Aihearkisto: Haastattelut

Kuparipajan Sanna Nikula ja Mikko Olanterä

Haastattelut, Ruukinjyviä ja akanoita, , ,

Liki vuosi on kulunut siitä, kun Sanna Nikula ja Mikko Olanterä ottivat kokonaan uusitun ravintola Kuparipajan haltuunsa. Remontin viivästymisen takia Kuparipaja avasi ovensa matkailusesongin jo alettua, joten pehmeää laskua uuteen yrittäjyyteen ei ollut. Molempien pitkän ravintola-alan kokemuksen ansiosta kaikki sujui erinomaisesti.

Miten Sanna ja Mikko päätyivät Fiskarsiin ja Kuparipajaan? Mitä odotuksia heillä oli tuolloin, ja miltä kulunut vuosi tuntuu näin jälkikäteen? Miten Kuparipajassa valmistaudutaan tulevaan matkailukauteen? Haastattelun lopussa kuullaan yrittäjien Veitsitehdasta koskevista suunnitelmista. Suvi Heino

Näkymä Kuparipajan uuteen keittiöön, etualalla Mikko Olanterä. Kuva Fiskars Village.

Ravintola Kuparipaja tarjoilee maukasta lounasta ja á la carte ruokaa kauden parhaista raaka-aineista. Kuparipajassa tiivistyy Fiskarsin Ruukin henki: perinteiset käsityötaidot yhdistettynä moderniin ajatteluun ja designiin. Loistavan ruuan lisäksi ravintolassa saatavilla paikallisten juomatuottajien tuotteita.  Ravintolassa on jopa 200 asiakaspaikkaa.

Alakerrassa viihtyisä Kulma (55 paikkaa) sekä 24-paikkainen Paja toimivat yhdessä tai erikseen juhlia varten ja yläkerrassa 100 paikkaisen Hiomo-salin ja 45 paikkaisen Masuuni-kabinetin voi niin ikään varata yhdessä tai erikseen. Ravintola on kokonaisuudessaan esteetön.

kuparipaja@kuparipaja.fi
019 237045

Kuparivasarantie 5
10470 Fiskars

.

Podcast: Play in new window

Puutarhurin kevät

Antskogin aluetoimitus, Haastattelut, , ,

Puutarhuri, viherrakentaja Anne Väinämö kertoo näkemyksistään puutarhanhoidosta, ja antaa vinkkejä valmistautumisesta kevään kasvukauteen. Jutussa erityisenä näkökulmana on sopivamman puutarhan suunnittelu ja hoito niin Fiskarsin alueen kuin muillekin puutarhureille. Toimittajana Ulla Korhonen.

Kuva Anne Väinämön kuva-arkisto.

Podcast: Play in new window

Ruukin ankkapartion kesä ja muita LUMOn kuulumisia

Haastattelut, , ,

Viime kesänä ruukin tunnetuimpiin hahmoihin kivunneet ankat ovat siirtyneet talvilepoon. Ankkapartio oli yksi LUMO (Luonnon monimuotoisuus) -hankkeen kokeiluista, joilla pyritään vähentämään vieraslajeja. Ankkojen kohteena oli erityisesti Fiskarsin museonmäen maastot ja niiden riesaksi levinneet espanjansiruetanat.

Hyvin rajallisissa oloissa elämänsä aloittaneet ankat sopeutuivat nopeasti uuteen ympäristöönsä, ja kesän mittaan lukuisat matkailijat ja ruukin asukkaat tekivät niiden kanssa tuttavuutta. Muutamassa viikossa ne olivat jo niin rohkeita, että lähtivät karkuteille ympäri kylää. Yksi ankoista katosi, mutta jäljelle jääneet ahkeroivat. Miten kesä ankkojen ja LUMOn muiden hankkeiden kanssa sujui? Miten onnistui muiden vieraslajien torjunta? Etenikö nurmikkojen muuntaminen niityiksi?

Museonmäen jälkeen ankat siirtyivät uuteen paikkaan. Kuvassa ne partioivat Peltorivin pihamailla.
Kuva Anna Kamara.

