Vy Tram käsitteli vuonna 2025 ilmestyneessä esikoisromaanissaan Stigma (WSOY) häpeää, ulkopuolisuutta ja identiteettiä suomenvietnamilaisen päähenkilönsä kautta. Hän on julkaissut myös kolumneja, analyyseja popkulttuurista, esseitä, feature-artikkeleja, runoja sekä novelleja eri verkkomedioissa ja lehdissä. Tramin teksteille on ominaista henkilökohtaisuuden ja yhteiskunnallisten teemojen yhdistäminen sekä tarkka, minimalistinen kieli. Hänen teksteissään usein toistuvia teemoja ovat yhteenkuuluvuuden tarve, kielen merkitys sekä kulttuurien väliset kysymykset. Tramin kirjoitustyyli liikkuu runouden ja proosan rajapinnassa, ja hänen ilmaisussaan korostuvat havainnot arjesta sekä sisäisestä kokemusmaailmasta. Juontaja Aino Suonio.
Born in Iraq, Hassan Blasim is a Finnish author, scriptwriter and film director known for his strong and surrealist short stories. He worked in his native country as a film director but had to flee due to political persecution. After a long and dangerous journey, he settled in Finland, where he has been building his career as a writer. He is considered one of the most significant and radical voices in new Arabic literature, and his works have been translated into numerous languages. Blasim’s prose combines violent war experiences, black humour and absurdly grotesque imagery. His exceptionally recognisable and multi-layered style breaks the traditional limits of narration. Blasim has received several international and Finnish awards for his work. He is also a frequent guest at international literature festivals. His work has brought international attention to Iraqi literature and refugee experiences in Europe. The Guardian has dubbed Hassan Blasim “perhaps the best writer of Arabic fiction alive.”
Hassan Blasim & J. K. Ihalainen, kuva Eino Ansio.
Hassan Blasim on Irakissa syntynyt suomalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja, joka tunnetaan erityisesti voimakkaista ja surrealistisista novelleistaan. Hän työskenteli synnyinmaassaan elokuvaohjaajana, mutta joutui pakenemaan sieltä poliittisen vainon vuoksi. Pitkän ja vaarallisen pakomatkansa jälkeen Blasim asettui Suomeen, missä hän on rakentanut uransa kirjailijana. Häntä pidetään yhtenä uuden arabikirjallisuuden merkittävimmistä ja radikaaleimmista äänistä, ja hänen teoksiaan on käännetty lukuisille kielille. Blasimin proosassa yhdistyvät sodan väkivaltaiset kokemukset, musta huumori sekä absurdin groteski kuvasto. Hänen poikkeuksellisen tunnistettava ja monikerroksinen tyylinsä rikkoo perinteisiä kerronnan rajoja. Blasimille on myönnetty lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia kirjallisesta työstään ja hänet on palkittu Suomi-palkinnolla. Hän on myös tuttu vieras kansainvälisillä kirjallisuusfestivaaleilla. The Guardian -lehti on kuvannut Hassan Blasimia kenties suurimmaksi eläväksi arabiankielisen fiktion kirjoittajaksi. J. K. Ihalainen lukee Sampsa Peltosen suomennoksen. Juontajana Päivi Haanpää.
Daniil Kozlov (taiteilijanimeltään Susinukke Kosola) on Pietarissa syntynyt ja Turussa asuva kirjailija, runoilija, kustantaja ja sanataideohjaaja. Hän on myös merkittävän Runografi-verkkofoorumin perustaja. Kozlov on julkaissut neljä runoteosta, jotka ovat keränneet lukuisia palkintoehdokkuuksia. Hänen vuonna 2017 ilmestyneelle Varisto-kokoelmalleen myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto. Kozlov kirjoitti Variston käsin, ja sen sai omakseen ainoastaan henkilökohtaista kirjoitettua tunnustusta vastaan. Neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Turkoosi vyöhyke yhdistää runoutta, esseistiikkaa ja säeromaania. Kozlovin viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen proosateos Ryssä (Sammakko) kuvaa hänen kasvuaan suomenvenäläisenä Turussa 1990–2000-luvuilla. Teos on kerännyt kiitosta tarkasta ja runollisen raadollisesta kielestään. Ryssä tarkastelee Kozlovin pitkään peittelemää venäläistä identiteettiä, ulkopuolisuuden tunnetta sekä kansallisuuden rakentumista. Ohjelman juontaa Aino Suonio.
