Tove Jansson sai jopa 1500–2000 kirjettä vuodessa kaikkialta maailmassa. Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson ja maailman lapset kertoo tarinoita lukijakirjeiden takaa ja Tove Janssonin vastauksia kirjeisiin. Tuula Karjalainen keskustelee tohtori Jenni Haukion kanssa. Juontaja Kalle Talonen.
Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset, Tammi 2025.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Jos Suomessa alettaisiin nyt rakentaa kirjallisuuden tekijöiden työlle edellytyksiä, mitä pitäisi ottaa huomioon? Mikä nykyisessä lainsäädännössä ontuu? Mitä ei ole tarvetta korjata? Päättäjien vastauksia puntaroi arvovaltainen kirjallisuuden tekijöiden raati. Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Markus Hotakainen ja Kaijamari Sivill. Juontaja Karo Hämäläinen.
Tuotanto Sanasto.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Tarinat tulevat eläviksi tarinankertojien kautta. Näyttelijän ja arkkipiispan työssä tarinat heräävät henkiin uusina kertomuksina, jotka tavoittavat uusia yleisöjä. Kertojan oma elämä kutoutuu osaksi tarinaa. Mitä vuosikymmenet ovat opettaneet uusista aluista – ja kuinka puhaltaa tarinoihin uutta henkeä? Arkkipiispa Tapio Luoman vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. Juontajana Kalle Talonen.
Tuotanto Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Tanssiva meteoriitti biennaalin vuoden 2025 teemana on sota ja rauha sekä kansalaistottelemattomuus. Tapahtuma yhdistää esittävän taiteen ja yhteiskunnallisen keskustelun Fiskarsin ruukissa 6.9.–15.11. 2025.
Biennalen avajaispäivän paneelikeskustelussa 6.9. paneuduttiin rauhantyöhön ja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen.
Paneelin puhujina ovat kansanedustaja Pekka Haavisto, palestiinalainen Marwa Hasona, sosiologian väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta, apulaisprofessori Anitta Kynsilehto, Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus Taprista ja astrofyysikko, Elokapina aktivisti Till Sawala Helsingin yliopistosta.
Keskustelun fasilitaattoreina toimivat Annatuuli Saine, Tanssiva meteoriitti biennaalin taiteellinen johtaja sekä Aalto Peltoniemi, sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta.
Keskustelu alussa ja sen päätteeksi kuullaan musiikkia Mikko Perkoilan Rauhanlevyltä.
Valitettavasti teknisten ongelmien vuoksi ääni on paikoitellen heikkolaatuista.
Biennaalista tarkemmin https://www.saineensemble.fi/tapahtumat
Podcast: Play in new window
Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson. (Osuuskumma)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Mikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.
Huom. Haastattelussa ääni paikoitellen kiertää.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Noora Vallinkosken ja Ossi Nymanin uusimmissa romaaneissa keskiössä ovat nykysuomalaiset, jotka ovat jääneet välitilaan. Nymanin Alkuhuudossa (Teos, 2025) päähenkilöinä toimivat pienellä palkalla näköalatonta elämää eteenpäin kulkevat bussikuski, kaupan myyjä ja maahanmuuttajataustainen suntio. Vallinkosken Miten meistä tuli ihmisiä (Atena, 2025) taas sijoittuu purkukuntoiseen Mörskään, jota asuttavat vanha työläisnainen ja hänen peliriippuvainen kummipoikansa. He saavat tarinan alussa vieraakseen luokkahypyn tehneen sukulaisen. Onko näistä ulkopuolisiksi itsensä kokevista yksilöistä muutoksen tekijöiksi? Vallinkoskea ja Nymania haastattelee työläiskirjallisuudesta väitellyt Jussi Lahtinen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Keskustelua poliittisen taiteen mahdollisuudesta. Näyttelijä Cécile Orblin lukee otteita Nicoleta Esinencun työläisnäytelmästä Edistyssinfonia (Poesia, 2025), jossa moldovalainen päähenkilö saapuu kausityöhön suomalaiselle maatilalle. Teoksesta keskustelemassa suomentaja Tuukka Tuomasjukka ja dramaturgi Ilja Lehtinen. Lisäksi esittelyssä italialaisen Nanni Balestrinin vuonna 1971 julkaistu vimmainen Haluamme kaiken (Poesia, 2024; suom. Janne Löppönen), joka kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa. (Poesia)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Aulikki Oksanen oli 1960–1970-lukujen yhteiskunnallisten muutosvoimien eturintamassa. Muun muassa kirjailijana, laulajana, runoilijana ja sarjakuvataiteilijana tunnettu moniosaaja on yhä aktiivinen taiteilija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Miten Oksanen näkee maailman muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana? Haastattelijana toimii Oksasen elämänkerran Hyppy syreenien tuleen (2024, WSOY) kirjoittanut Helena Ruuska.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Osmankäämi on uusi potentiaalinen viljelykasvi, joka soveltuu hyvin turvepeltojen ja tyhjennettyjen turpeennostoalueiden ennallistamiseen.
