Kirjailija, entinen kansanedustaja, ministeri ja meppi, sähkötekniikan lisensiaatti. Julkaissut runokokoelman, romaanin, tietokirjoja, muistelmat kahdessa osassa sekä työryhmän jäsenenä 8-osaisen lukion fysiikan oppikirjasarjan. Asuu Tampereen Pispalassa, kiinnostunut siitä, onko ihmiskunnalla tulevaisuutta.
Olen Oulusta kotoisin ja asun Pirkanmaalla. Olen toiminut kirjailijana vuodesta 1988 asti. Minulta on julkaistu yli 30 teosta: aikalaisromaaneja, historiallisia romaaneja, dekkareita, lastenkirjoja ja näytelmiä. Toimin myös kirjoittamisen ohjaajana, kirja-arvioijana ja kolumnistina.https://xn--pivialasalmi-gcb.fi/
Juha Siro on tamperelainen, useasti palkittu kirjailija. Hän on julkaissut aiemmin viisi runoteosta, aforismikokoelman, seitsemän romaania ja kaksi lastenkirjaa. Hänen tekstejään on useissa antologioissa ja oppimateriaaleissa. Valtion taiteilijaeläke vuodesta 2019. http://www.juhasiro.fi/
Satu Lepistö on Akaassa asuva kirjailija ja runoilija. Lepistöltä on julkaistu runoja ja proosaa ja hän on työskennellyt kirjallisuusalalla monissa tehtävissä mm. tapahtumatuottajana, sanataideopettajana, lavarunoilijana sekä kustannustoimittajana. Lepistöä kiinnostaa kuvan, sanan ja äänen liitto ja hän tekee mielellään kokeiluja eri taiteenlajien välillä.
J. K. Ihalainen on runoilija, kääntäjä, tietokirjailija ja kustantaja. Hän on julkaissut yli 50 teosta. Hän asuu yli 100-vuotiaassa talossa Siuron kylässä, Nokialla. Kirjallisuuden valtionpalkinto 2023. Hänen kustantamonsa kotisivut www.palladiumkirjat.fi.
Saara Metsäranta (s.1984) on tamperelainen kirjailija ja runoilija. Hänet tunnetaan myös performanssipersoona Kölönä. Häneltä on julkaistu runoteokset Meitä vasten hukkuneet (Kolera, 2018) ja Kölö (Poesiavihkot, 2019). Sekä naisten alkoholismia ja seksuaalisuutta kuvaava esikoisromaani Kuori, jossa kirjoitan (Basam Books, 2021). Lisäksi hän on toimittanut ja ollut yhtenä kirjoittajana tietokirjassa Shamaani matkalla (Basam Books, 2023).
Tampereella asuva Ulpu-Maria Lehtinen on kirjailija, sarjakuvataiteilija ja käsikirjoittaja. Hän on kotoisin Ylivieskasta Pohjois-Pohjanmaalta. Esikoisromaani Kalmanperhon kutsu (2022) aloitti Kalmanperho-trilogian ja oli mukana vuoden parhaalle kotimaiselle fantasiakirjalle myönnettävän Kuvastaja-palkinnon finaalissa. Kirjoittamisen lisäksi Lehtinen piirtää Almost True Stories -sarjakuvaa, joka kertoo arkisista kommelluksista ja elämässä selviämisestä.
Reetta Huttunen on tamperelainen infektiolääkäri, joka on julkaissut kaksi runokokoelmaa, novellikokoelman ja tietokirjan. Hänet on palkittu mm. Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla vuonna 2024.
Viimeisin runoteos Mullovan käsi on kivulias muisto jännityksen takia pieleen menneistä konserttiesityksistä ajalta, jolloin viulutunnille ei tultu viihtymään vaan soittamaan. Huttusen runoesityksissä iäkäs viulu kommentoi sanojen väleihin jäävää tilaa.
Mervi Koskinen on kaksi romaania julkaissut kirjailija. Sekä esikoisromaani Piika että toisinkoinen Kaupustelija ovat mm. työnkuvauksia ja Koskista onkin kutsuttu moderniksi työläiskirjailijaksi. Hän on saanut kunniamaininnan J. H. Erkon kirjoituskilpailussa ja hänet on palkittu kahdesti Pirkanmaan kirjoituskilpailussa.
Katariina Leino on tamperelainen kirjailija, näytelmäkirjailija ja dramaturgi. Hän on koulutukseltaan kotimaisen kirjallisuuden maisteri. Hän on kirjoittanut viisi romaania, runokokoelman, 35 näytelmää musikaalia ja dramatisointia sekä oppikirjoja. Hänen viimeisin teoksensa on elokuussa 2025 ilmestynyt Mustaa lunta runokokoelma (Aviador).
Hannu Paronen on 1948 syntynyt tamperelainen kirjailija. Tuotanto koostuu kolmesta aforismikirjasta, Aamu kävelyllä, Jossain välissä toivo sekä Aikaa kuluttamassa. Viimeksi mainitusta on olemassa myös tekijän itsensä lukema äänikirjaversio. Lisäksi Hannu Parosen tuotantoon kuuluu Pauli Heikkilän kanssa yhteinen runokirja Vuodentulot.
