Nimikkotaiteilija Katariina Lillqvist Runofestivaalitaiteilija Katariina Lillqvist on sekä Suomessa että Tšekissä asuva palkittu elokuvaohjaaja, kuunnelmien tekijä, taiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana taiteilijana, joka on tuonut nukkeanimaation maassamme suuren yleisön tietoisuuteen. Lillqvistin animaatioissa käytettyjä nukkeja on esillä Annikin Kivikioskissa ja hänen romaniaiheisia elokuviaan nähdään Kellarigalleriassa. Korttelin sisäpihalla on lisäksi esillä Lillqvistin Romanikulttuurin museolle tuottamia yhteisötaideteoksia.

Kölö & Satu Kae Kölö on tam­pe­re­lai­sen kir­jai­li­ja Saara Met­sä­ran­nan per­for­mans­si­si­vu­per­soo­na ja baa­be­lin kie­len jäl­ji­tys-per­for­mans­si, jossa eri maa­il­man kie­liä yh­dis­täen ero­te­taan kes­ke­nään kai­kil­la mah­dol­li­sil­la as­so­si­aa­tion kei­noil­la. Kölö on eten­dus­te sari, hääl, kõne ning rää­gi­ja ise. Medan Kölö sjun­ger är den et­no­fu­tu­ris­tiskt krets­lopp och avant­gards­tisk scha­ma­nis­tisk per­for­mans, medan den läser är det något helt annat. Spare times Kölö is avant­gar­de­ning its flowers, pushi green up ba­ba­lo­nian stems, wa­ving its exempli­mi­ties like folklo­re, per­for­mance, pop music, ri­tuals or li­tur­gy under the only tri­ni­ty of sha­man, she­man, he-man and ger­man she-p-herd.

Yh­des­sä Kölön kans­sa esiin­tyy alt­to­viu­lis­ti Satu Kae, joka aloit­ti viu­lun­soi­ton opin­ton­sa jo 6-vuo­ti­aa­na. Kae val­mis­tui musiik­ki­pe­da­go­gik­si Oulun am­mat­ti­kor­kea­kou­lus­ta ja tai­tei­den mais­te­rik­si Swe­dish Na­tio­nal Orc­he­stra Aca­de­mys­ta Gö­te­bor­gis­sa. Tällä het­kel­lä hän toi­mii free­lance­ri­na niin klas­si­sen kuin po­pu­lää­ri­musii­kin­kin sa­ral­la ja kon­ser­toi ak­tii­vi­ses­ti.

Einari Vuorela -palkinnon ehdokkaiden julkistus.

Regina Roze (MX) The Mexican poet, philosopher, dramaturge and performance artist Regina Roze will bring the vivid voice of contemporary Latin American poetry to our festival. Roze started working intensively with theatre, dance and literature in her youth. In 2013, her debut work Liminal earned her the Premio de Poesía Joven award for young poets. Her latest poetry collection Mundano came out in 2021. As a philosopher, Roze has been working with projects relating to corporeality in particular. In 2022, she started the Popoesía project, which brings experimental literature and poetry to audiences through social media and workshops. Roze has also been working with experimental music and is regularly involved in performances combining poetry and music.

Mek­si­ko­lai­nen ru­noi­li­ja, fi­lo­so­fi, dra­ma­tur­gi ja esi­tys­tai­tei­li­ja Re­gi­na Roze tuo oh­jel­mis­toom­me la­ti­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­sen ny­ky­ru­nou­den elin­voi­mai­sen äänen. Jo nuo­re­na Roze työs­ken­te­li tii­viis­ti teat­te­rin, tans­sin ja kir­jal­li­suu­den pa­ris­sa. Vuon­na 2013 hänet pal­kit­tiin esi­kois­teok­ses­taan Li­mi­nal nuor­ten ru­noi­li­joi­den Pre­mio de Poesía Joven -pal­kin­nol­la. Hänen vii­mei­sin ru­no­ko­koel­man­sa on vuon­na 2021 il­mes­ty­nyt Mun­da­no. Fi­lo­so­fi­na Roze on työs­ken­nel­lyt eri­tyi­ses­ti ke­hol­li­suu­teen liit­ty­vien hank­kei­den pa­ris­sa. Vuon­na 2022 hän käyn­nis­ti Po­poesía-pro­jek­tin, joka tuo ko­keel­lis­ta kir­jal­li­suut­ta ja ru­nout­ta ylei­sön ulot­tu­vil­le so­si­aa­li­sen me­dian ja työ­pa­jo­jen kaut­ta. Roze on työs­ken­nel­lyt myös ko­keel­li­sen musii­kin pa­ris­sa ja esiin­tyy sään­nöl­li­ses­ti ru­nout­ta ja musiik­kia yh­dis­tä­vis­sä esi­tyk­sis­sä.

