Avainsana-arkisto: Päivi Haanpää

Annikin Runofestivaali: Has­san Bla­sim / J. K. Ihalainen

Born in Iraq, Hassan Blasim is a Finnish author, scriptwriter and film director known for his strong and surrealist short stories. He worked in his native country as a film director but had to flee due to political persecution. After a long and dangerous journey, he settled in Finland, where he has been building his career as a writer. He is considered one of the most significant and radical voices in new Arabic literature, and his works have been translated into numerous languages. Blasim’s prose combines violent war experiences, black humour and absurdly grotesque imagery. His exceptionally recognisable and multi-layered style breaks the traditional limits of narration. Blasim has received several international and Finnish awards for his work. He is also a frequent guest at international literature festivals. His work has brought international attention to Iraqi literature and refugee experiences in Europe. The Guardian has dubbed Hassan Blasim “perhaps the best writer of Arabic fiction alive.”

Hassan Blasim & J. K. Ihalainen, kuva Eino Ansio.

Has­san Bla­sim on Ira­kis­sa syn­ty­nyt suo­ma­lai­nen kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja elo­ku­vaoh­jaa­ja, joka tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti voi­mak­kais­ta ja sur­rea­lis­ti­sis­ta no­vel­leis­taan. Hän työs­ken­te­li syn­nyin­maas­saan elo­ku­vaoh­jaa­ja­na, mutta jou­tui pa­ke­ne­maan siel­tä po­liit­ti­sen vai­non vuok­si. Pit­kän ja vaa­ral­li­sen pa­ko­mat­kan­sa jäl­keen Bla­sim aset­tui Suo­meen, missä hän on ra­ken­ta­nut uran­sa kir­jai­li­ja­na. Häntä pi­de­tään yh­te­nä uuden ara­bi­kir­jal­li­suu­den mer­kit­tä­vim­mis­tä ja ra­di­kaa­leim­mis­ta ää­nis­tä, ja hänen teok­si­aan on kään­net­ty lu­kui­sil­le kie­lil­le. Bla­si­min proo­sas­sa yh­dis­ty­vät sodan vä­ki­val­tai­set ko­ke­muk­set, musta huu­mo­ri sekä ab­sur­din gro­tes­ki ku­vas­to. Hänen poik­keuk­sel­li­sen tun­nis­tet­ta­va ja mo­ni­ker­rok­si­nen tyy­lin­sä rik­koo pe­rin­tei­siä ker­ron­nan ra­jo­ja. Bla­si­mil­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia kir­jal­li­ses­ta työs­tään ja hänet on pal­kit­tu Suo­mi-pal­kin­nol­la. Hän on myös tuttu vie­ras kan­sain­vä­li­sil­lä kir­jal­li­suus­fes­ti­vaa­leil­la. The Guar­dian -leh­ti on ku­van­nut Has­san Bla­si­mia ken­ties suu­rim­mak­si elä­väk­si ara­bian­kie­li­sen fik­tion kir­joit­ta­jak­si. J. K. Ihalainen lukee Sampsa Peltosen suomennoksen. Juontajana Päivi Haanpää.

Annikin Runofestivaali: Tomas Venclova / J. K. Ihalainen

Tomas Venclova is a Lithuanian poet, writer, literature researcher and translator. Turning 90 next year, Venclova is one the giants of European poetry. His works have been translated into more than 20 languages. He has received a number of international awards as well as honorary doctorates from several European universities. In the 1960s, Venclova lived in Moscow and Leningrad and was closely acquainted with the legendary poet Anna Akhmatova and future Nobel Prize winner Joseph Brodsky. His activities with other dissidents eventually led to banishment from the Soviet Union in 1977. After that, he worked as Professor of Slavic Literature at Berkeley and Yale in the United States. He is currently living in Vilnius. In his work, Venclova deals with the experience of totalitarism and the lessons that can be learned from its dark phases. The first Finnish translation of his work, Vastarinnan säkeet (by Urtė Liepuoniūtė, Palladium Kirjat), was published last year.

Tomas Venclova, kuva J. K. Ihalainen.