Anni Kuu Nupponen kirjoittaa spekulatiivista fiktiota aikuisille. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja ja pienproosaa. Hän käsittelee tarinoissaan vallankäyttöä, yhteiskunnallisia murroksia ja lokeroihin sopimattomia ihmissuhteita. Hän on voittanut kaksi Kuvastaja-palkintoa ja hänelle on myönnetty Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto sekä Kirja á la Carte -palkinto. Nupponen asuu Tampereella kolmen kissan kanssa.
Ilona Tomi on julkaissut lastenkirjoja, lyhytproosateoksen Kaikkein oudointa täällä, joka sai Tampereen kirjallisuuspalkinnon vuonna 2022, neljä romaania ja kaksi runokirjaa. Uusin runokirja on Warelian julkaisema Aikamuotoja.
Solidaarisuus-, ja rauhanaktivisti Börje Mattssonin elämää ja työtä esittävä Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta -sarja on edennyt kolmanteen osaan, missä
Mattsson ja toimittaja Kari Lumikero lähtevät jännittävälle matkalle Portugaliin. Matkan aikana he päätyvät muun muassa lapsityövoimaa käyttävälle tekstiilitehtaalle sekä kuulevat portugalilaisvankiloiden erittäin vaikeista olosuhteista. Jakson lopussa tutustutaan Portugalin neilikkavallankumouksen tunnuslauluun José Afonson Grândola, Vila Morena. Suvi Heino
Börje Mattsson on osallistunut solidaarisuus- ja rauhantyön edistämiseen eri puolilla maailmaa; Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta-sarjassa hän kertoo aktivistin elämästään ja kokemuksistaan 60-luvulta alkaen.
Sarjan ensimmäisessä osassa kuultiin yhteiskunnallisista ja globaaleista olosuhteista, jotka vauhdittivat rauhantyön käynnistymistä Suomessa ja maailmalla, ohjelman lopussa liikuttiin jo Afrikan maaperällä. Tässä toisessa jaksossa Angolassa vietetyt kuukaudet ovat lopuillaan ja matka jatkuu eteenpäin. Aluksi Mattsson pohtii, onko rauhantapahtumista tullut liian viihteellisiä ja helppoja? Suvi Heino
Radiofiskarsissa alkavassa viisiosaisessa sarjassa Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta seurataan Mattssonin solidaarisuus- ja rauhantyötä 1960-luvulta alkaen.
Ensimmäisessä osassa pohditaan, miksi rauhasta puhutaan nykyään niin vähän. Minkälaiset yhteiskunnalliset ja globaalit tekijät sodanjälkeisessä maailmassa edistivät solidaarisuus- ja rauhantyön vahvistumista? Börje Mattsson vie myös 1970-luvun Afrikkaan, ja siellä eri vaiheiden jälkeen Angolan vapautusliike MPLA:n sissien pariin. Suvi Heino
Kirjoituksia keski-ikäisen ruumiin tiloista ja iloista
Puolet elämästä voi olla jäljellä.
”Minä sanon, että keski-ikä on naisen elämässä kuin vuoristoradan huippu. Ennen sitä on tiukkaa ja raskasta nousua. Vasta siitä alkaa hauska osuus, todellinen kieputus, mahanpohjamäet ja hihkuminen.”
Irina Björkman, Johanna Venho, Kaisa Kuurne ja Anna-Stina Nykänen. Kuva J. K. Ihalainen.
Keski-iässä tarvitaan rohkeutta tunnistaa, mitä haluaa, ja tarttua siihen.
Paljastuskirja. Nyt. kuvaa vaihetta, jossa hikoillaan, valvotaan, raivotaan, luovutaan lapsista, vanhemmista, kuukautisista – ehkä myös kohdusta tai palasta rintaa – ja löydetään himo, hellyys, häpeilemätön luovuus, kauneus, oma rauha ja voima, ruumiin lämmin syke ja aistivoimainen rakkaus.
Paljastuskirja. Nyt. -kirjan kirjoittajat ovat Kaisa Kuurne, Sirpa Kyyrönen, Johanna Matruka, Mianna Meskus, Anna-Stina Nykänen, Helena Sinervo, Saila Susiluoto, Eveliina Talvitie ja Keiju Vihreäsalo, ja sen toimittajat Kaisa Kuurne, Johanna Venho ja Anna-Stina Nykänen, joita Tampereen Kirjafestivaaleilla haastattelee Irina Björkman.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Mitä vanhan ajan filosofit Platonista Spinozaan ovat sanoneet sielusta – ja mitä he sanoisivat uteliaalle kysyjälle tästä aiheesta nyt? Entä psykologian klassikot Freud ja Jung? Mitä sielu on, jos sellainen on olemassa? Voiko sielusta puhua ilman kytköstä kristillisyyteen tai muihin maailmanuskontoihin?
Jyrki Vainonen ja Aleksandra Hintikka, kuva J. K. Ihalainen.
Ehkä sielu on eräänlainen rajatila, jossa luovuus pääsee esiin. Luova ihminen tarvitsee silti rajat, puitteet luovuudelleen – kuten ulkoiseen maailmaan avautuvassa ikkunassa on puitteet. Yksi raja piirtyy elämän ja kuoleman välille. Kirjailija Jyrki Vainonen pohtii teoksessaan, pitäisikö tuota rajaa pelätä.
Tampereen Kirjafestareilla Jyrki Vainosta haastattelee Aleksandra Hintikka.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.