Kirjailijavartteja ja yhdistyksen muuta ohjelmaa julkaistaan RF:ssa syksystä 2025.
Kirjailijavartti on 80 vuotta täyttäneen Pirkkalaiskirjailijat ry:n tuottama radio-ohjelma ja YouTube-sarja, jossa pirkanmaalaiset kirjailijat kertovat itsestään, ajatuksistaan ja luovasta työstään. Ohjelma tekee näkyväksi tämän päivän kaunokirjallisuuden rikasta kenttää: edustettuina ovat monipuolisesti eri kirjallisuudenlajit, kuten taideproosa, dekkarit, runot, lasten- ja nuortenkirjat sekä fantasiakirjallisuus. Kirjailijavartin videomuotoiset jaksot löytyvät myös YouTubesta: Kanavalta: https://www.youtube.com/channel/UC_e5zWyYpqSUEcCyM2pqiig
Mitä vaivoja katajan oksilla ja marjoilla on hoidettu? Mikä on ollut tammen merkitys itämerensuomalaisille kansoille ja miksi pihlaja on naisten oma pitämyspuu? Entä mistä kertoo kurjen huuto suolla? Onko korppi kuoleman sanansaattaja vai liitävä lohduttaja? Miten eri kulttuureissa on tulkittu joutsenen symboliikkaa?
Reetta Rannan Pyhät puut vie lukijan tarinamatkalle suomalaiseen metsään ja paljastaa puiden henkisen merkityksen kulttuurissamme. Kirjassa kerrotaan Suomen luonnonvaraisista puulajeista ja valotetaan niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä. Pyhät puut -teoksessa ikiaikaiset uskomukset ja rituaalit sulautuvat nykyajan henkilökohtaisiin tarinoihin, elävöittäen vanhoja perinteitä ja tuoden esiin puiden mittaamattoman arvon kulttuurissamme.
Kirjassa Sielulinnut Ranta käsittelee lintujen merkitystä kansanperinteessä, mytologiassa ja nykyihmisen arjessa. Kirja liikkuu sukukansojemme rikkaassa perinteessä ja vierailee myös muiden kulttuurien lintutarinoissa tuoden esiin unohtunutta tietoa lintujen ja ihmisten ikiaikaisesta yhteydestä. Tampereen Kirjafestareilla Reetta Rantaa haastattelee Tommi Leminen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Hanna Haverin ja Kirsi SalosenLuonto ja planetaarinen terveys -kirja tarkastelee luonnon ja ihmisen välistä yhteyttä kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Suomessa luonto koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta siihen liittyy myös ristiriitaisia näkemyksiä. Luontoon liitetään paitsi rauhaa ja kauneutta, myös uhkaa ja vaaraa. Luonto saatetaan nähdä vain ihmisen tarpeiden näkökulmasta.
Ihmisen jäljet ovat näkyneet luonnossa jo vuosituhansien ajan. Esihistoriallisena aikana ihminen eli luonnon kanssa sopusoinnussa, mutta kaupungistuminen on vieraannuttanut modernin ihmisen luonnosta. Tutkimukset osoittavat, että tämä luontoyhteyden puute – niin sanottu luontopuutostila – vaikuttaa kielteisesti sekä kehon että mielen hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuus lisää sen kykyä selviytyä muutoksista ja sama monimuotoisuus on myös ihmisen terveyden perusta. Rikas mikrobikirjo vahvistaa vastustuskykyä ja monipuolinen aistimaailma tukee psyykkistä ja fyysistä palautumiskykyä.
Kirjassa esitellään suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä Luonnosta Virtaa -menetelmä, joka pohjautuu tutkittuun tietoon sekä eko- ja ympäristöpsykologian teorioihin. Menetelmä auttaa muuttamaan luonnon herättämät tunteet voimavaraksi ja vahvistaa psyykkisiä suojarakenteita. Kirjan käytännön esimerkit tukevat omaa ja muiden hyvinvointia. Ne ovat hyödyllisiä kaikille, mutta erityisesti kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tampereen Kirjafestareilla Kirsi Salosta haastattelee Tiina Raevaara.
Hanna Haveri; Kirsi Salonen – Luonto ja planetaarinen terveys. Duodecim, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Miksi Suomen vaakunassa esiintyy muinaisen Babylonian kuninkaiden leijona eikä pohjoisten metsien karhu? Mitä sukua kansallispukuinen Suomi-neito on Ranskan vallankumoukselliselle Mariannelle, ikivanhoille äitijumalattarille ja elämän ja kuoleman suurille mysteereille?
