Rauhanvarustelu-ilta
Espanjansiruetanan kuulumisia
Vuoden ensimmäisessä espanjansiruetana-ohjelmassa yritetään löytää uusia oivalluksia ja tapoja vieraslajien torjuntaan. Keskustelijoina ovat Luonnon monimuotoisuutta edistävän Ruukin LUMO-hankkeen vetäjä Anna Kamara sekä etanoiden kerääjistä Hanna Rinne ja Suvi Heino. Keskustelussa on huomioitu myös Raaseporin kaupungin puisto-osaston puutarhuri Tanja Liljeqvistin kommentteja. Ohjelman lopuksi Lasse Minkkinen kertoo tarinan.
Aiheina ovat muun muassa espanjansiruetanan levinneisyys Raaseporissa ja tähänastisen torjuntatyön saavutukset. Joko talkooväsymys vaivaa kerääjiä? Saako torjunta-ainetta käyttää, entä onko etanoilla luontaisia vihollisia?
Iso aihe Fiskarsin ruukissa on Ruukin LUMO -hankkeen päättyminen tänä vuonna. Miten tästä eteenpäin?
Kuulijapalaute: ”Toisin kuin useassa ohjeessa mainitaan kalkki ei estä etanoiden etenemistä. Kalkki liukenee maahan ja parantaa nilviäisten oloja. Sama koskee tuhkan ja hiekkavanan levittämistä.” Lähde biologi Leena Luoto.
Alakuvan espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, ja siitä on hyvä päästä eroon. Kuvat Anna Kamara.
Podcast: Play in new window
Runoilija, esiintyjä Ranja Omena
Ranja Omena on helsinkiläinen runoilija, esiintyjä ja aktivisti. Hänen runoudessaan pyörivät niin yhteiskunnalliset teemat kuin päiväkirjamaiset lauseet, jotka kietoutuvat toisiinsa odottamattomilla tavoilla. Ranja Omena kirjoittaa ystävistään ja valkoviinistä, maailmantuskasta ja siitä, millaista oli kantaa raivoavan feministin titteliä yläasteella, siitä miksi sitä täytyy kantaa edelleen. Hän on solidaarinen ja herkkä taiteilija, joka herkistyy omille runoilleen ja kaataa kahvit hameensa helmalle ainakin kerran viikossa. Vakuuttavana spoken word -esiintyjänä tunnettu Ranja Omena on käyttänyt runoutensa kanavana myös TikTokia, missä hänen julkaisunsa ovat keränneet satojatuhansia katselukertoja. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Risto Ahti – runoilija, kirjailija ja runouden opettaja
Risto Ahti on nykyisin pääkaupunkiseudulla asuva runoilija, kirjailija ja runouden opettaja. Häntä voi hyvällä syyllä pitää yhtenä Suomen nykyrunouden klassikkonimistä. Hänen runouttaan on käännetty yli kahdellekymmenelle kielelle. Vuonna 1967 esikoiskokoelmansa julkaisseen Ahdin laaja tuotanto käsittää lähes kolmekymmentä runokokoelmaa, proosateoksia, esseitä, kritiikkejä ja suomennoksia. Hänen useita vuosia jatkuneita luovan kirjoittamisen kurssejaan Oriveden opistossa on sanottu lyriikan korkeakouluksi, ja jossain vaiheessa lähes kaikki maamme esikoisrunoilijat olivat olleet hänen opissaan. Ahdille on myönnetty työstään useita tunnustuksia kuten Eino Leinon palkinto, Runeberg-palkinto, Pro Finlandia -mitali sekä taiteilijaprofessuuri. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
”KOOTUT RUNOT I–IV” sisältää Risto Ahdin koko runotuotannon. (Palladium Kirjat, 2023)
Podcast: Play in new window
Rosanna Fellman – suomenruotsalainen kulttuurivaikuttaja ja runoilija
Rosanna Fellman on Pietarsaaresta kotoisin oleva ja Helsingissä asuva runoilija ja suomenruotsalainen kulttuurivaikuttaja. Hänen esikoisteoksensa Strömsöborna ilmestyi vuonna 2019 ja kaksikielinen toinen kokoelma Republikens president – Tasavallan presidentti vuonna 2022. Hänen kolmas runokokoelmansa Det Jakobstad ingen vill ha ilmestyy elokuussa. Fellman aloitti esiintymisen lavarunoilijana kymmenen vuotta sitten ja viitisen vuotta sitten ruotsia äidinkielenään puhuva Fellman esiintyi runoilijana ensimmäistä kertaa suomeksi. Hänen suomenkielinen runotyylinsä on absurdi, anarkistinen ja täynnä hurristereotypioita haastavaa mustaa huumoria. Autismidiagnoosin saaneena hän on myös toiminut vammaisaktivistina aiheeseen liittyen. Fellman on lisäksi aktiivinen podcastien toimittaja sekä kolumnisti suomenruotsalaisessa mediassa. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Abdulla Pashew – aikamme merkittävin kurdinkielinen nykyrunoilija
