Alexandra Salmela
Kirjailija, kääntäjä ja teatteridramaturgi, joka kirjoittaa ja julkaisee sekä suomeksi että slovakiksi. Asuu Tampereella, kotoisin Bratislavasta.
Podcast: Play in new window
Alexandra Salmela
Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit
Anni Kuu Nupponen
Anni Kuu Nupponen kirjoittaa spekulatiivista fiktiota aikuisille. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaaneja, novelleja ja pienproosaa. Hän käsittelee tarinoissaan vallankäyttöä, yhteiskunnallisia murroksia ja lokeroihin sopimattomia ihmissuhteita. Hän on voittanut kaksi Kuvastaja-palkintoa ja hänelle on myönnetty Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto sekä Kirja á la Carte -palkinto. Nupponen asuu Tampereella kolmen kissan kanssa.
Instagram: https://www.instagram.com/annimanni_/
Podcast: Play in new window
Ilona Tomi
Ilona Tomi on julkaissut lastenkirjoja, lyhytproosateoksen Kaikkein oudointa täällä, joka sai Tampereen kirjallisuuspalkinnon vuonna 2022, neljä romaania ja kaksi runokirjaa. Uusin runokirja on Warelian julkaisema Aikamuotoja.
Podcast: Play in new window
Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3
Solidaarisuus-, ja rauhanaktivisti Börje Mattssonin elämää ja työtä esittävä Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta -sarja on edennyt kolmanteen osaan, missä
Mattsson ja toimittaja Kari Lumikero lähtevät jännittävälle matkalle Portugaliin. Matkan aikana he päätyvät muun muassa lapsityövoimaa käyttävälle tekstiilitehtaalle sekä kuulevat portugalilaisvankiloiden erittäin vaikeista olosuhteista. Jakson lopussa tutustutaan Portugalin neilikkavallankumouksen tunnuslauluun José Afonson Grândola, Vila Morena. Suvi Heino
Sarjan aiemmat jaksot:
1 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1
2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2
Podcast: Play in new window
Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2
Börje Mattsson on osallistunut solidaarisuus- ja rauhantyön edistämiseen eri puolilla maailmaa; Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta-sarjassa hän kertoo aktivistin elämästään ja kokemuksistaan 60-luvulta alkaen.
Sarjan ensimmäisessä osassa kuultiin yhteiskunnallisista ja globaaleista olosuhteista, jotka vauhdittivat rauhantyön käynnistymistä Suomessa ja maailmalla, ohjelman lopussa liikuttiin jo Afrikan maaperällä. Tässä toisessa jaksossa Angolassa vietetyt kuukaudet ovat lopuillaan ja matka jatkuu eteenpäin. Aluksi Mattsson pohtii, onko rauhantapahtumista tullut liian viihteellisiä ja helppoja? Suvi Heino
Ensimmäinen osa: Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1
Podcast: Play in new window
Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1
Radiofiskarsissa alkavassa viisiosaisessa sarjassa Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta seurataan Mattssonin solidaarisuus- ja rauhantyötä 1960-luvulta alkaen.
Ensimmäisessä osassa pohditaan, miksi rauhasta puhutaan nykyään niin vähän. Minkälaiset yhteiskunnalliset ja globaalit tekijät sodanjälkeisessä maailmassa edistivät solidaarisuus- ja rauhantyön vahvistumista? Börje Mattsson vie myös 1970-luvun Afrikkaan, ja siellä eri vaiheiden jälkeen Angolan vapautusliike MPLA:n sissien pariin. Suvi Heino
Podcast: Play in new window
Paljastuskirja. Nyt.
Kirjoituksia keski-ikäisen ruumiin tiloista ja iloista
Puolet elämästä voi olla jäljellä.
”Minä sanon, että keski-ikä on naisen elämässä kuin vuoristoradan huippu. Ennen sitä on tiukkaa ja raskasta nousua. Vasta siitä alkaa hauska osuus, todellinen kieputus, mahanpohjamäet ja hihkuminen.”
