Avainsana-arkisto: Tampereen Kirjafestarit

EMMI ITÄRANTA: Lumenlaulaja

Louhen lumoava syntytarina vie meidät myyttiseen menneisyyteen, taikavoimien ja muodonmuutosten maailmaan. Vallitsee sopusointu ja kunnioitus ihmisen, luonnon ja eläinten välillä. Kunnes idylli rikkoutuu, ja elämään astuvat vallanhimo, kostonhalu ja ahneus.

Lauha elää lapsuuttaan Pohjolassa, jossa hallitsevat vahvat naiset, jokaisella heistä oma loitsuhahmonsa, eläinmuotonsa. Lauhan ollessa yhdeksänvuotias Pohjolaan hyökkää vieras heimo, joka surmaa suurimman osan hänen perheestään, ja Lauha pakenee äitinsä ja kahden pikkusisarensa kanssa. Kovien kokemusten jälkeen hän päätyy turvaan naistenyhteisöön, Metsänpeittoon, jossa elää hiljaiseloa vuosien ajan.

Traagisen tapahtuman jälkeen hän päättää kostaa Pohjolan valloittajille, ottaa kotinsa takaisin. Pohjolan puolustaminen ja oman perheen pitäminen turvassa muovaavat Lauhasta Louhen, naisen, jota moni pelkää. Pakomatkan kivuliaat muistot ajavat Louhea kohti valintoja, joilla on kohtalokkaita seurauksia koko Pohjolan väelle ja Louhelle itselleen.

Tampereen Kirjafestareilla Emmi Itärantaa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, juontaja on Markus Määttänen.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

REETTA RANTA: Pyhät puut ja sielulinnut


Mitä vaivoja katajan oksilla ja marjoilla on hoidettu? Mikä on ollut tammen merkitys itämerensuomalaisille kansoille ja miksi pihlaja on naisten oma pitämyspuu? Entä mistä kertoo kurjen huuto suolla? Onko korppi kuoleman sanansaattaja vai liitävä lohduttaja? Miten eri kulttuureissa on tulkittu joutsenen symboliikkaa?

Reetta Rannan Pyhät puut vie lukijan tarinamatkalle suomalaiseen metsään ja paljastaa puiden henkisen merkityksen kulttuurissamme. Kirjassa kerrotaan Suomen luonnonvaraisista puulajeista ja valotetaan niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä. Pyhät puut -teoksessa ikiaikaiset uskomukset ja rituaalit sulautuvat nykyajan henkilökohtaisiin tarinoihin, elävöittäen vanhoja perinteitä ja tuoden esiin puiden mittaamattoman arvon kulttuurissamme.

Kirjassa Sielulinnut Ranta käsittelee lintujen merkitystä kansanperinteessä, mytologiassa ja nykyihmisen arjessa. Kirja liikkuu sukukansojemme rikkaassa perinteessä ja vierailee myös muiden kulttuurien lintutarinoissa tuoden esiin unohtunutta tietoa lintujen ja ihmisten ikiaikaisesta yhteydestä. Tampereen Kirjafestareilla Reetta Rantaa haastattelee Tommi Leminen.

 
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

LUONTO JA PLANETAARINEN TERVEYS

Hanna Haverin ja Kirsi Salosen Luonto ja planetaarinen terveys -kirja tarkastelee luonnon ja ihmisen välistä yhteyttä kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Suomessa luonto koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta siihen liittyy myös ristiriitaisia näkemyksiä. Luontoon liitetään paitsi rauhaa ja kauneutta, myös uhkaa ja vaaraa. Luonto saatetaan nähdä vain ihmisen tarpeiden näkökulmasta.

Ihmisen jäljet ovat näkyneet luonnossa jo vuosituhansien ajan. Esihistoriallisena aikana ihminen eli luonnon kanssa sopusoinnussa, mutta kaupungistuminen on vieraannuttanut modernin ihmisen luonnosta. Tutkimukset osoittavat, että tämä luontoyhteyden puute – niin sanottu luontopuutostila – vaikuttaa kielteisesti sekä kehon että mielen hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuus lisää sen kykyä selviytyä muutoksista ja sama monimuotoisuus on myös ihmisen terveyden perusta. Rikas mikrobikirjo vahvistaa vastustuskykyä ja monipuolinen aistimaailma tukee psyykkistä ja fyysistä palautumiskykyä.