Elävien muotoilijoiden seuran Quiet North -näyttelyn yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pohdittiin osmankäämin monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Tässä radiotaltioinnissa Kristiina Lång Luonnonvarakeskukselta kertoo kosteikkoviljelystä, sen hyödyistä ja osmankäämin monista käyttömahdollisuuksista. Tea Auramo Fluff Stuffilta kertoo tarkemmin osmankäämipohjaisen tekstiilitäytteen tuotekehityksestä ja vastaanotosta. Tilaisuuden avaa Tuulia Penttilä.
Quiet North näyttely kokosi 1.7.–3.8.2025 yhteen kymmenen näkökulmaa ja teoskokonaisuutta kymmeneltä muotoilijalta, arkkitehdiltä/ työryhmältä. Esillä olleiden töiden lähtökohtana oli pohjoinen ulottuvuus ja aikamme kriittiset kysymykset. Näyttely toi esiin vaihtoehtoisia näkökulmia ja kertoi inhimillisistä arvoista, joiden merkityksen kulutuskeskeinen kulttuurimme on laiminlyönyt. Katse kohdistui niin arkkitehtuuri- ja muotoilukentälle, kuin laajemmin yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kysymyksiin. Kriittisen ja spekulatiivisen muotoilun menetelmiä hyödyntäen, näyttely käsitteli vaikeitakin aiheita humaanilla otteella. Se kutsui pohtimaan elämäntapaamme kytkeytyviä aiheita ja niiden vaikutuksia, samalla viitaten muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Elävien muotoilijoiden seura: Mari Isopahkala, Camilla Moberg, Tuulia Penttilä & Karin Widnäs.
Podcast: Play in new window
Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman 31. kesänäyttelyn teemana vuonna 2025 on UTOPIA. Äänitallenteessa näyttelyn kuraattori, jyväskyläläinen kuvataiteilija Anna Ruth (s. 1975, Kanada) esittelee näyttelyn teokset ja taiteilijat.
Näyttely on rakennettu kahteen eriteemaiseen tilaan – ensimmäisessä teemana on rakentaminen, käsin tekeminen ja suunnitteleminen. Toisessa tilassa leijaillaan korkeammalle konsepteihin, tunnelmiin ja toiveisiin. Näyttelyarkkitehtuuri herättelee omalta osaltaan katsojan mielikuvitusta ja houkuttelee pohtimaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia.
Kuraattori Anna Ruth, helmikuu 2025:
”Minulle utopia merkitsee saavuttamatonta unelmaa uudesta yhteiskuntajärjestyksestä. Järjestelmää, jolla on tietyt reunaehdot, ja jonka päämäärä häilyy etäisenä hehkuna kaukana horisontissa.
Kun ajattelemme utopiaa, keskitymme yleensä tähän päämäärään, mutta harvoin sen saavuttamiseen vaadittaviin kustannuksiin. Saatamme puhua utopistisen yhteiskunnan luomisesta, tai rakentamisesta, mutta emme puhu siihen vaadittavasta työstä, saatikka siitä, mistä sen toteuttamiseksi on luovuttava. Toimintamme painopiste on positiivisessa tulevaisuudessa ja vauhdikkaissa ideoissa. Mutta kuten kaikissa suurissa visiossa, myös utopistisissa, on aina sokeat pisteensä.
Utopian vastakohtaa kutsutaan dystopiaksi, eli kärsimyksestä ja epäoikeudenmukaisuudesta kumuloituvaa painajaista; paratiisiksi tarkoitetun järjestelmän täydellistä epäonnistumista tai rappeutumaa. Tässä näyttelyssä toivon saavani nämä toistensa vastakohdat – utopian ja dystopian – lähemmäksi toisiaan. En korostaakseni vastakkainasettelua, vaan nostaakseni esille helvetin erottamattomana ja välttämättömänä osana paratiisin luomista. Olen kiinnostunut sisäpuolen ja ulkopuolen välisestä jännitteestä kehyksenä, joka mahdollistaa utopian muotoutumisen. Aivan kuten kuolema on osa elämää, dystopia on osa utopiaa.
