Tietokirjallisuuden edistämispalkinnon vuonna 2023 saanut Hannu Paloviita tunnetaan kirjamessuilta Rosebudin näyttävästä osastosta, jossa ovat esillä erityisesti kaikki keskisuuret kustantamot. Tällä hetkellä hänellä on kuusi kirjakauppaa, joista Helsingin Kaisaniemessä toimiva Sivullinen on Suomen suurin lähes 50 000 nimikkeellään. Vuosien saatossa hän ollut perustamassa kustantamoja kuten Like, Into, Voima ja Aula. Hannu Paloviidan kirjallisia seikkailuja kuullaan J. K. Ihalaisen haastattelussa tammikuulta 2024.
Hannu Paloviita Kaisaniemen Sivullisessa. Kuva J. K. Ihalainen
Radiofiskarsilla on uusi juttukumppani, kansalaisjärjestö Maan ystävät. Ympäristöaktivistit Olli-Pekka Haavisto ja Silja Jääskeläinen kävivät kertomassa matkustamiseen, ilmastoon ja kulutustottumuksiin liittyvistä ajatuksista. Siljan vireille laittama kansalaisaloite ’Lentovero Suomeen’, julkistetaan huhtikuussa, ja jutussa hän kertoo mikä sai hänet toimimaan näin. Mitä vaikutuksia matkailulla on lentohaittojen lisäksi? Pitäisikö ihmisten istua vain kotona lukkojen takana? Toimittaja Suvi Heino
Tässä keskustelun toisessa osassa aiheina ovat maailman tila, maailman toivo sekä minkälainen maailma voisi olla.
Erämailla-teoksessa kirjailija Tomi Kontio vaeltaa poikansa kanssa pohjoisen Lapin kahdessatoista erämaassa. Kansallispuistojen kutsun kokemattomista kulkijoista on kehkeytynyt luonnossa tottuneesti liikkuva parivaljakko. Siinä missä poika on kasvanut lapsesta sitkeäksi nuoreksi mieheksi, isä huomaa merkkejä vanhenemisestaan, välillä se näkyy esiin pyrkivänä nostalgiana, välillä ruumiin haurastumisena. Retket erämaissa palauttavat isän mieleen vanhoja muistoja, kipeitäkin, mutta nykyisyys pojan kanssa on täynnä lämmintä huumoria, hiljaa elettyjä yhdessäolon hetkiä ja henkeäsalpaavia luontoelämyksiä. Haastattelijana Tiina Aalto.
Tomi Kontio: Erämailla – Tarinoita ja tunnelmia pohjoisen Lapin kiveliöiltä, Avain, 2023.
Alkemia oli yksi varhaisimmista kokeellisista tieteenaloista, jonka avulla pyrittiin valmistamaan niin kultaa kuin ihmiselämää pidentäviä eliksiirejä. Sara Norjan uutuuskirja vie lukijan kiehtovalle matkalle länsimaisen alkemian historiaan Egyptin Aleksandriasta keisari Rudolf II:n Prahaan, Isaac Newtonin laboratorioon ja August Strindbergin ateljeehen. Haastattelijana Lotta Vuorio.
Antti Hurskaisen kolmas romaani lähestyy olemassaolon ydinkysymyksiä kuten syyllisyyttä, armoa ja kuolemaa kristinuskon, taiteen sekä moraalifilosofian avulla. Haastattelijana Silvia Hosseini.
Miten eläimistä puhutaan ja muuta tutkittua tietoa eläinten ja ihmiseläinten välisistä suhteista. Taltiointi Sammakon kirjakaupassa 18.11.2023.
Keskustelijoina Elisa Aaltola, Karel Keiramo sekä Seppo Lahtinen.
Kiitetty kirjailija, tutkija ja filosofi Elisa Aaltola pureutuu kirjassaan Puhe eläinten puolesta siihen, miten eläimistä puhutaan.
Miten kieli vaikuttaa eläimiä koskeviin käsityksiin ja asenteisiin? Voisimmeko oppia puhumaan tavalla, joka huomioi paremmin myös muut lajit? Ei-inhimillinen jätetään usein uutisten ulkopuolelle – siitä vaietaan ja se syrjäytetään. Lauseista suljetaan pois tuhoutuva luonto ja eläinvainajat, joista ihmiset ovat tottuneita vaikenemaan. Kuvat J. K. Ihalainen; ylhäällä Elisa Aaltola ja Karel Keiramo, keskellä näkymiä Sammakon kirjakaupasta ja alakuvassa Elisa Aaltolan lisäksi Seppo Lahtinen.