Keski-iässä tarvitaan rohkeutta tunnistaa, mitä haluaa, ja tarttua siihen.
Paljastuskirja. Nyt. kuvaa vaihetta, jossa hikoillaan, valvotaan, raivotaan, luovutaan lapsista, vanhemmista, kuukautisista – ehkä myös kohdusta tai palasta rintaa – ja löydetään himo, hellyys, häpeilemätön luovuus, kauneus, oma rauha ja voima, ruumiin lämmin syke ja aistivoimainen rakkaus.
Paljastuskirja. Nyt. -kirjan kirjoittajat ovat Kaisa Kuurne, Sirpa Kyyrönen, Johanna Matruka, Mianna Meskus, Anna-Stina Nykänen, Helena Sinervo, Saila Susiluoto, Eveliina Talvitie ja Keiju Vihreäsalo, ja sen toimittajat Kaisa Kuurne, Johanna Venho ja Anna-Stina Nykänen, joita Tampereen Kirjafestivaaleilla haastattelee Irina Björkman.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
Kansallisromantiikka 2020-luvulla
Kansallisromantiikan tilaa 2020-luvulla pohtivat kirjailijat Artemis Kelosaari, Rimma Joonatan Erkko ja Juha Jyrkäs.
Ohjelmatuotanto Nysalor-kustannus, taltiointi Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
Jyrki Vainonen: Rajankävijä
Mitä vanhan ajan filosofit Platonista Spinozaan ovat sanoneet sielusta – ja mitä he sanoisivat uteliaalle kysyjälle tästä aiheesta nyt? Entä psykologian klassikot Freud ja Jung? Mitä sielu on, jos sellainen on olemassa? Voiko sielusta puhua ilman kytköstä kristillisyyteen tai muihin maailmanuskontoihin?
Ehkä sielu on eräänlainen rajatila, jossa luovuus pääsee esiin. Luova ihminen tarvitsee silti rajat, puitteet luovuudelleen – kuten ulkoiseen maailmaan avautuvassa ikkunassa on puitteet. Yksi raja piirtyy elämän ja kuoleman välille. Kirjailija Jyrki Vainonen pohtii teoksessaan, pitäisikö tuota rajaa pelätä.
Tampereen Kirjafestareilla Jyrki Vainosta haastattelee Aleksandra Hintikka.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
TIMO AIRAKSINEN: Millaista oli?
Tampereen Kirjafestareilla Timo Airaksinen johdattaa lukijaa kirjaansa Millaista oli?
Ennen kuin ryhdymme astialle, totean, että tätä aikalaistodistusta lukee kolmella eri tavalla: fiktiivisesti, historiallis-asiallisesti tai opiskelijan oppaana.
Ensimmäisestä lukutavasta syntyy jonkinlainen poikain seikkailu- ja jännityskertomus onnettomasta vaasalaisesta looserista Timosta kamppailemassa ja painimassa menestyksen haamun kanssa isossa ja vieraassa Turussa. Juoni epäuskottava kuin huonossa romaanissa. Miten Timon käy? Millaisia esteitä hänen on ylitettävä? Millaiset ihmiset häntä kampittavat ja mistä löytyy apuja? Kestääköhän Timon hermo?
Toinen tapa on keskittyä ajankuvaan, menneen Suomen silloiseen tilaan ja sen nuorison pyrkimyksiin. Miten opiskeltiin? Oliko kivaa? Kuinka suhtauduttiin politiikkaan, taiteeseen ja seksiin noina kovin kaukaisina aikoina. Pelättiinkö Kekkosta vai Neuvostoliittoa? Kuinka vapaa ja huoleton 1960-70 lukujen vaihde olikaan? Millainen oli yliopisto silloin?
