Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Tiina Lehikoinen

Tiina Lehikoinen on lajien välisillä rajoilla viihtyvä kirjailija ja kuvataiteilija. Hän on kirjoittanut useita runo- ja novellikokoelmia, esseihtivän romaanin sekä artikkeleja, esseitä ja kritiikkejä eri julkaisuihin. Lehikoiselle on myönnetty Vuoden aforismikirja – ja Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto ja lisäksi kirjat ovat olleet Runeberg-, Tanssiva Karhu-, Nihil Interit– ja Tiiliskivi -palkintoehdokkaana. Hänen tuotannossaan toistuvat materiaalisuuteen ja valtasuhteisiin liittyvät ekofeministiset teemat, leikki sekä ei-tiedetyn kysyminen.

Tiina Lehikoinen Kirjailijavartissa:

Mikko Kamula

Mikko Kamula on Ylöjärvellä asuva kaunokirjailija, jonka pääteos Metsän kansa -romaanisarja on ollut työn alla jo kahden vuosikymmenen ajan. Tarina on tyylilajiltaan historiallista proosaa ja suomalaisesta kansanperinteestä ammentavaa fantasiaa. Mikko harrastaa vaeltamista, lautapelejä, sarjakuvia ja yleistä nikkarointia.

Raisa Marjamäki

Raisa Marjamäki on Tampereella ja Aspössä asuva, Helsingissä syntynyt, Skotlannissa opiskellut ja Kainuussa oppinut mutta sielultaan jyväskyläläinen runoilija. Hänen kirjoittamiaan ja kääntämiään teoksia ovat: Katoamisilmoitus (Palladium Kirjat, 2010), Ei kenenkään laituri (Poesia, 2014), Kiinalainen yksisarvinen (Poesiavihkot, 2017), Ihmeellistä käyttäytymistä (Poesia, 2020) ja Viimeinen talvi (Poesiavihkot, 2021). Hän toimii vierailevana kirjoittamisen tutkijana Taideyliopistossa ja rakentaa kotia ulkosaaristossa. Hänen seuraava teoksensa, Analoginen blogi, ilmestyy ensi vuonna.

Raisa Marjamäki Radio Fiskarsissa

Raisa Marjamäki Kirjailijavartissa:

Emmi Itäranta

Emmi Itäranta on tamperelainen kirjailija, joka kirjoittaa spekulatiivista
fiktiota suomeksi ja englanniksi. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20
kielelle ja niille on myönnetty mm. Kalevi Jäntin palkinto ja Tampereen
kaupungin kirjallisuuspalkinto.

Emmi Itäranta Kirjailijavartissa:

Heidi Mäkinen

Heidi Mäkinen (1956) on lääketieteen tohtori ja kirjailija, joka on julkaissut kolme romaania aikuisille ja yhden lastenkirjan. Hän on opiskellut kirjoittamista tamperelaisessa Viita-akatemiassa. Mäkinen on Suomen kirjailijaliiton ja Pirkkalaiskirjailijoiden jäsen. 

Tuotanto: Ei saa mennä ulos saunaiholla (Karisto, 2016), Ei saa elvyttää (Karisto 2020), Kuura ja karkaileva isomummo (Karisto 2023) ja Lääketieteen sanakirja (Lind&CO 2026).

Marjo Katriina Saarinen

Olen Marjo Katriina Saarinen, kirjailija.  Olen julkaissut neljä romaania
Teos-kustantamolta: Kerrottu huone 2017, Jälki 2019, Kaikki päivän tunnit
2022 ja Poispyyhityt rivit 2026.  Esikoisteokseni oli Helsingin Sanomien
palkintoehdokkaana ja voitti Tampereen kaupungin kirjapalkinnon. 
Aiemmin työskentelin Oriveden Opiston Kirjoittajalukion vastuuopettajana
16 vuoden ajan.

Marisha Rasi-Koskinen

Marisha Rasi-Koskinen on Tampereella asuva vapaa kirjailija, joka kirjoittaa kaunokirjallisuutta aikuisille ja nuorille. Hän on osallistunut myös erilaisiin projekteihin ja julkaisuihin yhteistyössä visuaalisen alan taiteilijoiden kanssa ja toiminut tuomarina Tampereen elokuvajuhlien XYZ-kilpasarjassa. Rasi-Koskinen on palkittu teoksistaan mm. Runeberg- ja Tulenkantaja-palkinnoilla sekä Lasten ja nuorten Finlandia-palkinnolla. Koulutukseltaan ja aiemmalta ammatiltaan hän on psykologi.

Marisha Rasi-Koskinen Radio Fiskarsissa:

2026 Marisha Rasi-Koskinen alustaa ja keskustelee hyvästä tulevaisuudesta

Mikko Nenonen

Mikko Nenonen (s. 1981) kirjoittaa kiihkeää runoutta, jossa mennään hautuumaalta haltioiden synnyinsijoille sekunnissa, mutta kaiken keskiössä ovat rakkaus sekä universumia pyörittävä maailmanhenki. Nenonen aloitti kirjoittamisen yläasteikäisenä, mutta ensimmäinen runokokoelma Pyhä iho tuli Aviadorilta vuonna 2021 ja toinen, Hengittävä eläin, 2026. Nenonen harjoittaa vapaa-ajallaan taidenörtteilyä, loskan vihaamista sekä Cthulhun manaamista.