Abdulla Pashew on aikamme merkittävin kurdinkielinen nykyrunoilija. Vuonna 1946 Erbilin kurdialueella Irakissa syntynyt Pashew julkaisi ensimmäiset runonsa vuonna 1963 ja hänen ensimmäinen runokokoelmansa ilmestyi vuonna 1967. Hän on julkaissut kaikkiaan kymmenen runoteosta, joista viimeisin ilmestyi vuonna 2019. Pashewin valitut teokset 50 vuoden ajalta, lähes 400 sivuinen Dictionary of Midnight, ilmestyi englanniksi vuonna 2018, ja hänen kurdinkielisten koottujen teostensa kolme osaa viime vuonna. Hänen runouttaan on käännetty myös muun muassa ruotsiksi, saksaksi, italiaksi, kreikaksi, ranskaksi, arabiaksi, persiaksi ja venäjäksi. Kielitieteilijä ja yliopiston professorinakin toiminut Pashew on myös kääntänyt alkukielestä kurdiksi maailmankirjallisuutta, kuten Walt Whitmania ja Aleksandr Puškinia. Pashewin runoudessa elävät rinnakkain niin Kurdistanin itsenäisyyskamppailun vaiheet ja kysymykset kuin henkilökohtainen rakkausrunouskin. Aina kurdialueilla vieraillessaan väkevänä esiintyjänä tunnetun Pashewin runoesitykset keräävät valtavia tuhansien ihmisten yleisöjä. Vain aniharvat suomalaiset ovat näihin päiviin asti tienneet, että kurdinkielisen maailman merkkihenkilöihin lukeutuva Abdulla Pashew on asunut maassamme vuodesta 1995 lähtien. Hän esiintyy ensi kertaa julkisesti suomalaisyleisölle Annikin Runofestivaaleilla. Pashewin esittämät kurdinkieliset runot lukee suomeksi yleisölle niiden suomentaja Minna Torppa. Suomennokset julkaisee myöhemmin tänä vuonna Palladium Kirjat.
Abdulla Pashewin esittely ohjelman alussa Goran Kurdo. Festivaalin juontajana toimii Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Lavarunoilija, ihmisoikeusaktivisti Piki Rantanen
Piki Rantanen on Tampereella asuva taiteen monityöläinen, joka tunnetaan parhaiten lavarunoudestaan ja ihmisoikeusaktivismistaan. Vuodesta 2018 lähtien hänen ääntään on kuultu runomuodossa niin kahviloissa, katujen mielenosoituksissa, klubeilla, festivaalien lavoilla kuin sosiaalisessa mediassakin. Korona-aikana Rantanen ei työntänyt runojaan pöytälaatikkoon, vaan ryhtyi välittämään niitä livenä Instagramissa. Runot lähtivät elämään somessa omaa elämäänsä, ja ne ovatkin keränneet satojatuhansia näyttökertoja. Rantasen työn onkin sanottu kohottaneen esittävän runouden asemaa etenkin nuorten keskuudessa. Hän kantaa somerunoilijan viittaansa ylpeydellä. Teemoina Rantasen runoissa toistuvat yhteiskunnan kipukohdat, mutta myös repivä rakkaus, toivo ja elämisen riemu. Rantasen tekstejä on kiitelty suoruudesta ja avoimuudesta, mutta myös terävästi sivaltavasta satiirista ja osuvasta epätasa-arvon näkyväksi tekemisestä. Hänet on palkittu työstään muun muassa vuoden Queer-aktivistina ja vuonna 2023 hänet valittiin vuoden Queer-taiteilijaksi. Juontajana Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Taiteilija Aulikki Oksanen Annikin Runofestivaalilla
Aulikki Oksanen on Helsingissä asuva kirjallisuuden moniosaaja ja harvinaisen monipuolisen uran eri taiteenlajien parissa tehnyt taiteilija. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu runoja, romaaneja, novellikokoelmia, näytelmiä, lastenkirjoja, sarjakuvaa sekä useita klassikoiksi nousseita laulutekstejä. Tämän lisäksi hän on toiminut laulajana, näyttelijänä ja kuvataiteilijana. Lukuisia kertoja elämäntyöstään palkittu Oksanen antoi äänen ja kasvot 60-luvun kulttuuriradikalismille elokuvarooleillaan, ikivihreiksi nousseilla laulutulkinnoillaan sekä lauluteksteillään. Oksasen kynästä ovat lähtöisin muun muassa sanoitukset lauluihin Sinua sinua rakastan ja Kuka kertoisi minulle. Aulikki Oksasesta ilmestyy syksyllä 2024 elämänkertateos Hyppy syreenien tuleen (WSOY) ja myös sen tekijä Helena Ruuska pääsee ääneen Oksasen esiintymisen yhteydessä. Ohjelmassa kuullaan kaksi otetta Oksasen sanoittamista klassikkolauluista, esittäjänä laulaja-lauluntekijä Kielo Kärkkäinen – ja tietysti Aulikki Oksanen lukee omia runojaan. Annikin Runofestivaalin juontajana on Päivi Haanpää.
