Avainsana-arkisto: Reidar Wasenius

SATU HASSI: Uhma ja Intohimo

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Satu Hassin muistelmat kattavat noin 40 vuotta historiaa ja elämää. Vuosiin mahtuu yllättäviä käänteitä ja sattumuksia.

1980-luvulla sähkötekniikan lisensiaatti Hassi ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja valittiin vihreäksi kaupunginvaltuutetuksi vuosia ennen vihreän puolueen perustamista. 1990-luvulla hänestä tuli kansanedustaja, puoluejohtaja ja ministeri. 2000-luvulla hän oli EU-parlamentissa, palasi eduskuntaan ja löysi itsensä eduskunnan vanhimpana naisena.

Satu Hassi ja Silvia Hosseini, kuva J. K. Ihalainen.

Muistelmien kuvaamana aikana naiset ovat nousseet politiikan marginaalista huipulle. Ilmastonmuutos ja ilmastoratkaisut ovat lakanneet olemasta ”viherpiiperrystä” ja muuttuneet osaksi valtavirtaa. Neuvostoliitto romahti mutta kylmän sodan päättymisen synnyttämä toiveikkuus on 2000-luvulla vaihtunut imperialistisen Venäjän ja sodan paluuseen Eurooppaan.

Hassi on seurannut näköalapaikalta vihreän liikkeen ja puolueen kehitystä sekä hallitusneuvottelujen ja kansainvälisten ilmastoneuvottelujen draamaa.

Rinnan politiikan pyörteiden kanssa kulkee yksityiselämä, lasten kasvu, toisen avioliiton solmiminen, seikkailut merellä ja tunturissa, rintasyöpä, vanhan talon remontoiminen, puolison sairastuminen, parisuhteen liukuminen omaishoitajuudeksi ja leskeksi jääminen. Tampereen Kirjafestareilla Satu Hassia haastattelee Silvia Hosseini, juontaja on Reidar Wasenius.

Podcast: Play in new window

MINNA LINDGREN – Klassinen sekametelisoppa

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Julistettuaan vuosikausia radiossa ja suurilla estradeilla klassisen musiikin ilosanomaa kunniatohtoriksi kohotettu maisteri Minna Lindgren ryhtyi penkomaan arkistoaan ja löysi 26 kirjaksi sopivaa artikkelia taidemusiikin menneisyydestä. Mukaan valikoitui kiehtovia tapauksia valtavirran reunamilta sekä puhki kuluneita neroja, joista uusi näkökulma paljastaa yllättäviä puolia. Aikajanalla liikutaan 1700-luvulta 1900-luvun jälkipuoliskolle, ja kirjasta löytyy vastauksia kysymyksiin, joita lukija ei olisi osannut edes kysyä. Kirja tarjoaa sytykkeitä orastavaan kiinnostukseen ja syventävään paneutumiseen kaikille, joita klassinen musiikki vetää puoleensa, pelottaa, kyllästyttää tai ihastuttaa. Ville Rannan räiskyvät piirrokset syventävät ja keventävät tekstiä ja tuovat siihen oman humoristisen lisänsä. Tampereen Kirjafestareilla Minna Lindgreniä haastattelee Päivi Koivisto, juontaja on Reidar Wasenius.

Podcast: Play in new window

Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , , ,

Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.

Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.

Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.

Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.

Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.

Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

MAARIT TASTULA: Köyhää väkeä

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Toimittaja Maarit Tastulan esikoisteos on tarkkanäköinen teos Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten unohdetuista kohtaloista.

Maarit Tastula, kuva J. K. Ihalainen.

Eevasta tuli viinanpolttaja, Junialta karkasi mies ja Axelin tuhkat jäivät mielisairaalaan. Monet suomalaiset lähtivät etsimään vapautta ja vaurautta Yhdysvalloista 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kalastajina ja metsätöissä leipänsä ansainneet siirtolaiset kohtasivat köyhyyttä, vainoa ja liian monta saluunaa. Mieli murtui ja epätoivo ajoi järjettömiin tekoihin. Toiset kuulivat sydämessään sosialismin kutsun.

Kun Yhdysvallat alkoi karkottaa toisinajattelijoita maasta, moni joutui ongelmiin. Mitä tapahtui Amerikkaan jääneille ja heille, jotka päättivät etsiä onneaan Neuvosto-Karjalasta?

Tampereen Kirjafestareilla Maarit Tastulaa haastattelee Ilmo Muuronen, juontaja on Reidar Wasenius.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

JUHA HURME: Suomen nuijituin nainen

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, , , ,

Juha Hurme kertoo lapsuutensa taidekasvattajan Anni Polvan tarinan sankarin tarinana. Hurmeen mukaan Anni Polva oli rohkea ja päättäväinen ihminen, joka kirjoitti loisteliaasti, kun sille päälle sattui. Elettiin koti­rintamalla (1981) saattaa Hurmeen mukaan olla kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Hurmeen teos näyttää, miten painosten kuningatar Anni Polva oli Suomen nuijituin nainen, sitkein selviytyjä ja lopullinen voittaja.

Juha Hurme, kuva J. K. Ihalainen.

Anni Polviander, alun perin Anni Heinonen ja taiteilijanimeltään Anni Polva ajautui 1960-luvulla edustamaan kirjallisuuspiireissä huonoa kirjallisuutta, ”alatason
viihdettä”. Polvan sorto huipentui pyrkimykseen kieltää yleisiä kirjastoja ostamasta kirjailijan teoksia lainakokoelmiin. Armoa eivät saaneet nuorille suunnatutTiina-kirjatkaan, joita pidettiin konservatiivisina ja yhteiskunnallisista epäkohdista piittaamattomina. Salanimellä Kyllikki Heino vuonna 1973 julkaistu romaani Minulla ei ole ketään sai ansaitusti erinomaiset arvos­telut, kun kriitikot eivät tienneet kiittävänsä kirotun Anni Polvan kirjoittamaa kirjaa.

Tampereen Kirjafestareilla esitetyn ohjelman juontaa Reidar Wasenius.

Juha Hurme, Suomen nuijituin nainen – Anni Polvan elämä ja teokset. Teos, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window

WILLE RIEKKINEN – Valo ja pimeys

Kirjallisuus, Tapahtumataltioinnit, ,

Edellisessä kirjassaan Kirjain vai henki (Teos, 2023) emerituspiispa Wille Riekkinen käsitteli Raamatun tulkitsemisen moderneja kysymyksiä ja päätyi pohtimaan radikaalisti, miksi kristinuskon täytyy muuttua tai kuolla. Valo ja pimeys (Teos, 2025) jatkaa ja syventää näitä teemoja ja päätyy selvittämään, minkä takia teistinen käsitys Jumalasta hahmona, joka jostain tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Oikeassa olemisen vaatimuksen sijaan ihmiselle olisi hyväksi kuunnella mielekkään elämän kutsua.

Emerituspiispa Wille Riekkinen ja Sisko-Tuulikki Toijonen. Kuva J. K. Ihalainen.

Tampereen Kirjafestareilla emerituspiispa Wille Riekkistä haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, ohjelman juontaja on Reidar Wasenius.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Podcast: Play in new window