Mistä oikeasti tietää, onko ankka syönyt etanoita? Palaako partio takaisin ruukkiin ensi keväänä?

LUMO-hankkeen vetäjää, Anna Kamaraa haastattelee Suvi Heino.

Podcast: Play in new window

Vahvista ääni toisen maailman: Tapio Luoma ja Maaret Kallio

Haastattelut, , ,

Arkkipiispa Tapio Luoma ja psykoterapeutti Maaret Kallio keskustelivat Turun Kirjamessuilla toivosta ja jaksamisesta kriisien keskellä: 

Mistä löytyy toivo, kun helppoja ratkaisuja ei ole? Kannattaako ihmisen etsiä onnellisuutta? Saako olla onnellinen, vaikka maailmassa on paljon kärsimystä? Miksi toivoa, että kaikki on hyvin? Eikö epävarmuudella ole elämässä sijaa? Mitä on turvallinen murehtiminen, ja mitä on toivo? Arjen merkitys elämän vastoinkäymisissä.

Ohjelmataltiointi Turun Kirjamessuilta 1.10.2022

Podcast: Play in new window

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä

Haastattelut, Kirjallisuus, ,

Helsingin Kirjamessuilla 28.10.2022 etelävirolainen semiootikko ja biologi Valdur Mikita esitteli virolaisen ja itämerensuomalaisen kulttuurin historiaan pureutuvaa kirjaansa Lingvistinen metsä (Sammakko, 2021). Se on Mikitan toinen suomennettu teos, ensimmäinen on Kantarellin kuuntelun taito (Sammakko, 2018). Haastattelijana ja tulkkaajana toimi Jenni Kallionsivu.

Virossa Lingvistinen metsä sai ilmestyessään yksimielisen mutta moniäänisen vastaanoton, ja se puhutteli laajalti virolaisia. Haastattelussa keskustellaan myyteistä ja siitä, miten virolaiset ovat eläneet esihistoriallisella ajalla. Minkälainen on itämerensuomalaisten yhteinen menneisyys; asumisen ja olemisen paikat ja niiden erot? Mikä tekee virolaisista virolaisia? Virolaisia on pidetty metsäkansana, onko suhde metsään muuttunut? Puhutaan myös nuorista ja elämän tarkoituksen etsimisestä. Entä jos tarkoitusta ei tiedä?

Valdur Mikita: Lingvistinen metsä, suomentaja Anniina Ljokkoi, 334 s. Sammakko, 2021.

”Lingvistinen metsä on omalaatuinen ja yllättävä luonnon ja pienten kansojen puolustuspuhe. Anniina Ljokkoin kääntämän teoksen alussa on Mikitan tervehdys suomalaisille lukijoille. Itämerensuomalaisilla on edellytykset selviytyä ekokatastrofista, koska meillä on jäljellä kivikautisen keräilijän elämäntavan piirteitä metsissä kulkiessamme, kiitos synestesian, saunan ja sienikorin.”

Podcast: Play in new window

Kirjaesittely: Fiskars on aina Fiskars

Haastattelut,

Fiskars on aina Fiskars – työläiselämää ruukkiyhteisössä on kattava kuvaus Fiskarsin ruukista ja sen työväen elämästä, työstä, asumisesta, arjesta ja juhlasta. Runsaasti kuvitetun teoksen ajanjakso ylettyy 1850-luvulta aina 1950-luvulle. Äänessä ovat ruukin työläiset, joiden muistelukset avaavat ruukin elämän todellisuutta eri vuosikymmeninä. Teoksessaan kirjailija, ympäristöpolitiikan professori Rauno Sairinen käsittelee myös ruukin elämän vaiheita, joista aiemmin on pääosin vaiettu.

Taltiointi Karjaan Antikvariaatissa 27.9.2022 järjestetystä tilaisuudessa, jossa Sairinen kertoo kirjansa kirjoittamisen vaiheista ja sen sisällöstä.

Rauno Sairinen: Fiskars on aina Fiskars – työläiselämää ruukkiyhteisössä, 254 s. Omakustanne, 2022.