Radiofiskars vieraili vanhassa Baggbölen kansakoulussa, jota asuttaa runoilija ja japanilaisen runouden tuntija Kai Nieminen. Puhuimme hänen omasta runoudestaan, vanhojen japanilaisten erakkorunoilijoiden läsnäolosta lähes satavuotiaassa koulussa, sekä Niemisen edesmenneestä Elina-vaimosta, jonka dreijaamista keraamisista kupeista joimme lukuisia kupillisia kiinalaista teetä. Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.
Kiinan tuntija ja kiinalaisen runouden suomentaja Pertti Seppälä kertoo tässä haastattelussa mm. erakkorunoilijoiden elämänkylläisestä perinteestä tuhannen vuoden ajalta. Hän puhuu myös Suomessa käyneiden nykyrunoilija Bei Daon (s. 1949) ja taiteilija Ai Weiwein (s. 1957) asemasta maanpaossa. Pertti Seppälä on julkaissut mm. toistakymmentä suomennosta sekä tehnyt Yleisradiolle kymmeniä ohjelmia aiheesta (1986–2017). Haastattelu ja kuvat J. K. Ihalainen.
Turun Kirjamessujen ohjelmassa perjantaina 29.9. KIELI JA VALTA -teemasta oli kaavailtu keskustelemaan Anja Snellman, Koko Hubara ja Juha Hurme, mutta peruutusten takia lavalla keskustelivatkin kirjailija, teatteriohjaaja Juha Hurme ja kielitieteilijä, tietokirjailija JanneSaarikivi. Haastattelijana toimi HS:n toimittaja Satu Vasantola. Istunnosta syntyikin mielenkiintoinen vääntö, joka yltyi kahden kielenkäyttäjän veljelliseksi kaksintaisteluksi vallan ja vallattomuuden kielipeleistä. Sanoja ei säästelty.
Omapäisen runoilijan, lukuisten kirjailijoiden mestarillisen opettajan Risto Ahdin 80-vuotissyntymäpäivähaastattelu. Esittelyssä myös hiljattain julkaistu neliosainen Kootut runot I–IV, joka sisältää Risto Ahdin 26 runoteosta, 1957 sivua. Kootut on kunnianosoitus 80 vuotta täyttävälle visionäärille, joka on tuotannollaan ja opetustyöllään lyönyt väkevän leimansa suomalaiseen nykyrunouteen ja sanan alkemiaan. Haastattelijana runoilija Jenni Haukio.
Kuva Harri Sundell
Risto Ahti: Kootut runot I–IV , 1957 s. Palladium Kirjat 2023
Knuutilan kartanossa Nokian Siurossa järjestettiin 27.5.2023 jo toista kertaa Painetun sanan markkinat, jonka teemana oli sananvapaus, väljästi ja vapaasti tulkittuna.
Paikalla oli myös runoilija Ritva Hokka kertomassa keväällä ilmestyneestä runoteoksestaan Mitä meille jäi (Palladium Kirjat). Hänen edellinen runokokoelmansa Petonainen ja pikkuvaltiatar ilmestyi vuonna 1986 (WSOY). Ritva Hokka toimi pitkään Tampereen pääkirjaston kirjallisuustapahtumien järjestäjänä ja tiedottajana. Hänen kanssaan aiheesta keskustelee Risto Ahti, joka on kuvittanut käsillä olevan teoksen. Keskustelun avaa J. K. Ihalainen.
Kuva J. K. Ihalainen
Ritva Hokka: Mitä meille jäi. Palladium Kirjat 2023.
Tanssiva Meteoriitti – Dancing Meteorite järjestettiin Fiskarsin Viljamakasiinissa 21.–31.5. 2023. Tämän vuoden teemana oli ”Veden aika – Follow The Water”.
Taiteen ja tieteellisen tutkimuksen keskustelufoorumin tapahtuman ohjelmassa oli installaatio- ja näyttämötaidetta, keskusteluja, asiantuntijapuheenvuoroja.