Ranja Omena on helsinkiläinen runoilija, esiintyjä ja aktivisti. Hänen runoudessaan pyörivät niin yhteiskunnalliset teemat kuin päiväkirjamaiset lauseet, jotka kietoutuvat toisiinsa odottamattomilla tavoilla. Ranja Omena kirjoittaa ystävistään ja valkoviinistä, maailmantuskasta ja siitä, millaista oli kantaa raivoavan feministin titteliä yläasteella, siitä miksi sitä täytyy kantaa edelleen. Hän on solidaarinen ja herkkä taiteilija, joka herkistyy omille runoilleen ja kaataa kahvit hameensa helmalle ainakin kerran viikossa. Vakuuttavana spoken word -esiintyjänä tunnettu Ranja Omena on käyttänyt runoutensa kanavana myös TikTokia, missä hänen julkaisunsa ovat keränneet satojatuhansia katselukertoja. Juontajana Päivi Haanpää.
Kuva Eino Ansio / Annikin Runofestivaali
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Abdulla Pashew on aikamme merkittävin kurdinkielinen nykyrunoilija. Vuonna 1946 Erbilin kurdialueella Irakissa syntynyt Pashew julkaisi ensimmäiset runonsa vuonna 1963 ja hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi vuonna 1967. Hän on julkaissut kaikkiaan kymmenen runoteosta, joista viimeisin ilmestyi vuonna 2019. Pashewin valitut teokset 50 vuoden ajalta, lähes 400 sivuinen Dictionary of Midnight, ilmestyi englanniksi vuonna 2018, ja hänen kurdinkielisten koottujen teostensa kolme osaa viime vuonna. Hänen runouttaan on käännetty myös muun muassa ruotsiksi, saksaksi, italiaksi, kreikaksi, ranskaksi, arabiaksi, persiaksi ja venäjäksi. Kielitieteilijä ja yliopiston professorinakin toiminut Pashew on myös kääntänyt alkukielestä kurdiksi maailmankirjallisuutta, kuten Walt Whitmania ja Aleksandr Puškinia. Pashewin runoudessa elävät rinnakkain niin Kurdistanin itsenäisyyskamppailun vaiheet ja kysymykset kuin henkilökohtainen rakkausrunouskin. Aina kurdialueilla vieraillessaan väkevänä esiintyjänä tunnetun Pashewin runoesitykset keräävät valtavia tuhansien ihmisten yleisöjä. Vain aniharvat suomalaiset ovat näihin päiviin asti tienneet, että kurdinkielisen maailman merkkihenkilöihin lukeutuva Abdulla Pashew on asunut maassamme vuodesta 1995 lähtien. Hän esiintyy ensi kertaa julkisesti suomalaisyleisölle Annikin Runofestivaaleilla. Pashewin esittämät kurdinkieliset runot lukee suomeksi yleisölle niiden suomentaja Minna Torppa. Suomennokset julkaisee myöhemmin tänä vuonna Palladium Kirjat.
Abdulla Pashewin esittely ohjelman alussa Goran Kurdo. Festivaalin juontajana toimii Päivi Haanpää.
Kuva Eino Ansio / Annikin Runofestivaali.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Piki Rantanen on Tampereella asuva taiteen monityöläinen, joka tunnetaan parhaiten lavarunoudestaan ja ihmisoikeusaktivismistaan. Vuodesta 2018 lähtien hänen ääntään on kuultu runomuodossa niin kahviloissa, katujen mielenosoituksissa, klubeilla, festivaalien lavoilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Korona-aikana Rantanen ei työntänyt runojaan pöytälaatikkoon, vaan ryhtyi välittämään niitä livenä Instagramissa. Runot lähtivät elämään somessa omaa elämäänsä, ja ne ovatkin keränneet satojatuhansia näyttökertoja. Rantasen työn onkin sanottu kohottaneen esittävän runouden asemaa etenkin nuorten keskuudessa. Hän kantaa somerunoilijan viittaansa ylpeydellä. Teemoina Rantasen runoissa toistuvat yhteiskunnan kipukohdat, mutta myös repivä rakkaus, toivo ja elämisen riemu. Rantasen tekstejä on kiitelty suoruudesta ja avoimuudesta, mutta myös terävästi sivaltavasta satiirista ja osuvasta epätasa-arvon näkyväksi tekemisestä. Hänet on palkittu työstään muun muassa vuoden Queer-aktivistina ja vuonna 2023 hänet valittiin vuoden Queer-taiteilijaksi. Juontajana Päivi Haanpää.
Kuva: Eino Ansio / Annikin Runofestivaali
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