Ohjelma on taltioitu 8.6.2024 järjestetyllä Annikin Runofestivaalilla Tampereella. Lisätietoja annikinrunofestivaali.net.
Podcast: Play in new window
Fiskars Village Art & Design Biennale: Hauras / Skör / Fragile
Hauras -näyttelyllä juhlistetaan Onoman 30-vuotista taivalta. Tällä kertaa on haluttu korostaa paikallisuutta ja kuraattori Marja Sakari onkin kutsunut mukaan vain paikallisia taiteilijoita, sekä kansainvälisen taiteilijaresidenssin Fiskars AiR:in, vieraita vuosien varrelta. Vuoden 2024 näyttelyn teema johdattaa ajatukset yhtä hyvin maailmanpolitiikan ja luonnon, kuin yleisemmin elämän haurauteen.
Hauras -näyttelyllä halutaan kunnioittaa sinnikkyyttä ja periksiantamattomuutta, jota Fiskarsin taiteilijoiden yhteisö on osoittanut jo yli 30 vuotta. Mukana ovat myös viisi edesmennyttä Fiskarsissa asunutta taiteilijaa: Martti Aiha, Markku Kosonen, Jukka Mäkelä, Stig Nordman ja Howard Smith.
Panchamia & Viivi Varesvuo: Friable
Taiteilijat
Erna Aaltonen / Martti Aiha / Eeva-Kaisa Ailus / Päivi Alajuntti / Upi Anttila
/ Heikki Aska / Daniela Bergschneider / Bella Deary & Nicholas Tossman /
Kirsti Doukas / Mafune Gonjo / Hannele Grönlund / Eero Haikala / Laura
Hallantie / Lulu Halme / Antrei Hartikainen / Pekka Ijäs / Mari Isopahkala /
Maikki Kaikuru / Tiina Karimaa & Lumi Fellman / Erika Kelter / Minja
Kolehmainen / Sirpa Kolu & Pirkko Kolu / Markku Kosonen / Maaretta
Krohn / Barbro Kulvik & Antti Siltavuori / Mikko Laakkonen / Peetu Liesinen
/ Elina Makkonen / Rudi Merz & Laura Merz / Camilla
Moberg / Risto Musta / Timo Mustajärvi / Anu Mykrä & Reetta Ranta /
Jukka Mäkelä / Stig Nordman / Ron Nordström / Piitu
Nykopp / Saara Paatero-Burtsov / Katri Pailos / Jaakko Pakkala / Deepa
Panchamia & Viivi Varesvuo / Tuulia Penttilä / Milvi Pesari / Mikael Pohjola /
Katarina Reuter / Sami Ryhänen / Annatuuli Saine & Saine Ensemble /
Rutsuko Sakata / Taru Samola / Lea Sarasjoki / Howard Smith / Riitta
Talonpoika / Anna Ulff / Tiina Vaskivaara & Susanna Louneva / Eva Vevere /
Karin Widnäs / Kari Virtanen / Arto Vuohelainen / Katja Öhrnberg
Työryhmä
Näyttelyn kuraattori: Marja Sakari
Näyttelyarkkitehtuuri: Mattila&Merz / Laura Mattila & Mikko Merz (osuuskunta Onoman jäseniä)
Näyttelyn graafikko: Ilona Ilottu / Dog Design
Tuotanto: Matleena Kalajoki (toiminnanjohtaja), Risto Musta ja Kati Sointukangas
Yhteydet: matleena@onoma.fi , sakarimarja@gmail.com
Hauras-näyttely on toinen Fiskars Village Art & Design Biennalen päänäyttelyistä kesällä 2024
Avoinna yleisölle 16.6.-1.9.2024, ma-su klo 11-18
Hauras / Skör / Fragile
Kuparipaja, Kuparivasarantie 5
10470 Fiskars
Yllätysvieras / Surprise guest
Viljamakasiini, Fiskarsintie 333
10470 Fiskars
Podcast: Play in new window
KWUM – kesä 2024 kuraattorikierros
Karin Widnäsin kuraattorikierros KWUM-museon kesän 2024 näyttelystä.
