Avainsana-arkisto: Painetun sanan markkinat

Anni Kytömäki Painetun sanan markkinoilla

Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.

Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?

Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.

Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.

Kuva Perttu Saksa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Ville Lähde ja Tere Vadén – 12 käsitettä maailmasta

Ville Lähde ja Tere Vadén tarkastelevat 12 käsitettä maailmasta -teoksessa (Eurooppalaisen filosofian seura 2026) ympäristöajattelun tehtäviä ja haasteita. Miten ympäristöajattelun pitää uudistua, kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään, tiedettä vastaan hyökätään voimalla ja ympäristötoimille vihamieliset poliittiset voimat vahvistuvat? Lähde ja Vadén ovat ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin perehtyneitä filosofeja, niin & näin -lehden veteraanitoimittajia ja tutkijoita monitieteisessä itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. BIOS perustettiin vuonna 2015, ja se tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ympäristö- ja luonnonvaraongelmia sekä visioi kokonaisvaltaista ekologista siirtymää. Haastattelijana toimii Kaisa Kortekallio.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva Painetun sanan markkinat.

Marisha Rasi-Koskinen alustaa ja keskustelee hyvästä tulevaisuudesta

Marisha Rasi-Koskinen on palkittu kirjailija ja psykologi, joka julkaisee kaunokirjallisuutta aikuisille ja nuorille. Hänen teoksilleen ovat ominaisia poikkeukselliset kerrontaratkaisut ja psykologinen tarkkanäköisyys.

© Laura Malmivaara S&S.

  Syksyllä 2025 julkaistu romaani Kesuura (Kustantamo S&S) tutkii tietoisuuden ruumiillisuutta ja muunlajisuutta androidikertojan näkökulmasta. Tulevaisuuden maailmaan sijoittuvassa teoksessa ihmistiedon ja ihmistietoisuuden rinnalla vaikuttaa tuntematon, ihmisyyden ulkopuolinen tietoisuuden alue. Romaanin kertojana toimii QED-niminen androidi, joka on joutunut hylätylle rautatieasemalle tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihminen ei suostu kertomaan edes nimeään mutta pakottaa QED:n kirjoittamaan itsestään kaiken minkä muistaa. Haastattelijana Tiina Lehikoinen.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Anni Kytömäki Painetun sanan markkinoilla

Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.

Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?

Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.

Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.

Kuva ©Perttu Saksa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Aino-Kaisa Koistinen: Jätän silmäpaon paikkaamatta

Aino-Kaisa Koistinen on Tampereella asuva oululaislähtöinen sanataiteilija ja tutkija. Hän työskentelee parhaillaan Taideyliopiston tutkimusinstituutissa, jossa hän tutkii kirjoittamisen taidetta, kirjoittamalla. Koistisen runoteos Jätän silmäpaon paikkaamatta ilmestyi tänä vuonna Palladium Kirjoilta. Hänen runoissa seikkailevat usein naiset, kissat ja muut eläimet. Koistinen tekee myös äänirunoutta Karkia Walo -duossa.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva © Hanna Poropudas

Paneelikeskustelu tulevaisuudesta, alustus Tiina Raevaara

Painetun sanan markkinoiden päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin tulevaisuutta. Kirjailija, FT, tiedetoimittaja Tiina Raevaara alustaa tilaisuuden teoksellaan Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan. Muut keskustelijat sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja kuva- ja performanssitaiteilija Jenny Vesiväki. Keskustelua vetää kirjailija, kuvataiteilija Tiina Lehikoinen.

Tiina Raevaaran teos Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan ilmestyi vuonna 2024 (Otava). Kirja punoo yhteen tieteenhistoriaa, vampyyritarinoita ja kantasoluhoidot,  ja kysyy, millaisin keinoin ihmiskunta on ajan saatossa taistellut vanhenemista ja kuolemaa vastaan, ja mitä keinoja käytössämme on tulevaisuudessa?

