Ohjelma on kuultavissa 26.11.2026 asti!
Pajtim Statovcin Finlandia-palkittu romaani Lehmä synnyttää yöllä, Otava 2024 on käännetty ruotsiksi: Kon föder på natten, Förlaget 2026. Myös Juhani Karilan tuore romaani Pienen hauen pyydystys, Siltala 2026 on saanut hyvän vastaanoton. Keskustelua suomeksi johdattelee Silvia Hosseini.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Vimmainen romaani absurdista painajaisesta, Kremlin pienestä miehestä.
Olha Boyko tutustuu kuolemaan, suureen lintuun, Hraboven kylässä Donetskissa vuonna 2014. Hänen mummolansa keittiöön rysähtää heinäkuisena hellepäivänä hollantilainen mies, katon läpi, lentokoneen istuimessa, siihen turvavyöllä asiallisesti lukittuna.
Jari Tervon romaanissa mikään ei jää ennalleen, kun tie kiitää kohti arktista helvettiä: eivät totuudet, eivät kuljetettavat, eivät identiteetit, muodon-, kasvon- ja nimenmuutoksia kokevat henkilöt.
Paitsi Olhalle romaani antaa äänen myös kiovalaiselle Melnyk-nimiselle parturille sekä maapalloa potkivalle pienelle miehelle Kremlistä, Venäjän Federaation Herra Presidentille. Haastattelijana Jenni Heiti.
Jari Tervo: Koirpehonen, Otava 2026.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Katja Ketun väkevä romaani nostaa esiin Brita-Kajsa Laestadiuksen vaietun tarinan. Piispa Mari Leppänen haastattelee.
KATJA KETTU: BRITA-KAJSA, Otava 2026.
Mestarikertojan väkevä romaani nostaa esiin Brita-Kajsa Laestadiuksen vaietun tarinan.
”Revontulet moikaavat ja kaamos ritisee nurkissa. Kokeilen huuliasi, vieläkö hengität. Mene pois, kuole jo, ja hetken luulen sinun astuneen taivaan porteista. Helpotun. Sitten heittäydyn viereesi ja rukoilen. Anteeksi. Älä mene. Ollaan vielä hetki.”
Brita-Kajsasta tuli Lars Levi Laestadiuksen vaimo uhmakkuuttaan ja liian nuorena. Kuudennella kuulla raskaana hän hiihti Laestadiuksen perässä Karesuandoon ja vaati tätä vihille. Lopulta pari naitettiin piispan käskystä salaa Suomen Markkinassa.
Voimakas ja viisas parantajanainen koki 1800-luvun kuohuvassa Lapissa suuren herätysliikkeen syntyhetket.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Eduskuntavaalit 2027 lähestyvät. Miten kirjallisuuden tekijöille kävi tällä vaalikaudella? Mitkä uudistukset jäivät tekemättä? Miltä näyttää tekijöiden ja kirja-alan tulevaisuus? Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Sandra Bergqvist (RKP), Janika Takatalo (kok.), Timo Furuholm (vas.). Juontajana toimittaja Alma Onali. Sanasto, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Finlands svenska författareförening.
Kuluneen hallituskauden aikana eduskunta on myöntänyt e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä maksettaviin e-lainauskorvauksiin miljoonan euron pysyvän määrärahan, joka on erillinen fyysisten lainojen lainauskorvausta koskevasta määrärahasta.
Eduskunta on myös osoittanut valtion talousarvion jakamattomista varoista, eli nk. joululahjarahoista lainauskorvauksiin 200 000 euron lisärahoituksen vuosina 2024 ja 2025. Molemmat summat ovat olleet kertaluonteisia ja ne on osoitettu seuraavana vuonna maksettavia lainauskorvauksia varten.
Lisäksi eduskunta on osoittanut 530 000 euron suuruisen, pysyvän korotuksen, jolla katettiin alv-korotuksen vaikutukset lainauskorvausmäärärahaan. Tämä summa ei nostanut tekijöille jaettavia korvauksia.
Lähde: Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Tämä ohjelma on kuultavissa 5.12.2026 asti!
Näköaloja naiskirjailijoiden historiaan ja nykyaikaan. SUVI RATINEN, MAARIT LESKELÄ-KÄRKI, KATI LAUNIS. Suomen kirjainstituutin säätiö.
Millaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä naiskirjailijat ovat eri aikoina työskennelleet? Paneelin sisällöt liittyvät Naiskirjailijoiden kulttuurireitin teemoihin. Vuonna 2025 kulttuurireitti sai ensimmäiset suomalaiset jäsenet. Paneelia moderoi Pukstaavin intendentti Mari Immonen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Toivottomuuden sijaan tarvitaan sinnikästä toimeliaisuutta, kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään ja tiedevastaisuus lisääntyy. 12 käsitettä maailmasta, niin&näin 2026 (Ville Lähde, Tere Vadén ja BIOS-tutkimusyksikkö) peräänkuuluttaa ympäristöajattelun uudistamista.
Kylvö – kirja mullasta, vallasta ja huomispäivän ruoasta, Teos 2026 (Hanna Nikkanen, Mikko Pelttari, Johannes Roviomaa, Touko Hujanen) dokumentoi suomalaista ruoantuotantoa hetkellä, jolloin tuleva suunta on osin hämärän peitossa. Haastattelijana toimii Lotta Närhi.
Kylvö – kirja mullasta, vallasta ja huomispäivän ruoasta on ehdolla tietokirjallisuuden Finlandian saajaksi: Kirjan ajankohtaiset reportaasit nostavat esiin ruoantuotannon monia haasteita. Kirja on kokonaisuudessaan kunnianhimoisesti tehty. Kiitosta saavat myös havahduttavat kuvat ja poikkeuksellinen kansi.
Radio Fiskarsissa on myös toinen tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkuuden saanut teos TIMO R. STEWART: MIKSEI KUKAAN TEE MITÄÄN? POHDINTOJA GAZAN TUHOSTA
12 käsitettä maailmasta -kirjan Tere Vadén ja Ville Lähde kertovat teoksestaan lisää Ville Lähde ja Tere Vadén – 12 käsitettä maailmasta
Podcast: Play in new window
MONIKA FAGERHOLM & PIRKKO SAISIO Kaksi kirjallista universumia kohtaavat – tvåspråkigt samtal där två litterära universum möts. Kultur? Eller hur! Intervjuare Miranda Geust.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Mitä Gazan sodasta on tärkeä tietää? Miten sitä on tulkittu ja käsitelty länsimaiden mediassa, somessa ja poliittisella kentällä? Timo R. Stewart on seurannut tilannetta tiiviisti ensihetkistä asti ja ollut tutkijana aivan Suomessa käydyn keskustelun ytimessä. Uudessa kirjassaan hän rakentaa näkyviin Gazan tuhon koko kaaren syksystä 2023 kevääseen 2026. Teoksen esseet tarkentavat jokainen yhteen teemaan ja pohtivat konfliktin vaiheita niin poliittisesta, moraalisesta kuin filosofisestakin näkökulmasta. Stewart kuvaa myös omia kokemuksiaan julkisesta keskustelusta ja hyvin tuntemansa konfliktin traagisten tapahtumien seuraamisesta.
Valtiotieteiden tohtori Timo R. Stewart on poliittisen historian tutkija ja tietokirjailija, jonka erikoisaloihin kuuluvat Israel-Palestiina-konflikti, länsimaiden Lähi-idän politiikka sekä uskonnon rooli konflikteissa ja politiikassa. Stewart on työskennellyt aiemmin Ulkopoliittisessa instituutissa, ulkoministeriössä ja kansalaisjärjestöissä. Haastattelija Suvi Auvinen, juontaja Kalle Talonen.
TIMO R. STEWART: MIKSEI KUKAAN TEE MITÄÄN? POHDINTOJA GAZAN TUHOSTA. Gummerus 2026.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Matti Röngän kirjat ovat saaneet kiitosta kielestä, yhteiskunnallisuudesta ja huumorista, ja niitä on julkaistu parillakymmenellä kielellä. Nyt Viktor Kärppä -sarja jatkuu. Kirjailijaa haastattelee Niina Miettinen. Juontajana toimii Kalle Talonen ja tervehdyssanat lausuu ohjelmapäällikkö Vilja-Tuulia Huotarinen.
Viktor Kärpän korviin kantautuu, että hänen taistelutoverinsa Mihail Lomonosov on pudonnut Pietarissa ikkunasta. Lomonosovin muisteleminen tuo mieleen menneisyyden ja ystävät, joista osa on jo siirtynyt tuonpuoleiseen ja osa taistelee Ukrainan sodassa rintaman molemmin puolin. Päiväkausia Viktorilla on aavistus, että joku seuraa häntä. Vihdoin viestintuoja tavoittaa hänet. Tehdessään ystävänpalvelusta Viktor itse joutuu takaa-ajetuksi.