Kirjassa esitellään suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä Luonnosta Virtaa -menetelmä, joka pohjautuu tutkittuun tietoon sekä eko- ja ympäristöpsykologian teorioihin. Menetelmä auttaa muuttamaan luonnon herättämät tunteet voimavaraksi ja vahvistaa psyykkisiä suojarakenteita. Kirjan käytännön esimerkit tukevat omaa ja muiden hyvinvointia. Ne ovat hyödyllisiä kaikille, mutta erityisesti kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tampereen Kirjafestareilla Kirsi Salosta haastattelee Tiina Raevaara.

Hanna Haveri; Kirsi Salonen – Luonto ja planetaarinen terveys. Duodecim, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

LIISA VÄISÄNEN: Suomi-neito ja leijona

Kansallisten symbolien merkilliset juuret

Miksi Suomen vaakunassa esiintyy muinaisen Babylonian kuninkaiden leijona eikä pohjoisten metsien karhu? Mitä sukua kansallispukuinen Suomi-neito on Ranskan vallankumoukselliselle Mariannelle, ikivanhoille äitijumalattarille ja elämän ja kuoleman suurille mysteereille?

Suomen symbolit, leijona ja Suomi-neito, kantavat mukanaan kauas historiaan ulottuvia merkityksiä ja tarinoita. Taiteentutkija Liisa Väisäsen teos kertoo kansallisten symboliemme syvällä kasvavista juurista, jotka kietoutuvat osaksi Euroopan historiaa ja koko maailman kulttuuriperintöä. Tampereen Kirjafestareilla Liisa Väisästä haastattelee Iida Simes.

Liisa Väisänen: Suomi-neito ja leijona – Kansallisten symbolien merkilliset juuret. SKS Kirjat, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Jantso Jokelin: Aikavuoret

VAELLUKSIA SVEITSIN MIELEEN JA MYSTEERIIN

Silvia Hosseini ja Jantso Jokelin, kuva J. K. Ihalainen.

Euroopan sydämessä vuorten keskellä sijaitsee Sveitsin valaliitto, valtioiden outolintu, jonka harvat tuntevat muuna kuin pikkutarkkojen insinöörien äveriäänä idyllinä. Romantiikan hengen ajama matkailija voi kuitenkin löytää maan huipuilta ja laaksoista myös pimeämpää taikaa. Sveitsistä ovat saaneet alkunsa muun muassa analyyttinen psykologia, mustetahratestit, Mary Shelleyn Frankenstein ja Robert Walserin mikroskooppinen salakieli; sen vuorilla ovat kehittyneet keuhkoparantoloiden kadonnut elämänmuoto, alppikauhu sekä avaruuksia kohti kurottava talvinen äärimetalli. Ja… kuuluuko tuolta… valtavia kulkusia?

Jantso Jokelin murtautuu matkaesseissään käkikellomaan ajukoppaan ja kulttuurihistoriallisiin raunioihin. Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle. Haastattelija on Silvia Hosseini.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.

Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.

Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.

Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.

Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.

Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

MAARIT TASTULA: Köyhää väkeä

Toimittaja Maarit Tastulan esikoisteos on tarkkanäköinen teos Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten unohdetuista kohtaloista.

Eevasta tuli viinanpolttaja, Junialta karkasi mies ja Axelin tuhkat jäivät mielisairaalaan. Monet suomalaiset lähtivät etsimään vapautta ja vaurautta Yhdysvalloista 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kalastajina ja metsätöissä leipänsä ansainneet siirtolaiset kohtasivat köyhyyttä, vainoa ja liian monta saluunaa. Mieli murtui ja epätoivo ajoi järjettömiin tekoihin. Toiset kuulivat sydämessään sosialismin kutsun.

Kun Yhdysvallat alkoi karkottaa toisinajattelijoita maasta, moni joutui ongelmiin. Mitä tapahtui Amerikkaan jääneille ja heille, jotka päättivät etsiä onneaan Neuvosto-Karjalasta?

