Mitä tehdään, kun tehdään kirjoja? Kirjat muuttavat ihmisten elämää, lasten ja aikuisten. Kirjoista bisneksenä keskustelemassa kustantaja Minna Castrén, kirjailija ja kustantaja Päivi Lukkarila ja Muumi-yhtiön toimitusjohtaja Roleff Kråkström. Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä.
Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta.
Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Haastattelija Mia Halonen, juontaja Kalle Talonen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Varhaiskasvattajana uransa aloittanut Outi Karikivi siirtyi 25 vuoden työskentelyn jälkeen tekstiili- ja taidealan yrittäjäksi. Tärkeä hetki päätöksenteossa tapahtui tukholmalaisessa näyttelyssä, jonka uusiokäytetystä villasta valmistetut teokset olivat häikäiseviä. Kierrätysmateriaalien käyttö tekstiilivalmistuksessa oli vielä ihan uutta.
Syntyi Willatar. Outi Karikivestä tuli yksi tekstiilikierrätyksen alullepanijoista Suomessa; villan ja huovutuksen lisäksi hän valmisti eri materiaaleista romanttissävyisiä asusteita. Suositut morsiusasut saivat yksilöllisen ilmeen Outi liittäessä niihin välähdyksiä nuorikon historiasta. Karikiven kirjoittama morsiuspukuteemainen Tahdon – Ekologisia hääunelmia -kirja ilmestyi vuonna 2011.
Useiden ammattitutkintojen taustalla on Outin halu ymmärtää ja oppia uusia asioita. Tuloksena on ollut pitkä ja monivaiheinen opiskelu, joka liki kuusikymppisenä vei hänet yli kahdeksi vuodeksi ruotsinkieliseen Porvoon ammattikouluun kuva-artesaanin ja graafisen suunnittelun linjalle. Vähän myöhemmin valokuvaaminen johti uusiin opintoihin, ja se on nykyään Karikiven pääasiallinen ammatti. Työssään hän etsii uusia tapoja ilmaisulle.
Valokuvauksella on myös iso rooli Outin kokemassa suuressa henkilökohtaisessa menetyksessä. Valokuvaaminen on opettanut häntä katsomaan itseään ja asioita aivan uusilla tavoilla, ja se on suuresti auttanut surun kanssa elämisessä. Viime aikoina hänellä on vahvistunut halu jakaa myös muille oma valokuvien kertoma selviytymistarinansa.
Podcast: Play in new window
Tove Jansson sai jopa 1500–2000 kirjettä vuodessa kaikkialta maailmassa. Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson ja maailman lapset kertoo tarinoita lukijakirjeiden takaa ja Tove Janssonin vastauksia kirjeisiin. Tuula Karjalainen keskustelee tohtori Jenni Haukion kanssa. Juontaja Kalle Talonen.
Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset, Tammi 2025.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Jos Suomessa alettaisiin nyt rakentaa kirjallisuuden tekijöiden työlle edellytyksiä, mitä pitäisi ottaa huomioon? Mikä nykyisessä lainsäädännössä ontuu? Mitä ei ole tarvetta korjata? Päättäjien vastauksia puntaroi arvovaltainen kirjallisuuden tekijöiden raati. Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Markus Hotakainen ja Kaijamari Sivill. Juontaja Karo Hämäläinen.
Tuotanto Sanasto.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Mitä tapahtuu, kun taiteilija saavuttaa urallaan kaiken tavoittelemansa?
Palkittu korusuunnittelija ja kultaseppä Kirsti Doukas opiskeli työn ohessa taideteollisuusalan perustutkinnon valmistuen lasialan artesaaniksi. Kirstin suunnittelemat ja puhaltamat Montana pullot olivat esillä Fiskarsin Onoman kesänäyttelyssä 2025. Myös teosten valmistusta varten tarvittavat metallimuotit ovat hänen toteuttamiaan.