Kolmas tapa: lukea opiskelijan oppaana. Miten ja miksi yliopistossa opiskellaan ja menestytään. Perusasiat eivät ole muuttuneet. Pärjäämisen ehdot ovat ennallaan niissä oppiaineissa ja tiedekunnissa, joista tässä kerron. Miten tutkijaksi tullaan? Mutta yliopisto on myös muuttunut. Onko muutos ollut hyvään vai huonoon suuntaan, siihen otan myös kantaa. Minulla on perspektiiviä.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
Jos sinulla olisi kanan aivot
Mitä tapahtuisi, jos ihmisellä olisi kanan aivot? Haluaisimmeko nokkia jyviä ja nukkua orrella? Murehtisimmeko seuraavaa päivää? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tieteen akateemikko Riitta Harin kirjassa Jos sinulla olisi kanan aivot.
Koululaisen kysymys kananaivoisesta ihmisestä johdattaa pitkän linjan neurotieteilijän pohtimaan, mitä merkitystä aivoilla on toiminnassamme ja miksi ihmisaivot ovat kehittyneet juuri tietynlaisiksi. Mieli, aivot, keho ja ympäristö muodostavat monimutkaisen systeemin, jota ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain yhtä osasta kerrallaan.
Jos sinulla olisi kanan aivot avaa yllättäviäkin näkökulmia aivojen ja mielen toimintaan. Kuinka havainnot syntyvät? Miten ajattelu ja liikkuminen kytkeytyvät toisiinsa? Millä tavalla sosiaalinen vuorovaikutus muovaa aivoja ja mieltä? Mitä mielensisällöistä voidaan päätellä aivokuvantamisen perusteella? Teos kutsuu kurkistamaan neurotieteen kiehtovaan maailmaan ja tarjoaa vahvan pohjan aivojen ja mielen ymmärtämiselle.
Tampereen Kirjafestareilla Riitta Haria haastattelee Iida Simes.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
PUUTARHAIHMISET
Jokainen vanha puutarha on arvokas, mielenkiintoinen ja kerroksellinen, kunhan vain osaa katsoa ja tarvittaessa hieman pöyhiä maata.
Pirjo Silveri ja Aino Öhman kutsuvat lukijan kanssaan kuopsuttelemaan multaa suomalaiseen yksityiseen puutarhaan, Haapakan pihamaalle, Vinkkilän kylään, Kokemäenjoen yläjuoksulle.
Äiti ja tytär käyvät vanhaa pihaa läpi kasvi kasvilta. Puutarhan aarteet ovat paitsi kasveja, myös niistä haarovia tarinanrönsyjä, jotka kertovat ihmisistä, menneistä ajoista, ympäristön muutoksesta ja yhteiskunnan kehityksestä. Puut ja perennat puhuvat.
”Ihmiset kuolevat, mutta jatkavat elämäänsä puutarhassa.”
Tampereen Kirjafestareilla kirjailijoita haastattelee Salla Yli-Erkkilä.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
MARI LAAKSONEN: Miksi joet juoksevat
Kapustarinta juoksee vaaranlakea, ja vesimittari poukaman pintaa, kun Kristus-Maarian poika könyää nevalla nelinkontin, ja palaa talviunien jäljiltä metsästä kontiona. Syksyn tullen leppälintu visertää koivunoksalla kuoleman ennettä, ja raakut akanvirran syvyyksissä sen viestiä. Kun kallo halkeaa kuin munankuori ja koivun sisältä kovertuu ihmisen kuva, kaiken punoo yhteen joki, joka juoksee tämän ja toisen maailman välillä.
Mari Laaksosen ensimmäinen proosateos Miksi joet juoksevat on lyyrinen pienoisromaani pohjoisen luonnosta, joesta ja elävästä sen varrella. Teos virtaa eri aikakausissa ja kietoutuu erään kyläyhteisön kohtaloiden ympärille. Laaksosen kaunis kerronta ammentaa myyttisistä elementeistä ja rakentaa maailman, jossa luonto ja ihmisen yhteys siihen on maaginen. Romaani muodostuu kuvaukseksi kaiken yhteenkuuluvuudesta, elävän ja kuolevan rinnakkaisuuksista. Haastattelijana Vesa Tompuri.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
Muinais-DNA – Avain menneisyyteen
Mitä muinainen DNA voi kertoa meistä ja menneisyydestämme?