Kirjaa saa ostaa näistä paikoista hintaan 35 e/kpl.
– Postitse Raunon nettisivulta: https://www.rsairinen.com
– Fiskarsin museo, Peltorivi 13.
– Cafe Antique, Fiskarsintie 352 C.
– Deka Studio, Fiskarsintie 360, Kasarmi 1852.
– Toppen Bokhandel, Kungsgatan 9, Ekenäs
– Karis Bok & Papper, Kauppiaankatu 24, Karjaa

Podcast: Play in new window

Haastateltavana Jenni Mikkonen

Haastattelut

Tekstiilimuotoilija Jenni Mikkonen oli vuonna 2016 haastateltavana radiofiskarsissa. Tuolloin hän oli perheensä kanssa asunut kolme vuotta ruukissa,  Hasselbackassa. Elämä ja ympäristö olivat niin kohdillaan, että toisinaan itseään piti toppuutella, ettei hehkuttaisi liikaa uutta ympäristöään kavereille. Joskus tosin uskon puute meinasi yllättää, kun pimeänä ja kylmänä talvipäivänä ei puulämmitys aina mennyt ihan nappiin. Kelläpä menisi?

Nyt kaikkiaan kymmenen vuoden ruukissa asumisen jälkeen Jennin perspektiivi tähän paikkaan on kasvanut. Miltä elämä nyt tuntuu? 

Yhden asian Jenni Mikkonen muuttaisi, eli mikä meiltä puuttuu? Suvi Heino

Haastattelun ohessa keskusteltiin näin talven kynnyksellä ajankohtaisesta aiheesta, puilla lämmittämisestä. Milloin uunin pellit saa lämmityksen jälkeen sulkea, jotta lämmön saanti maksimoituu, muttei häkää pääse huoneeseen? 

Olisiko tarvetta info-oppaalle, joka kertoo turvallisesta ja mukavasta asumisesta? Tietoa muun muassa oikeasta lämmittämisestä, uunin tuhkien siivoamisesta ja niiden oikeaoppisesta hävittämisestä? Miksi lämminvesivaraajan pitää säätää vähintään 50-asteiseksi? Ja paljon muuta tiedettävää puutaloalueella asumisesta. Opasta odotellessa radio tarttuu aiheeseen ensi vuonna.

Podcast: Play in new window

Vieraana Nathalie Ahlström

Haastattelut

Radiofiskarsin syyskauden ensimmäisenä vieraana on Fiskars-yhtiön toimitusjohtaja Nathalie Ahlström. Fiskars Groupin kuulumisten lisäksi puheenaiheena on tietenkin tämä kotoinen ruukki ja sen tulevaisuus.

Lähialueen ruukeista moni on viime vuosina kasvattanut suosiotaan. Onko niistä tullut haastajia Fiskarin yhteisölle?
Pitkään ollut kehitys palveluiden keskittämisestä keskuksiin näkyy myös täällä. Voisiko kehityksen suuntaa muuttaa ja palvelujen karsimisen sijaan jo menetettyjä palauttaa takaisin?
Omavaraistalous on yhä useamman kyläläisen tavoitteena. Tullaanko myös jatkossa säilyttämään ruukin lähimetsät asukkaiden marjastus- ja sienestys- sekä virkistysalueina? Onko asukkaille luvassa peuran kaatolupia?
Mukana myös terveiset asukkaille.
Suvi Heino

Podcast: Play in new window

Ankat etanajahtiin

Haastattelut, ,

Fiskarsin museonmäen ankat ovat tuoneet toivoa ruukissa jo kolmatta vuotta piinaavaan espanjansiruetanatilanteeseen. Mikäli ne jaksavat syödä etanoita tarpeeksi, saattaa ruukkiin tulla ensi kesänä lisää ankkapartioita.

Tappajaetana ei ole ainoa haitallinen vieraslaji, joka ympäristöä piinaa, vaan monet ei-toivotut kasvit ovat vallanneet niille kuulumatonta tilaa ja köyhdyttänyt luonnon monimuotoisuutta.

