Eranto on palkitun runoilijan Arto Lapin kolmastoista runoteos. Eranto ammentaa luonnosta, henkisestä kasvusta ja elämästä tässä ja nyt. Haastattelijana Juha Siro.
Arto Lappi on voittanut esikoisteoksellaan Runo-Kaarinan vuonna 2001 sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon vuosina 2003, 2005, 2008, 2012, 2017 ja 2021.
Vasemmalla Kalle Niinikangas, Enostone, oikealla Arto Lappi. Kuva J. K. Ihalainen.
Arto Lappi, Eranto, Enostone, 2024
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Tietokirjailija Elina Lappalaisen kansalaisuustaitoja käsittelevän tietokirjasarjan toisessa osassa opetellaan mediataitoja!
Journalismi – mitä se on ja mitä vastuulliseen uutistyöhön kuuluu? Mistä oikeita uutisia löytää ja miten tunnistaa oikean tiedon?
Tornihuoneen salaseura -sarjan toisessa osassa Lumia järkyttää tekoälyllä tehty valevideo, joka leviää luokan viestiryhmässä. Se asettaa vaaraan hänen menestyksensä koulun tiedekilpailussa. Eihän video ole totta! Miten jotkut voivat uskoa tällaista, ja miten Lumi, Haku, Miki ja Koko saavat korjattua tilanteen? Tornihuoneen salaseura suuntaa oikean tiedon jäljille!
Yhä useammat lasten kavereista seuraavat uutisia lähinnä somevideoista, joten tutustuminen Lumin toimittajaäidin työpaikkaan sanomalehden toimituksessa avaa nelikolle uuden maailman. Juttukeikalla he haastattelevat tunnettua vaikuttajaa vastuullisuudesta ja pääsevät seuraamaan lehtijutun syntymistä. Valeuutisia vastaan voi taistella oikealla tiedolla, joten myös Tornihuone muuttuu salaseuran toimitukseksi.
Tämä lastenromaanin muotoon kirjoitettu tietokirja sukeltaa uutistoimituksen arkeen ja kannustaa lapsia vaikuttamaan ja ilmaisemaan mielipiteensä. Haastattelijana Johanna Harkkila.
Elina Lappalainen: Tornihuoneen salaseura. Uutisten jäljillä. Kuvitus, Mitja Mikael Malin, Tammi 2024. Sarjassa on aiemmin ilmsetynyt Tornihuoneen salaseura. Rahan jäljillä.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Anne LampisenCityihmiset landella on 12 citymaalaisen kertomus omasta maalaisuudestaan. Mukana myös aimo pläjäys ehtaa faktaa muun muassa asiantuntijoiden kertomana, tutkimuksina ja selvityksinä.
Kirja sukeltaa seikkaperäisesti ja kursailemattomasti cityihmisten lande-elämään, kertoo heidän ajatuksiaan maaseudulla elämisestä ja siihen liittyvistä mahdollisuuksista. Idearikkaat ihmiset maalailevat lavealla pensselillä, miten maaseutua voisi hyödyntää kaikkien yhteiseksi eduksi ja iloksi.
Kirja on yhtä rouheaa luettavaa kuin riihen seinä, ja siihen liittyy hupaisia videoita, joissa cityihmiset ovat videoineet otoksia maalaiselämästään. Linkit videoihin löytyvät kirjan nettisivuilta.
Cityihmiset landella haastaa tarkastelemaan kunkin omaa citymaalaisuutta, mitä se on ja mitä se voisi olla? Maalaisia kirja innostaa verkostoitumaan entisestään landekaupunkilaisten kanssa. Anne Lampista haastattelee Tiina Ruulio.
Anne Lampinen: Cityihmiset landella. Into Kustannus 2024.
Ohjelma on taltioitu Tampereen Kirjafestareilla 2024.