Arkeogeneettinen tutkimus avaa uusia näkökulmia ihmisten, eläinten ja kasvien historiaan, muinaisiin tauteihin ja ympäristön muutoksiin. Samalla se paljastaa, miten ihmiset ja eliölajit ovat sopeutuneet ympäristöihin ja liikkuneet halki aikojen. Monitieteisessä tutkimusalassa yhdistyvät genetiikka, arkeologia, historia ja kielitiede.
Muinais-DNA – Avain menneisyyteen esittelee arkeogenetiikkaa ensimmäistä kertaa yleistajuisesti suomeksi. Teoksessa on uutta tietoa Suomen asutus- ja kielihistoriasta, sukulaisuudesta, terveydestä ja ruokavalioista.
Ulla Nordforsin ja Maj Meriluodon toimittama teos esittelee muinais-DNA-tutkimuksen ja sen sisartieteiden menetelmiä ja tutkimustuloksia laajalle yleisölle. Se auttaa ymmärtämään, miten monitieteinen tutkimus rikastuttaa historiantutkimusta ja avaa uusia mahdollisuuksia menneisyyden tutkimiseen. Kirja sopii hyvin sekä uusista menetelmistä kiinnostuneelle historian harrastajalle että käsikirjaksi tai kurssimateriaaliksi. Tampereen Kirjafestareilla Maj Meriluotoa haastattelee Tommi Leminen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window
SATU HASSI: Uhma ja Intohimo
Satu Hassin muistelmat kattavat noin 40 vuotta historiaa ja elämää. Vuosiin mahtuu yllättäviä käänteitä ja sattumuksia.
1980-luvulla sähkötekniikan lisensiaatti Hassi ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja valittiin vihreäksi kaupunginvaltuutetuksi vuosia ennen vihreän puolueen perustamista. 1990-luvulla hänestä tuli kansanedustaja, puoluejohtaja ja ministeri. 2000-luvulla hän oli EU-parlamentissa, palasi eduskuntaan ja löysi itsensä eduskunnan vanhimpana naisena.
Muistelmien kuvaamana aikana naiset ovat nousseet politiikan marginaalista huipulle. Ilmastonmuutos ja ilmastoratkaisut ovat lakanneet olemasta ”viherpiiperrystä” ja muuttuneet osaksi valtavirtaa. Neuvostoliitto romahti mutta kylmän sodan päättymisen synnyttämä toiveikkuus on 2000-luvulla vaihtunut imperialistisen Venäjän ja sodan paluuseen Eurooppaan.
Hassi on seurannut näköalapaikalta vihreän liikkeen ja puolueen kehitystä sekä hallitusneuvottelujen ja kansainvälisten ilmastoneuvottelujen draamaa.
Rinnan politiikan pyörteiden kanssa kulkee yksityiselämä, lasten kasvu, toisen avioliiton solmiminen, seikkailut merellä ja tunturissa, rintasyöpä, vanhan talon remontoiminen, puolison sairastuminen, parisuhteen liukuminen omaishoitajuudeksi ja leskeksi jääminen. Tampereen Kirjafestareilla Satu Hassia haastattelee Silvia Hosseini, juontaja on Reidar Wasenius.
Podcast: Play in new window
JUHA KAUPPINEN: Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastomuutokseen ja luontokatoon.
Jo kauan sitten Maata on ajateltu yhtenä, hallitusti toimivana olentona. Onko ajatukselle katetta uuden tutkimustiedon valossa? Millaisia ratkaisuja ekologisen kaksoiskriisin – ilmastonmuutoksen ja luontokadon – tarkastelu samaan aikaan tarjoaa tulevaisuuteen?
Juha Kauppisen Kertomus Maasta kohdistaa katseensa hiilenkierron ja maapallon elollisen luonnon kiehtoviin yhteyksiin. Esiin nousee koko ihmiskunnan tulevaisuus.