Ruukin LUMO-hanke toimi monelle osa-alueella vieraslajien torjunnassa. Lisäksi hankkeen vetäjä Anna Kamara on suunnitellut Nurmikot niityiksi -opintopiirin, jossa hän opettaa ja ohjaa muuttamaan yksipuolisen nurmensa monilajiseksi niityksi.

Radiofiskars seuraa Ruukin Lumon vaiheita, ja syksymmällä palataan kuulemaan, miten luonnonkukkien siemeniä voi kerätä ja hyödyntää. Paltaan silloin myös etanatilanteeseen.

Lisätietoja Ruukin LUMOsta ja vieraslajeista mieluiten sähköpostilla annamaariakamara@gmail.com

Podcast: Play in new window

Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Haastattelut, , ,

Harvinainen haastattelu Suomen ja Pohjoismaiden nuoriso- ja rauhanfestivaalien kehityksestä: Kaikki alkoi 1970-luvun lopulla, jolloin Norjan Nato-alueelle oltiin tuomassa raskasta aseistusta. Tätä vastustamaan järjestettiin tapahtuma, johon suomalaiset osallistuivat pyörämarssilla. Syntyi Nyt-liike, joka toteutti useita erityisesti nuorisolle suunnattuja festivaaleja – muun muassa Maan Puolustusleireillä pohdittiin ympäristöasioita.

Liikehdintä kasvoi ja eteni, ja Nytin tilalle tuli Koivu ja Tähti. Aktiiviset järjestäjät tekivät Ahvenanmaan hiekkarannoille rauhanfestivaalin, johon osallistui ihmisiä ja aluksia Itämerta ympäröivistä maista. 

Vuosi 1989 ja Murmansk on innoittava luku rauhantyön ja nuorisofestivaalien historiassa. Tätä saavutusta hehkutti myös Neuvostoliiton presidentti Mihail Gorbatsov tapahtumajärjestäjien pääjoukolle lähettämässään viestissä. Murmansk, jonne oli sijoitettu eniten ydinaseita koko maailmassa, avautui monien vaiheiden jälkeen festivaaleille, joihin osallistui noin 300.000 juhlijaa. Hetken aikaa kuljettiin yhtä matkaa kohti parempaa Eurooppaa.

Festivaalin toteutuminen oli utopia, joka muuttui todeksi. Kaikkien edellä mainittujen festivaalien pääjärjestäjiin kuulunut Börje Mattsson kertoo haastattelussa, mitä tarvitaan unelman muuttamiseksi todeksi. Lisäksi hänellä on runsaasti jännittäviä ja myös koskettavia tarinoita näiltä ajoilta.

Haastattelun loppupuolella Mattson kertoo konkreettisesti, miten yksi toteutunut unelma yhdisti keskenään sotaa käyneet ihmiset vihollisalueita yhdistävällä sillalla. 

Lopussa kuulemme, mitkä tekijät ratkaisivat sen, että Faces-etnofestivaali perustettiin 25 vuotta sitten Länsi-Uudellemaalle. Suvi Heino

Podcast: Play in new window

Ruukin Taikaa ensimmäistä kertaa

Haastattelut,

Ensimmäistä kertaa järjestettävä yhteisöllinen Ruukin Taikaa-tapahtuma Fiskarsin Puimalassa kutsuu monipuolisen ohjelmatarjonnan pariin inspiroitumaan ja oppimaan, näkemään ja kokemaan.

Mari Rasimus  ja Tommi Aspelund taustoittavat tulossa olevaa tapahtumaa. Mitä Ruukin Taikaa tarjoaa? Saako sieltä ratkaisuja mieltä vaivaaviin kysymyksiin? Miksi mielen ja kehon hyvinvointia rakentava tapahtuma on tärkeä juuri nyt? Suvi Heino

Tapahtuma järjestetään 23.7.2022 Fiskarsin Puimalassa.

Lisätietoja www.ruukintaikaa.fi

Podcast: Play in new window

Aira Fagerroth Antskogista muistelee, osa 1

Antskogin aluetoimitus, Haastattelut,

Antskogin aluetoimituksessa Ulla Korhonen haastattelee koko aikuisikänsä Antskogissa asunutta Aira Fagerrothia. Pomolan terassilla mietitään maatalouspitäjä Karjalohjan ja tehdasympäristön välisiä eroja ja vaikutuksia arkielämään. 