Vy Tram kä­sit­te­li viime vuon­na il­mes­ty­nees­sä esi­kois­ro­maa­nis­saan Stig­ma (WSOY) hä­pe­ää, ul­ko­puo­li­suut­ta ja iden­ti­teet­tiä suo­men­viet­na­mi­lai­sen pää­hen­ki­lön­sä kaut­ta. Hän on jul­kais­sut myös ko­lum­ne­ja, ana­lyy­se­ja pop­kult­tuu­ris­ta, es­sei­tä, fea­tu­re-ar­tik­ke­le­ja, ru­no­ja sekä no­vel­le­ja eri verk­ko­me­diois­sa ja leh­dis­sä. Tra­min teks­teil­le on omi­nais­ta hen­ki­lö­koh­tai­suu­den ja yh­teis­kun­nal­lis­ten tee­mo­jen yh­dis­tä­mi­nen sekä tark­ka, mi­ni­ma­lis­ti­nen kieli. Hänen teks­teis­sään usein tois­tu­via tee­mo­ja ovat yh­teen­kuu­lu­vuu­den tarve, kie­len mer­ki­tys sekä kult­tuu­rien vä­li­set ky­sy­myk­set. Tra­min kir­joi­tus­tyy­li liik­kuu ru­nou­den ja proo­san ra­ja­pin­nas­sa, ja hänen il­mai­sus­saan ko­ros­tu­vat ha­vain­not ar­jes­ta sekä si­säi­ses­tä ko­ke­mus­maa­il­mas­ta. Tram on mu­ka­na An­ni­kin Ru­no­fes­ti­vaa­lin Proo­sa­tauois­sa.

Tomas Venclova (LT) on liet­tua­lai­nen ru­noi­li­ja, kir­jai­li­ja, kir­jal­li­suu­den­tut­ki­ja ja kään­tä­jä. Ensi vuon­na 90 vuot­ta täyt­tä­vä Venclo­va on yksi eu­roop­pa­lai­sen ru­nou­den jät­ti­läi­sis­tä. Hä­nel­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia ja hän on usei­den eu­roop­pa­lais­ten yli­opis­to­jen kun­nia­toh­to­ri. Hänen teok­si­aan on kään­net­ty yli 20 kie­lel­le. Venclo­va asui 1960-lu­vul­la Mos­ko­vas­sa ja Le­nin­gra­dis­sa, ja hän kuu­lui muun muas­sa ru­noi­li­ja­le­gen­da Anna Ah­ma­to­van, ja tu­le­van No­bel-voit­ta­ja Jo­seph Brods­kyn lä­hi­pii­riin. Hänen toi­min­tan­sa toi­si­na­jat­te­li­ja­na johti lo­pul­ta kar­ko­tuk­seen Neu­vos­to­lii­tos­ta vuon­na 1977. Sen jäl­keen hän toimi muun muas­sa slaa­vi­lai­sen kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri­na sekä Ber­ke­leyn että Yalen yli­opis­tois­sa Yh­dys­val­lois­sa. Tällä het­kel­lä hän jakaa ai­kan­sa Vil­nan ja Yh­dys­val­to­jen vä­lil­lä. Venclo­va kä­sit­te­lee teok­sis­saan to­ta­li­ta­ris­min ko­ke­mus­ta ja niitä ope­tuk­sia, joita sen syn­kis­tä his­to­rial­li­sis­ta vai­heis­ta voi­daan poi­mia. Hänen en­sim­mäi­nen suo­men­net­tu teok­sen­sa Vas­ta­rin­nan sä­keet (Pal­la­dium Kir­jat) il­mes­tyi viime vuon­na.