Lisätietoa https://www.kirstidoukas.com
Podcast: Play in new window
Tarinat tulevat eläviksi tarinankertojien kautta. Näyttelijän ja arkkipiispan työssä tarinat heräävät henkiin uusina kertomuksina, jotka tavoittavat uusia yleisöjä. Kertojan oma elämä kutoutuu osaksi tarinaa. Mitä vuosikymmenet ovat opettaneet uusista aluista – ja kuinka puhaltaa tarinoihin uutta henkeä? Arkkipiispa Tapio Luoman vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. Juontajana Kalle Talonen.
Tuotanto Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Podcast: Play in new window
Tanssiva meteoriitti biennaalin vuoden 2025 teemana on sota ja rauha sekä kansalaistottelemattomuus. Tapahtuma yhdistää esittävän taiteen ja yhteiskunnallisen keskustelun Fiskarsin ruukissa 6.9.–15.11. 2025.
Biennalen avajaispäivän paneelikeskustelussa 6.9. paneuduttiin rauhantyöhön ja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen.
Paneelin puhujina ovat kansanedustaja Pekka Haavisto, palestiinalainen Marwa Hasona, sosiologian väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta, apulaisprofessori Anitta Kynsilehto, Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktintutkimuskeskus Taprista ja astrofyysikko, Elokapina aktivisti Till Sawala Helsingin yliopistosta.
Keskustelun fasilitaattoreina toimivat Annatuuli Saine, Tanssiva meteoriitti biennaalin taiteellinen johtaja sekä Aalto Peltoniemi, sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta.
Keskustelu alussa ja sen päätteeksi kuullaan musiikkia Mikko Perkoilan Rauhanlevyltä.
Valitettavasti teknisten ongelmien vuoksi ääni on paikoitellen heikkolaatuista.
Biennaalista tarkemmin https://www.saineensemble.fi/tapahtumat
Podcast: Play in new window
Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson. (Osuuskumma)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Mikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.
Huom. Haastattelussa ääni paikoitellen kiertää.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Noora Vallinkosken ja Ossi Nymanin uusimmissa romaaneissa keskiössä ovat nykysuomalaiset, jotka ovat jääneet välitilaan. Nymanin Alkuhuudossa (Teos, 2025) päähenkilöinä toimivat pienellä palkalla näköalatonta elämää eteenpäin kulkevat bussikuski, kaupan myyjä ja maahanmuuttajataustainen suntio. Vallinkosken Miten meistä tuli ihmisiä (Atena, 2025) taas sijoittuu purkukuntoiseen Mörskään, jota asuttavat vanha työläisnainen ja hänen peliriippuvainen kummipoikansa. He saavat tarinan alussa vieraakseen luokkahypyn tehneen sukulaisen. Onko näistä ulkopuolisiksi itsensä kokevista yksilöistä muutoksen tekijöiksi? Vallinkoskea ja Nymania haastattelee työläiskirjallisuudesta väitellyt Jussi Lahtinen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Keskustelua poliittisen taiteen mahdollisuudesta. Näyttelijä Cécile Orblin lukee otteita Nicoleta Esinencun työläisnäytelmästä Edistyssinfonia (Poesia, 2025), jossa moldovalainen päähenkilö saapuu kausityöhön suomalaiselle maatilalle. Teoksesta keskustelemassa suomentaja Tuukka Tuomasjukka ja dramaturgi Ilja Lehtinen. Lisäksi esittelyssä italialaisen Nanni Balestrinin vuonna 1971 julkaistu vimmainen Haluamme kaiken (Poesia, 2024; suom. Janne Löppönen), joka kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa. (Poesia)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Aulikki Oksanen oli 1960–1970-lukujen yhteiskunnallisten muutosvoimien eturintamassa. Muun muassa kirjailijana, laulajana, runoilijana ja sarjakuvataiteilijana tunnettu moniosaaja on yhä aktiivinen taiteilija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Miten Oksanen näkee maailman muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana? Haastattelijana toimii Oksasen elämänkerran Hyppy syreenien tuleen (2024, WSOY) kirjoittanut Helena Ruuska.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Podcast: Play in new window
Sosiologi Sari Näreen teos Sodat esiäitieni silmin pohtii minkälaisia jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme. Kirjan teemoihin sisältyvät ns. haamutunteet ja tappajan trauma. Saatamme kantaa haamutunteina (esi)vanhempiemme kokemuksista kumpuavia tunnejälkiä.
