Aihearkisto: Tapahtumataltioinnit

SOPHIA JANSSON: Kolme saarta – isä, äiti ja minä

Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.

Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämänsä tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä.

Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti?

Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Viktor kärsii masennuksesta ja ”saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lars lähtevät kotoa itsenäistymään.

Kolme saarta – isä, äiti ja minä on huima tarina perheestä, hiljaisuuden hinnasta ja kertomisen vapauttavasta voimasta.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Lastenrunot rakentavat maailmaa

Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen Tavara-avaruus katsoo hykerryttävästi nykypäivän arkea. Eppu Nuotion ja Kristiina Louhin Pikkumummun ja ison rakkauden keskiössä on isovanhemman ja lapsenlapsen rakkaudellinen suhde. Haastattelijana Mia Halonen, juontajana Kalle Talonen.

Eppu Nuotio, Kristiina Louhi: Pikkumummu ja iso rakkaus, WSOY, 2025.

Anna Elina Isoaro, Mira Mallius: Tavara-avaruus, WSOY, 2025.

Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

TUOMAS KYRÖ: MIELENSÄPAHOITTAJA JA SODANKÄYNNIN TAITO

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kaivosyhtiö maitani himoitsi.” Mielensäpahoittaja kiertää tonttinsa rajat – mitä siitä seuraa?

Suositun Mielensäpahoittaja-kirjasarjan 12:nnen teoksen äärellä Tuomas Kyrö puhuu muun muassa kirjailijuudestaan sekä tavastaan tehdä näitä teoksia, joissa nykyhetki ja menneessä ajassa viihtyvä ihminen kohtaavat toisensa. Haastattelijana Timo Julkunen, juontaja Kalle Talonen.

Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

DANIIL KOZLOV, EMMI ITÄRANTA, J. P. LAITINEN: Millainen on uusi alkumme?

Daniil Kozlov, runoilijana tunnettu Susinukke Kosola, julkaisee omalla nimellään ensimmäisen esseeteoksensa Ryssä. Teos kysyy: Mistä on pienet marginalisoidut identiteetit tehty? Emmi Itärannan Lumenlaulaja vie Suomen myyttiseen menneisyyteen Louhen matkassa. J. P. Laitisen Hirviö esittelee faktapohjaisia kuvauksia ilmastonmuutoksista osana fiktiivistä tarinaa. Millä tavalla nämä teokset kertovat niin tulevasta kuin menneestä? Ville Blåfield haastattelee.

J. P. Laitinen, Daniil Kozlov ja Emmi Itäranta. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmatuotanto Sammakko ja Teos, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Presidentti Tarja Halonen ja Anni Vuohijoki:  SIVISTYKSEN VUOKSI

Kolmekymmentäkaksi eri alojen asiantuntijaa pohtii Sivistyksen vuoksi -kirjassa sivistyksen olemusta, rakentamista, nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelijoina presidentti Tarja Halonen ja painonnostaja, voimanostaja Anni Vuohijoki. Haastattelijana Helmi Jyrkkänen, juontajana Kalle Talonen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

SIVISTYKSEN VUOKSI. Toim. Helmi Jyrkkänen, Janne Kotiaho, Kyösti Ylikulju & Sanna Karkulehto. Into, 2025.

Sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää ja edistää kykyämme vastata kestävyyskriiseihin.

Iida Turpeinen: Elolliset

Iida Turpeisen teos Elolliset (S&S, 2023) on nopeasti saavuttanut kansainvälisen suosion. Tämä toivoa herättävä teos kurkottaa menetysten teemojen kautta mahdollista tulevaisuutta kohti. Haastattelijana Laura Friman. Juontaja Kalle Talonen.

Elolliset kertoo Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmista löytyvän stellerinmerilehmän luurangon tarinan 1740-luvulta lajin löytämisestä sen tuhon kautta tähän päivään. Kulttuuritoimitus, Mikko Saari.

https://kulttuuritoimitus.fi/kritiikit/kritiikit-kirjallisuus/huikea-kuvaus-sukupuutosta-arviossa-iida-turpeisen-elolliset-2

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Tekoäly, ihmisen kulttuurin tuote. KARI ANGERIA, TAPANI KINNUNEN, VILLE HYTÖNEN

Risto Linturin ja Kari Angerian teos Ihmisyyden rajalla pohtii tekoälyä, ihmisen kulttuurin tuotetta. Entä mitä sana tekoäly tuo mieleen runoilija Tapani Kinnuselle ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajalle, kirjailija Ville Hytöselle? Kiehtova keskustelu tekoälystä kolmen ajattelijan kesken. Juontaja Kalle Talonen.

Ville Hytönen, Kari Angeria ja Tapani Kinnunen. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

TOMMY HELLSTEN: KUN USKALSIN OLLA TOTTA

Arvostettu terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kertoo lapsuuden haavoista avoimemmin kuin koskaan: kirja uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta. Haastattelija Taija Tuominen.

Kuva J. K. Ihalainen

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

MINNA CASTRÉN, PÄIVI LUKKARILA, ROLEFF KRÅKSTRÖM: Kirjabisnes, arvobisnes.

Mitä tehdään, kun tehdään kirjoja? Kirjat muuttavat ihmisten elämää, lasten ja aikuisten. Kirjoista bisneksenä keskustelemassa kustantaja Minna Castrén, kirjailija ja kustantaja Päivi Lukkarila ja Muumi-yhtiön toimitusjohtaja Roleff Kråkström. Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.

