Avainsana-arkisto: vieraslajit

Filosofi ELISA AALTOLA – Eläinten demonisointi

Fiskarsin Veitsitehtaalla 8.5. vietetyssä filosofi Elisa Aaltolan Ajattelu on ilmaista! – Det kostar int’ att tänka! -illassa teemana oli Eläinten demonisointi.

Kuva J. K. Ihalainen

Aiheen historiallisia käänteitä luotaavan katsauksen jälkeen Aaltola kuvasi eläinten demonisaation tämänhetkistä tilannetta. Yleisöä puhuttivat erityisesti vieraslajitorjuntaan liittyvät moraalikysymykset. Suomessa on suuri määrä ei-toivottuja vieraslajeja kuten tuhoa niittävät espanjansiruetanat ja niiden mustapäälajitoverit. Kuka saa määrittää vieraslajin haitallisuusasteen? Onko vieraslaji aidosti haitallinen vai onko se sitä meidän omien intressiemme kautta? Mitä vieraslajia Suomessa voimakkaimmin karsastetaan, ja miten Stalin tähän asiaan liittyy?

Vaikka vieraslajien määrä koko ajan kasvaa, silti ei-tappavien torjuntamenetelmien tutkimus laahaa pahasti jäljessä. Keinoja torjuntaan kyllä jo on, mutta miten löytää se oikea? Entä mitä eroa on vieraslajilla ja tulokaslajilla?

Filosofi Elisa Aaltola on keskittynyt eläimiä koskeviin eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin, ympäristöetiikkaan sekä normatiiviseen moraalikäsitykseen. Aaltolan vuonna 2024 perustama eläinoikeusakatemia kokoaa yhteen eläinoikeuksien puolustajia tieteen, taiteen ja viestinnän alueilta.

Pahoittelemme äänitteen alussa esiintyvää taustakohina (kesto noin 1,5 minuuttia).

Julisteen kuva Minna Mead.

Seuraavan kerran Ajattelu on ilmaista Fiskarsin Veitsitehtaalla 28.8.2026 Filosofi Mikko Lahtinen teemalla Jokainen ihminen on ajattelija sekä 16.10. 2026 Kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko Aleksis Salusjärvi, teema selviää myöhemmin.

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Raaseporissa

Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen käytännössä: 

Vieraslajit ja kiinteistön omistajan vastuu

Vieraslajit vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen valtaamalla alaa paikallisilta luonnonvaraisilta lajeilta. Raaseporin kaupungin vieraslajistrategia julkaistaan keväällä 2022, jossa  toiminta linjataan kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta. 

Kansallinen vieraslajilaki tuli voimaan vuonna 2016 (1709/2015). Lain mukaan kiinteistön omistajan tai haltijan on huolehdittava kohtuullisista toimenpiteistä kiinteistöllä esiintyvän haitallisen vieraslajin hävittämiseksi tai sen leviämisen rajoittamiseksi, jos haitallisen vieraslajin esiintymästä tai sen leviämisestä voi aiheutua merkittävää vahinkoa luonnon monimuotoisuudelle taikka vaaraa terveydelle tai turvallisuudelle.

Toimenpiteiden kohtuullisuutta arvioitaessa on otettava huomioon haitallisen vieraslajin hävittämiseen tai leviämisen rajoittamiseen käytettävissä olevat tavanomaiset keinot, toimenpiteistä aiheutuvat kustannukset sekä toimenpiteillä saavutettavissa oleva hyöty suhteessa kustannuksiin.

”Vieraslajilla tarkoitetaan kasvia, eläintä tai muuta eliölajia, jonka siirtymistä luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle ihminen on tahattomasti tai tarkoituksella edesauttanut. Vieraslaji on siis ihmisen myötävaikutuksella ylittänyt luontaiset leviämisesteet, kuten mantereen, meren tai vuoriston, ja levinnyt alueelle, minne se ilman ihmisen apua ei olisi vielä luontaisesti levinnyt.”

Esimerkiksi komealupiinin luontainen levinneisyysalue sijaitsee Läntisessä Pohjois-Amerikassa ja se tuotiin Eurooppaan koriste- ja rehukasviksi vuonna 1826.

EU:n vieraslajiasetus (1143/2014) haitallisten vieraslajien tuonnin ja leviämisen ennalta ehkäisemisestä ja hallinnasta tuli voimaan 1.1.2015. Kansallinen vieraslajilaki (1709/2015) tuli voimaan 1.1.2016 ja uudistettu valtioneuvoston vieraslajiasetus (704/2019) 1.6.2019.

Lähteet: vieraslajit.fi ja Finlex.fi

Kaisa Ruohorannan haastateltavana on luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta. Ohjelma on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin yhteistuotantoa. Lisätietoa yhdistyksestä www.culturacatena.fi

Billnäsin paikallistoimitus julkaisee vuoden 2022 aikana luonnon monimuotoisuutta käsittelevän juttusarjan yhteistyössä Catena ry:n ja radiofiskarsin kanssa.