Mikko Nenonen (s. 1981) kirjoittaa kiihkeää runoutta, jossa mennään hautuumaalta haltioiden synnyinsijoille sekunnissa, mutta kaiken keskiössä ovat rakkaus sekä universumia pyörittävä maailmanhenki. Nenonen aloitti kirjoittamisen yläasteikäisenä, mutta ensimmäinen runokokoelma Pyhä iho tuli Aviadorilta vuonna 2021 ja toinen, Hengittävä eläin, 2026. Nenonen harjoittaa vapaa-ajallaan taidenörtteilyä, loskan vihaamista sekä Cthulhun manaamista.
Podcast: Play in new window
Salla Simukka (s.1981) on tamperelainen kirjailija, joka on tullut niin Suomessa kuin maailmallakin tunnetuksi ennen kaikkea nuorille aikuisille suunnatusta Lumikki–
trilogiastaan. Hän on kirjoittanut yli parinkymmenen vuoden ajan niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin.
Hänen teoksensa Poika ullakolla, poika kellarissa (Tammi 2024) oli lasten- ja
nuortenkirjallisuuden Finlandia-ehdokas.
Salla Simukka Radio Fiskarsissa:
2025
Salla Simukka & Siri Kolu, Tästä Ihmemaahan
Salla Simukka & JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa
Salla Simukka Kirjailijavartissa:
Podcast: Play in new window
Aino-Kaisa Koistinen on Tampereella asuva oululaislähtöinen sanataiteilija ja tutkija. Koistinen työskentelee parhaillaan Taideyliopiston Tutkimusinstituutissa, jossa hän tutkii kirjoittamisen taidetta. Koistisen tuorein runoteos Jätän silmäpaon paikkaamatta ilmestyi vuonna 2026 (Palladium Kirjat). Hänen runoissaan seikkailevat usein naiset, kissat ja muut eläimet. Koistinen tekee myös äänirunoutta Karkia Walo -duossa.
Aino-Kaisa Koistinen Radio Fiskarsissa:
2026 Aino-Kaisa Koistinen: Jätän silmäpaon paikkaamatta
Aino-Kaisa Koistinen Kirjailijavartissa:
Podcast: Play in new window
Jarmo Teinilä tunnetaan erilaisten lajityyppien varmaotteisena ja kiinnostavana yhdistelijänä, joka uudistaa ilmaisuaan kirja kirjalta. Koulutukseltaan Teinilä on filosofian maisteri. Hänen uusin romaaninsa Nyt olen metsä on hänen kirjallinen tulkintansa ja kommenttinsa vuoden 1918 tapahtumista ja niiden merkityksestä 2020-luvun Suomessa.
Podcast: Play in new window
Ville Lähde ja Tere Vadén tarkastelevat 12 käsitettä maailmasta -teoksessa (Eurooppalaisen filosofian seura 2026) ympäristöajattelun tehtäviä ja haasteita. Miten ympäristöajattelun pitää uudistua, kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään, tiedettä vastaan hyökätään voimalla ja ympäristötoimille vihamieliset poliittiset voimat vahvistuvat? Lähde ja Vadén ovat ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin perehtyneitä filosofeja, niin & näin -lehden veteraanitoimittajia ja tutkijoita monitieteisessä itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. BIOS perustettiin vuonna 2015, ja se tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ympäristö- ja luonnonvaraongelmia sekä visioi kokonaisvaltaista ekologista siirtymää. Haastattelijana toimii Kaisa Kortekallio.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Marisha Rasi-Koskinen on palkittu kirjailija ja psykologi, joka julkaisee kaunokirjallisuutta aikuisille ja nuorille. Hänen teoksilleen ovat ominaisia poikkeukselliset kerrontaratkaisut ja psykologinen tarkkanäköisyys.
Syksyllä 2025 julkaistu romaani Kesuura (Kustantamo S&S) tutkii tietoisuuden ruumiillisuutta ja muunlajisuutta androidikertojan näkökulmasta. Tulevaisuuden maailmaan sijoittuvassa teoksessa ihmistiedon ja ihmistietoisuuden rinnalla vaikuttaa tuntematon, ihmisyyden ulkopuolinen tietoisuuden alue. Romaanin kertojana toimii QED-niminen androidi, joka on joutunut hylätylle rautatieasemalle tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihminen ei suostu kertomaan edes nimeään mutta pakottaa QED:n kirjoittamaan itsestään kaiken minkä muistaa. Haastattelijana Tiina Lehikoinen.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.
Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?
Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.
Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Anna Brotkin on yksi Suomen tunnetuimmista televisiosarjojen käsikirjoittajista. Aikuiset ja Atlantis Pasila -sarjojen itseään etsivät helsinkiläisnuoret ovat syöpyneet osaksi 2020-luvun suomalaista kulttuurikuvastoa. Ne edustavat uuden sukupolven komiikkaa. Mutta näkeekö Brotkin itsensä myös yhteiskunnallisena toimijana? Miten yhteiskuntaluokka näkyy Brotkinin sarjoissa? Ja miten hän ajattelee televisiosta – tai suoratoistosta – yhtenä harvoista asioista, jotka edelleen yhdistävät suomalaisia? Haastattelijana toimii podcastaaja ja tietokirjailija Veikka Lahtinen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Legenda täyttää tänä vuonna pyöreitä. Sen kunniaksi sarjakuvataiteilija Aapo Kukko ja ”salamalogi” Milla Peltonen keskustelevat tietokirjailija Jussi Niinenmaan johdolla sodan ja rauhan teemoista Hannu Salaman tuotannossa, jossa on jo 1990-luvulta lähtien esiintynyt myös ”Nato-kiiman” kritiikkiä. Miten omantienkulkijana tunnettu Salama on käsitellyt ilmiöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti yhteiseen olemassaoloomme? (Järjestäjä Hannu Salama -seura)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Vuonna 2026 vietetään kahden tärkeän kirjailijan merkkivuosia.
Hilja Pärssisen syntymästä tuli heinäkuussa kuluneeksi 150 vuotta. Pärssinen oli opettaja ja maailman ensimmäisiä naiskansanedustajia, mutta myös varhaisen työväenliikkeen menestyksekkäimpiä runoilijoita. Hän oli sekä agitaattori että suomalaisen sosiaalipolitiikan uranuurtaja, joka on kuitenkin jäänyt usein historiankirjoituksen katveeseen.
Sally Salmisen syntymästä taas tuli keväällä 120 vuotta. Salminen nousi kirjalliseksi sensaatioksi vuonna 1936 ilmestyneellä romaanillaan Katrina/Katriina (Schildt/Otava). Ahvenanmaalaisten kuvaajana ansioitunut Salminen oli myös työväenluokkainen amerikansiirtolainen, joka vaipui unohduksiin vuosikausiksi.
Vasta 2010-luvulta lähtien Pärssinen ja Salminen ovat nousseet uudestaan esiin. Mutta miten heidät nykyään muistetaan? Ja mistä heidät pitäisi muistaa? Pärssisestä pitää alustuksen historiantutkija Mikko Kemppainen ja Salmisesta kirjallisuustoimittaja sekä tapahtumakummi Seppo Puttonen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
”Lukeminen ei ole hauskaa, se on eloonjäämistaito”
Radio Fiskarsin vuoden viimeisessä Ajattelu on ilmaista -tapahtumassa kriitikko, kulttuuritoimittaja ja sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi puhuu kaikille tärkeästä eloonjäämistaidosta.
Suomessa aikuisväestön lukutaitoprosentti on huimat liki sata, vaan silti samaan aikaan huoli erityisesti lasten ja nuorten heikentyneestä lukutaidosta kasvaa. Mistä tämä johtuu ja miksi siitä pitää huolestua? Lukutaidon merkityksestä puhutaan paljon, mutta mitä tämä taito käytännössä merkitsee, mihin kaikkeen sitä tarvitaan?
Salusjärvi on viimeisen kymmenen vuoden aikana työskennellyt noin 12 000 nuoren parissa lukutaitoa ja -intoa kasvattamassa, ja sillä kokemuksella hän tulee kertomaan, mitä meidän olisi hyvä tietää.