Fiskarsin Ruukki voidaan nähdä eräänlaisena toimivana utopiana – intiiminä yhteisönä, joka pyrkii kohden omaa versiotaan paratiisista. Tähän utopiaan monet ovat rakentaneet omia hallittuja maailmojaan. Heidän elämäntyylinsä ja taideteoksensa ovat siksi näiden ideaalien luonnollinen jatke. Osuuskunta Onoman näyttely esitteleekin Fiskarsin utopiasta kumpuavia teoksia.
Olen aina ollut kiinnostunut periferioista ja siitä, mitä rajataan ulkopuolelle. Ulkopuolelle jätetty auttaa määrittelemään myös sisäpuolelle jääviä. Niinpä tässä näyttelyssä on Onoman jäsenten lisäksi myös useita kansainvälisiä sekä muualta Suomesta tulevia taiteilijoita, jotka tuovat viestejä utopian ulkopuolelta.
Näyttelyyn valitsemani taideteokset on pääosin veistoksellisia ja keskittyvät erilaisten teknisten, fyysisten ja materiaalisten tutkimusprosessien varaan. Näyttely sisältää yhdistelmänä monumentaalisia kiinteitä rakenteita ja näiden vastavoimana painottomia, monimutkaisia esineitä. Ikään kuin konkreettisten visioiden luomat varjot olisivat muistutus unelmien hauraasta luonteesta.” Lähde: Osuuskunta Onoma.
Utopia-näyttelyn taiteilijat ovat:
Päivi Alajuntti / Upi Anttila / Laura Dahlberg / Wally Dion / Kirsti Doukas / Eero Haikala / Laura Hallantie / Heidi Hankaniemi / Claire Hurley / Pekka Ijäs / Mari Isopahkala / Jarno Kantanen / Olli Kari & Laura Katila / Outi Karikivi / Saara Mahbouba / Laura Mattila & Mikko Merz / Rudi Merz / Jenni Mikkonen / Timo Mikkonen & Kari Virtanen / Ron Nordström / Piitu Nykopp / Stefan Nyström / Jaakko Pakkala / Deepa Panchamia & Viivi Varesvuo / Piia Maria Pekkanen / Elham Rahmati / Reetta Ranta / Pavel Rotts / Sasha Rotts / Sami Ryhänen & Sam Lake / Rutsuko Sakata & Kari Virtanen / Taru Samola / Meri Helmi Särkkä / Anna Ulff / Tiina Vaskivaara / Man Yau / Zine Kone/Zine Machine
Utopia-näyttely: 15.6.-31.8.2025, Fiskarsin Kuparipajan näyttelytila ja sen ympäristö. Avoinna ma-su klo 11-18. Pääsyliput 12€ / 8€ / Museokortti / Smartum / ePassi
Podcast: Play in new window
Fiskarsin Gastro Cafè Lavanderiassa maaliskuussa 2025 pidetyssä lintuillassa Lullulan alue- ja havaintovastaava Risto ”Ripa” Willamo kertoi lintuharrastuksesta, Lullulan toiminnasta ja huuhkajaprojektista; huuhkaja on Suomen Birdlifen vuoden lintu.
Vaikka lintuharrastus ei tarvitse teknisiä apuvälineitä, on asioita, jotka tuovat lisämaustetta harrastukseen; niistä yksi on hyvä lintukirja. Ohjelmassa annetaan neuvoja niin hyvän kirjan valintaan kuin muihin harrastusta helpottaviin keinoihin.
Illan ohjelmasta koostetussa taltioinnissa kuullaan Lullulan nimen alkuperästä ja siitä, miten sen toimintaan pääsee osallistumaan. Tarjolla on myös ehdotuksia hyviksi havaintopaikoiksi. Entä miksi lintuharrastus vetoaa? Paikalla Lullulan illassa oli noin 35 henkilöä.
Tringa ry on Uudenmaan lintuharrastajien oma yhdistys. Se edistää omalla toimialueellaan lintuharrastusta, tutkimusta ja linnustonsuojelua. Raaseporin lintuharrastajat Lullula on Tringan paikallisjaosto. Sen toimialueena on Raaseporin kaupunki ja tutkimusalueena Raaseporin pohjoisosat (Entinen Pohjan ja Karjaan alue).
Podcast: Play in new window
Syvälle mielen syövereihin sukeltava Mielen Ytimessä on Fiskarsin Gastro Cafe Lavanderiassa järjestettävä uusi keskustelusarja. Keskusteluja luotsaa Viljami Lehtonen, joka on omistanut yli puolet elämästään sen tutkimiseen mitä on olla ihminen. Lehtonen tunnetaan parhaiten ”Miehen mieli”- podcastin juontajana ja perhekonstellaatio-ohjaajana. Hän on tehnyt uransa kehoterapian ja joogan parissa ja pitää vastaanottoa edelleen Porissa.