Tampereen Kirjafestareilla Maarit Tastulaa haastattelee Ilmo Muuronen, juontaja on Reidar Wasenius.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

JUHA HURME: Suomen nuijituin nainen

Juha Hurme kertoo lapsuutensa taidekasvattajan Anni Polvan tarinan sankarin tarinana. Hurmeen mukaan Anni Polva oli rohkea ja päättäväinen ihminen, joka kirjoitti loisteliaasti, kun sille päälle sattui. Elettiin koti­rintamalla (1981) saattaa Hurmeen mukaan olla kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Hurmeen teos näyttää, miten painosten kuningatar Anni Polva oli Suomen nuijituin nainen, sitkein selviytyjä ja lopullinen voittaja.

Anni Polviander, alun perin Anni Heinonen ja taiteilijanimeltään Anni Polva ajautui 1960-luvulla edustamaan kirjallisuuspiireissä huonoa kirjallisuutta, ”alatason
viihdettä”. Polvan sorto huipentui pyrkimykseen kieltää yleisiä kirjastoja ostamasta kirjailijan teoksia lainakokoelmiin. Armoa eivät saaneet nuorille suunnatutTiina-kirjatkaan, joita pidettiin konservatiivisina ja yhteiskunnallisista epäkohdista piittaamattomina. Salanimellä Kyllikki Heino vuonna 1973 julkaistu romaani Minulla ei ole ketään sai ansaitusti erinomaiset arvos­telut, kun kriitikot eivät tienneet kiittävänsä kirotun Anni Polvan kirjoittamaa kirjaa.

Tampereen Kirjafestareilla esitetyn ohjelman juontaa Reidar Wasenius.

Juha Hurme, Suomen nuijituin nainen – Anni Polvan elämä ja teokset. Teos, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

JOHANNA SINISALO: Joutsenlaulu

Kansainvälisen tähtikirjailijan mestariteos lajien välisistä suhteista ja aistiemme rajoista kätkettyjen salaisuuksien maailmassa.

Lähitulevaisuutemme on erilainen kuin olisimme odottaneet. Kun multimiljardöörit tekevät rahoillaan mitä haluavat, maailma muuttuu.

Suomalaissyntyinen Jane asuu Yhdysvalloissa ja pelastaa etätyönä ihmishenkiä tulipaloista ja lumivyöryistä. Mutta kun hän joutuu tylsältä tuntuvaan tiedetehtävään ja tutustuu lintuja tarkkailevaan tekoälyyn, hän tempautuukin koko elämänsä ja kenties koko maailmaa muuttavaan seikkailuun.

Joutsenlaulu kertoo taiturimaisesti kielestä, tajunnasta ja siitä, mitä valitsemme olla näkemättä, kun oma etumme ja luonto joutuvat vastakkain.

Tampereen Kirjafestareilla Johanna Sinisaloa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.

Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu. Otava, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Ulpu-Maria Lehtinen, Pimeyden paimen

Vangitsevan fantasiatrilogian odotettu toinen osa

Lilja palaa toiseen maailmaan pelastaakseen ystävänsä ja parantaakseen rannikkotautiin sairastuneet Kalmansyrjässä. Mutta pimeyden läpi kulkemisesta on maksettava kova hinta. Voiko Lilja palata enää kotiin veljen ja mummon luo? Ja mitä merkitsevät oudot näyt, joista Lilja alkaa kärsiä?

Ystävyys, rohkeus ja orastava rakkaus joutuvat koetukselle, kun Lilja ystävineen ajautuu kilpailevien valtakuntien vihanpidon ja salajuonten verkkoon. Valtakamppailuiden värittämä verinen historia uhkaa toistua, ja vaaralliset käänteet paljastavat, kuka kukin pohjimmiltaan on. Kalmanperho-trilogian avausosana on ilmestynyt Kalmanperhon kutsu. Ulpu-Maria Lehtistä haastattelee Samu Kolehniemi: Miten Lehtisen toinen romaani Pimeyden paimen syntyi? Tottelevatko kirjan henkilöhahmot aina kirjailijaa? Entä missä vaiheessa on Kalmanperho-trilogian päätösosa Hyönteisten hovi?

Ulpu-Maria Lehtinen: Pimeyden paimen. Kustantamo S&S, 2024.