Suomen symbolit, leijona ja Suomi-neito, kantavat mukanaan kauas historiaan ulottuvia merkityksiä ja tarinoita. Taiteentutkija Liisa Väisäsen teos kertoo kansallisten symboliemme syvällä kasvavista juurista, jotka kietoutuvat osaksi Euroopan historiaa ja koko maailman kulttuuriperintöä. Tampereen Kirjafestareilla Liisa Väisästä haastattelee Iida Simes.
Liisa Väisänen, kuva J. K. Ihalainen.
Liisa Väisänen: Suomi-neito ja leijona –Kansallisten symbolien merkilliset juuret. SKS Kirjat, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Silvia Hosseini ja Jantso Jokelin, kuva J. K. Ihalainen.
Euroopan sydämessä vuorten keskellä sijaitsee Sveitsin valaliitto, valtioiden outolintu, jonka harvat tuntevat muuna kuin pikkutarkkojen insinöörien äveriäänä idyllinä. Romantiikan hengen ajama matkailija voi kuitenkin löytää maan huipuilta ja laaksoista myös pimeämpää taikaa. Sveitsistä ovat saaneet alkunsa muun muassa analyyttinen psykologia, mustetahratestit, Mary Shelleyn Frankenstein ja Robert Walserin mikroskooppinen salakieli; sen vuorilla ovat kehittyneet keuhkoparantoloiden kadonnut elämänmuoto, alppikauhu sekä avaruuksia kohti kurottava talvinen äärimetalli. Ja… kuuluuko tuolta… valtavia kulkusia?
Jantso Jokelin murtautuu matkaesseissään käkikellomaan ajukoppaan ja kulttuurihistoriallisiin raunioihin. Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle. Haastattelija on Silvia Hosseini.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.
Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.
Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.
Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.
Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.
Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Toimittaja Maarit Tastulan esikoisteos on tarkkanäköinen teos Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten unohdetuista kohtaloista.
Maarit Tastula, kuva J. K. Ihalainen.
Eevasta tuli viinanpolttaja, Junialta karkasi mies ja Axelin tuhkat jäivät mielisairaalaan. Monet suomalaiset lähtivät etsimään vapautta ja vaurautta Yhdysvalloista 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kalastajina ja metsätöissä leipänsä ansainneet siirtolaiset kohtasivat köyhyyttä, vainoa ja liian monta saluunaa. Mieli murtui ja epätoivo ajoi järjettömiin tekoihin. Toiset kuulivat sydämessään sosialismin kutsun.
Kun Yhdysvallat alkoi karkottaa toisinajattelijoita maasta, moni joutui ongelmiin. Mitä tapahtui Amerikkaan jääneille ja heille, jotka päättivät etsiä onneaan Neuvosto-Karjalasta?
Tampereen Kirjafestareilla Maarit Tastulaa haastattelee Ilmo Muuronen, juontaja on Reidar Wasenius.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Juha Hurme kertoo lapsuutensa taidekasvattajan Anni Polvan tarinan sankarin tarinana. Hurmeen mukaan Anni Polva oli rohkea ja päättäväinen ihminen, joka kirjoitti loisteliaasti, kun sille päälle sattui. Elettiin kotirintamalla (1981) saattaa Hurmeen mukaan olla kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Hurmeen teos näyttää, miten painosten kuningatar Anni Polva oli Suomen nuijituin nainen, sitkein selviytyjä ja lopullinen voittaja.
Juha Hurme, kuva J. K. Ihalainen.
Anni Polviander, alun perin Anni Heinonen ja taiteilijanimeltään Anni Polva ajautui 1960-luvulla edustamaan kirjallisuuspiireissä huonoa kirjallisuutta, ”alatason viihdettä”. Polvan sorto huipentui pyrkimykseen kieltää yleisiä kirjastoja ostamasta kirjailijan teoksia lainakokoelmiin. Armoa eivät saaneet nuorille suunnatutTiina-kirjatkaan, joita pidettiin konservatiivisina ja yhteiskunnallisista epäkohdista piittaamattomina. Salanimellä Kyllikki Heino vuonna 1973 julkaistu romaani Minulla ei ole ketään sai ansaitusti erinomaiset arvostelut, kun kriitikot eivät tienneet kiittävänsä kirotun Anni Polvan kirjoittamaa kirjaa.
Tampereen Kirjafestareilla esitetyn ohjelman juontaa Reidar Wasenius.
Juha Hurme, Suomen nuijituin nainen – Anni Polvan elämä ja teokset. Teos, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kansainvälisen tähtikirjailijan mestariteos lajien välisistä suhteista ja aistiemme rajoista kätkettyjen salaisuuksien maailmassa.