Jo kuudetta vuotta Fiskarsissa toimivan KWUM-museon alakerrassa näyttely vie kävijän toivesaarten, lasiveistosten ja kultaisen rakun maailmaan. Esillä taiteilijaprofessori Björn Weckströmin (s.1935) teoksia. Yhteistyön tuloksena näyttelyyn syntyivät Weckströmin suunnittelemat pienet veistokset yhdistettynä Karin Widnäsin muotoilemiin teoksiin – niiden valmistuksessa on käytetty Widnäsin kehittämää GOLDEN RAKU -tekniikkaa.
Museon yläkerrassa on esillä sadoittain Kupittaan Saven tuotantoa. Esillä olevat teokset kuuluvat Aulikki Vaha-Niemelän ja Jukka Niemelän kokoelmaan.
Kupittaan tehdas toimi vuosina 1921–1969. Sen tuottamat kansanomaiset hahmot ja heidän arkensa tulivat suomalaisille tutuiksi. Vielä tänään ne ovat kirpputorien vetonaula. Kuten näyttelyssä näkee, herttaisten koriste-esineiden ohella Kupittaan Savi tarjosi työtilaisuuksia aikansa huomattavimmille taiteilijoille, kuten Heidi Blomstedt, Väinö Aaltonen ja Valentina Modig-Manuel.
KWUMin KESÄNÄYTTELYT 19.5–29.9.2024
Avoinna 19.5–31.8.2024 klo. 12–17 päivittäin
1.9–29.9.2024 torstai–sunnuntai klo. 12–17
Lisätietoja KWUM Baklurantie 12, Fiskars 050 5112232
kwum.fi karinwidnas.fi
Podcast: Play in new window
J. K. Ihalainen: Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla
Rosebudin kirjakauppa Sivullisessa julkistettiin näköispainos J. K. Ihalaisen vuonna 1993 ilmestyneestä teoksesta Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla. Paikalla olivat folkloristiikan dosentti Lauri Harvilahti, historian dosentti Antti Ruotsala ja kirjantekijä J. K. Ihalainen.
Lauri Harvilahden suomentama Mongolian salainen historia (1200–luvulta) ilmestyy syksyllä 2024 Rosebud Kustannuksen nimikkeenä.
Taltiointi on Radiofiskarsin editoima, koko keskustelu löytyy YouTubesta, Rosebud Sivullinen.
J. K. Ihalainen: Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla, Suomi-Mongolia-Seura ry, 2024. ISBN 978-952-7256-51-0
Podcast: Play in new window
Anni Reuter – Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa
Huhtikuisena lauantaina Fiskarsin Kuparipajassa sukellettiin historiaan tutkija, tietokirjailija Anni Reuterin ja häntä haastatelleen erikoistutkija, dosentti Sari Puustisen matkassa. Illan teemana oli Reuterin teos Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Otteita kirjasta lukee Marko Pohjosmäki.
Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja
vainottujen suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Yli 100 000
raja-alueen ja Inkerin suomalaista karkotettiin 1930- ja 1940-luvuilla
Siperiaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin. Kirja tuo esille
suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon,
pelon ja pakkotyön vuodet.
Anni Reuter on sosiologi ja valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, hän väitteli inkerinsuomalaisten joukkokarkotuksista keväällä 2023.
Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS Kirjat 2023.