Keskustellaan myös kirjastoista, joista puhuessaan Salusjärvi siteeraa yhtä Suomen tunnetuinta runoilijaa ja kirjailijaa, Kari Aronpuroa: Jos kirjastoon on matkaa yli viisi kilometriä, se alkaa suoraan näkyä lasten ja nuorten kävijämäärissä.
Ajattelu on ilmaista! – Det kostar int’ att tänka! Fiskarsin Veitsitehtaalla 16.10. klo 18.30. Vapaa pääsy.
Vuoden viimeinen Ajattelu-ilta on tarkoitettu kaikille; aikuisille, lapsille, vanhemmille, nuorille, lukijoille, keskustelijoille, kuuntelijoille, kiinnostuneille, uteliaille. Ja kaikille muille. Fiskarsin Veitsitehdas klo 18.30.
Lämpimästi tervetuloa!
Aino-Kaisa Koistinen on Tampereella asuva oululaislähtöinen sanataiteilija ja tutkija. Hän työskentelee parhaillaan Taideyliopiston tutkimusinstituutissa, jossa hän tutkii kirjoittamisen taidetta, kirjoittamalla. Koistisen runoteos Jätän silmäpaon paikkaamatta ilmestyi tänä vuonna Palladium Kirjoilta. Hänen runoissa seikkailevat usein naiset, kissat ja muut eläimet. Koistinen tekee myös äänirunoutta Karkia Walo -duossa.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Painetun sanan markkinoiden päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin tulevaisuutta. Kirjailija, FT, tiedetoimittaja Tiina Raevaara alustaa tilaisuuden teoksellaan Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan. Muut keskustelijat sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja kuva- ja performanssitaiteilija Jenny Vesiväki. Keskustelua vetää kirjailija, kuvataiteilija Tiina Lehikoinen.
Tiina Raevaaran teos Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan ilmestyi vuonna 2024 (Otava). Kirja punoo yhteen tieteenhistoriaa, vampyyritarinoita ja kantasoluhoidot, ja kysyy, millaisin keinoin ihmiskunta on ajan saatossa taistellut vanhenemista ja kuolemaa vastaan, ja mitä keinoja käytössämme on tulevaisuudessa?
Entä onko unelmamme pitkästä iästä sittenkään tavoittelemisen arvoinen? Ja voisimmeko päästä eroon nykyihmisiä vaivaavista uupumuksesta, ahdistuksesta ja kiireen tunnusta, jos hyväksyisimme olevamme osa kaikkea elollista? Ikuisen elämän lyhyt historia on käännetty lukuisille eri kielille.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Masennus, väsymys ja uupumus ovat yleisiä ja paljon puhuttavia ilmiöitä myöhäiskapitalistisessa työelämässä, aikalaissairauksiksikin kutsuttuja. Mutta mikä ajassamme tuottaa uupumista ja masennusta? Milloin on kyse yksilön henkilökohtaisesta terveydestä tai ajanhallinnan taidoista, ja milloin rakenteiden tuottamasta ilmiöstä? Missä on väsymyksen ja masennuksen luokka, ja mitä voimme oppia väsymyksen historiasta tai melankolian filosofiasta? Näistä teemoista keskustelevat Väsymyksen aika -kirjan (2025 Gaudeamus) kirjoittanut poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo sekä Melankolian paluu -teoksen (2025 Tutkijaliitto) kirjoittanut tutkija ja kriitikko Jaakko Vuori. Haastattelijana poliittisen talouden tutkija Tiina Vaittinen. (Järjestäjä KSL)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Sami Hilvo on Helsingissä syntynyt ja sittemmin kihniöläistynyt pitkän ja hitaan proosan kirjoittaja. Luovan työn ohella hän pitää Sanaston kirjailijakummin roolissa muutaman kansanedustajan ja yhden ministerin ajan tasalla kirjallisuuden tekijänoikeuksiin liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista ja tavoitteista. Hilvo on pohtinut kirjailijan ja kirjallisuuden kipupisteitä tekoälymurroksessa. Mitkä ovat tekoälyn tarjoamat haasteet, haitat ja hyödyt kirjailijan ammatissa?
