Arkistot vuoden mukaan: 2023

Juha Hurme: Kenen Kalevala?

Juha Hurme katsoo Kalevalan taakse kirjassa ja näyttämöllä. 
Kenen Kalevala? Folklorea vai fakelorea? Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä? Saako Kalevalan päivää edes viettää? Juha Hurmeen ruumiinavaus kansalliseepokselle on jännityskertomus suomalaisessa kulttuurissa yhä vaikuttavien väkevien voimien alkuperästä. 
Haastattelijana dramaturgi Juho Gröndahl.

Kenen Kalevala (SKS), Väinämöinen-näytelmä (TTT)

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilta 3.12.2023.

Kiusatut – Kertomuksia koulusta

Elina Välimäen kirjassa kiusatut kertovat, miten kaltoinkohtelu on vaikuttanut heidän elämäänsä ja miten he ovat oppineet elämään kivun kanssa. Mikä yhteiskunnassa ruokkii kiusaamista ja miksi lainsäädännön epäkohtia ei korjata? Haastattelijana Maria Rossi.

Elina Välimäki: Kiusatut – Kertomuksia koulusta, Into, 2023.

Taltiointi Tampereen Kirjafestareilta 2.12.2023.

Presidenttiehdokkaiden paneelikeskustelu ”Elämäni kirja”

Elämäni kirja –paneelikeskustelussa presidenttiehdokkaat nimesivät valintansa oman elämänsä kirjaksi. Teokset olivat Väinö Linnan Täällä Pohjantähden alla -trilogia, Mika Waltarin Turms kuolematon, Harper Leen Kuin surmaisi satakielen, Gabriel García Márquezin Sadan vuoden yksinäisyysRaamattu, Phil Knightin Shoe Dog sekä Thukydideen teos Peloponnesolaissota. Mutta, mikä kirja kuuluu kenellekin?

Valittujen kirjojen ympärillä viritetyn keskustelun lisäksi puheenjohtajana toiminut Matti Mörttinen tiedusteli ehdokkaiden mielipidettä hallituksen aikeesta korottaa kirjojen arvonlisäveron kymmenestä prosentista 14:ään. Onko korotuksessa järkeä vai pitäisikö siitä luopua?

Presidenttiehdokkaista paikalla olivat Sari Essayah, Pekka Haavisto, Jussi Halla-aho, Harry Harkimo, Olli Rehn ja Alexander Stubb. Puheenjohtajana Matti Mörttinen.

Ohjelma äänitettiin Tampereen Kirjafestareilla 3.12.2023.

Luontokadon yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet: Karoliina Lummaa

Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten
tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten
valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten
aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin
kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari
Puustinen
.

Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.

Kirjallisuudentutkija, FT, dosentti Karoliina Lummaa avaa luontokadon ja elonkirjon kaventumisen kulttuurisia merkityksiä ensin tieteissä esitettyjen näkemysten pohjalta, jonka jälkeen hän syventyy luontokatoon suomalaisen nykytaiteen ja -runouden aiheena.

Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.

Luontokadon yhteiskunnalliset ja kulttuuriset ulottuvuudet: Sari Puustinen

Miten kulttuurimme ja luontosuhteemme on yhteydessä luontokatoon? Miten
tähän on tultu, mitä juurisyitä kätkeytyy luontokadon taustalle tutkimusten
valossa? Mitä vaikutuksia elonkirjolla on ihmisyhteisöihin? Entä miten
aihetta on käsitelty nykytaiteessa ja -runoudessa? Näihin kiinnostaviin
kysymyksiin meitä johdattavat erikoistutkijat Karoliina Lummaa ja Sari
Puustinen.

Karoliina Lummaa ja Sari Puustinen. Kuva Pekka Palsanen.


Erikoistutkija, dosentti, Sari Puustinen käsittelee esityksessään luontokadon juurisyitä suomalaisen metsän kontekstissa.