Tomas Venclova is a Lithuanian poet, writer, literature researcher and translator. Turning 90 next year, Venclova is one the giants of European poetry. His works have been translated into more than 20 languages. He has received a number of international awards as well as honorary doctorates from several European universities. In the 1960s, Venclova lived in Moscow and Leningrad and was closely acquainted with the legendary poet Anna Akhmatova and future Nobel Prize winner Joseph Brodsky. His activities with other dissidents eventually led to banishment from the Soviet Union in 1977. After that, he worked as Professor of Slavic Literature at Berkeley and Yale in the United States. He is currently dividing his time between Vilnius and the US. In his work, Venclova deals with the experience of totalitarism and the lessons that can be learned from its dark phases. The first Finnish translation of his work, Vastarinnan säkeet (Palladium Kirjat), was published last year.

Suvi West on Uts­joel­la asuva saa­me­lai­nen kir­jai­li­ja, elo­ku­vaoh­jaa­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja tv-per­soo­na, joka yh­dis­tää töis­sään hen­ki­lö­koh­tai­suut­ta, ko­me­dial­li­suut­ta ja po­liit­ti­suut­ta. Elo­ku­van­te­ki­jä­nä hänet tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti do­ku­men­taa­ri­ses­ta il­mai­sus­taan, jossa ko­ros­tu­vat iden­ti­teet­ti­ky­sy­myk­set, kult­tuu­ri­pe­rin­tö ja ym­pä­ris­tö­ai­heet. Wes­tin pal­kit­tui­hin elo­ku­viin kuu­lu­vat muun muas­sa saa­me­lais­ten kamp­pai­lua oman kult­tuu­rin­sa puo­les­ta kä­sit­te­le­vä Eat­na­mea­met – Hil­jai­nen tais­te­lum­me sekä Máhccan – Ko­tiin­pa­luu, josta hä­nel­le myön­net­tiin Vuo­den elo­ku­vaoh­jaa­ja -tun­nus­tus. Wes­tin tun­ne­tuim­pia tv-töi­tä on Märät sä­pik­käät / Njuos­ka bit­tut -ko­me­dia­sar­ja. Wes­tin esi­kois­kir­ja Syn­tien kum­mun nai­set il­mes­tyi viime vuon­na. Pal­jon kii­tos­ta ke­rän­nyt ro­maa­ni on au­to­fik­tii­vi­nen teos, joka kä­sit­te­lee it­sei­ro­ni­ses­ti ja raik­kaan oi­val­ta­vas­ti muun muas­sa luo­vuut­ta, sek­siä ja vä­hem­mis­tö­stres­siä. Ro­maa­nin haus­kat ti­lan­teet ja nok­ke­la dia­lo­gi sä­vyt­tä­vät va­ka­vam­pia tee­mo­ja, kuten saa­me­lais­nais­ten – ja nais­ten yli­pään­sä – koh­taa­maa epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta. West esiin­tyy An­ni­kin Ru­no­fes­ti­vaa­lin Proo­sa­tauois­sa.

Hassan Blasim

Born in Iraq, Hassan Blasim is a Finnish author, scriptwriter and film director known for his strong and surrealist short stories. He worked in his native country as a director but had to flee due to political persecution. After a long and dangerous journey, he settled in Finland, where he has been building his career as a writer. He is considered one of the most significant and radical voices in new Arabic literature, and his works have been translated into numerous languages. Blasim’s prose combines violent war experiences, black humour and absurdly grotesque imagery. His exceptionally recognisable and multi-layered style breaks the traditional limits of narration. Blasim has received several international and Finnish awards for his work. He is also a frequent guest at international literature festivals. His work has brought international attention to Iraqi literature and refugee experiences in Europe. The Guardian has dubbed Hassan Blasim “perhaps the best writer of Arabic fiction alive.”