Viktor Kärppä on neuvostoarmeijan erikoiskoulutuksen saanut entinen sotilas, joka tasapainoilee suomalaisen arjen ja menneisyytensä ristiaallokossa. Dekkarisarjan 9. osa valottaa Ukrainan sodan aiheuttamia jännitteitä kotimaassa ja itärajan takana. Se kuvaa miten kuka tahansa on valmis kääntämään takkinsa jos näyttää siltä, että valtasuhteet muuttuvat.
MATTI RÖNKÄ: IKKUNASTA PUDONNUT MIES. Gummerus 2026.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Podcast: Play in new window
Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.
Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?
Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.
Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Ville Lähde ja Tere Vadén tarkastelevat 12 käsitettä maailmasta -teoksessa (Eurooppalaisen filosofian seura 2026) ympäristöajattelun tehtäviä ja haasteita. Miten ympäristöajattelun pitää uudistua, kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään, tiedettä vastaan hyökätään voimalla ja ympäristötoimille vihamieliset poliittiset voimat vahvistuvat? Lähde ja Vadén ovat ympäristö- ja luonnonvarakysymyksiin perehtyneitä filosofeja, niin & näin -lehden veteraanitoimittajia ja tutkijoita monitieteisessä itsenäisessä BIOS-tutkimusyksikössä. BIOS perustettiin vuonna 2015, ja se tarkastelee suomalaisen yhteiskunnan ympäristö- ja luonnonvaraongelmia sekä visioi kokonaisvaltaista ekologista siirtymää. Haastattelijana toimii Kaisa Kortekallio.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Marisha Rasi-Koskinen on palkittu kirjailija ja psykologi, joka julkaisee kaunokirjallisuutta aikuisille ja nuorille. Hänen teoksilleen ovat ominaisia poikkeukselliset kerrontaratkaisut ja psykologinen tarkkanäköisyys.
Syksyllä 2025 julkaistu romaani Kesuura (Kustantamo S&S) tutkii tietoisuuden ruumiillisuutta ja muunlajisuutta androidikertojan näkökulmasta. Tulevaisuuden maailmaan sijoittuvassa teoksessa ihmistiedon ja ihmistietoisuuden rinnalla vaikuttaa tuntematon, ihmisyyden ulkopuolinen tietoisuuden alue. Romaanin kertojana toimii QED-niminen androidi, joka on joutunut hylätylle rautatieasemalle tuntemattoman ihmisen kanssa. Ihminen ei suostu kertomaan edes nimeään mutta pakottaa QED:n kirjoittamaan itsestään kaiken minkä muistaa. Haastattelijana Tiina Lehikoinen.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.
Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi.
Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?
Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.
Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Anna Brotkin on yksi Suomen tunnetuimmista televisiosarjojen käsikirjoittajista. Aikuiset ja Atlantis Pasila -sarjojen itseään etsivät helsinkiläisnuoret ovat syöpyneet osaksi 2020-luvun suomalaista kulttuurikuvastoa. Ne edustavat uuden sukupolven komiikkaa. Mutta näkeekö Brotkin itsensä myös yhteiskunnallisena toimijana? Miten yhteiskuntaluokka näkyy Brotkinin sarjoissa? Ja miten hän ajattelee televisiosta – tai suoratoistosta – yhtenä harvoista asioista, jotka edelleen yhdistävät suomalaisia? Haastattelijana toimii podcastaaja ja tietokirjailija Veikka Lahtinen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Legenda täyttää tänä vuonna pyöreitä. Sen kunniaksi sarjakuvataiteilija Aapo Kukko ja ”salamalogi” Milla Peltonen keskustelevat tietokirjailija Jussi Niinenmaan johdolla sodan ja rauhan teemoista Hannu Salaman tuotannossa, jossa on jo 1990-luvulta lähtien esiintynyt myös ”Nato-kiiman” kritiikkiä. Miten omantienkulkijana tunnettu Salama on käsitellyt ilmiöitä, jotka vaikuttavat ratkaisevasti yhteiseen olemassaoloomme? (Järjestäjä Hannu Salama -seura)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Vuonna 2026 vietetään kahden tärkeän kirjailijan merkkivuosia.
Hilja Pärssisen syntymästä tuli heinäkuussa kuluneeksi 150 vuotta. Pärssinen oli opettaja ja maailman ensimmäisiä naiskansanedustajia, mutta myös varhaisen työväenliikkeen menestyksekkäimpiä runoilijoita. Hän oli sekä agitaattori että suomalaisen sosiaalipolitiikan uranuurtaja, joka on kuitenkin jäänyt usein historiankirjoituksen katveeseen.