Sari Näre, Sodat Esiäitieni silmin, Docendo. Kirja ilmestyy 25.9.2025.
Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan?
Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä?
Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta.
Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa.
Kirjassa Sari Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään.
Podcast: Play in new window
KYSYNTÄ VIELÄ VAISUA, INFRA SILTI JO RAKENTEILLA
”Vihreän vedyn” toivotaan olevan tulevaisuudessa olennainen osa Suomenkin energiajärjestelmää. Uusiutuvilla lähteillä tuotetulla sähköllä valmistettu vety voisi korvata maakaasusta valmistettua vetyä. Suurten energiamäärien siirtämisessä vety on samalla todettu sähköä kannattavammaksi ratkaisuksi. Haasteena on vihreän vedyn hinta sekä sen valmistuksen edellyttämä valtava määrä sähköä. Myös tuuli- ja aurinkosähkön tuottamisella on omat ympäristövaikutuksensa.
Haastateltavana Gasgrid Oy:n vetykehitysyksikön päällikkö Heli Virkki. Toimittaja Heikki Jaakkola.
Podcast: Play in new window
Taiteilijapuheenvuorossa Soundsculpting K&K:n Laura Katila ja Olli Kari kertovat yhteistyöstään, kesän 2025 Onomassa olleesta näyttelytyöstä sekä tulevaisuuden visioistaan, joista yksi liittyy heidän lanseeraamaansa ajatukseen äänisisustajan ammattikunnasta.
Soundsculpting K&K: Musiikkia ja ääni-installaatioita. Ääniä luonnosta, yllättävistä esineistä ja studio Stonelakelta.
Onomassa kesällä 2025 esitetty näyttelyteos Ihmisen Miljöö: https://soundsculptingkk.bandcamp.com/album/ihmisen-milj
Ihmisen Miljöö feat. Asa Masa: https://soundsculptingkk.bandcamp.com/track/ihmisen-milj-feat-asamasa
Instagram: https://www.instagram.com/sound_sculpting?igsh=emxsa3U1N3N1MmNy
Podcast: Play in new window
Osmankäämi on uusi potentiaalinen viljelykasvi, joka soveltuu hyvin turvepeltojen ja tyhjennettyjen turpeennostoalueiden ennallistamiseen.
Elävien muotoilijoiden seuran Quiet North -näyttelyn yhteydessä järjestetyssä keskustelutilaisuudessa pohdittiin osmankäämin monipuolisia käyttömahdollisuuksia. Tässä radiotaltioinnissa Kristiina Lång Luonnonvarakeskukselta kertoo kosteikkoviljelystä, sen hyödyistä ja osmankäämin monista käyttömahdollisuuksista. Tea Auramo Fluff Stuffilta kertoo tarkemmin osmankäämipohjaisen tekstiilitäytteen tuotekehityksestä ja vastaanotosta. Tilaisuuden avaa Tuulia Penttilä.
Quiet North näyttely kokosi 1.7.–3.8.2025 yhteen kymmenen näkökulmaa ja teoskokonaisuutta kymmeneltä muotoilijalta, arkkitehdiltä/ työryhmältä. Esillä olleiden töiden lähtökohtana oli pohjoinen ulottuvuus ja aikamme kriittiset kysymykset. Näyttely toi esiin vaihtoehtoisia näkökulmia ja kertoi inhimillisistä arvoista, joiden merkityksen kulutuskeskeinen kulttuurimme on laiminlyönyt. Katse kohdistui niin arkkitehtuuri- ja muotoilukentälle, kuin laajemmin yhteiskunnallisiin ja ekologisiin kysymyksiin. Kriittisen ja spekulatiivisen muotoilun menetelmiä hyödyntäen, näyttely käsitteli vaikeitakin aiheita humaanilla otteella. Se kutsui pohtimaan elämäntapaamme kytkeytyviä aiheita ja niiden vaikutuksia, samalla viitaten muutoksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Elävien muotoilijoiden seura: Mari Isopahkala, Camilla Moberg, Tuulia Penttilä & Karin Widnäs.
Podcast: Play in new window