Avainsana-arkisto: Warelia

TIMO AIRAKSINEN: Millaista oli?

Tampereen Kirjafestareilla Timo Airaksinen johdattaa lukijaa kirjaansa Millaista oli?

Ennen kuin ryhdymme astialle, totean, että tätä aikalaistodistusta lukee kolmella eri tavalla: fiktiivisesti, historiallis-asiallisesti tai opiskelijan oppaana. 

Ensimmäisestä lukutavasta syntyy jonkinlainen poikain seikkailu- ja jännityskertomus onnettomasta vaasalaisesta looserista Timosta kamppailemassa ja painimassa menestyksen haamun kanssa isossa ja vieraassa Turussa. Juoni epäuskottava kuin huonossa romaanissa. Miten Timon käy? Millaisia esteitä hänen on ylitettävä? Millaiset ihmiset häntä kampittavat ja mistä löytyy apuja? Kestääköhän Timon hermo? 

Toinen tapa on keskittyä ajankuvaan, menneen Suomen silloiseen tilaan ja sen nuorison pyrkimyksiin. Miten opiskeltiin? Oliko kivaa? Kuinka suhtauduttiin politiikkaan, taiteeseen ja seksiin noina kovin kaukaisina aikoina. Pelättiinkö Kekkosta vai Neuvostoliittoa? Kuinka vapaa ja huoleton 1960-70 lukujen vaihde olikaan? Millainen oli yliopisto silloin? 

Kolmas tapa: lukea opiskelijan oppaana. Miten ja miksi yliopistossa opiskellaan ja menestytään. Perusasiat eivät ole muuttuneet. Pärjäämisen ehdot ovat ennallaan niissä oppiaineissa ja tiedekunnissa, joista tässä kerron. Miten tutkijaksi tullaan? Mutta yliopisto on myös muuttunut. Onko muutos ollut hyvään vai huonoon suuntaan, siihen otan myös kantaa. Minulla on perspektiiviä.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

PUUTARHAIHMISET

Jokainen vanha puutarha on arvokas, mielenkiintoinen ja kerroksellinen, kunhan vain osaa katsoa ja tarvittaessa hieman pöyhiä maata.

Pirjo Silveri ja Aino Öhman kutsuvat lukijan kanssaan kuopsuttelemaan multaa suomalaiseen yksityiseen puutarhaan, Haapakan pihamaalle, Vinkkilän kylään, Kokemäenjoen yläjuoksulle.

Äiti ja tytär käyvät vanhaa pihaa läpi kasvi kasvilta. Puutarhan aarteet ovat paitsi kasveja, myös niistä haarovia tarinanrönsyjä, jotka kertovat ihmisistä, menneistä ajoista, ympäristön muutoksesta ja yhteiskunnan kehityksestä. Puut ja perennat puhuvat.

”Ihmiset kuolevat, mutta jatkavat elämäänsä puutarhassa.”

Tampereen Kirjafestareilla kirjailijoita haastattelee Salla Yli-Erkkilä.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

SAMI SYRJÄMÄKI: Säädyllistä ajattelua

Kun tolkun ihminen kohtaa Orwellin

Millainen on ”tolkun ihminen”? Voiko tolkun ihminen oikeasti rakentaa siltoja vai vahvistaako tolkusta puhuminen jakolinjoja? Mikä on tolkun suhde harkitsevuuteen ja miten omaa harkitsevuuttaan voisi ilmentää uskottavasti?

Onko George Orwellista tullut poliittisen pelin jokeri? Orwellia siteeraten puhutaan paljon ”uuskielestä”, mutta usein puhe paljastaa, ettei Orwellin käsitystä uuskielestä kovin hyvin tunneta. Ne, jotka valittavat uuskielen käytöstä, ovat tyypillisesti itse aivan yhtä syvällä niissä kuvioissa, joista toisia haukkuvat.

Entä mitä Orwell tarkoitti ehkä tärkeimmällä ajatuksellaan, ajatuksella säädyllisyydestä tai soveliaisuuden tajusta? Orwellin mukaan hänen aikansa ihmiset, erityisesti älymystö, oli unohtanut säädyllisyyden (decency), jonka pitäisi olla ”yhteiskunnan perusta sen poliittisesta tai talousjärjestelmästä riippumatta”.

Sami Syrjämäki tarkastelee kiehtovassa kirjassaan näitä ja monia muita aiheita syvällisesti mutta yleistajuisesti. Ajatus kulkee filosofiasta historiaan, kommunikaatiosta sananvapauteen, sitaattikulttuurista jouluun. Kokoelman päätteeksi Syrjämäki tarkastelee kuuluisaa filosofikollegaansa. Millainen filosofi E. Saarinen onkaan? Häntä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta onko Saarisesta mahdollista kirjoittaa tasapainoisesti? Keskustelua ohjaa Mikko Lahtinen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.

Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.

Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.

Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.

Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.

Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Santiago de Compostela

Santiago de Compostelan pyhiinvaelluspolku saa kulkijan ajatukset liikkeeseen. Vierailla poluilla ja kaupungeissa avautuvat uudenlaiset näkökulmat. Vaeltaessa tulee tehneeksi pitkiä matkoja myös mielessään. Taivallus voi muotoutua aikamatkaksi omaan menneisyyteen tai kauemmas, vuosisatojen taakse, yksittäinen havainto kanssakulkijasta pohdinnaksi ihmisyydestä. 

Vaellukset ovat kuljettaneet Marjatta Lehtovirtaa ja Juhani Salmea monille tietoisesti valituille, välillä kuin kohtalon osoittamille poluille. Kirjoittajat kutsuvat lukijan mukaansa, jakavat vaelluksilla saamiaan oivalluksia: mitä tahansa voi tulla vastaan, mitä tahansa voi herätä miettimään, kun kulkee hälyn tuolla puolella vastaanottavaisella mielellä. Haastattelijana Marko Vesterbacka.

Marjatta Lehtovirta, Juhani Salmi ja Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.

Marjatta Lehtovirta & Juhani Salmi: Seitsemäntoista simpukkaa, Warelia, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja

Matti Kuuselan omaelämäkerta Journalisti – Toisenlainen toimittaja ilmestyi alkuvuodesta 2024, mutta jo keväällä kuohui: Aamulehti sanoutui irti Kuuselan tavasta sekoittaa satunnaisesti ja varoittamatta faktaa ja fiktiota, sekä poisti kaikki hänen vanhat juttunsa arkistostaan. Radiofiskars tallensi hänen haastattelunsa Metson messuilla 20.04.2024 Haastattelijana Marko Vesterbacka.

Matti ja Hannele Kuusela, oikealla Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.

Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja, Warelia, 2024. ISBN 978-952-387-058-1