Ohjelmataltiointi Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Heidi Roth: Lumina

Seikkailufantasia muinaisesta pohjoisesta ja šamaanityttö Luminasta.

Keskisessä asuvasta Luminasta koulutetaan karhulaisheimonsa seuraavaa šamaania. Luminan pitää oppia metsän- ja vedenväen tavat sekä loitsurunojen salat, jotta hänen tietäjyytensä kasvaa. Keskisen yllä leijuu kuitenkin Pohjolan valtiattaren Louhen uhka ja luonnossa alkaa näkyä merkkejä, jotka eivät ennusta hyvää. 

Kun maahiset vievät Luminan parhaan ystävän soturipoika Kalevan Aliseen, Luminan seikkailu alkaa. Luminan on selvitettävä, miksi Tuliketut ovat hyökänneet ja polttaneet puolet Keskisen maasta. Hän ei ole kuitenkaan yksin vaan hänen rinnalleen tulee ystäviä, joilla kaikilla on omat vahvuutensa. Opittujen šamaanitaitojen avulla Lumina pääsee näkemään kolmen maailman salat Keskisestä Alisen tummien varjojen kautta Yliseen, muinaisten pohjoisten jumalten valtakuntaan saakka. Ohjelmassa esiintyvät kirjailija Heidi Roth ja Luminan kuvittaja Jenni Nadin.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Heidi Roth: Lumina. Spellpolaris, 2024.

Kumma historia

Kumma historia

Kirjailijat Saara HenrikssonSamuli Antila ja Artemis Kelosaarikeskustelevat aiheesta Kumma historia. Ohjelma on Osuuskumma-kustannuksen tuotantoa.

Osuuskumma on vuonna 2012 perustettu osuuskuntamuotoinen kustantamo, joka julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Kustannusohjelmaan kuuluu romaaneja, novellikokoelmia, antologioita ja raapalevihkoja. 

Taltiointi Tampereen kirjafestareilla 2024.

Mikko Kauppila: Terveisin K

Mikko Kauppila kertoo kirjastaan Terveisin K, Teos 2024. Häntä haastattelee Jussi Tiihonen.

Opiskelijapoika K uskoo nähneensä lapsuutensa parhaan ystävän uuden kotikaupunkinsa kadulla. Näky saa pojan kiihdyksiinsä, ja hän alkaa kirjoittaa kirjeitä ystävälleen. Mutta miksi poika kirjoittaa kaverilleen niin pilkallisesti, vaikka he lapsena olivat erottamattomat? 

Yliopistolla K tarkkailee muita opiskelijoita ulkopuolelta. Vain A, muistivihkoa mukanaan kuljettava kaunis poika, herättää kiinnostuksen. 

Mitä sinulle kuuluu, kysyy äiti, ja jatkaa loputonta itsetilitystään. Syksy etenee, pojan esitys alkaa luhistua, luut kuultaa ihon läpi. Raja itsen ja toisen välillä alkaa joustaa. 

Voisi sanoa, että Terveisin K kertoo nuoren miehen syömishäiriöstä ja sen syistä. Terävästi kuvataan ydinperheen hyytävät piirteet, vanhakantaisen sukupuolijaon sitkeys, ihmisten kyky ohittaa toisen hätä. Mutta absurdiin taittuva teos ei typisty aiheensa käsittelyksi. Monitasoinen teksti ei jätä rauhaan, kirjallisuuden parhaalle perinteelle kumartava teos hurmaa ja hätkähdyttää. 

Mikko Kauppila, Terveisin K. Teos, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Salla Simukka & JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa

Mitä tekisit, jos löytäisit kotitalostasi salaisen huoneen? 

Jännittävä ja koskettava lastenromaani kahdesta pojasta, jotka asuvat samassa talossa mutta eri todellisuuksissa. Voiko ystävyys ylittää maailmoja erottavan rajan?

10-vuotiaan Alexiksen perhe muuttaa taloon, josta hän saa unelmiensa ullakkohuoneen. Niin ikään 10-vuotiaan Maxin perhe muuttaa taloon, jossa häntä odottaa upea kellarihuone. Pian pojat huomaavat, että heidän kotitaloissaan on jotain omituista: Alexis kuulee ääniä talon alta, vaikka heillä ei ole kellaria. Maxin korviin kantautuu soittoa ullakolta, vaikka siellä ei ole ketään. 