Has­san Bla­sim on Ira­kis­sa syn­ty­nyt suo­ma­lai­nen kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja elo­ku­vaoh­jaa­ja, joka tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti voi­mak­kais­ta ja sur­rea­lis­ti­sis­ta no­vel­leis­taan. Hän työs­ken­te­li syn­nyin­maas­saan elo­ku­vaoh­jaa­ja­na, mutta jou­tui pa­ke­ne­maan siel­tä po­liit­ti­sen vai­non vuok­si. Pit­kän ja vaa­ral­li­sen pa­ko­mat­kan­sa jäl­keen Bla­sim aset­tui Suo­meen, missä hän on ra­ken­ta­nut uran­sa kir­jai­li­ja­na. Häntä pi­de­tään yh­te­nä uuden ara­bi­kir­jal­li­suu­den mer­kit­tä­vim­mis­tä ja ra­di­kaa­leim­mis­ta ää­nis­tä, ja hänen teok­si­aan on kään­net­ty lu­kui­sil­le kie­lil­le. Bla­si­min proo­sas­sa yh­dis­ty­vät sodan vä­ki­val­tai­set ko­ke­muk­set, musta huu­mo­ri sekä ab­sur­din gro­tes­ki ku­vas­to. Hänen poik­keuk­sel­li­sen tun­nis­tet­ta­va ja mo­ni­ker­rok­si­nen tyy­lin­sä rik­koo pe­rin­tei­siä ker­ron­nan ra­jo­ja. Bla­si­mil­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia kir­jal­li­ses­ta työs­tään ja hänet on pal­kit­tu Suo­mi-pal­kin­nol­la. Hän on myös tuttu vie­ras kan­sain­vä­li­sil­lä kir­jal­li­suus­fes­ti­vaa­leil­la. The Guar­dian -leh­ti on ku­van­nut Has­san Bla­si­mia ken­ties suu­rim­mak­si elä­väk­si ara­bian­kie­li­sen fik­tion kir­joit­ta­jak­si (suom.). Bla­sim on mu­ka­na An­ni­kin Ru­no­fes­ti­vaa­lin Proo­sa­tauois­sa.

Da­niil Koz­lov (tai­tei­li­ja­ni­mel­tään Susi­nuk­ke Ko­so­la) on Pie­ta­ris­sa syn­ty­nyt ja Tu­rus­sa asuva kir­jai­li­ja, ru­noi­li­ja, kus­tan­ta­ja ja sa­na­tai­deoh­jaa­ja. Hän on myös mer­kit­tä­vän Ru­no­gra­fi-verk­ko­foo­ru­min pe­rus­ta­ja. Koz­lov on jul­kais­sut neljä ru­no­teos­ta, jotka ovat ke­rän­neet lu­kui­sia pal­kin­toeh­dok­kuuk­sia. Hänen vuon­na 2017 il­mes­ty­neel­le Va­ris­to-ko­koel­mal­leen myön­net­tiin Ka­le­vi Jän­tin pal­kin­to. Koz­lov kir­joit­ti Va­ris­ton käsin, ja sen sai omak­seen ai­noas­taan hen­ki­lö­koh­tais­ta kir­joi­tet­tua tun­nus­tus­ta vas­taan. Neljä vuot­ta myö­hem­min il­mes­ty­nyt Tur­koo­si vyö­hy­ke yh­dis­tää ru­nout­ta, es­seis­tiik­kaa ja säe­ro­maa­nia. Koz­lo­vin viime vuon­na il­mes­ty­nyt en­sim­mäi­nen proo­sa­teos Ryssä (Sam­mak­ko) kuvaa hänen kas­vu­aan suo­men­ve­nä­läi­se­nä Tu­rus­sa 1990–2000-lu­vuil­la. Teos on ke­rän­nyt kii­tos­ta tar­kas­ta ja ru­nol­li­sen raa­dol­li­ses­ta kie­les­tään. Ryssä tar­kas­te­lee Koz­lo­vin pit­kään peit­te­le­mää ve­nä­läis­tä iden­ti­teet­tiä, ul­ko­puo­li­suu­den tun­net­ta sekä kan­sal­li­suu­den ra­ken­tu­mis­ta. Koz­lov on mu­ka­na An­ni­kin Ru­no­fes­ti­vaa­lin Proo­sa­tauois­sa.

