Avainsana-arkisto: rauhantyö

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 5

Viisiosainen Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on nyt valmis. Sen ensimmäisessä osassa 1960-luvun nuoriso elää rauhanaikaa samalla kun heidän kodeissaan sota on edelleen monin tavoin läsnä. Radio- ja televisiotoiminnan kehittyessä tietoisuus globaaleista syy- ja seuraussuhteista terävöityy. Vahvasti ajassa mukana elävä Börje Mattsson sitoutuu solidaarisuus- ja rauhanajattelun asialle. Tämä vie hänet ensin Afrikkaan ja myöhemmin maailman eri kolkkiin, missä eletään epävarmoja aikoja.

Sarjan jaksoissa 1.–4. liikutaan erityisesti 1970-luvun Afrikan itsenäisyystaisteluissa, jotka huipentuvat Portugalin siirtomaavallan loppukohtaukseen (1975).

Viidennen ja samalla viimeisen osan alkaessa Eurooppa on juuri elänyt nykyhistoriansa seesteisintä euforian aikaa. Mutta liian pian maailmanmeno vaihtaa suuntaa, kun Irakissa käynnistyy Kuwaitin sota (1990–1991); Neuvostoliitto hajoaa (1991), ja viimein myös Euroopassa syttyy Balkanin sota (1991–95).  

Pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Suomeen. Monikulttuurisuuden vakiinnuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia, jotka auttavat maahanmuuttajia integroitumaan Suomeen ja suomalaisia avaamaan yhteiskuntaa. Mittavan muutoksen eteen työskennellään ja hankkeita ja projekteja käynnistetään koko maassa. Länsi-Uudellamaalla Börje Mattsson ja Holger Wickström perustavat Faces-festivaalit (1998), jotka haluavat esitellä Suomen uudenlaiset kasvot. Festivaalien ja projektien kanssa Mattsson ja solidaarisuus- ja rauhantyö ovat matkanneet Suomen lisäksi monessa maassa. Suvi Heino

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Osa 4 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on edennyt toiseksi viimeiseen jaksoonsa.  Senegalin presidentti Léopold Sédar Senghor vierailee Suomessa. Tämä vierailu ei mene järjestäjien eikä mielenosoittajienkaan suunnitelmien mukaan, mutta sen seuraukset ovat kauaskantoiset.  Mielenosoittajia uhkaava vankeustuomio saa onnellisen lopun.

1970-luvun puolivälin Mosambikissa Mattsson tapaa suurlähettiläs Martti Ahtisaaren. Jakson päätteeksi kuullaan välähdyksiä Portugalin siirtomaavallan loppukohtauksesta.

Ohjelman aluksi Börje Mattsson pohtii, onko keskusteluilmapiiri Suomessa tarpeeksi avoin. Suvi Heino

Börje Mattsson Angolassa 1970-luvulla, missä Taksvärkki ry:n tuella rakennettiin kouluja Etelä-Afrikan pakolaisten lapsille. Kuva Börje Mattssonin arkisto.

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Solidaarisuus-, ja rauhanaktivisti Börje Mattssonin elämää ja työtä esittävä Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta -sarja on edennyt kolmanteen osaan, missä

Mattsson ja toimittaja Kari Lumikero lähtevät jännittävälle matkalle Portugaliin. Matkan aikana he päätyvät muun muassa lapsityövoimaa käyttävälle tekstiilitehtaalle sekä kuulevat portugalilaisvankiloiden erittäin vaikeista olosuhteista. Jakson lopussa tutustutaan Portugalin neilikkavallankumouksen tunnuslauluun José Afonson Grândola, Vila Morena.  Suvi Heino

Kuva Sepi Sundman.

Sarjan aiemmat jaksot:

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Börje Mattsson on osallistunut solidaarisuus- ja rauhantyön edistämiseen eri puolilla maailmaa; Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta-sarjassa hän kertoo aktivistin elämästään ja kokemuksistaan 60-luvulta alkaen. 

Sarjan ensimmäisessä osassa kuultiin yhteiskunnallisista ja globaaleista olosuhteista, jotka vauhdittivat rauhantyön käynnistymistä Suomessa ja maailmalla, ohjelman lopussa liikuttiin jo Afrikan maaperällä. Tässä toisessa jaksossa Angolassa vietetyt kuukaudet ovat lopuillaan ja matka jatkuu eteenpäin. Aluksi Mattsson pohtii, onko rauhantapahtumista tullut liian viihteellisiä ja helppoja? Suvi Heino

Ensimmäinen osa:  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Radiofiskarsissa alkavassa viisiosaisessa sarjassa Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta seurataan Mattssonin solidaarisuus- ja rauhantyötä 1960-luvulta alkaen. 

Ensimmäisessä osassa pohditaan, miksi rauhasta puhutaan nykyään niin vähän. Minkälaiset yhteiskunnalliset ja globaalit tekijät sodanjälkeisessä maailmassa edistivät solidaarisuus- ja rauhantyön vahvistumista? Börje Mattsson vie myös 1970-luvun Afrikkaan, ja siellä eri vaiheiden jälkeen Angolan vapautusliike MPLA:n sissien pariin. Suvi Heino

Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Harvinainen haastattelu Suomen ja Pohjoismaiden nuoriso- ja rauhanfestivaalien kehityksestä: Kaikki alkoi 1970-luvun lopulla, jolloin Norjan Nato-alueelle oltiin tuomassa raskasta aseistusta. Tätä vastustamaan järjestettiin tapahtuma, johon suomalaiset osallistuivat pyörämarssilla. Syntyi Nyt-liike, joka toteutti useita erityisesti nuorisolle suunnattuja festivaaleja – muun muassa Maan Puolustusleireillä pohdittiin ympäristöasioita.

Liikehdintä kasvoi ja eteni, ja Nytin tilalle tuli Koivu ja Tähti. Aktiiviset järjestäjät tekivät Ahvenanmaan hiekkarannoille rauhanfestivaalin, johon osallistui ihmisiä ja aluksia Itämerta ympäröivistä maista. 

Vuosi 1989 ja Murmansk on innoittava luku rauhantyön ja nuorisofestivaalien historiassa. Tätä saavutusta hehkutti myös Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov tapahtumajärjestäjien pääjoukolle lähettämässään viestissä. Murmansk, jonne oli sijoitettu eniten ydinaseita koko maailmassa, avautui monien vaiheiden jälkeen festivaaleille, joihin osallistui noin 300.000 juhlijaa. Hetken aikaa kuljettiin yhtä matkaa kohti parempaa Eurooppaa.

Festivaalin toteutuminen oli utopia, joka muuttui todeksi. Kaikkien edellä mainittujen festivaalien pääjärjestäjiin kuulunut Börje Mattsson kertoo haastattelussa, mitä tarvitaan unelman muuttamiseksi todeksi. Lisäksi hänellä on runsaasti jännittäviä ja myös koskettavia tarinoita näiltä ajoilta.

Haastattelun loppupuolella Mattson kertoo konkreettisesti, miten yksi toteutunut unelma yhdisti keskenään sotaa käyneet ihmiset vihollisalueita yhdistävällä sillalla. 

Lopussa kuulemme, mitkä tekijät ratkaisivat sen, että Faces-etnofestivaali perustettiin 25 vuotta sitten Länsi-Uudellemaalle. Suvi Heino