Miksi Suomessa, jossa meillä on ”ihan erityinen metsäsuhde”, yli 75 %
metsien luontotyypeistä on uhanalaisia, eikä vanhaa metsää tahdo löytyä
enää mistään? Sari Puustinen on tutkimusryhmänsä kanssa kartoittanut
luonnon monimuotoisuutta heikentäviä, politiikan ja hallinnon käytössä
olevia ohjauskeinoja sekä kansallista metsäpolitiikkaa. Oleellista on myös
kiinnittää huomiota metsäalalla vallitsevien käytäntöjen taustalla
vaikuttaviin maailmankuviin, arvoihin, ideologioihin sekä myytteihin. Sari
Puustinen esittelee tunnistamiaan luontokadon juurisyitä sekä toivoo
vilkasta keskustelua aiheesta. Voisimmeko ajatella ja toimia toisin,
toisenlaisten lähtökohtien pohjalta?

Ravintola Kuparipajassa 3.11.2023 järjestetyn keskustelutilaisuuden järjesti Raaseporin Luonto ry ja Fiskars Kyläseuran Ympäristöjaosto.

Elisa Aaltola: Puhe eläinten puolesta


Miten eläimistä puhutaan ja muuta tutkittua tietoa eläinten ja ihmiseläinten välisistä suhteista. Taltiointi Sammakon kirjakaupassa 18.11.2023.

Keskustelijoina Elisa Aaltola, Karel Keiramo sekä Seppo Lahtinen

Kiitetty kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu kirjassaan Puhe eläinten puolesta siihen, miten eläimistä puhutaan.

Miten kieli vaikuttaa eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin? Voisimmeko oppia puhumaan tavalla, joka huomioi paremmin myös muut lajit? Ei-inhimillinen jätetään usein uutisten ulkopuolelle – siitä vaietaan ja se syrjäytetään. Lauseista suljetaan pois tuhoutuva luonto ja eläinvainajat, joista ihmiset ovat tottuneita vaikenemaan.  Kuvat J. K. Ihalainen; ylhäällä Elisa Aaltola ja Karel Keiramo, keskellä näkymiä Sammakon kirjakaupasta ja alakuvassa Elisa Aaltolan lisäksi Seppo Lahtinen.

Runoilija Kai Nieminen

Radiofiskars vieraili vanhassa Baggbölen kansakoulussa, jota asuttaa runoilija ja japanilaisen runouden tuntija Kai Nieminen. Puhuimme hänen omasta runoudestaan, vanhojen japanilaisten erakkorunoilijoiden läsnäolosta lähes satavuotiaassa koulussa, sekä Niemisen edesmenneestä Elina-vaimosta, jonka dreijaamista keraamisista kupeista joimme lukuisia kupillisia kiinalaista teetä. Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.

Anneli Kantokorpi Antskogista

Antskogin tehtaan toiminnan vähentyessä työntekijöiden asunnot alkoivat tyhjentyä. Asuntoja ei mainostettu, mutta Helsingissä asuva Anneli Kantokorpi muutti Plevna-taloon pikkuväkisin ja on nyt yksi kylän pitkäaikaisimmista kesäasukkaista. Kesäpaikassa ovat parasta tutut maisemat ja rakas joki muutaman askeleen päässä.

Ohjelma on Antskogin aluetoimituksen tuotantoa. Haastattelu ja kuvat Ulla Korhonen.

Kiinan ja kiinalaisen runouden tuntija Pertti Seppälä

Kiinan tuntija ja kiinalaisen runouden suomentaja Pertti Seppälä kertoo tässä haastattelussa mm. erakkorunoilijoiden elämänkylläisestä perinteestä tuhannen vuoden ajalta. Hän puhuu myös Suomessa käyneiden nykyrunoilija Bei Daon (s. 1949) ja taiteilija Ai Weiwein (s. 1957) asemasta maanpaossa. Pertti Seppälä on julkaissut mm. toistakymmentä suomennosta sekä tehnyt Yleisradiolle kymmeniä ohjelmia aiheesta (1986–2017). Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.

KWUM: Caroline Pipping

Lukemattomia yksityisnäyttelyjä niin Suomessa kuin ulkomailla pitänyt Caroline Pipping on KWUMin Galleriassa mukana ”New Frequency” -näyttelyllään. Taiteilijan puheenvuorossaan hän kertoo taiteestaan ja johdattaa kuulijan teostensa ääreen.

Talvinäyttelyt KWUMissa 29.10.2023–31.03.2024 torstaista sunnuntaihin klo 12–17.