Kun pojat viimein kohtaavat, heille käy selväksi, että vain he kaksi pystyvät öiseen aikaan vierailemaan toistensa maailmoissa. Mutta vaarantaako heidän ystävyytensä kaiken, kun maailmat alkavat sekoittua toisiinsa? Salla Simukkaa ja JP Ahosta haastattelee Johanna Harkkila.

”Onko tämä unta vai totta?

Sekä että. Parhaat unet usein ovat.”

Salla Simukka & JP Ahonen: Poika ullakolla, poika kellarissa, Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Minna Silver, Sinuhe Egyptiläisen maailma

Arkeologin matka Sinuhe egyptiläisen ja Lähi-idän muinaisten kulttuurien aikaan.

Jokainen Sinuhe egyptiläisen lukija tietää, kuinka hämmästyttävän todentuntuisesti Mika Waltari herättää eloon muinaisen Lähi-idän maailman. Minna Silverin teos osoittaa, miten taitavasti romaani on rakennettu historiallisille faktoille – Waltari tunsi muinaista Egyptiä paikoin paremmin kuin moni egyptologi. Esimerkiksi kirjan kallonporauskohtaus on täsmällinen yksityiskohtia myöten.

Minna Silver käy teoksessaan läpi Waltarin Sinuhe egyptiläisen, avaten sen historiallista pohjaa Sinuhen matkatessa muinaisen Välimeren, Lähi-idän ja Punaisenmeren kansojen parissa. Silver tarjoaa johdatuksen kadonneisiin korkeakulttuureihin ja rikastaa entisestään Sinuhen lukuelämystä. Tätä lukiessa Sinuhe-fani haukkoo henkeään: onko tämä voinut tapahtua todella? Kirjailijaa haastattelee Tommi Leminen.

Dosentti Minna Silver on Lähi-idän ja Välimeren arkeologian ja historian sekä maailman kulttuuriperinnön asiantuntija, jolla on vuosikymmenten kokemus kenttätöistä Lähi-idässä.

Minna Silver, Sinuhe Egyptiläisen maailma, SKS Kirjat, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Siri Kolu, Hohtavat

”Sinulla ja minulla, rakkaudellamme, on viikko aikaa.” 

Siri Kolun hätkähdyttävä nuorten aikuisten romaani ihmisistä, joista osa saa ilmoituksen maailmanlopusta. Voiko kohtalonsa vielä valita? Haastattelijana Salla Simukka.

Hohtava juna ilmestyy asemalle vähän ennen syyslomaa, kello 18.10. Junasta ilmestyy Hohtavia, olentoja, jotka saapuvat merkkaamaan ihmisiä valolla. He kertovat, että ihmiskunnalla on viikko aikaa. Koskeeko varoitus vain merkittyjä? 


Lukiolaiset Ani ja Kapri ovat rakastaneet toisiaan vuoden. Kaikki on alussa, kaikki on mahdollista. Kunnes Hohtavien saapuminen muuttaa suunnitelmat, maailman – ja heidät. Mitä ehtii vielä viikossa? Mitkä salaisuudet täytyy kertoa ennen maailmanloppua? ”Lupaa että me valitsemme toisemme, kävi tässä maailmassa miten tahansa.”

Siri Kolu: Hohtavat. Tammi, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Satu Leisko, Varjotarha

Satu Leiskon tummasävyinen Varjotarha-romaani yhdistää suomalaista mytologiaa reaaliajassa tapahtuvaan tarinaan. Nuorille aikuisille suunnattu Varjotarha jatkaa viime syksynä alkanutta fantasiasarjaa. 

18-vuotias Tuuli on lähtenyt kotoaan, pieneltä Kuustenkylältä dramaattisten tapahtumien jälkeen, jotta saisi uuden alun. Menneisyys varjostaa Tuulin yrityksiä elää tavallista elämää, ja yliluonnollinen piirittää häntä. Tuulin ystävätkään eivät ole aivan sitä, miltä näyttävät. 

