Avainsana-arkisto: Antskog

Aira Fagerroth Antskogista muistelee

Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään. 

Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta. 

Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.

Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.

Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.

Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään. 

Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia. 

Antskogin muisteluhetki vuodelta 2015

 Nyt muistellaan menneiden vuosikymmenien Antskogia. Tarinoinnin runko perustuu Antskogissa vapaa-aikoinaan asuvan Teppo Köntin, kokoamiin haastattelumuistiinpanoihin. Hän toimii myös tapahtuman vetäjänä.

Ohjelmassa tutustutaan jokivarren ja muiden kylän talojen historiaan ja muistellaan taloissa asuneita ihmisiä. Missä olivat leipomo, pesutupa tai suutari? Mistä saivat nimensä Säteri, Orpola, Rauhala, Pomola ja Stoltti? Entä Pirunlinna ja Paskatti tai Paratiisi?

Puhutaan myös uitosta ja lasten ja nuorten hurjista leikeistä. Välillä Anskussa tanssittiin; laiturilla, kirkkopaikalla, milloin missäkin. Mutta miksi tanssijoita joskus myös pidätettiin? Entä miten Tarzan liittyy Anskun entisiin aikoihin? Mikä oli nälkäisen maalarin huikopala?

Muistelon loppuosassa keskustellaan Verkatehtaasta. Mitä työntekijöiden etuihin kuului ennen ja jälkeen palkankorotusten vaatimisen? Kannattiko pyytää? Oliko Verkatehtaan konkurssi välttämätön?

Paljon muistoja arjesta, ihmisistä, tapahtumista ja myös ympäröivästä maailmasta, joiden avulla nykypäivä saa syvyyttä. Harvinainen taltiointi, jossa aikalaiset muistelevat omia ja vanhemmiltaan kuulemiaan asioita. Päämuistelijoina ovat Vilho Rantanen ja Veikko Lackman sekä veljekset Tauno ja Tapani Johansson. Muisteluun osallistuu myös kahvilassa ollut väki.

Reilu parituntinen muistelo on äänitetty Antskogin työväentalolla 26.7.2015. Tilaisuuden järjestänä toimi Antskogin kyläseura.

Haastateltavana Carl-Gustaf From Antskogista osa 2

Carl-Gustaf, Kalle, Fromilla on 83 vuoden ajalta muistoja Antskogin elämästä.
Kaksiosaisen haastattelun toisessa osassa kuulemme Kalle Fromin elämäntyöstä Vehon toimitusjohtajana sekä jääkiekosta, haastattelijana on Marko Salenius.

Jo julkaistussa ensimmäisessä osassa keskustellaan Antskogin ja Fromin perheen vaiheista 1930-luvulta tähän päivään asti, haastattelijana Marja Salenius.

Ohjelmat ovat radiofiskarsin Antskogin aluetoimituksen ohjelmistoa.