Mittavan päivätyön suomalaisessa viihteessä tehnyt Heikki Silvennoinen on alun perin taiturimainen kitaristi, joka nousi esiin progressiivisen rockin pioneereihin lukeutuneessa Tabula Rasassa. Hänen elämäntarinaansa ei voisi kuitenkaan kertoa ilman Kummelia. Kummeli oli piristysruiske, jota 1990-luvun alun lama-Suomi kaipasi ja tarvitsi. Ohjelma nosti itseoppineen, monikasvoisen viihdetaiteilijan siihen kansan rakastamien tähtien joukkoon, jonka tekemiset ovat tuttuja niin varttuneemmalle kuin nuoremmallekin ikäpolvelle. Haastattelijana on Tommi Saarela.
Nousut ja laskut on Tommi Saarelan kirjoittama, Heikki Silvennoisen omin sanoin kertoma elämäntarina ja paikoin syviinkin vesiin sukeltava henkilökuva, joka paljastaa, että kirjan kohde on aidoimmillaan jotain aivan muuta kuin sketsihahmojensa kaltainen häröilijä 24/7.
Tommi Saarela: Heikki Silvennoinen – Nousut ja laskut, Tammi 2024.
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024.
Kuvataiteilija Viivi Varesvuo on tunnettu erityisesti taidegraafikkona, mutta viime vuosina hän on laajentanut taidettaan myös kolmiulotteisiin teoksiin. KWUMin talvinäyttelyssä esillä on punasaviveistos ”Pikkupeurat, Keskikokoiset peurat, Suvun pää”. Näyttelyssä on myös Varesvuon tyttären, Iiri Repon, valloittavia teoksia.
Pikkupeurat, Keskikokoiset peurat, Suvun pää. Kuvat Jyrki Ihalainen
Viivi Varesuo.
Iiri Repo.
KWUM-museon talvinäyttely on avoinna 30.03.2025 asti torstaista sunnuntaihin kello 12.00–17.00 Baklurantie 12, 10470 Fiskars
Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolla 17-vuotiaana aloittanut keramiikkataiteilija Catharina Kajander viettää 60-vuotistaiteilijajuhlaansa. Fiskarsin KWUM-museossa on kokonainen kerros omistettu Kajanderin ”Unelmia punasavesta” -näyttelylle.
Puheenvuorossaan Kajander kertaa tapahtumia uransa varrelta. Miltä keramiikan maailma tämänhetkisessä Suomessa näyttää alansa mestarin silmin?
KWUM-museon talvinäyttely on avoinna 30.03.2025 asti torstaista sunnuntaihin kello 12.–17. Baklurantie 12, 10470 Fiskars
Maarit Mäkelä: HirvipöllöCatharina KajanderLotta Mattila: Hautova kana
Keraamikko Karin Widnäsin KWUM-museon kuudes talvinäyttely sukeltaa suomalaiseen punasaveen – materiaaliin, joka välillä on ollut tuontisaven katveessa. Yli 40 taiteilijan näyttely havainnollistaa, mihin kaikkeen konkreettisesti meidän jalkojemme alta löytyvä materiaali taipuu. Widnäs johdattaa kuulijan punasaven mahdollisuuksiin ja näyttelyn teoksiin.
Tiia Matikainen: Murtunut
KOTIMAINEN SAVI: Mukana näyttelyssä on yli 40 taiteilijaa, joista Riitta Talonpoika, Lea Sarasjoki, Sirkka-Liisa Sarasjoki sekä Viivi Varesvuo ovat fiskarilaisia.