Kirja on synteesi metsistä, niityistä, meristä ja kaupungeista, ihmeellisestä, ainutkertaisesta planeetasta. Elollisen luonnon rajat määrittävät yhtäältä paikan, jossa ihmisen elämän maapallolla täytyy tapahtua, mutta toisaalta rajat voi nähdä tienviittoina, reittinä houkuttelevaan tulevaisuuteen.
Kertomus Maasta on trilogian itsenäinen kolmas osa, jatkoa palkituille, suomalaista kertovaa tietokirjallisuutta uudistaneille teoksille Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista ja Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija.
Tampereen Kirjafestareilla Juha Kauppista haastattelee Silvia Hosseini.
Podcast: Play in new window
SINI KANGAS: Ristiretkien historia
Keskiajan Euroopan historiassa harva jakso on yhtä tunnettu, dramaattinen ja ristiriitainen kuin ristiretkien aikakausi. Kuinka Jerusalem valloitettiin, ja millaista oli elämä Pyhälle maalle perustetuissa ristiretkivaltioissa?
Paavi Urbanus II:n julistama Jerusalemin vapautus aloitti vuonna 1095 ristiretkien ajan, jolla oli kauaskantoisia seurauksia keskiajan Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Muslimien hallitsemalle Pyhälle maalle suuntautuneiden ristiretkien lisäksi sotaa käytiin Jumalan nimessä myös Baltian pakanoita vastaan.
FT Sini Kangas avaa kirjassaan sydänkeskiajan ristiretkien taustoja, tapahtumia ja seurauksia. Ristiretket eivät olleet vain sarja sotaretkiä – ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi, joka on jättänyt syvän jäljen Euroopan historiaan. Tampereen Kirjafestareilla Sini Kangasta haastattelee Tommi Leminen.
Podcast: Play in new window
MINNA LINDGREN – Klassinen sekametelisoppa
Julistettuaan vuosikausia radiossa ja suurilla estradeilla klassisen musiikin ilosanomaa kunniatohtoriksi kohotettu maisteri Minna Lindgren ryhtyi penkomaan arkistoaan ja löysi 26 kirjaksi sopivaa artikkelia taidemusiikin menneisyydestä. Mukaan valikoitui kiehtovia tapauksia valtavirran reunamilta sekä puhki kuluneita neroja, joista uusi näkökulma paljastaa yllättäviä puolia. Aikajanalla liikutaan 1700-luvulta 1900-luvun jälkipuoliskolle, ja kirjasta löytyy vastauksia kysymyksiin, joita lukija ei olisi osannut edes kysyä. Kirja tarjoaa sytykkeitä orastavaan kiinnostukseen ja syventävään paneutumiseen kaikille, joita klassinen musiikki vetää puoleensa, pelottaa, kyllästyttää tai ihastuttaa. Ville Rannan räiskyvät piirrokset syventävät ja keventävät tekstiä ja tuovat siihen oman humoristisen lisänsä. Tampereen Kirjafestareilla Minna Lindgreniä haastattelee Päivi Koivisto, juontaja on Reidar Wasenius.
Podcast: Play in new window
Taiteilijan puheenvuoro: RITVA-LIISA POHJALAINEN
Lasitaiteilija-muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen puheenvuorossa elämänmittainen matka saa rakkaudentäyteiset eväänsä jo varhaisessa lapsuudessa. Rohkeus, hetkessä eläminen ja läheiset kuljettavat taiteilijaa liki seikkailulta tuntuvalla matkalla eri puolilla maailmaa.
EDELLÄKÄVIJÄLLE MIKÄÄN EI OLE OLLUT MAHDOTONTA
Ritva-Liisa Pohjalaisen ura on ollut viidellä vuosikymmenellä monivaiheinen. Aina jotakin uutta, mikään ei ole ollut mahdotonta. Hän ei ole noudattanut muodikkaita ”syklejä” vaan on luonut ne itse. Lapsuusmaisema on Perämeren rannalla Raahessa. Sen luontoon hän on useasti palannut kaikissa tekemisissään.