Sisko-Tuulikki Toijonen ja Johanna Sinisalo, kuva J. K. Ihalainen.
Lähitulevaisuutemme on erilainen kuin olisimme odottaneet. Kun multimiljardöörit tekevät rahoillaan mitä haluavat, maailma muuttuu.
Suomalaissyntyinen Jane asuu Yhdysvalloissa ja pelastaa etätyönä ihmishenkiä tulipaloista ja lumivyöryistä. Mutta kun hän joutuu tylsältä tuntuvaan tiedetehtävään ja tutustuu lintuja tarkkailevaan tekoälyyn, hän tempautuukin koko elämänsä ja kenties koko maailmaa muuttavaan seikkailuun.
Joutsenlaulu kertoo taiturimaisesti kielestä, tajunnasta ja siitä, mitä valitsemme olla näkemättä, kun oma etumme ja luonto joutuvat vastakkain.
Tampereen Kirjafestareilla Johanna Sinisaloa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.
Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu. Otava, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Tuomas Milonoff kirjoittaa väkevästi ja satuttavasti oravanpyörän kitkasta ja sen jalkoihin jäämisestä. Turun Kirjamessuilla häntä haastattelee Mia Halonen, ohjelman juontaja on Kalle Talonen.
Tunna Milonoffin omaelämäkerrallinen matka liian pitkälle ja takaisin.
2000-luvun alussa Tuomas Milonoff kannusti ihmisiä hyppäämään pois oravanpyörästä, heittämään repun selkään ja lähtemään maailmalle. Yhdessä Riku Rantalan kanssa syntyi Madventures, sukupolvikokemukseksi noussut matkailuohjelma.
Vuonna 2022, kahdenkymmenen yrittäjävuoden jälkeen, Tuomas joutui myöntämään, että oravanpyörän vastustajasta oli tullut sen uhri. Hän koki vakavan työuupumuksen, josta toipuminen on ollut hänen elämänsä raskain mutta myös oivaltavin reissu.
Liekki on eräänlainen välitilinpäätös, jossa Tunna kertoo elämäntarinansa ja avaa oivalluksiaan hälyttävästi kasvavan kansantaudin juurisyistä.
Tuomas Milonoff on huippusuosioon ja maailmanlaajuiseen levitykseen nousseen Madventures-tv-sarjan toinen luoja, ohjaaja ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana ja rohkeana mediapersoonana.
Tuomas Milonoff: Liekki. Johnny Kniga, 2025.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Edellisessä kirjassaan Kirjain vai henki (Teos, 2023) emerituspiispa Wille Riekkinen käsitteli Raamatun tulkitsemisen moderneja kysymyksiä ja päätyi pohtimaan radikaalisti, miksi kristinuskon täytyy muuttua tai kuolla. Valo ja pimeys (Teos, 2025) jatkaa ja syventää näitä teemoja ja päätyy selvittämään, minkä takia teistinen käsitys Jumalasta hahmona, joka jostain tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Oikeassa olemisen vaatimuksen sijaan ihmiselle olisi hyväksi kuunnella mielekkään elämän kutsua.
Emerituspiispa Wille Riekkinen ja Sisko-Tuulikki Toijonen. Kuva J. K. Ihalainen.
Tampereen Kirjafestareilla emerituspiispa Wille Riekkistä haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, ohjelman juontaja on Reidar Wasenius.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kuvassa Linnnunrata koko komeudessaan, alhaalla vasemmalla pienempi valotäplä on Saturnus ja suurempi Jupiter. Kuva NASA.
Fiskarsin Thorby-hotellissa järjestettiin lokakuun alussa kaksi luentoa arkeoastronomiasta. KTM Anu Rainela-Lankisen teemana oli Tähtitaivas, myyttien alkukoti, ja se käsitteli tähtitaivaan muinaisia tulkintoja. Emeritusprofessori Unto K. Laine kertoi Valkeakoskelta löydetystä kivirakennelmasta, jota mahdollisesti on käytetty vuoden kierron seuraamiseen. Tapahtuman järjestäjä: Suomen arkeoastronominen seura ry.
Arkeoastronomia on tieteenala, joka tutkii arkeologisia kohteita tähtitieteen eli astronomian näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää miten muinaiset ihmiset tunsivat tähtitaivaan ja sen säännönmukaiset ilmiöt ja miten tämä tieto välittyi heidän kulttuuriinsa ja uskontoihinsa.