UNELMIA PUNASAVESTA – CATHARINA KAJANDER
KOTIMAINEN PUNASAVI – AINO EERONHEIMO, ANNA-KAISA HAANAHO, ILMA ja TOR BERGLÖF, EVA SPOOF, HEIDI PUUMALAINEN, IIRI REPO, JARI VESTERINEN, KATJA KOTIKOSKI, KATRIINA NUUTINEN, LEA SARASJOKI, LEENA MÄKI-PATOLA, MAARIT MÄKELÄ, MARI PAIKKARI, MIIA KALLIO, MIRA NIITTYMÄKI, MIRJA NIEMELÄ, NINA EKSTRÖM, PÄIVI KESKI-POMPPU, PÄIVI RINTALA, RIITTA TALONPOIKA, SAMI RINNE, SANNA RINTALAULAJA, SIRKKA-LIISA SARASJOKI, SOFIE HÄGERSTRÖM, SOILE PAASONEN, TIIA MATIKAINEN, TUULI SOMMA, VIIVI VARESVUO, HAMK-Oppilaat
KAINUUN KAOLIINI, Uudet kokeet.- ERKKI STENIUS, EVA SPOOF, LAURA PEHKONEN, LEENA HYTTINEN, NIKO MANKINEN, LOTTA MATTILA, ANNA-KAISA HAANAHO, ULLA HARJU, KATARIINA GUTHWERT, JARI VESTERINEN
KWUM-museon talvinäyttely on avoinna 30.03.2025 asti torstaista sunnuntaihin kello 12.–17. Baklurantie 12, 10470 Fiskars
Tragikoominen romaani sodasta, rakkaudesta ja suurvaltapolitiikasta. Ja ihmisistä, jotka muuttavat suurvaltapolitiikan suuntaa. Kirjailija Nina Honkasta haastattelee näyttelijä Hannu-Pekka Björkman. Ohjelmatuottaja: Into Kustannus
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
NINA HONKANEN: RAKKAANI, VLADIMIR. Into Kustannus.
Hillittömän totinen romaani kahden vuoden tuskaisesta juoksuharrastuksesta. Kirjailija Miika Nousiaista haastattelee Otavan kustannuspäällikkö Lari Mäkelä. Ohjelmatuottaja: Otava
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 6.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Romaanikirjailija Pirjo Hamilton (Talo josta näen unia), dekkaristi Milka Hakkarainen (Vieno Helzeniuksen täytyy kuolla) ja runoilija Kirsti Kajanne (Hullulla paksut sormet). Haastattelijoina Mari Forsberg, Jaana Johansson ja Maarit Turtiainen.
Ohjelmatuottaja: Kulttuuri.se
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Perjantaina 18.10 2024 kokoonnuttiin ravintola Kuparipajaan Ajattelu on ilmaista -luentosarjan Rauhanvarustelu-iltaan kuulemaan rauhan- ja konfliktintutkija, emeritusprofessori Jyrki Käkösen mietteitä. Yli 50 vuoden ajan rauhan ja konfliktien tutkimuksen parissa työskennellyt Käkönen taustoitti maailman tilaa, ongelmien syitä ja seurauksia. Illan alustus ja sitä seurannut vilkas keskustelu virittivät tervetullutta moniäänisyyttä teemaan.
Vastauksia etsittiin muun muassa siihen, miksi Lähi-idässä soditaan ja mikä on vallitseva rauhan tila Suomessa. Katsaus kansainväliseen murrokseen toi uusia ulottuvuuksia ajatteluun.
Ohjelman lopussa on muutama vastaus kysymyksiin, joita tilaisuudessa ei äänitetty.
Tutkijana Jyrki Käkönen on julkaissut lukuisia teoksia, Rauhanvarustelu-illassa esillä oli hänen kirjoittamansa runoteos: Paikkani maailmassa, Palladium Kirjat, 2020.
Millaisia paikkoja sodassa tuhoutuneet ukrainalaiskaupungit ovat olleet? Suomalaiset ovat seuranneet Maxim Fedorovin Kiovasta lähettämiä raportteja keväästä 2022 lähtien. Ohjelmatuottaja: Docendo.
Maxim Fedorov, Sodan näyttämöt, Docendo 2024.
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Silmät avaava tietokirjamenestys Rakkaat eläimet, joita syömme jokaiselle, joka pohtii ruokansa alkuperää ja median vaikutusta mielipiteisiimme. Ohjelmatuottaja: Into Kustannus
Benjamin Pitkänen ja Pavel Tahkovuori. Kuva J. K. Ihalainen
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 6.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Piispa Mari Leppänen ja kirjailija Sirpa Kähkönen keskustelevat ylisukupolvisuudesta, elämän taakoista ja perinnöksi saadusta hyvästä. Haastattelijana Heikki Nenonen.