Art Matters -keskustelussa 24.5. aiheena oli Vesi taiteen metaforana – Veden runo. Keskustelijoina runoilijat Risto Ahti ja Petra Vallila, keskustelua ohjasi runoilija Jusa Peltoniemi.
Yhteistyökumppanit: Fiskarsin käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoma, Radio Fiskars, Kelmu ry ja Fiskars Village
Tapahtumaa on rahoitettu Euroopan komission tuella. Komissio ei vastaa julkaisun sisällöstä.Grant Agreement-101095029 — CREA-RE. Muut rahoittajat: Bergsrådinnan Sophie von Julins stiftelse, Karjaan -Pohjan Säästöpankkisäätiö ja Raaseporin kaupunki
Suomi on perinteisesti lukijakansaa – on ainakin ollut sitä. Yksi tämän mieltä virvoittavan harrastuksen keidas on kirjasto, kaikkien ulottuvilla oleva peruspalvelu.
Viime vuosina kirjastojen palvelujen kirjo on laajentunut moneen suuntaan, ja mukaan on tullut runsaasti erilaisia aktiviteetteja ja tarjontaa. Onko vaarana, että kirjallisuus ja lukeminen häviävät lapsipuolen asemaan? Missä kulkee raja, jolloin kirjasto muuttuu monitoimitaloksi? Onko raja jo ylitetty? Onko sillä merkitystä? Näkyykö paljon puhuttu lasten ja nuorten lukutaidon hiipuminen kirjaston arjessa?
Karjaan uudesta ja aiemmista kirjastoista keskustelemassa on vastaava kirjastonhoitaja Ann-Kristin Nylund, joka on nähnyt Karjaalla kolmen eri kirjaston vaiheet. Miten uusi Fokus on otettu vastaan? Luvassa myös lukuvinkkejä! Suvi Heino
Karjaalle perustettiin rautatieasema vuonna 1873, 150 vuotta sitten. Nykyinen asemarakennus on arkkitehti Bruno Granholmin suunnittelema, ja se valmistui vuonna 1898, ikää silläkin jo 125 vuotta.
VR:n toiminnan vähä vähältä hiipuessa myös rakennus jäi pois matkailijoiden käytössä. Viimeiseksi suljettiin odotussali, joka valvomattomana tilana joutui toistuvan ilkivallan kohteeksi.
Mutta nyt asema on saanut uuden elämän, ja sen aiemmissa asiakaspalvelutiloista löytyy urheiluhieroja, Karisfornia Ink -tatuointistudio, Sunnuntaileipurin Kaffe ja Kakku -lounaspaikka sekä vanha tuttu, asemaravintola. Vastavalmistunut, tilava neljän makuuhuoneen Airbnb täydentää tarjonnan.
Aseman uudet omistajat, veljekset Andreas ja Nico Rönnberg kertovat, mikä heidät innosti tämän kulttuurihistoriallisesti merkittävän rakennuksen hankintaan. Miten rakennuksen ikä on vaikuttanut sen kunnostamiseen ja käyttökohteiden muutoksiin? Minkälaisia vaiheita kunnostuksessa oli? Mitkä osat ovat alkuperäistä asemaa? Tuliko korjausprosessin aikana vastaan yllätyksiä? Suvi Heino
Lasten syntymät, puoliso, elämän esikuva tai muut itselle tärkeät tapahtumat ovat asioita, joita näkyy ikuistettuina kuvina ja värssyinä ihmisten ihoilla. Yhdelle riittää yksi kuva, mutta moni palaa kerta toisensa jälkeen uusien aiheiden ja ideoiden kanssa lisäämään tuoreita lukuja omaan tarinaansa. Omaksi ja muiden iloksi.
Sara Rönnberg. Kuva Sole Garghentino-Nygård
Karjaalainen Sara Rönnberg on alallaan tunnettu tatuointitaiteilija, jonka studiossa asiakkaiden toiveet hahmottuvat luonnoksiksi ja lopulta kehon koristeeksi. Karisfornia Ink sijaitsee Karjaan keskustassa, entisen rautatieaseman lipunmyyntitoimiston tiloissa. Keskeinen sijainti on iso etu, sillä niin pääkaupunkiseudulta kuin Turun puoleltakin matkanteko ja studiolle tulo on vaivatonta.