Lapsuudenkoti Karjalohjalla sijaitsi kirkonkylän ulkopuolella omavaraisella maatilalla, missä äiti hoiti kodin ja askareet jopa niin, että nuorena aikuisena oman perheen perustaneen Airan piti opetella ruuanlaitto ja monet muut huushollipuuhat välillä kantapään kautta. 

Turvallista lapsuutta ja nuoruutta värittivät satunnaiset kylien väliset nujakat, joista selvittiin ilman sanottavia seurauksia. Oli myös huvituksia, esimerkiksi tunnettu Åke Blomqvist saapui opettamaan nuorille tanssia. Joukossa oli muutama muita nuorempi osallistuja, joilta kylän pappi myöhemmin epäsi pääsyn rippikouluun. Heidän piti opetella Katekismuksen ja muut opit muissa kylissä.

Antskogissa Airan ja hänen miehensä ensimmäinen asunto oli puuliiteri. Sittemmin koti löytyi Paratiisista, jonka jälkeen oli vielä yksi asunto ennen pysyvää kotia, Pomolaa, jossa Aira tänäkin päivänä asuu.

Paljon muistoja ja tapahtumia mahtuu matkaan, samoin nykyisen ja menneen ajan huomioita. Ennen ei kylämaisemaan kuulunut risukkoja, toisaalta joki toimi pitkään kaatopaikkana, kunnes sellaiselle tuli täysi stoppi. Erikoiselta tuntuu saunomisen yhteydessä muisto, ettei edes kesällä saanut löylyistä pulahtaa uimaan, vaan kun oltiin saunassa niin oltiin saunassa. Säännön noudattamisesta vastasi itse saunamajuri.

Tehdasympäristössä talot on rakennettu tiiviisti, eikä sanottavia puutarha-alueita jää pihoille. Tämän vuoksi Pannuhuoneen takana oli kasvimaat, siirtolapuutarha, missä hankittiin lisäsärvintä pöytään. 

Haastattelun ensimmäisen osan lopuksi Aira Fagerroth pohtii, miltä elämä Antskogissa nyt näyttää ja minne se on menossa. Toisessa osassa perehdytään muistoihin tarkemmin, syvennetään ja laajennetaan asioiden syitä ja seurauksia. 

Podcast: Play in new window

Maaliskuun kulttuurivieraana kirjailija Hassan Blasim

Haastattelut, Kirjallisuus, ,

Hassan Blasim (s. 1973 Bagdad) on arabiaksi kirjoittava kirjailija, jonka kaksi novellikokoelmaa ja kaksi romaania ovat ilmestyneet Sampsa Peltosen suomentamina 2012–2021. Vuodesta 2004 hän on asunut Suomessa. Häntä on verrattu Franz Kafkaan, Roberto Bolañoon ja Jorge Luis Borgesiin. The Guardian sanoi hänestä vuonna 2010, ”kenties paras elossa oleva arabialainen kirjailija”. Nyt Hassan Blasim on radiofiskarsin vieraana kotonaan Helsingissä ja hänen kanssaan keskustelee runoilija J. K. Ihalainen. Haastattelu on englanniksi.

Hassan Blasim (born 1973 in Bagdad) is by The Guardian called “Perhaps the best writer of Arabic fiction alive”. Since 2004 Blasim has been living in Finland, and four of his books are translated in Finnish by Sampsa Peltonen. Now Hassan Blasim is interviewed by J. K. Ihalainen in Helsinki Januari 2022.

Hassan Blasim. Kuva J. K. Ihalainen

1st part: On Writing, Islam, Internet & Culture. (37:51)

2nd part: On Education, Censorship & Sololand. (27:04)

3rd part: On Languages, Memory & Storytelling. (44:46)

4th part: On Exile, Democracy, Imagination & Books. (29:50)

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hassan_Blasim

Podcast: Play in new window

Puun ekosysteemipalvelut

Billnäsin aluetoimitus, Haastattelut, ,
Billnäs, kuva Kaisa Ruohoranta

Yksittäisen puun rooli on ympäristössään monimuotoinen ja merkittävä. Ekosysteemipalvelut-käsite on luotu kuvaamaan ihmisen luonnosta saamia hyötyjä. Haastattelussa  luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorinen Uudenmaan ELY-keskuksesta kertoo puun ekosysteemipalveluista.

