Avainsana-arkisto: Aviador

Jyrki Vainonen: Rajankävijä

Mitä vanhan ajan filosofit Platonista Spinozaan ovat sanoneet sielusta – ja mitä he sanoisivat uteliaalle kysyjälle tästä aiheesta nyt? Entä psykologian klassikot Freud ja Jung? Mitä sielu on, jos sellainen on olemassa? Voiko sielusta puhua ilman kytköstä kristillisyyteen tai muihin maailmanuskontoihin?

Jyrki Vainonen ja Aleksandra Hintikka, kuva J. K. Ihalainen.

Ehkä sielu on eräänlainen rajatila, jossa luovuus pääsee esiin. Luova ihminen tarvitsee silti rajat, puitteet luovuudelleen – kuten ulkoiseen maailmaan avautuvassa ikkunassa on puitteet. Yksi raja piirtyy elämän ja kuoleman välille. Kirjailija Jyrki Vainonen pohtii teoksessaan, pitäisikö tuota rajaa pelätä.

Tampereen Kirjafestareilla Jyrki Vainosta haastattelee Aleksandra Hintikka.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

MARI LAAKSONEN: Miksi joet juoksevat

Kapustarinta juoksee vaaranlakea, ja vesimittari poukaman pintaa, kun Kristus-Maarian poika könyää nevalla nelinkontin, ja palaa talviunien jäljiltä metsästä kontiona. Syksyn tullen leppälintu visertää koivunoksalla kuoleman ennettä, ja raakut akanvirran syvyyksissä sen viestiä. Kun kallo halkeaa kuin munankuori ja koivun sisältä kovertuu ihmisen kuva, kaiken punoo yhteen joki, joka juoksee tämän ja toisen maailman välillä.

Mari Laaksosen ensimmäinen proosateos Miksi joet juoksevat on lyyrinen pienoisromaani pohjoisen luonnosta, joesta ja elävästä sen varrella. Teos virtaa eri aikakausissa ja kietoutuu erään kyläyhteisön kohtaloiden ympärille. Laaksosen kaunis kerronta ammentaa myyttisistä elementeistä ja rakentaa maailman, jossa luonto ja ihmisen yhteys siihen on maaginen. Romaani muodostuu kuvaukseksi kaiken yhteenkuuluvuudesta, elävän ja kuolevan rinnakkaisuuksista. Haastattelijana Vesa Tompuri.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Katariina Kärkelä – Kaikkeuden kääntöpiste

Romaanin päähenkilö on Ligeia, valkoisen valon säde, joka taituttuaan on joutunut maan pinnalle ja ruumiillistunut. Ligeia päätyy Lähteen kaupunkiin, ystävystyy kaksitoistavuotiaan tytön kanssa ja tutustuu kaupungin asukkaisiin ja opettelee kaupungin tavoille. Silti hänen toiveenaan on aikanaan palata Kaikkeuden kääntöpisteeseen.

Matka vie hänet halki monenlaisten seutujen aina merelle aukeaville Etelän porteille saakka, ja osan kadottamastaan hän joutuu voittamaan takaisin neuvotteluissa ja toimissa, joihin ei milloinkaan olisi halunnut ryhtyä.

Katariina Kärkelän kolmas romaani Kaikkeuden kääntöpiste on fantasia siitä, miten kauas ytimestään kurottunut valo kääntyy sisäänpäin ja alkaa palata omia kehiään takaperin ja muuttua palatessaan aineeksi. Tätä pohti jo 800 vuotta sitten englantilainen filosofi Robert Grosseteste. Vastaavaa tutki luonnontieteen keinoin Albert Einstein – ja mullisti fysiikan. Katariina Kärkelä lähestyy samaa aihepiiriä mielikuvituksen voimalla: tarina alkaa kaikkeuden kääntöpisteestä, jota kauemmas valo ei enää voi kurottua.

Tampereen Kirjafestareilla Katariina Kärkelää haastattelee Vesa Tompuri.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Olli Heikkonen: Kerran olin taivaan suolajärvi

Suomalaisten lähisukukansoihin kuuluvat liiviläiset asuttivat keskiajalla laajoja alueita Riianlahden ympäristössä. Nykyään liiviläisiä asuu pienenä vähemmistönä Latviassa. Liiviläisten vähälukuisuudesta huolimatta heidän keskuudessaan syntyy edelleen merkittävää runoutta, jonka aarteistosta teoksen toimittanut ja sen runot suomentanut Olli Heikkonen on tehnyt edustavia poimintoja.
Runoilijanäänensä suomalaisten lukijoiden nautittavaksi saavat tässä kirjassa muun muassa Valt ErnšreitBaiba Damberg ja Ķempi Kārl.

Kirja sisältää myös tiiviin katsauksen liiviläisten vaiheisiin ja heidän kulttuuriinsa.

Liiviläisen nykyrunouden antologia, Kerran olin taivaan suolajärvi, runoutta liivin kielellä, on kensimmäinen suomeksi käännetty liivinkielinen teos. Olli Heikkosen kääntämä ja toimittama kirja esiteltiin Turun kirjamessuilla 2022. Heikkosta haastattelee Simo Ollila.

Olli Heikkonen (toim.) Kerran olin taivaan suolajärvi, Aviador, 2022.