Suomen arkeoastronominen seura ry tekee suomalaisen arkeoastronomian ja etnoastronomian tutkimusta tunnetuksi. Lisäksi seura kokoaa arkeoastronomiaan, etnoastronomiaan ja muuhun kulttuuriseen astronomiaan liittyvää tieteellistä tietoa. Seuran jäsenten muodostama verkosto osallistuu eri puolilla maata yhteisten tapahtumien toteuttamiseen.
(Valkeakosken Aurinkokivistä löytyy kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli:
Ajattelu on ilmaista -tapahtumassa pohdittiin sateisessa marraskuussa, miksi feministit laskevat miehiä. Aiheeseen johdatti politiikan tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori, taiteilija ja feministi Saara Särmä.
No, miksi feministit näin tekevät, ja mitä saadut tulokset kertovat? Juontajana toimii Jyrki Ihalainen.
Loimaalaisen runoilijan laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Pirkko Jaakolaa haastattelee Sanna Rihu ja juontaja on Kalle Talonen. Musiikissa kuullaan otteita Pirkko Jaakolan teksteihin sävelletystä kappaleesta Silmät silmiä vuodelta 1968, sen on säveltänyt Tapio Lipponen. Esittäjinä Laura Kilpiö ja Antti Jaakola.
Ohjelman tuotanto Sammakko, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Sanna Rihu ja Pirkko Jaakola.Pirkko Jaakola, Antti Jaakola sekä Laura Kilpiö. Kuvat J. K. Ihalainen.
Antti sen keksi:Äidin runoja on kadonnut vuosikymmenten kuluessa maailman tuuliin ja paljon on tallentamatta kansien väliin. Hän lähti keruumatkalle kuin Lönnrot, kroksit jalassa ja olkihattu päässä. Matka kulki monen mutkan kautta Yleisradioon ja yksityiskoteihin. Näyttelijä ja lausuja Aino-Maija Tikkasen kanssa he kiipesivät vintille. Aino-Maija vakuutti: ”Löytyy ne! Löytyy!” Löytyiväthän ne. Hänen erään lausuntailtansa Pirkko-osuudet olivat visusti tallessa vintin hyllyssä. Taikauskoisena loimaalaisena Antti kysyi: ”Äiti, mitäs tää tämmönen tietää, kun sun tekstejä tällai talteen kerään?” ”Häitä,” vastasin iloluontoiseen tapaani.
Pirkko Jaakolan (s.1940, Loimaa) laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Hänen esikoisrunokokoelmansa Älä välitä, Arnold (Tajo, 1965/Sammakko 2025) sai aikanaan innostuneen vastaanoton. Palkitun tekijän omaperäinen, usein rytmikäs kirjoitustyyli on kantanut koko hänen uransa ajan. Se on kiehtova sekoitus surrealismia, anarkismia ja loimaalaista huumorintajua.
Riina Tanskasen supersuosittu sarjakuvateos yhteiskunnan kipupisteistä. Haastattelijana on Emma Höglund ja juontajana Kalle Talonen.
Talousneuvotteluita ei käydä kokoushuoneissa. Ne käydään tympeiden tyttöjen sydämissä ja heidän ihollaan. Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Luokkakipuja käsittelee talouden arkikokemusta ja sen historiaa.
Riina Tanskanen, kuva J. k. Ihalainen.
Toisen Tympeät tytöt -teoksen seitsemässä hulvattomassa sarjakuvassa talous näyttää romanttiselta pätkätyökomedialta, rapistuvilta syrjäseuduilta ja järjestelmältä, joka vie hyvinvoinnin ja myy sen takaisin self-caren nimellä.
Kirjan hahmoja houkutellaan talouden verkkoihin rakkaudella, jonka sisällä sikiää kauhu. Kaupallinen feminismi pursuaa kimmeltäviä lupauksia, mutta luokkanousu jättää jälkeensä haamukivut, onnellisen kodin sisällä odottaa hoivavastuu, ja joku tytöistä siivoaa rikkoutuneiden lasikattojen sirpaleet.
Tympeät tytöt potkaisee talouden viralliset kulissit kumoon. Uhmakas kirja näyttää, kuinka talous on aina kietoutunut tyttöjen helmoihin ja rakentunut heidän työlleen. Jos pidät Liv Strömqvistin feministisestä sarjakuvasta, ihastut myös Riina Tanskasen teoksiin.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Turussa käynnistettiin Suomen ensimmäiset kirjamessut 1990.