Kirjailija Sirpa Kähkönen ja piispa Mari Leppänen. Kuva J. K. Ihalainen
Muusikko, laulaja-lauluntekijä ja näyttelijä Olavi Uusivirta ja kirjailija, kääntäjä ja kustantaja Antti Nylén keskustelevat rakkaudestaan kirjoihin. Keskustelu polveilee humoristisella otteella lapsuuden kirjahyllyistä antikvariaattien unohdettuihin klassikoihin, Anton TšehovistaOscar Wildeen.
Olavi Uusivirta ja Antti Nylén, kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmatuottaja: Turun Kirjamessut
Ohjelma on taltioitu Turun Kirjamessuilla 5.10.2024. Äänitekniikka ja taltiointi Rajupaja Oy.
Sotatieteiden dosentti ja kriisinhallintaveteraani Ilmari KäihkönSotilaan päiväkirja (Gaudeamus, 2024) herätti keskustelua rauhanturvaajan ja suomalaisen sotilaan etiikasta.Filosofian tohtori ja historiantutkija Oula Silvennoinen työskentelee Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan, tutkijoiden ja asiantuntijatehtävissä toimivien sananvapautta käsittelevässä hankkeessa. Saako tutkija puhua kaikesta?
Kuvataiteilija ja kirjailija Riina Tanskanen, kansalaisaktivisti ja kirjailija Risto Isomäki, filosofi ja kirjailija Aleksanteri Kovalainen ja filosofi Teppo Eskelinen (pj.) pohtivat suuressa paneelissa suuria asioita. Miksi niinkin älykäs eläin kuin ihminen – jolla sinänsä on tietoa siitä, miten yhteiskunta kannattaisi järjestää – ei onnistu luomaan kestävää yhteiskuntaa? Voisiko asia muuttua tulevaisuudessa? Paneelikeskustelussa paneudutaan ihmiselon suuriin teemoihin (demokratia, kapitalismi, ääriliikkeet ja kansalaisaktivismi) panelistien kirjallisen tuotannon kautta. Keskustelun keskiössä ovat Eskelisen Demokratia utopiana ja sen vastavoimat (2019, Vastapaino), Tanskasen ja Sami Kuopan Kapitalismin suuri illuusio (2023, Into), Kovalaisen Kansallinen hätätila (tulossa 2024, Teos) ja Kansallinen herätys (2018, Teos) ja Isomäen Maailmanparantajan muistelmat (2023, Into).
Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.
ONKO TEKOÄLYLLÄ YHTEISKUNTALUOKKAA? Oikeus käyttää tai olla käyttämättä tekoälyä kietoutuu muiden kysymysten lisäksi myös luokkakysymykseen. Millaista yhteiskunnallista eriarvoisuutta tieteiskirjallisuudessa on spekuloitu tekoälyjen kehityksestä johtuen? Keskustelijoina tietämistä, tekoälyä ja eriarvoistumista tuotannossaan käsittelevät tieteiskirjailijat Satu Piispa-Hakala (Debytantti 2024), Taru Kumara-Moisio (Taivaanjuuret 2022, Atrain & Nord, Ihmisversoja 2019, Atrain & Nord) ja Reetta Vuokko-Syrjänen (Mahdottomien kukkien puutarha 2023, Syntykeho 2022). (Järjestäjä Osuuskumma).
Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024 , jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.
TEKIJÄ JA ÄLYKÄS KONE –TEKOÄLY TAITEELLISEN TYÖN TUKENA JA HAASTEENA Tekoäly kiehtoo ja pelottaa. Miten tekoäly muuttaa kirjailijoiden ja muiden luovan työn ammattilaisten työtä ja tulonmuodostusta? Korvaako kone ihmisen? Vai mahdollistaako se taiteen kohoamisen yhä korkeampiin sfääreihin? Keskustelemassa kirjailija Virpi Hämeen-Anttila, sarjakuvataiteilija Tommi Musturi, kuvataiteilija Jussi Lahtinen sekä kirjallisuudentutkija ja kirjailija Juha Raipola (pj.). Kaksi jälkimmäistä ovat hyödyntäneet työssään tekoälyä.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 7.9.2024, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Äly”.