Vilja-Tuulia Huotarinen, Roleff Kråkström, Minna Castrén ja Päivi Lukkarila. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Maxim Fedorov: Itsenäisyydestä itsenäisyyteen

Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä. 

Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta. 

Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Haastattelija Mia Halonen, juontaja Kalle Talonen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

JENNI HAUKIO, TUULA KARJALAINEN: Rakas Tove Jansson

Kuva J. K. Ihalainen

Tove Jansson sai jopa 1500–2000 kirjettä vuodessa kaikkialta maailmassa. Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson ja maailman lapset kertoo tarinoita lukijakirjeiden takaa ja Tove Janssonin vastauksia kirjeisiin. Tuula Karjalainen keskustelee tohtori Jenni Haukion kanssa. Juontaja Kalle Talonen.

Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset, Tammi 2025.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Jos ja kun – päättäjäkeskustelu kotimaisen kirjallisuuden tulevaisuudesta

Jos Suomessa alettaisiin nyt rakentaa kirjallisuuden tekijöiden työlle edellytyksiä, mitä pitäisi ottaa huomioon? Mikä nykyisessä lainsäädännössä ontuu? Mitä ei ole tarvetta korjata? Päättäjien vastauksia puntaroi arvovaltainen kirjallisuuden tekijöiden raati. Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Markus Hotakainen ja Kaijamari Sivill. Juontaja Karo Hämäläinen.

Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Karo Hämäläinen, Kaijamari Sivill ja Markus Hotakainen. Kuva J. K. Ihalainen.

Tuotanto Sanasto.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

SEELA SELLA JA ARKKIPIISPA TAPIO LUOMA uusien ja vanhojen tarinoiden äärellä

Tarinat tulevat eläviksi tarinankertojien kautta. Näyttelijän ja arkkipiispan työssä tarinat heräävät henkiin uusina kertomuksina, jotka tavoittavat uusia yleisöjä. Kertojan oma elämä kutoutuu osaksi tarinaa. Mitä vuosikymmenet ovat opettaneet uusista aluista – ja kuinka puhaltaa tarinoihin uutta henkeä? Arkkipiispa Tapio Luoman vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. Juontajana Kalle Talonen.

Tuotanto Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Tanssiva meteoriitti: Rauhantyö NYT

Tanssiva meteoriitti biennaalin vuoden 2025 teemana on sota ja rauha sekä kansalaistottelemattomuus. Tapahtuma yhdistää esittävän taiteen ja yhteiskunnallisen keskustelun Fiskarsin ruukissa 6.9.–15.11. 2025.

Biennalen avajaispäivän paneelikeskustelussa 6.9. paneuduttiin rauhantyöhön ja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen.

Paneelin puhujina ovat kansanedustaja Pekka Haavisto, palestiinalainen Marwa Hasona, sosiologian väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta, apulaisprofessori Anitta Kynsilehto, Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus Taprista ja astrofyysikko, Elokapina aktivisti Till Sawala Helsingin yliopistosta.

Kuvassa vasemmalta Marwa Hasona, Till Sawala, Anitta Kynsilehto, Aalto Peltoniemi, Annatuuli Saine ja Pekka Haavisto. Kuva Mika Tertsunen.


Keskustelun fasilitaattoreina toimivat Annatuuli Saine, Tanssiva meteoriitti biennaalin taiteellinen johtaja sekä Aalto Peltoniemi, sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta.

Keskustelu alussa ja sen päätteeksi kuullaan musiikkia Mikko Perkoilan Rauhanlevyltä.

Valitettavasti teknisten ongelmien vuoksi ääni on paikoitellen heikkolaatuista.
Biennaalista tarkemmin https://www.saineensemble.fi/tapahtumat

JALKAPALLO AKTIVISMIN MUOTONA

Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

UNKARILAISTA KANSALAISAKTIVISMIA


Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

TIETEIS- JA FANTASIAKIRJALLISUUS JA YHTEISKUNNALLISEN MUUTOKSEN KUVITELMAT

Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson. (Osuuskumma)

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

TYÖVÄENLUOKKAISET LAPSET JA NUORET MURROSTEN MAAILMASSA

Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka KuismaMikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.

Huom. Haastattelussa ääni paikoitellen kiertää.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

SUOMALAISEN KANSALAISAKTIVISMIN PITKÄ LINJA

Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.

SYRJÄSSÄ KUPLIVAT MUUTOSVOIMAT


Noora Vallinkosken ja Ossi Nymanin uusimmissa romaaneissa keskiössä ovat nykysuomalaiset, jotka ovat jääneet välitilaan. Nymanin Alkuhuudossa (Teos, 2025) päähenkilöinä toimivat pienellä palkalla näköalatonta elämää eteenpäin kulkevat bussikuski, kaupan myyjä ja maahanmuuttajataustainen suntio. Vallinkosken Miten meistä tuli ihmisiä (Atena, 2025) taas sijoittuu purkukuntoiseen Mörskään, jota asuttavat vanha työläisnainen ja hänen peliriippuvainen kummipoikansa. He saavat tarinan alussa vieraakseen luokkahypyn tehneen sukulaisen. Onko näistä ulkopuolisiksi itsensä kokevista yksilöistä muutoksen tekijöiksi? Vallinkoskea ja Nymania haastattelee työläiskirjallisuudesta väitellyt Jussi Lahtinen.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.