Haastattelijana Kaisa Ruohoranta. Ohjelman on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin yhteistuotantoa.

Lisätietoa yhdistyksestä www.culturacatena.fi

Billnäsin paikallistoimitus julkaisee vuoden 2022 aikana luonnon monimuotoisuutta käsittelevän juttusarjan yhteistyössä Catena ry:n ja radiofiskarsin kanssa.

Podcast: Play in new window

PEURAKANTA KASVANUT TURHANKIN VAHVAKSI

Haastattelut,

Peurakannan vahva kasvu on pantu merkille myös ruukin ympäristössä. Ilmiö voi olla osittain näköharhaa; lähipellolle ilmestynyt iso lauma ei tarkoita sitä, että peuroja olisi kaikkialla valtava määrä. Kannan paisuminen turhankin suureksi on silti tosiasia myös metsästäjien sekä valtiovallan mielestä.
Kantaa pidetään aisoissa metsästyksellä, mihin riittää tekijöitä harrastuksen työläydestä huolimatta.
Lupamenettelyjen ohella metsästystä ohjaavat eettiset pelisäännöt. Kaatojen määrän on oltava suhteessa kantojen vahvuuteen ja myös saaliin kanssa on toimittava asiallisesti.
Peurakannan tilanteesta ja metsästyksen pelisäännöistä kertoo Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin puheenjohtaja Bo-Krister Lindholm. Heikki Jaakkola

Podcast: Play in new window

Älä jää yksin!

Haastattelut, , ,

Seppo Sundman tunnetaan musiikkimiehenä, mutta hän on tehnyt myös merkittävän uran mielenterveyden alalla. ”Sepi” kannustaa monia nuoria muusikkoja eteenpäin, hyödyntää kontaktejaan. Elämän varrelta on tullut monta tuttavuutta, kohtaaminen on tärkeää. Mielenterveysyhdistys Kaippari ry:n ja Mielenterveyden keskusliiton toiminnassa pitkään mukana olleena Sepillä on kokemusta siitä, mikä merkitys on ennaltaehkäisyllä mielenterveyden ongelmissa. Haastattelu tehtiin Kaipparin tuvalla Karjaalla, Bio Pallaksen talossa, Elina Kurjen katu 6. Mitä kaikkea Kaipparin tuvalla tapahtuu? Miten yhdistyy musiikki ja mielenterveys?  Toimittaja Anne Wirkkala

Podcast: Play in new window

Pesula on kylän sydän

Haastattelut, , , ,

Mitä kuuluu Pesulaan? Samaan aikaan kun osa Fiskarsin jokilaakson linnuista muuttaa lämpöisiin maihin, Cafe Bar Pesula Fiskarsin omistaja Reetta Ranta miettii tuloaan Fiskarsiin ja sen tuomia uusia tuulia. Millaista on hypätä aviomiehen kanssa kahvilanomistajiksi media-alalta? Pesulan tarjonta on monipuolista ja myös turisteista pidetään hyvää huolta. Ollaanko ravintola-alalla sesonkien ja koronan armoilla? Kuuntele, mitkä arvot kantavat Pesulaa eteenpäin! Toimittaja Anne Wirkkala

Cafe Bar Pesula Fiskars

Podcast: Play in new window

RAASEPORINJOEN TULVAT JA RAVINNEVALUMAT AISOIHIN

Haastattelut,

Raaseporinjoesta on valunut vuosien varrella mereen valtava määrä ravinteita. Kulkeutuminen on ollut tehokasta koska jokivareet ovat pitkälti alavaa, helposti tulvivaa peltomaata. Tilannetta yritetään parantaa Raaseporinjoki-projektissa, jonka puitteissa jokeen rakennetaan kosteikkoja, kaksitasouomaa ja pohjapatoja. Hanketta esittelee projektipäällikkö Sara Vaskio. Haastattelija Heikki Jaakkola

