadon juurisyitä sekä toivoo
vilkasta keskustelua aiheesta. Voisimmeko ajatella ja toimia toisin,
toisenlaisten lähtökohtien pohjalta?

Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.