Tuulin ihastuksen, vaaraa tihkuvan Ossianin ja muun Kuustenkylälle jääneen joukon elämään Tuuli on jättänyt jäljet, joita kukaan heistä ei voi unohtaa. Ossian yrittää seurata sydäntään, mutta sen kuunteleminen osoittautuu hankalaksi. Vapaus voi löytyä odottamattomista paikoista, myös Ossianin omasta menneisyydestä. 

Satu Leisko on helsinkiläinen kirjailija. Hän on kirjoittanut kaunokirjallisuutta ja tietokirjallisuutta nuorille ja aikuisille lukijoille. Sarjan ensimmäinen osa Ihmisenhaltija ilmestyi elokuussa 2023. 

Satu Leisko, Varjotarha, Avain, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Mirella Mäkilä: Tampereella rempallaan

Hilpeän riemukas ja humoristinen romaani Tampereen kokoisista unelmista ja oman suunnan etsimisestä. Mirella Mäkilää haastattelee Henriikka Tulivirta.

Lähipiirissä solmitaan avioliittoja tai vähintäänkin avoliittoja, mutta Roosa ei kuulu edes ammattiliittoon. Olisiko jo aika sitoutua johonkin? Vakiintumista eivät helpota kaukana Helsingissä asuva ehkä-poikaystävä ja työpaikan yllä vaanivat tehostustoimet. Voisiko ratkaisu löytyä Tampereen Petsamosta, josta Roosa perii yllättäen puolikkaan talonmörskän? Entä kuinka hyvä ratkaisu on ryhtyä pyörittämään aamiaismajoitusta kanan kanssa? 

Onnen avaimet löytyvät lopulta itseltä, eivät toisten taskuista, osoittaa ylistetyn Se on moro -sarjan toinen osa.

Mirella Mäkilä: Tampereella rempallaan. Otava, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista

Miska Suoniemen esikoiskirja 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista vie läpi historian ja nostaa esiin mielenkiintoisia tositarinoita hallitsijoista.  Haastattelijana Karoliina Suoniemi.

Kuka Ranskan kuningas luuli olevansa lasia? Mikä traaginen kirous vainosi Nepalin kuningassukua? Kuka oli Yhdysvaltojen keisari Norton? Mitkä ovat Japanin mystiset kruununkalleudet, joita kukaan ei ole nähnyt?

100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista esittelee sata mielenkiintoista ja lyhyttä tositarinaa kuninkaallisista kautta historian. Mukana on monenlaisia kertomuksia ympäri maailmaa: niin mysteerejä ja tragedioita kuin koomisia ja hellyttäviä sattumuksiakin.

Miska Suoniemi, 100 kiehtovaa juttua kuninkaallisista. Avain, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.

Salla Simukka & Siri Kolu, Tästä Ihmemaahan

Putoa kauniiseen ja kamalaan Ihmemaahan! 

Siri Kolun ja Salla Simukan toimittama novelliantologia tuo Lewis Carrollin klassikkoteoksen tutuksi tämän päivän nuorille täysin uusista kulmista. 

Liisan seikkailut Ihmemaassa on hurmannut lukijoita vuosikymmenestä toiseen. Siri Kolu ja Salla Simukka antoivat yhdeksälle kirjailijalle tehtäväksi kuvitella klassikkoteoksen maailmaa uusilla ja yllättävillä tavoilla.

Nuorille suunnatussa novellikokoelmassa sijansa saavat niin kanin riemastuttavat pikaviestit kuin Herttakuningattaren määräämät mestauksetkin. Erilaiset tekstilajit kuorivat Ihmemaasta esiin kiehtovia ja kummallisia kerroksia. Millaisia ovat Aliisan muodonmuutokset kauhugenren näkökulmasta? Kuka Hatuntekijä oikeastaan on? Voisiko Ihmemaa olla utopia? 

Teksteissä Ihmemaa on fantasiaa ja todellisuutta, ajattomuutta ja tätä päivää. 

Kirjan kirjoittajat: Siri Kolu, Salla Simukka, Siiri Enoranta, Akseli Heikkilä, Tommi Kinnunen, Anniina Mikama, Juuli Niemi, Jani Nieminen, Marisha Rasi-Koskinen, Hannele Mikaela Taivassalo, Dess Terentjeva.

Salla Simukka & Siri Kolu, Tästä Ihmemaahan, WSOY, 2024.

Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.