Podcast: Play in new window

RUO’OLLE YRITETÄÄN KEKSIÄ HYÖTYKÄYTTÖÄ

Haastattelut,

RAIVAUKSILLA TEHDÄÄN TILAA RANTANIITYILLE

Rannoilla kasvavalle ruo-olle yritetään keksiä hyötykäyttöä John Nurmisen Säätiön Rannikkoruokohankkeessa, missä on mukana myös metsähallitus. Hankkeen ekologisena tavoitteena on raivata tilaa rantaniityille, joiden määrä on romahtanut yhteen sadasosaan 1800 -lukuun verrattuna.

Ruovikon niittäminen on usein teknisesti haastavaa ja edellyttää konekalustoa. Jotta toiminta saataisiin taloudellisesti kannattavaksi ruokomateriaalista pitäisi jalostaa rahanarvoisia tuotteita. Kiteen Mato ja Multa -yritys valmistaa Hangosta leikatusta ruo-osta kasvatusalustaa, mikä korvaisi turvetta. Ruokoalustalla voi olla paljon kysyntää koska kasvatusalustana käytetyn pintaturpeen korjuun uskotaan päättyvän energiaturpeen käytön loppuessa. Projektista kertoo Metsähallituksen Luontopalvelujen erikoissuunnittelija Roland Vösa. Toimittaja Heikki Jaakkola

Podcast: Play in new window

Muistoja 1980-luvun Berliinistä

Haastattelut, ,
Taina Repo 1980-luvun alkupuolella.

Radiofiskars matkusti merta edemmäs menneisyyteen, kauas 1980-luvulle ja DDR:n pääkaupunkiin Berliiniin, missä toimittaja, kirjoittaja Taina Repo työskenteli Tiedonantajan kirjeenvaihtajana. Valaisevissa ja paikoin riemukkaissa kokemuksissa hän vie meidät jonottamaan kauppojen edustoille, ostamaan uutuuskirjoja  tiskin alta ja tutustumaan lihakauppiaan omavaltaiseen säännöstelyyn. 

Joskus tarjolla on jopa pumpernikkeliä, mutta miten sen jonottamisessa käy? Minkälaisen vastaanoton saa Marimekon Suomessa suosittu raitapaita tai mekko?

Yksi ehdoton jaetun ja myöhemmin yhdistetyn Saksan sankareita oli Nukkumatti. Taina Repo sai ainutlaatuisen kunnianosoituksen kirjoittaa Nukkumatille kaksi jaksoa Suomesta. 

Kulttuurin harrastaminen oli Itä-Saksassa edullista, silti sen tekemisestä maksettiin ruhtinaallisesti: kahden Nukkumatti-jakson palkkiolla Repo kustansi työtilana toimineen kaksion vuokrat kahden vuoden ajalta.

Haastattelun toisessa osassa Taina Repo kertaa muurin murtumisen aikoja ja sen seurauksia. Historiallisesti merkittävä tapahtuma ei ollut pelkästään vapautus, vaan toi mukanaan jopa itsemurhiin ajavaa epävarmuutta. Naisten asemasta uutisoitiin, että DDR:n naiset joutuivat kertaheitolla takaisin keskiaikaan. Mitä se tarkoittaa? Suvi Heino

Taina Repo on kirjoittanut myös Pohjois-Amerikkaan sijoittuvan historiallisen romaanin Kuparikaupunki: Suomalaisten tarina Ameriikan maassa. (Partuuna, 2021) Michiganin niemimaan kaivosalueelle 1910-luvulla sijoittuva kirja on kertomus suomalaisista maahanmuuttajista, mainareista ja heidän perheistään, elämästä, työstä ja ammattiliiton taistelusta. Kaivosalueella kesällä alkanut lakko johtaa tragediaan, lakkolaisten lapsiin jouluaattona 1913 kohdistuneeseen terroritekoon, joka tunnetaan nimellä Italian Hall Disaster tai Calumet Massacre.

Podcast: Play in new window