Podcast: Play in new window
Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja
Matti Kuuselan omaelämäkerta Journalisti – Toisenlainen toimittaja ilmestyi alkuvuodesta 2024, mutta jo keväällä kuohui: Aamulehti sanoutui irti Kuuselan tavasta sekoittaa satunnaisesti ja varoittamatta faktaa ja fiktiota, sekä poisti kaikki hänen vanhat juttunsa arkistostaan. Radiofiskars tallensi hänen haastattelunsa Metson messuilla 20.04.2024 Haastattelijana Marko Vesterbacka.
Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja, Warelia, 2024. ISBN 978-952-387-058-1
Podcast: Play in new window
KELMU ry:n BIISI–24 voittajat
Karjaan elävän musiikin yhdistys KELMU ry järjesti Raaseporissa jo toista kertaa kilpailun musiikintekijöille. Kilpailuun sai osallistua omia kappaleita tuottavat artistit ja bändit aiemmin julkaisemattomilla kappaleilla. KELMUn puheenjohtaja Sepi Sundman haastatteli 24.3.2024 järjestetyn finaalin kolme voittajabiisiä. Tuomareina toimivat Markojuhani Rautavaara (tuomariston pj), Marika Seager sekä Susan Aho.
Voittajat ovat:
Ensimmäinen sija: Jääveistos/ Pyry Venho
Jaettu toinen sija:
Myytiin maailma/ August Oscar
(Oscar Snellman), Veikka ”Weke” Härkönen
Father/ Rami Heinonen
Yleisön suosikki:
Sun sydän/ Tea & Tomas
Tuomarien erityismaininta:
A little song of death/ Johnny Mangaard
Järjestäjien/ Kelmu ry erityismaininta:
Liian Kaunis Sielu/ Jarmo Nyman
Podcast: Play in new window
Fiskars Filosofia – FiFi osat 1–6
Kuusiosainen Fiskars Filosofia (FiFi) oli Aalto-yliopiston akustiikan professori emeritus Unto K. Laineen keväällä 2022 organisoima luentosarja, joka keräsi filosofiasta kiinnostuneita yhteen kuuntelemaan ja keskustelemaan innostavista aiheista.
Sarja koostui kuudesta luennosta:
29.4.2022 filosofian tohtori Hermanni Yli-Tepsa: Mitä Filosofia on? (Osat I ja II) https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2022/05/fiskars-filosofia-hermanni-yli-tepsa-mita-filsosofia-on
6.5.2022 filosofi Markus Lammenranta: Akateeminen skeptisismi, tiedon luonne ja mahdollisuus. https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2022/05/6561
13.5.2022 filosofi Olli Koistinen:Immanuel Kant, tiedon filosofiaa. https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2022/05/fiskars-filosofia-olli-koistinen
20.5.2022 professori Timo Vesala: Rooman Klubin, Kasvun rajat. https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2022/06/fiskars-filosofia-timo-vesala-rooman-klubi-kasvun-rajat
27.5.2022 filosofi Vesa Oittinen: Engels, Luonnon dialektiikka. Luennon päätteeksi emeritusprofessori Seppo Pohjolainen:kommenttipuheenvuoro. https://www.radiofiskars.fi/wordpress/?s=Oittinen
3.6.2022 filosofian tohtori Hermanni Yli-Tepsa:”Mitä filosofia on?” (Osa III). Illan päätteeksi emeritusprofessori Unto K. Laine teki yhteenvedon kuuden viikon aikana kuulluista esityksistä. https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2022/06/fiskars-filosofia-hermanni-yli-tepsa-mita-filosofia-on-osa-3/
Tutustu oheiseen linkkiin, jos aihe kiinnostaa laajemmin:
Tutkimus & Kritiikki – lehti
https://journal.fi/tk/issue/view/8660
Lehdessä on artikkeleita liittyen Engelsin ja Marxin elämään ja ajatteluun.
Tutustu myös taannoisiin Ajattelu on ilmaista –iltoihin: https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/
Tere Vadén: Fossiilikapitalismin nykytilasta
AJATTELU ON ILMAISTA – DET KOSTAR INT’ ATT TÄNKA
”Suomen nykyinen hallitus uskottelee meille, että kalliita ovat sivistyksen lunnaat, mutta me taas luotamme täällä siihen, että ajattelu on ilmaista.”
Täysi salillinen yleisöä kerääntyi 5.4.2024 Fiskarsin ravintola Kuparipajassa järjestettyyn Ajattelu on ilmaista -tapahtumaan. Illan odotettu puhuja filosofi Tere Vadén luennoi ”Fossiilikapitalismin nykytilasta”, minkä jälkeen yleisö osallistui keskusteluun. Illan juonsi J. K. Ihalainen.