Pohjalainen ehti olla pääsuunnittelija kaikissa Suomen johtavissa vaatetusalan yrityksissä. Piretta, Silo, Kestilä, Finn Flare, PTA jaL-Fashion Group. Finnairin legendaariset henkilökunnan palveluasut. Kansainvälisyys tuli vaatteiden kysynnän kautta, mutta tasoitti tietä muuhunkin tuotantoon, varsinkin lasin maailmaan. Yhteistyö Nuutajärven puhaltajien kanssa toi tiiviin kytköksen Italian Muranoon.
Mutta Kuopioon Ritva-Liisa Pohjalainen on aina palannut.
FOUR SEASONS – Aikamatka läpi suunnittelijan elämäntyön.
Koko vuodenkierto kulkee KWUMin vitriineissä ja pöydillä kuin panoraama. Ritva-Liisa Pohjalaisen taidelasi ja teräsveistokset ovat valon ja värin juhlaa. ”Vuodenajat ovat meille täällä etuoikeus, vaihtelua äärimmäisyydestä toiseen”, hän tietää. Valot, värit ja myös varjot ovat ohjanneet hänen työskentelyään. Vaikutus on tallentunut erityisesti lasitaideteoksiin. Näyttelyvieras kohtaa kevään luonnon heräämisen ja kesän tuhansien sävyjen jälkeen marraskuussa ulkona ja sisällä ruskan, hämärän ja tulen loimun. Talvi tuo töihin kuunvalon ja usvan, lumen mutta myös harmauden. Värit katoavat talvea kuvaavista teoksista kokonaan. Tilalle tulevat huurre ja jääpuikot. Uutena haasteena on kova ja kylmä teräs, joka on saanut teoksissa ilmavan, joskus lähes painottoman olemuksen.
”Terästeosten myötä toteutin pitkällisen haaveeni kasvattaa korujani jättiläiskokoon”, Ritva-Liisa Pohjalainen avaa kaikkein tuoreinta materiaalivalintaa. Vanhimmat teokset ovat vuodelta 1974, kun Pohjalainen valmistui ammattiinsa, Ateneumista muotitaiteilijaksi. Tuoreimmat teokset ovat viime viikoilta. Lisätietoja https://www.rlp.fi
FOUR SEASONS – valon ja värin ainutlaatuista juhlaa – Ritva-Liisa Pohjalaisen taidelasia ja teräsveistoksia KWUM Galleriassa 9.11.2025–29.3.2026 , to–su klo 12–17.
KWUM – STUDIO CERAMICS
MUSEUM AND GALLERY
Baklurantie 12, 10470 FISKARS
kw@karinwidnas.fi
+358 50 511 2232
Podcast: Play in new window
MARISHA RASI-KOSKINEN Kesuura
Marisha Rasi-Koskisen mestarillinen tutkielma tietoisuudesta ja ihmisyyden rajoista
Hylätyllä rautatieasemalla ei ole käynyt ketään vuosikymmeniin. Kaukaisuudessa häämöttää tuntureita, eikä aurinko koskaan laske. Ulos on vaarallista mennä. Androidi QED ei tiedä, miksi on asemalla. Hän tietää vain, että ihminen on tuonut hänet sinne. Pakenevatko he vai etsivätkö he jotakin?
Ihminen ei suostu kertomaan mitään itsestään vaan vaatii, että QED kirjoittaa paperille kaiken minkä muistaa. QED alkaa kirjoittaa lapsuudestaan, vanhemmistaan, Metsäkoillisen eläimistä ja hyönteisistä. Koulusta, muista oppilaista. Mitä pidemmälle hän pääsee, sitä vaikeammaksi muistaminen muuttuu. On eräs nimi, jonka tilalla hänen mielessään on pelkkää säteilevää kipua. Onko joku tehnyt jotakin hänen muistoilleen?
Kesuura on tulevaisuuden maailmaan sijoittuva mestarillinen tutkielma tietoisuudesta, ihmisen tiedosta ja tuntemattomasta alueesta ihmisyyden ulkopuolella. Se on upottava, filosofisesti tarkka ja syvästi liikuttava teos, jota ei voi laskea käsistään.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Podcast: Play in new window