  Entä onko unelmamme pitkästä iästä sittenkään tavoittelemisen arvoinen? Ja voisimmeko päästä eroon nykyihmisiä vaivaavista uupumuksesta, ahdistuksesta ja kiireen tunnusta, jos hyväksyisimme olevamme osa kaikkea elollista? Ikuisen elämän lyhyt historia on käännetty lukuisille eri kielille.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Sami Hilvo – tekoälyn haasteet, haitat ja hyödyt

Sami Hilvo on Helsingissä syntynyt ja sittemmin kihniöläistynyt pitkän ja hitaan proosan kirjoittaja. Luovan työn ohella hän pitää Sanaston kirjailijakummin roolissa muutaman kansanedustajan ja yhden ministerin ajan tasalla kirjallisuuden tekijänoikeuksiin liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista ja tavoitteista. Hilvo on pohtinut kirjailijan ja kirjallisuuden kipupisteitä tekoälymurroksessa. Mitkä ovat tekoälyn tarjoamat haasteet, haitat ja hyödyt kirjailijan ammatissa?

Sami Hilvo Radio Fiskarsissa: 2026 Sami Hilvo – tekoälyn haasteet, haitat ja hyödyt

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Katariina Yli-Malmi – Varkaan päiväkirja

Katariina Yli-Malmin olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Yli-Malmin essee Varkaan päiväkirja (Tutkijaliitto 2026) käsittelee varastamisen eri ulottuvuuksia kapitalisessa kulttuurissamme: mitä varastaminen kapitalismissa tarkoittaa, ja kuka varas oikeastaan on? Autofiktiolla ja -teorialla leikittelevä teksti käy vuoropuhelua marxilaisen feminismin perinteen kanssa ja kehittelee eräänlaista varastamisen praktiikkaa. Yli-Malmi on monialainen kuvataiteilija ja kirjoittaja. olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Haastattelijana toimii Pieta Päällysaho.

Kuva Painetun sanan markkinat.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Antti Strang – Peukaloinen

Antti Strangin Peukaloisessa (Aviador 2026) kuljetaan pirkanmaalaisissa korpimetsissä, hakkuuaukioilla, Lounais-Suomen merenlahdilla ja Hankoniemellä. Tarinoiden ja valokuvien lomassa kirja tarjoaa monipuolista tietoa peukaloisesta, Suomen pesimälinnuston pienimpiin kuuluvasta ja eräästä harvoista ilmastonmuutoksesta hyötyjistä, joka on hyvin näkyvä, kuuluva ja salamyhkäinen lintu. Strang on kuvannut vanhoja metsiä liki kolmen vuosikymmenen ajan. Keskeisessä asemassa ovat olleet metsän pienimmät linnut: hömö- ja töyhtötainen, puukiipijä ja peukaloinen. Hänelle on myönnetty Vuoden Luontokuva 2022 -palkinto. Haastattelijana toimii Inka Kostamoinen.

Kuva © Antti Strangin arkisto

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Petra Vallila – kaiken

Petra Vallilan kielirunoudesta innoittunut runokokoelma kaiken (Poesia 2026) liikkuu Kalifornian viimeisimmässä kulta-ajassa, jäljittää talouspuheen väärinkäsityksiä ja keskustelee pahvilaatikkoon asettuneen näkymättömän käden kanssa työstä. Markkinatalous myy meille lupauksia mahdollisista tulevaisuuksista. Pysähtyykö tulevaisuus, jos huomaamme saaneemme jo kaiken? Vallila on Piilaaksossa työskennellyt runoilija, jota ajaa tahto haastaa itsestäänselvyyksiä ja neuvotella uudenlaisia tiloja. kaiken jatkaa Vallilan esikoiskokoelman ehkä (Poesia 2022) ehdottamaa yrityskielen toisinkehystelyä. Haastattelijana toimii Sirpa Kyyrönen Osuuskunta Poesiasta.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva Laura Malmivaara.