Tere Vadén (s. 1969) on suomalainen filosofi, jonka teokset käsittelevät useita nykyfilosofian kysymyksiä kognitiotieteestä ja tekoälyn tutkimuksesta taiteenfilosofiaan ja yhteiskuntateoriaan. Vadén on Tampereen yliopiston teoreettisen filosofian ja Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan kognitiotieteen filosofian dosentti, ja hän työskentelee monitieteisessä BIOS-tutkimusyksikössä. Vadén on julkaissut useita teoksia, joissa hän käsittelee nykyfilosofian kysymyksiä.
Vuonna 2024 ilmestyi Vadénilta ja Antti Salmiselta teos Merkitys ja ala-aine (niin & näin):
”Jyrkänteellä, jota voidaan kutsua fossiilikapitalismin lopuksi, elon mieli virttyy ja merkitys pakenee. Välinpitämätöntä voimaa aikansa käyttänyt ihmisyys saattaa havahtua hukattuaan elonkirjon ja sen tulevaisuuden muassa sielunsa ja kykynsä ylipolvisesti välittävään elämään.
Jos moderni käsitys energiasta teki työtä elollisen ja elottoman tahalliseksi ja tahattomaksi kadoksi, miten saattaa tätä tuho- ja luomiskykyistä energiaa merkityksellistymisen avuksi? Mistä varmuuksista on luovuttava ja mihin opittava luottamaan?
Merkitys ja ala-aine päättää Salmisen ja Vadénin uraauurtavan energia-trilogian avaamalla kysymyksen merkitysenergiasta ja sen aineellisista juurista. Fossiilikapitalismin ja -subjektin ohittajaksi teos ehdottaa elollisen yhteytensä tunnistavaa sielukkuutta.”
Kirjoittajilta on trilogiassa aikaisemmin ilmestyneet Energia ja kokemus (2013) sekä Elo ja anergia (2018).
Kuuntele myös Elonkehän podcast, missä toimittaja Simo Häkli haastattelee Vadénia ja Salmista https://www.radiofiskars.fi/wp-content/uploads/2024/04/elonkeha-podcast-jalkifossiilisia-pohdintoja-energiasta-ja-kokemuksesta.mp3
Tutustu myös aiempiin Ajattelu on ilmaista -iltojen luentoihin osoitteessa https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista
Tapahtumaa seuraavana aamuna Helsingin Sanomat julkaisi Salmisen ja Vadénin haastattelun ”ILMASTONMUUTOS on kaikkien aikojen vahinko”, Pekka Torvinen.
Podcast: Play in new window
AntroBlogi: Kaupunkiviljely kaupunkikulttuurin näkökulmasta
Kaupunkiviljelyä kaupunkikulttuurin näkökulmasta esittelevä artikkeli perustuu valtiotieteiden maisteri Sini Suomelan pro gradu -tutkielmaan.
Ohjelma on julkaistu 7.11.2016
Podcast: Play in new window
AntroBlogi: Suomalaiset talvipakolaisina Thaimaassa
Antropologi Mari Korpelan artikkeli “Kylmästä lämpimään: suomalaiset eläkeläiset talvipakolaisina Thaimaassa”. Lukija Sanna Rauhala 9.10
Ohjelma on julkaistu 22.6.2016
Podcast: Play in new window
AntroBlogi: Kulttuuri joutui oikeuteen
Antropologi Taina Cook on tutkinut Suomalaista oikeuskäytäntöä vähemmistökulttuureissa. Miten pitkälle maahanmuuttajien ja vähemmistöjen tapoja ja kulttuuria tulisi ymmärtää? Artikkelin Kulttuuri joutui oikeuteen lukijana on Sanna Rauhala. 8.28
Ohjelma on julkaistu 22.6.2016
Podcast: Play in new window
AntroBlogi: Islam vetoaa myös suomalaisiin
Islam on länsimaiden kasvavin ja internetin haetuin uskonto. Yhä useampi suomalainen kääntyy islamiin, löytäen siitä yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä. Filosofian maisteri Meri Tuovisen artikkelin ”Islam vetoaa myös suomalaisiin” lukee Bea Bergholm. 11.52
Ohjelma on julkaistu 22.6.2016
Podcast: Play in new window