Salla Simukka

Salla Simukka (s.1981) on tamperelainen kirjailija, joka on tullut niin Suomessa kuin maailmallakin tunnetuksi ennen kaikkea nuorille aikuisille suunnatusta Lumikki–
trilogiastaan. Hän on kirjoittanut yli parinkymmenen vuoden ajan niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.

Hänen teoksensa Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi 2024) oli lasten- ja
nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokas.

Salla Simukka Kirjailijavartissa:

Aino-Kaisa Koistinen

Aino-Kaisa Koistinen on Tampereella asuva oululaislähtöinen sanataiteilija ja tutkija. Koistinen työskentelee parhaillaan Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa, jossa hän tutkii kirjoittamisen taidetta. Koistisen tuorein runoteos Jätän silmäpaon paikkaamatta ilmestyi vuonna 2026 (Palladium Kirjat). Hänen runoissaan seikkailevat usein naiset, kissat ja muut eläimet. Koistinen tekee myös äänirunoutta Karkia Walo -duossa.

Aino-Kaisa Koistinen Kirjailijavartissa:

Jarmo Teinilä

Jarmo Teinilä tunnetaan erilaisten lajityyppien varmaotteisena ja kiinnostavana yhdistelijänä, joka uudistaa ilmaisuaan kirja kirjalta. Koulutukseltaan Teinilä on filosofian maisteri. Hänen uusin romaaninsa Nyt olen metsä on hänen kirjallinen tulkintansa ja kommenttinsa vuoden 1918 tapahtumista ja niiden merkityksestä 2020-luvun Suomessa.

Ville Lähde ja Tere Vadén – 12 käsitettä maailmasta

Ville Lähde ja Tere Vadén tarkastelevat 12 käsitettä maailmasta -teoksessa (Eurooppalaisen filosofian seura 2026) ympäristöajattelun tehtäviä ja haasteita. Miten ympäristöajattelun pitää uudistua, kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään, tiedettä vastaan hyökätään voimalla ja ympäristötoimille vihamieliset poliittiset voimat vahvistuvat? Lähde ja Vadén ovat ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin perehtyneitä filosofeja, niin & näin -lehden veteraanitoimittajia ja tutkijoita monitieteisessä itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. BIOS perustettiin vuonna 2015, ja se tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ympäristö- ja luonnonvaraongelmia sekä visioi kokonaisvaltaista ekologista siirtymää. Haastattelijana toimii Kaisa Kortekallio.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva Painetun sanan markkinat.

Marisha Rasi-Koskinen alustaa ja keskustelee hyvästä tulevaisuudesta

Marisha Rasi-Koskinen on palkittu kirjailija ja psykologi, joka julkaisee kaunokirjallisuutta aikuisille ja nuorille. Hänen teoksilleen ovat ominaisia poikkeukselliset kerrontaratkaisut ja psykologinen tarkkanäköisyys.

© Laura Malmivaara S&S.

  Syksyllä 2025 julkaistu romaani Kesuura (Kustantamo S&S) tutkii tietoisuuden ruumiillisuutta ja muunlajisuutta androidikertojan näkökulmasta. Tulevaisuuden maailmaan sijoittuvassa teoksessa ihmistiedon ja ihmistietoisuuden rinnalla vaikuttaa tuntematon, ihmisyyden ulkopuolinen tietoisuuden alue. Romaanin kertojana toimii QED-niminen androidi, joka on joutunut hylätylle rautatieasemalle tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihminen ei suostu kertomaan edes nimeään mutta pakottaa QED:n kirjoittamaan itsestään kaiken minkä muistaa. Haastattelijana Tiina Lehikoinen.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Anni Kytömäki Painetun sanan markkinoilla

Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.

Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?

Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.

Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.

Kuva ©Perttu Saksa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

ANNA BROTKIN – SUKUPOLVENSA KUVAAJA

Anna Brotkin on yksi Suomen tunnetuimmista televisiosarjojen käsikirjoittajista. Aikuiset ja Atlantis Pasila -sarjojen itseään etsivät helsinkiläisnuoret ovat syöpyneet osaksi 2020-luvun suomalaista kulttuurikuvastoa. Ne edustavat uuden sukupolven komiikkaa. Mutta näkeekö Brotkin itsensä myös yhteiskunnallisena toimijana? Miten yhteiskuntaluokka näkyy Brotkinin sarjoissa? Ja miten hän ajattelee televisiosta – tai suoratoistosta – yhtenä harvoista asioista, jotka edelleen yhdistävät suomalaisia? Haastattelijana toimii podcastaaja ja tietokirjailija Veikka Lahtinen.

Veikka Lahtinen ja Anna Brotkin, kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

HANNU SALAMA 90 VUOTTA JA YHTEISET KOHTALONKYSYMYKSET

Legenda täyttää tänä vuonna pyöreitä. Sen kunniaksi sarjakuvataiteilija Aapo Kukko ja ”salamalogi” Milla Peltonen keskustelevat tietokirjailija Jussi Niinenmaan johdolla sodan ja rauhan teemoista Hannu Salaman tuotannossa, jossa on jo 1990-luvulta lähtien esiintynyt myös ”Nato-kiiman” kritiikkiä. Miten omantienkulkijana tunnettu Salama on käsitellyt ilmiöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti yhteiseen olemassaoloomme? (Järjestäjä Hannu Salama -seura)

Kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.