Risto Rasa So­me­rol­la asuva Risto Rasa on yksi maam­me ra­kas­te­tuim­mis­ta lyy­ri­kois­ta. Rasa tun­ne­taan tii­viis­tä luon­to­kes­kei­ses­tä ru­nou­des­taan, jossa hän ky­ke­nee muu­ta­mal­la ri­vil­lä luo­maan tark­ko­ja ha­vain­to­ja ar­ki­sis­ta il­miöis­tä sekä luon­nos­ta ja ih­mi­sen pai­kas­ta siinä. Rasan tuo­tan­toa on ver­rat­tu hai­ku­ru­nou­teen sen pel­kis­ty­neen il­mai­sun ja het­kel­li­syy­den ta­voit­ta­mi­sen vuok­si. Hänen ru­nou­ten­sa kes­kei­siä tee­mo­ja ovat hil­jai­suus, luon­to, eläi­met, yk­si­näi­syys, kodin piiri sekä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lu. Rasan kieli on kir­kas­ta ja vä­häe­leis­tä, mutta menee sy­väl­le. Esi­kois­teok­sen Met­sän seinä on vain vih­reä ovi (Otava) il­mes­tyes­sä vuon­na 1971 Rasa oli vasta 17-vuo­tias. Teos sai osak­seen pal­jon huo­mio­ta ja se oli vahva kir­jal­li­nen lä­pi­mur­to. Muun muas­sa Eino Lei­non pal­kin­nol­la pal­ki­tun Rasan tuo­tan­to on vai­kut­ta­nut mo­niin suo­ma­lai­siin ru­noi­li­joi­hin, ja hän on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa suo­ma­lai­sen ly­hyt­ly­rii­kan kes­kei­se­nä te­ki­jä­nä. Rasa onkin yksi si­tee­ra­tuim­pia ru­noi­li­joi­tam­me.

Dia Sofia on al­ge­ria­lais-suo­ma­lai­nen pal­kit­tu la­va­ru­noi­li­ja ja spo­ken word -esiin­ty­jä. Hänen ru­nou­ten­sa ai­heet pyö­ri­vät lap­suu­den trau­mo­jen, me­ne­tet­ty­jen rak­kauk­sien, ra­si­min koh­taa­mi­sen, kai­puun ja yh­teis­kun­nal­lis­ten on­gel­mien ym­pä­ril­lä. Vaik­ka Sofia ker­too avoi­mes­ti ole­van­sa mus­li­mi ja ko­toi­sin Al­ge­rias­ta, eivät hänen ru­nou­des­saan kä­sit­te­le­mät lap­suu­den trau­mat liity tähän. Hänen ru­nou­ten­sa usein lähes ab­sur­dien kie­li­ku­vien on tar­koi­tus myös nau­rat­taa ylei­söä. So­fian uu­dem­pi tuo­tan­to kä­sit­te­lee toi­sen ko­ti­maan kai­puu­ta ja oman ase­man­sa pun­nit­se­mis­ta suo­ma­lai­sis­sa yh­tei­söis­sä – sitä, onko hän tar­peek­si vai liian suo­ma­lai­nen. Dia Sofia lukee ru­no­ja omil­la äi­din­kie­lil­lään suo­mek­si, da­ri­jak­si, englan­nik­si sekä rans­kak­si. Dia Sofia saa­tiin kor­vaa­vak­si esiin­ty­jäk­si Tenzin Tsun­duen jou­dut­tua oe­ruut­ta­maan Eu­roo­pan vie­rai­lun­sa.

Dia Sofia is an award-winning Algerian-Finnish spoken word artist and stage poet. Her poetry circles around childhood trauma, lost loves, encounters with racism, longing, and social issues. Although Sofia is open about being Muslim and coming from Algeria, the sources of the childhood trauma she explores in her poetry are unrelated to this. Her often near-absurd imagery is also intended to make audiences laugh. Sofia’s more recent work explores the longing for a second homeland and the question of her place in Finnish communities — whether she is too Finnish or not Finnish enough. Dia Sofia performs her poems in her own mother tongues: Finnish, Darija, English and French.

AJATTELU ON ILMAISTA! – DET KOSTAR INT’ ATT TÄNKA!

