Arvostettu terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kertoo lapsuuden haavoista avoimemmin kuin koskaan: kirja uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta. Haastattelija Taija Tuominen.
Kuva J. K. Ihalainen
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä.
Kuva J. K. Ihalainen.
Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta.
Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Haastattelija Mia Halonen, juontaja Kalle Talonen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Sosiologi Sari Näreen teos Sodat esiäitieni silmin pohtii minkälaisia jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme. Kirjan teemoihin sisältyvät ns. haamutunteet ja tappajan trauma. Saatamme kantaa haamutunteina (esi)vanhempiemme kokemuksista kumpuavia tunnejälkiä.
Sari Näre, Sodat Esiäitieni silmin, Docendo. Kirja ilmestyy 25.9.2025.
Valokuvaaja Petri Mast
Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan?
Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä?
Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta.
Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa.
Kirjassa Sari Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään.
Millaisia paikkoja sodassa tuhoutuneet ukrainalaiskaupungit ovat olleet? Suomalaiset ovat seuranneet Maxim Fedorovin Kiovasta lähettämiä raportteja keväästä 2022 lähtien. Ohjelmatuottaja: Docendo.
Maxim Fedorov, Sodan näyttämöt, Docendo 2024.
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.