Avainsana-arkisto: nuoriso

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 5

Viisiosainen Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on nyt valmis. Sen ensimmäisessä osassa 1960-luvun nuoriso elää rauhanaikaa samalla kun heidän kodeissaan sota on edelleen monin tavoin läsnä. Radio- ja televisiotoiminnan kehittyessä tietoisuus globaaleista syy- ja seuraussuhteista terävöityy. Vahvasti ajassa mukana elävä Börje Mattsson sitoutuu solidaarisuus- ja rauhanajattelun asialle. Tämä vie hänet ensin Afrikkaan ja myöhemmin maailman eri kolkkiin, missä eletään epävarmoja aikoja.

Sarjan jaksoissa 1.–4. liikutaan erityisesti 1970-luvun Afrikan itsenäisyystaisteluissa, jotka huipentuvat Portugalin siirtomaavallan loppukohtaukseen (1975).

Viidennen ja samalla viimeisen osan alkaessa Eurooppa on juuri elänyt nykyhistoriansa seesteisintä euforian aikaa. Mutta liian pian maailmanmeno vaihtaa suuntaa, kun Irakissa käynnistyy Kuwaitin sota (1990–1991); Neuvostoliitto hajoaa (1991), ja viimein myös Euroopassa syttyy Balkanin sota (1991–95).  

Pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Suomeen. Monikulttuurisuuden vakiinnuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia, jotka auttavat maahanmuuttajia integroitumaan Suomeen ja suomalaisia avaamaan yhteiskuntaa. Mittavan muutoksen eteen työskennellään ja hankkeita ja projekteja käynnistetään koko maassa. Länsi-Uudellamaalla Börje Mattsson ja Holger Wickström perustavat Faces-festivaalit (1998), jotka haluavat esitellä Suomen uudenlaiset kasvot. Festivaalien ja projektien kanssa Mattsson ja solidaarisuus- ja rauhantyö ovat matkanneet Suomen lisäksi monessa maassa. Suvi Heino

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Osa 4 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Harvinainen haastattelu Suomen ja Pohjoismaiden nuoriso- ja rauhanfestivaalien kehityksestä: Kaikki alkoi 1970-luvun lopulla, jolloin Norjan Nato-alueelle oltiin tuomassa raskasta aseistusta. Tätä vastustamaan järjestettiin tapahtuma, johon suomalaiset osallistuivat pyörämarssilla. Syntyi Nyt-liike, joka toteutti useita erityisesti nuorisolle suunnattuja festivaaleja – muun muassa Maan Puolustusleireillä pohdittiin ympäristöasioita.

Liikehdintä kasvoi ja eteni, ja Nytin tilalle tuli Koivu ja Tähti. Aktiiviset järjestäjät tekivät Ahvenanmaan hiekkarannoille rauhanfestivaalin, johon osallistui ihmisiä ja aluksia Itämerta ympäröivistä maista. 

Vuosi 1989 ja Murmansk on innoittava luku rauhantyön ja nuorisofestivaalien historiassa. Tätä saavutusta hehkutti myös Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov tapahtumajärjestäjien pääjoukolle lähettämässään viestissä. Murmansk, jonne oli sijoitettu eniten ydinaseita koko maailmassa, avautui monien vaiheiden jälkeen festivaaleille, joihin osallistui noin 300.000 juhlijaa. Hetken aikaa kuljettiin yhtä matkaa kohti parempaa Eurooppaa.

Festivaalin toteutuminen oli utopia, joka muuttui todeksi. Kaikkien edellä mainittujen festivaalien pääjärjestäjiin kuulunut Börje Mattsson kertoo haastattelussa, mitä tarvitaan unelman muuttamiseksi todeksi. Lisäksi hänellä on runsaasti jännittäviä ja myös koskettavia tarinoita näiltä ajoilta.

Haastattelun loppupuolella Mattson kertoo konkreettisesti, miten yksi toteutunut unelma yhdisti keskenään sotaa käyneet ihmiset vihollisalueita yhdistävällä sillalla. 

Lopussa kuulemme, mitkä tekijät ratkaisivat sen, että Faces-etnofestivaali perustettiin 25 vuotta sitten Länsi-Uudellemaalle. Suvi Heino