Avainsana-arkisto: Gaudeamus

Jos sinulla olisi kanan aivot

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,

Mitä tapahtuisi, jos ihmisellä olisi kanan aivot? Haluaisimmeko nokkia jyviä ja nukkua orrella? Murehtisimmeko seuraavaa päivää? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tieteen akateemikko Riitta Harin kirjassa Jos sinulla olisi kanan aivot.

Koululaisen kysymys kananaivoisesta ihmisestä johdattaa pitkän linjan neurotieteilijän pohtimaan, mitä merkitystä aivoilla on toiminnassamme ja miksi ihmisaivot ovat kehittyneet juuri tietynlaisiksi. Mieli, aivot, keho ja ympäristö muodostavat monimutkaisen systeemin, jota ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain yhtä osasta kerrallaan.

Jos sinulla olisi kanan aivot avaa yllättäviäkin näkökulmia aivojen ja mielen toimintaan. Kuinka havainnot syntyvät? Miten ajattelu ja liikkuminen kytkeytyvät toisiinsa? Millä tavalla sosiaalinen vuorovaikutus muovaa aivoja ja mieltä? Mitä mielensisällöistä voidaan päätellä aivokuvantamisen perusteella? Teos kutsuu kurkistamaan neurotieteen kiehtovaan maailmaan ja tarjoaa vahvan pohjan aivojen ja mielen ymmärtämiselle.

Tampereen Kirjafestareilla Riitta Haria haastattelee Iida Simes.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Kleopatra – Viimeisen faaraon myytti

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , ,
Jaakkojuhani Peltonen ja Lasse Leminen, kuva J. K. Ihalainen

Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on kiehtova yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Kuinka paljon jälkimaailman vaalimilla mielikuvilla on ollut pohjaa suhteessa todelliseen Egyptin valtiattareen?

Kleopatra – viimeisen faaraon myytti kertoo uusimman tietämyksen valossa, millainen oli Egyptin kuningatar Kleopatra VII:n (69–30 eKr.) elämä ja miten hän vaikutti Rooman valtakunnan politiikkaan ja Egyptin kohtaloon. Se selvittää, millä tavoin hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Näin Kleopatran hahmo toisaalta avaa antiikin maailman arvoituksia mutta tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Tampereen Kirjafestareilla Jaakkojuhani Peltosta haastattelee Lasse Leminen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

Pohjoiset painajaiset – Pahojen unien kulttuurihistoria

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Suomalaisessa kansanperinteessä painajaisella tarkoitettiin nukkujan päälle hyökkäävää olentoa, joka salpasi uhriltaan hengen. Painajaisen taustalla oli jokin pahantahtoinen toimija, kuten kateellinen naapuri tai loukattu vainaja, joka kulki öisin vahingoittamassa ihmisiä ja eläimiä. 1600-luvulla painajaisista kiinnostui myös oikeuslaitos, sillä ne liitettiin noituuteen.

Pohjoiset painajaiset valottaa suomalaisten pahojen unien kiehtovaa kulttuurihistoriaa 600 vuoden ajalta ja nostaa esiin unien yhteyden oman aikansa tapahtumiin. Suomalaisia ovat öisin piinanneet arkisten huolien lisäksi niin helvetin näyt, sotien muistot ja pelko kuin Kyllikki Saaren ratkaisematon murhakin.

Painajaiskuvauksilla on myös poliittinen puolensa: niitä on hyödynnetty opettavaisissa kertomuksissa, joilla on pidetty kansaa kurissa ja nuhteessa. Kuvaukset öisistä kauhuista ovat löytäneet tiensä taiteeseen ja populaarikulttuuriin – ja siten yhä uusien sukupolvien uniin. Marko Lambergia haastattelee Iida Simes.

KAARINA KOSKI, MARKO LAMBERG, KIRSI KANERVA & ANU KORHONEN (KIRJ. & TOIM.) Pohjoiset painajaiset – Pahojen unien kulttuurihistoria, Gaudeamus, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Podcast: Play in new window

Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Jussi S. Heinosen ja Elina Lehtosen Suomen muinaiset tulivuoret vie lukijan ennennäkemättömälle retkelle eri puolille maata ihmettelemään tulivuorenpurkauksia, jääkausia ja muita geologisia tapahtumia sekä kiviaineksessa nykyään piileskelevää elämää. Kirja antaa luonnossa liikkumiseen aivan uudenlaista lumoa, sillä sen avulla voi oppia havainnoimaan muinaisten tulivuoriemme kallioihin jättämiä jälkiä ja ymmärtämään moninaisten geologisten muodostumien syntyä.

Kainuun metsistä löytyy todisteita laavavirroista, jotka olivat niin kuumia, että ne hohtivat valkoisina ja virtasivat kuin kosket. Noin 600 miljoonaa vuotta sitten nopeasti etenevät tulivuorenpurkaukset sylkivät timantteja nykyisen Pohjois-Savon alueella. Kainuu? Pohjois-Savo? Timantteja! Puhutaanko nyt todella Suomesta?

Laavavirrat ovat aikaa sitten ehtyneet, ja rantakalliot sekä tuttujen metsien jyrkänteet seisovat hiljaisina. Silti kotoisesta kallioperästämme ovat yhä luettavissa maapallon historian monet käänteet. Jos osaa katsoa, voi nähdä merkkejä tapahtumista jopa miljardien vuosien takaa varhaisilta mantereilta. Haastattelijana Iida Simes.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

JUSSI S. HEINONEN & ELINA LEHTONEN: Suomen muinaiset tulivuoret – Kallioidemme salaisuuksia. Gaudeamus, 2024.

Podcast: Play in new window