Sami Hilvo Radio Fiskarsissa: 2026 Sami Hilvo – tekoälyn haasteet, haitat ja hyödyt
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Perinteiseen työväenkulttuuriin kuuluu sivistysihanne, halu vaalia omaa kulttuuria ja ajatus kollektiivien voimasta. Onko tätä työväenkulttuuria enää olemassa – vai onko sitä ikinä ollutkaan? Mitä on 2020-luvun työväenkulttuuri ja onko työväenkirjallisuus yhä osa tätä? Näistä teemoista keskustelevat kirjailijat Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, jotka ovat pohtineet tuoreissa esseissään nykytyöväenkulttuuria ja -kirjallisuutta. Keskustelun alussa museotutkija Helene Kaarnametsä esittelee Työväenmuseo Werstaan tuoreen hankkeen ”Suomalaisen työväenperinnön kartoitushanke 2026–2027”.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Katariina Yli-Malmin olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Yli-Malmin essee Varkaan päiväkirja (Tutkijaliitto 2026) käsittelee varastamisen eri ulottuvuuksia kapitalisessa kulttuurissamme: mitä varastaminen kapitalismissa tarkoittaa, ja kuka varas oikeastaan on? Autofiktiolla ja -teorialla leikittelevä teksti käy vuoropuhelua marxilaisen feminismin perinteen kanssa ja kehittelee eräänlaista varastamisen praktiikkaa. Yli-Malmi on monialainen kuvataiteilija ja kirjoittaja. olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Haastattelijana toimii Pieta Päällysaho.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Kaikki eivät Suomessa ole samassa veneessä. Yhteiskuntamme on jakaantunut niin, että köyhyys ja osattomuus ovat näkymättömissä suomalaiselta eliitiltä ja suurelta keskiluokalta. Kirjallisuudella ja nykyään myös sosiaalisella medialla on tärkeä rooli tehdä näkymättömiä näkyviksi. Paneelikeskustelussa tietokirjailija Heini Kilpamäki (Aseman nainen, 2025 Into) ja toimittaja Paavo Teittinen (Pitkä vuoro, 2025 Gummerus) ) keskustelevat ihmisistä yhteiskunnan sivussa. Keskusteemoja ovat asunnottomuus, ihmiskauppa ja riisto sekä työttömyys ja köyhyys. Keskustelua vetää toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Antti Strangin Peukaloisessa (Aviador 2026) kuljetaan pirkanmaalaisissa korpimetsissä, hakkuuaukioilla, Lounais-Suomen merenlahdilla ja Hankoniemellä. Tarinoiden ja valokuvien lomassa kirja tarjoaa monipuolista tietoa peukaloisesta, Suomen pesimälinnuston pienimpiin kuuluvasta ja eräästä harvoista ilmastonmuutoksesta hyötyjistä, joka on hyvin näkyvä, kuuluva ja salamyhkäinen lintu. Strang on kuvannut vanhoja metsiä liki kolmen vuosikymmenen ajan. Keskeisessä asemassa ovat olleet metsän pienimmät linnut: hömö- ja töyhtötainen, puukiipijä ja peukaloinen. Hänelle on myönnetty Vuoden Luontokuva 2022 -palkinto. Haastattelijana toimii Inka Kostamoinen.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Anna Kontula on tullut tunnetuksi poliitikkona, aktivistina ja laajaa mediahuomiota saavana toisinajattelijana. Julkisessa keskustelussa saattaa kuitenkin unohtua, että Kontula on kirjoittanut myös yli viisitoista kirjaa. Vuoden 2026 Työväenkirjallisuuden päivä päästää ääneen kirjailija Kontulan. Kirjoissaan Kontula on usein yksityisajattelija, jonka näkemykset saavat vastakaikua monilta – jopa poliittiselta vastapoolilta. Miten Kontulan kirjat ovat syntyneet? Mitä kirjailija ajattelee nyt tuotannostaan? Anna Kontulan kirjailijauraa käydään läpi aina väitöskirjasta Punainen eksodus – tutkimus seksityöstä Suomessa (Like, 2008) uutuusteokseen Miten ajattelemme kun maailma loppuu? (Into, tulossa) asti. Kontulaa haastattelee tapahtumassa tietokirjailija, podcastaaja & filosofian freelancer Pontus Purokuru.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window