Tomas Venclova on liet­tua­lai­nen ru­noi­li­ja, kir­jai­li­ja, kir­jal­li­suu­den­tut­ki­ja ja kään­tä­jä. Ensi vuon­na 90 vuot­ta täyt­tä­vä Venclo­va on yksi eu­roop­pa­lai­sen ru­nou­den jät­ti­läi­sis­tä. Hä­nel­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia ja hän on usei­den eu­roop­pa­lais­ten yli­opis­to­jen kun­nia­toh­to­ri. Hänen teok­si­aan on kään­net­ty yli 20 kie­lel­le. Venclo­va asui 1960-lu­vul­la Mos­ko­vas­sa ja Le­nin­gra­dis­sa, ja hän kuu­lui muun muas­sa ru­noi­li­ja­le­gen­da Anna Ah­ma­to­van, ja tu­le­van No­bel-voit­ta­ja Jo­seph Brods­kyn lä­hi­pii­riin. Hänen toi­min­tan­sa toi­si­na­jat­te­li­ja­na johti lo­pul­ta kar­ko­tuk­seen Neu­vos­to­lii­tos­ta vuon­na 1977. Sen jäl­keen hän toimi muun muas­sa slaa­vi­lai­sen kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri­na sekä Ber­ke­leyn että Yalen yli­opis­tois­sa Yh­dys­val­lois­sa. Tätä nykyä hän asuu Vil­nassa. Venclo­va kä­sit­te­lee teok­sis­saan to­ta­li­ta­ris­min ko­ke­mus­ta ja niitä ope­tuk­sia, joita sen syn­kis­tä his­to­rial­li­sis­ta vai­heis­ta voi­daan poi­mia. Hänen en­sim­mäi­nen suo­men­net­tu teok­sen­sa Vas­ta­rin­nan sä­keet (suom. Urtė Liepuoniūtė, Pal­la­dium Kir­jat) il­mes­tyi viime vuon­na. Suomenkielinen luenta J. K. Ihalainen. Juontajana Päivi Haanpää.

Annikin Runofestivaali: Risto Rasa

Risto Rasa, kuva Eino Ansio.

So­me­rol­la asuva Risto Rasa on yksi maam­me ra­kas­te­tuim­mis­ta lyy­ri­kois­ta. Rasa tun­ne­taan tii­viis­tä luon­to­kes­kei­ses­tä ru­nou­des­taan, jossa hän ky­ke­nee muu­ta­mal­la ri­vil­lä luo­maan tark­ko­ja ha­vain­to­ja ar­ki­sis­ta il­miöis­tä sekä luon­nos­ta ja ih­mi­sen pai­kas­ta siinä. Rasan tuo­tan­toa on ver­rat­tu hai­ku­ru­nou­teen sen pel­kis­ty­neen il­mai­sun ja het­kel­li­syy­den ta­voit­ta­mi­sen vuok­si. Hänen ru­nou­ten­sa kes­kei­siä tee­mo­ja ovat hil­jai­suus, luon­to, eläi­met, yk­si­näi­syys, kodin piiri sekä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lu. Rasan kieli on kir­kas­ta ja vä­häe­leis­tä, mutta menee sy­väl­le. Esi­kois­teok­sen Met­sän seinä on vain vih­reä ovi (Otava) il­mes­tyes­sä vuon­na 1971 Rasa oli vasta 17-vuo­tias. Teos sai osak­seen pal­jon huo­mio­ta ja se oli vahva kir­jal­li­nen lä­pi­mur­to. Muun muas­sa Eino Lei­non pal­kin­nol­la pal­ki­tun Rasan tuo­tan­to on vai­kut­ta­nut mo­niin suo­ma­lai­siin ru­noi­li­joi­hin, ja hän on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa suo­ma­lai­sen ly­hyt­ly­rii­kan kes­kei­se­nä te­ki­jä­nä. Rasa onkin yksi si­tee­ra­tuim­pia ru­noi­li­joi­tam­me. Juontajana Päivi Haanpää.

Annikin Runofestivaalien avaus: J. K. Ihalainen / Katariina Lillqvist

Kesäkuussa Tampereen Annikin puutalokorttelin Runofestivaaleilta taltioidun ohjelmapaketin alkajaisiksi tapahtuman taiteellinen johtaja J. K. Ihalainen avaa tilaisuuden, ja hänen jälkeensä festareiden nimikkotaiteilija Katariina Lillqvist kertoo taiteestaan ja laulaa päätteeksi tarinan Valpuri Kynistä, joka oli Suomen ensimmäinen noitaoikeudessa vesikokeeseen joutunut nainen. Juontajana Päivi Haanpää.

Kuva J. K. Ihalainen.

Katariina Lillqvist on sekä Suomessa että Tšekissä asuva palkittu elokuvaohjaaja, kuunnelmien tekijä, taiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana taiteilijana, joka on tuonut nukkeanimaation maassamme suuren yleisön tietoisuuteen.