Filosofi Elisa Aaltola alustaa ja keskustelee aiheesta: ”Eläinten demonisaatiosta: kun vieraslajeista ja muista eläimistä rakennetaan vihollisia”.

https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2026/05/filosofi-elisa-aaltola-elainten-demonisointi/

Seuraavan kerran Ajattelu on ilmaista Fiskarsin Veitsitehtaalla 28.8.2026 Filosofi Mikko Lahtinen teemallaJokainen ihminen on ajattelija sekä 16.10. 2026 Kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko Aleksis Salusjärvi, teema selviää myöhemmin.

Tutustu myös muihin Ajattelu on ilmaista -iltoihin https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/

Avaruustähtitieteilijä Esko Valtaoja https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2013/11/ajattelu-on-ilmaista-esko-valtaoja/

Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/03/ajattelu-on-ilmaista-frank-johansson-2/

Kirjailijat Harri Virolainen ja Ilkka Virolainen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/03/harri-ja-ilkka-virolainen-keskustelevat-yliluonnollisista-ilmioista/

HS:n ulkomaantoimituksen päällikkö Sami Sillanpää https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/10/ajattelu-on-ilmaista-sami-sillanpaa-toisinajattelun-hinta/

Näyttelijät Kai Lehtinen jaTaisto Reimaluoto https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/11/ajattelu-on-ilmaista-kai-lehtinen-ja-taisto-reimaluoto/

ValokuvaajatHeikki Willamo ja Martti Anttila https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/12/ajattelu-on-ilmaista-martti-anttila-ja-heikki-willamo/

Kulttuuriryhmittymä Maailmanlopun Kahvila https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/04/maailmanlopun-kahvila-noora-kytoharju/

Kirjailija Juha Hurme https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/05/ajattelu-on-ilmaista-juha-hurme/

Teatterin ja sukupuolentutkimuksen tutkija ja professori Tiina Rosenberg https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/09/ajattelu-on-ilmaista-tiina-rosenberg/

Käsitetaiteilija J-P Väisänen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/11/ajattelu-on-ilmaista-jp-vaisanen/

Pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki ja pappi, Risto Pulkkinen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/12/ajattelu-on-ilmaista-jaakko-heinimaki-ja-risto-pulkkinen/

Filosofi Tere Vadén https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/

Rauhan- ja konfliktintutkija, emeritusprofessori Jyrki Käkönen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2024/10/jyrki-kakonen-rauhanvarustelu/

Kansanedustaja, kirjailija Anna Kontula https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2025/03/ajattelu-on-ilmaista-anna-kontula/

Politiikan tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori, taiteilija ja feministi Saara Särmä https://www.radiofiskars.fi/wordpress/?s=Saara+S%C3%A4rm%C3%A4

RAUHAN TEEMA JATKUU: Haastateltavana Börje Mattsson, osa 7.

Lasten ja nuorten lukemista edistävä TÄMÄN MINÄ LUIN -ohjelmasarja käynnistyy jälleen.

Taru Viinikainen – Neppari ja pupukahvila, WSOY, 2022. Lego Ninjago – Lohikäärmeiden nousu, Taitoja ja voimia. Lego Group. Tim Probert: Lightfall 2: Linnun varjo, WSOY 2024.   Miina Supinen ja Anni Nykänen – Rosmariini ja Mahtava Mahaplätsi, WSOY, 2025. Katariina Alongi, Elli Puukangas – Hevoskallion kuiskaajat 1, Tammi, 2024.   Kristina Ohlsson – Tähtihauta, WSOY, 2025.

Hankkeessa lapsi/nuori valitsee mieleisensä kirjan, jonka Radiofiskars hänelle hankkii. Kirjan luettuaan hän laatii siitä esittelytekstin, jonka radio äänittää ja julkaisee. Sarjassa on jo 76 kirjaesitystä https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/taman-mina-luin/

PIRKKALAISKIRJAILIJAT RY:n

Radiofiskars julkaisee Pirkkalaiskirjailijoiden Kirjailijavartteja ja yhdistyksen muuta ohjelmaa osoitteessa https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/pirkkalaiskirjailijat

Lisäksi muun muassa paikallista ohjelmaa Läntiseltä Uudeltamaalta.

Ohjelmia kirjallisuudesta, kuvataiteesta, ajankohtaisista aiheista.

Ajattelu on taas ilmaista keväällä 2026, palaamme teemaan alkuvuodesta.