Miten tatuointialalle voi Suomessa kouluttautua? Minkälainen on Saran taival ensimmäisistä luonnoskuvista menestyneeksi tatuointitaiteilijaksi. Entä minkälaiset kuva-aiheet ovat tällä hetkellä suosituimpia? Mikä mustetaiteessa on haasteellisinta?
Kaksi kertaa vuodessa Sara avaa ajanvarauskalenterin, jolloin seuraavan puolen vuoden aikataulut lyödään lukkoon. Pian on taas se aika… Suvi Heino
III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?
Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja. Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.
Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:
I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä maataloudelle mammuteista tähän päivään?
II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?
Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla. Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.
II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa?
Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja. Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.
Sarjan muissa osissa käsittelyssä ovat:
I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä maataloudelle mammuteista tähän päivään?
III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?
Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla. Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.
I Mikä on niitty ja perinnebiotooppi, perinnebiotooppien historiaa ja merkitystä maataloudelle mammuteista tähän päivään?
Niittyjen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämiselle Niitty mielletään värikkääksi kukkamereksi, joka houkuttelee pölyttäjiä. Viime vuosina niittyjen perustamista on markkinoitu luonnon monimuotoisuuden edistäjänä sekä helppohoitoisena ja edullisena ratkaisuna nurmikon sijaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta oleellisia ovat luonnonniityt ja pitkään käytössä olleet laidunmaat eli perinnebiotoopit. Niityillä on pitkään ollut merkittävä rooli ravinnon kiertokulussa. Tuhansia vuosia sitten niityiltämme saivat ravintonsa mammutit ja villipeurat ja myöhemmin ihminen käyttämällä hyväksi niittyjen ravintoa eläinten pidossa. Tämän päivän niityillä kasvaa edelleen mammuttien aikaisia lajeja. Ohjelmasarjassa Catena ry:n puheenjohtaja Kaisa Ruohoranta haastattelee luonnonsuojelun asiantuntija Esko Vuorista Uudenmaan Ely-keskuksesta.
Sarjan seuraavissa osissa käsittelyssä ovat:
II Miksi niitty on erityisen monimuotoinen ja miten se näkyy kasvi- ja eliölajistossa? III Miten niitty perustetaan tai perinnebiotooppi ennallistetaan, siemenpankit ja siementen keruu, niityn hoito, nurmikosta niityksi?
Tämän ohjelmasarja on kulttuuriyhdistys Catena ry:n ja radiofiskarsin Billnäsin paikallistoimituksen yhteistuotantoa. Ohjelmasarja on nauhoitettu 7.3.2023 Karjaalla. Käsikirjoitus Kaisa Ruohoranta ja Esko Vuorinen.
KELMU ry (Karjaan elävän musiikin yhdistys) järjesti sunnuntaina Uncanilla 26.3.2023 BIISI –23 -musiikkikilpailun finaalin. Yhdeksän finalistin joukosta voittoon ylsi Arvotus (Malla Lintervo, Olga Yli-Tepsa ja Neeli Mikkonen) kappaleellaan Tuhkaksi.
Radiofiskars kävi MLL:n bändikerhossa Fiskarsissa kysymässä voittajien ja voittokappaleen taustoista. Niistä kertovat Malla ja Olga. Suvi Heino
KULUTTAJANSUOJALAKIA PÄIVITETTIIN – SUULLISET SOPIMUKSET VAHVISTETTAVA ENTISTÄ TIUKEMMIN
Monilla on kokemusta puhelimessa solmituista sopimuksista, joiden sisällöstä on jäänyt asiakkaalle väärä käsitys. Myyjä ei ehkä ole kertonut sopimuksesta aivan kaikkea tai pahimmassa tapauksessa antanut harhaanjohtavia lupauksia. Kuluttajansuojalain päivityksen myötä sopimus ei ole pätevä ellei asiakas ole vahvistanut tätä esimerkiksi sähköpostilla. Käytännön toivotaan vähentävän harhaanjohtavaa puhelinmyyntiä, toisaalta tämä korostaa asiakkaan velvollisuutta perehtyä sopimuksen sisältöön ennen tämän hyväksymistä. Heikki Jaakkolan haastateltavana kuluttaja-asiantuntija Juha Beurling-Pomoell.