Viljamia inspiroi Carl Jungin syvyyspsykologia, Bert Hellingerin ylisukupolvisuus ja systeeminen ajattelu, kuin myös länsimainen mystiikka ja hengellisyys, josta hän ammentaa syvää merkitystä elämäänsä. www.viljamilehtonen.fi
Mielen Ytimessä -sarjan ensimmäisenä vieraana nähtiin Henry Soinnunmaa teemalla Psykedeeliterapia ja suuret lupaukset. Soinnunmaa on Psykedeelisen sivistyksen liitto ry:n aktiivi ja hänet tunnetaan myös Ihmisiä siis eläimiä -podcastista.
Psykedeeliterapia on isossa nosteessa ympäri maailman, ja siihen liittyvät lupaukset ihmismielen eheyttämisestä ovat välillä päätähuimaavia. Millaisia koiria tässä on haudattuna? Missä määrin hype ampuu yli?
Podcast: Play in new window
Kelmu ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti toukokuun alussa jo kolmannen kerran hyvän mielen kilpailun, Biisi–25. Kisan koordinoi, päätuomaroi ja juonsi Kelmun hallituksen jäsen, laulaja-lauluntekijä Mikaela Mansikkala. Muina tuomareina toimivat säveltäjä/muusikko Ilari Edelmann, muusikko Kiureli Sammallahti sekä MTKL:n kulttuurisihteeri/ taiteilija Nina Tuittu.
Saapuneista biiseistä valittiin kuusi loppufinaaliin, joista tuomaristo nimesi kolme parasta. Finalistit olivat August Oscar, VXLE, Susan Laine, Tiia Lehtonen, Rami Heinonen, Jarmo Nyman. Voiton vei tällä kertaa, nyt jo kolmatta kertaa mukana ollut August Oscar.
Kaikille finaaliin valituille jaettiin diplomit ja voittaja kuittasi itselleen lisäksi lahjakortin Deltasound Virkkalan musiikkiliikkeeseen.
Podcast: Play in new window
Ajattelu on ilmaista! Det kostar int’ att tänka! -tapahtuma keräsi pe 21.3. salin täydeltä yleisöä Veitsitehtaalle kuulemaan kansanedustaja, kirjailija, yhteiskuntatieteiden tohtori Anna Kontulan alustusta ”Miten siirtymä fossiiliperäisten polttoaineiden jälkeiseen aikaan voi muuttaa maailmankuvaamme?”
Tätä teemaa hän lähestyi kristinuskon kautta: Onko olemassa kristillistä Jumalaa fossiilikapitalismin jälkeen, vai viekö muotoutumassa oleva uusi maailmankuva kristinuskon mennessään?
Ilta käynnistyi tilannepäivityksellä, joka kiteytyy toteamukseen; ekokatastrofi on totta. Me olemme astuneet murrokseen, jossa siirrytään aikakaudesta toiseen. ”Me ei vielä tiedetä tietenkään, mitä sieltä tulee. Ei kukaan tiedä. Se on tavallaan hienoakin, koska me voimme vaikuttaa siihen, mitä se uusi sitten aikanaan on.”
Alustuksen jälkeen seuraavassa yleisökeskustelussa kuullaan muun muassa, miten eduskunnassa käsitellään ekokatastrofia?
Podcast: Play in new window
Gastro Cafe Lavanderiassa 13.3.2025 järjestetyssä tilaisuudessa keskustelijoina olivat filosofi, runoilija, tietokirjailija, sekä Taideyliopiston kirjoittamisen professori Antti Salminen ja tulevaisuusajatteluun tulisesti rakastunut ja vahingossa yrittäjäksi päätynyt akateeminen sekatyöläinen Hilma Ruokolainen. Juontajana toimi Onoman kesänäyttelyn kuraattori Anna Ruth.
’Onko se mitä haluat juuri sitä mitä tarvitset? Voiko utopian erottaa haaveesta tai toiveesta? Mitä on tulevaisuusvalta, ja kenen tulevaisuusvalta pääsee esille?’
Järjestäjä Onoma/Ohjelmataltiointi Radiofiskars
Podcast: Play in new window
Keskustelijoina kirjailija Risto Isomäki ja filosofi Tere Vadén, keskustelun alustajana kustantaja J. K. Ihalainen.
Kansalaisaktivismi ennen ja nyt. Missä kulkevat vallattomuuden ja väkivallan rajat?
Ilmastonmuutoksen hyvät kuulumiset – niitäkin on – mitään ei ole menetetty, paljon on tehtävissä!
Rosebud Sivullinen-kirjakaupassa käyty keskustelu pohjautuu teokseen:
Andreas Malm: Miten öljyputki räjäytetään, Palladium Kirjat, 2024.
Podcast: Play in new window