Kirjamessujen konkarit muistelevat värikkäitä messutapahtumia vuosien varrelta. Muistoja, runoa ja musiikkia. Kari J. Kettula, Tapio Koivukari ja Heli Laaksonen, Vilja-Tuulia Huotarinen. Juontaja Kalle Talonen.
Vilja-Tuulia Huotarinen, Heli Laaksonen, Kari J. Kettula ja Tapio Koivukari. Kuva Harri A. Sundell.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Miten kertoja kuvailee maailman tapahtumia? Miten valokuvaaja näyttää ne? Mikko Palonkorven ja Ville Ropposen tietokirja Vuoristolaiset – Kaukasian salaisuuksien jäljillä vie Georgiaan, Azerbaidzhaniin ja Armenian Kaukasusvuorille. Markus Leikolan Kun vedet liikkuvat on ajankohtainen romaani ihmiskunnan suurista pyrkimyksistä ja olemassaolon kauneudesta. Haastatattelija Taija Tuominen, juontaja Kalle Talonen.
Taija Tuominen, Markus Leikola ja Mikko Palonkorpi. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Palkitun ja rakastetun Samuli Putron omaelämäkerrallinen teos miehistä, jotka ovat muovanneet häntä. Samuli Putroa haastattelee Mirjam Ilvonen, juontajana Kalle Talonen.
Kun muusikko Samuli Putron elämä suistuu raiteiltaan, hän hakeutuu terapiaan, joka saa hänet muistelemaan oman elämän varrelle sattuneita tärkeitä miehiä. Hekö tekivät Putrosta Putron? Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos kateudesta, hyväksynnästä ja ystävyydestä. Tositarina kertoo isistä, lapsuudenkavereista, työtovereista, kilpakosijoista – kaikista niistä miehistä, jotka ovat muokanneet Putroa. Hän pohtii, miksi hän arvostaa tai pelkää tietynlaisia miehiä ja millainen mies ja ihminen hän itse haluaisi olla. Lauluissaan Putro asettuu taitavasti erilaisten ihmisten nahkoihin. Kirjassa hän avaa ensimmäistä kertaa oman elämänsä käännekohtia. Sanoittajana kiitosta saaneen Putron tarkat havainnot, kaunis kieli ja radikaali avoimuus ovat aseistariisuvia. Kirja on terapeuttinen matka Putron, suomalaisen miehen, mielenmaisemaan.
”En muista, pyysinkö mieheltä koskaan anteeksi sitä, miten käyttäydyin. Teen sen nyt. Anteeksi.”
Samuli Putro (s. 1970) on suomalainen muusikko ja aikamme arvostetuimpia pop- ja rock-sanoittajia. Hänet on palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina. Lisäksi hän on saanut arvostetun Juha Vainio -sanoittajapalkinnon. Elämäni miehet on Putron esikoiskirja.SAMULI PUTRO: ELÄMÄNI MIEHET. Wsoy.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Pysäyttävä, unohtumaton romaani sodasta, ikuisesta pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Sara Al Husainia haastattelee Jenni Heiti.
Zainab on tavallinen koulutyttö Bagdadissa, kun kodin lähistöllä räjähtää, ja yhtäkkiä kaupunki kutistuu yhdeksi kaduksi. Leyla on asunut Malmössä niin pitkään kuin muistaa, mutta hänen sisällään asuu yhä Irakilainen, kansankotiin sopeutumaton muukalainen. Mustafa on menettänyt sodassa maansa ja perheensä. Suomessa hänen pitäisi olla turvassa, mutta täällä hän on vaarassa kadottaa viimeisen mikä hänellä on, oman itsensä.
Mitä kaikkea ihmisen on uhrattava ja jätettävä taakseen saadakseen elää? Kenelle maa kuuluu on ajaton ja armoton kuvaus siitä, mitä sota meille tekee.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Jänis johdattaa lukijan Danten Helvettiin ja takaisin, matkalle, jossa tutkitaan valheiden juuria, koston historiaa ja rajojen rikkomisen seurauksia. Romaanissa mies ja nainen kertovat tarinoita siitä, mitä heidän välillään tapahtui. Ketä pitäisi uskoa?
Laura Gustafsson ei pelkästään kyseenalaista totuttuja käsityksiä, vaan näyttää, miten valta kietoutuu alistamiseen niin ihmisten suhteissa toisiinsa kuin muihinkin eläimiin. Romaani tarkastelee ruumiin merkitystä ja yhteiskunnan rakenteita täysin uudesta näkökulmasta. Lihakirja ravistelee, haastaa ja koskettaa – eikä sitä voi unohtaa.
Haastattelijana Suvi Auvinen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