Sally Salmisen syntymästä taas tuli keväällä 120 vuotta. Salminen nousi kirjalliseksi sensaatioksi vuonna 1936 ilmestyneellä romaanillaan Katrina/Katriina (Schildt/Otava). Ahvenanmaalaisten kuvaajana ansioitunut Salminen oli myös työväenluokkainen amerikansiirtolainen, joka vaipui unohduksiin vuosikausiksi.
Vasta 2010-luvulta lähtien Pärssinen ja Salminen ovat nousseet uudestaan esiin. Mutta miten heidät nykyään muistetaan? Ja mistä heidät pitäisi muistaa? Pärssisestä pitää alustuksen historiantutkija Mikko Kemppainen ja Salmisesta kirjallisuustoimittaja sekä tapahtumakummi Seppo Puttonen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Aino-Kaisa Koistinen on Tampereella asuva oululaislähtöinen sanataiteilija ja tutkija. Hän työskentelee parhaillaan Taideyliopiston tutkimusinstituutissa, jossa hän tutkii kirjoittamisen taidetta, kirjoittamalla. Koistisen runoteos Jätän silmäpaon paikkaamatta ilmestyi tänä vuonna Palladium Kirjoilta. Hänen runoissa seikkailevat usein naiset, kissat ja muut eläimet. Koistinen tekee myös äänirunoutta Karkia Walo -duossa.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Painetun sanan markkinoiden päätteeksi järjestetyssä paneelikeskustelussa pohdittiin tulevaisuutta. Kirjailija, FT, tiedetoimittaja Tiina Raevaara alustaa tilaisuuden teoksellaan Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan. Muut keskustelijat sarjakuvataiteilija Sanna Hukkanen ja kuva- ja performanssitaiteilija Jenny Vesiväki. Keskustelua vetää kirjailija, kuvataiteilija Tiina Lehikoinen.
Tiina Raevaaran teos Ikuisen elämän lyhyt historia: Kuinka taistelemme kuolemaa vastaan ilmestyi vuonna 2024 (Otava). Kirja punoo yhteen tieteenhistoriaa, vampyyritarinoita ja kantasoluhoidot, ja kysyy, millaisin keinoin ihmiskunta on ajan saatossa taistellut vanhenemista ja kuolemaa vastaan, ja mitä keinoja käytössämme on tulevaisuudessa?
Entä onko unelmamme pitkästä iästä sittenkään tavoittelemisen arvoinen? Ja voisimmeko päästä eroon nykyihmisiä vaivaavista uupumuksesta, ahdistuksesta ja kiireen tunnusta, jos hyväksyisimme olevamme osa kaikkea elollista? Ikuisen elämän lyhyt historia on käännetty lukuisille eri kielille.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window
Masennus, väsymys ja uupumus ovat yleisiä ja paljon puhuttavia ilmiöitä myöhäiskapitalistisessa työelämässä, aikalaissairauksiksikin kutsuttuja. Mutta mikä ajassamme tuottaa uupumista ja masennusta? Milloin on kyse yksilön henkilökohtaisesta terveydestä tai ajanhallinnan taidoista, ja milloin rakenteiden tuottamasta ilmiöstä? Missä on väsymyksen ja masennuksen luokka, ja mitä voimme oppia väsymyksen historiasta tai melankolian filosofiasta? Näistä teemoista keskustelevat Väsymyksen aika -kirjan (2025 Gaudeamus) kirjoittanut poliittisen historian dosentti Mona Mannevuo sekä Melankolian paluu -teoksen (2025 Tutkijaliitto) kirjoittanut tutkija ja kriitikko Jaakko Vuori. Haastattelijana poliittisen talouden tutkija Tiina Vaittinen. (Järjestäjä KSL)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Podcast: Play in new window
Sami Hilvo on Helsingissä syntynyt ja sittemmin kihniöläistynyt pitkän ja hitaan proosan kirjoittaja. Luovan työn ohella hän pitää Sanaston kirjailijakummin roolissa muutaman kansanedustajan ja yhden ministerin ajan tasalla kirjallisuuden tekijänoikeuksiin liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista ja tavoitteista. Hilvo on pohtinut kirjailijan ja kirjallisuuden kipupisteitä tekoälymurroksessa. Mitkä ovat tekoälyn tarjoamat haasteet, haitat ja hyödyt kirjailijan ammatissa?
Sami Hilvo Radio Fiskarsissa: 2026 Sami Hilvo – tekoälyn haasteet, haitat ja hyödyt
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Podcast: Play in new window