Anna Elina Isoaron ja Mira MalliuksenTavara-avaruus katsoo hykerryttävästi nykypäivän arkea. Eppu Nuotion ja Kristiina LouhinPikkumummun ja ison rakkauden keskiössä on isovanhemman ja lapsenlapsen rakkaudellinen suhde. Haastattelijana Mia Halonen, juontajana Kalle Talonen.
Eppu Nuotio, Kristiina Louhi: Pikkumummu ja iso rakkaus, WSOY, 2025.
Anna Elina Isoaro, Mira Mallius: Tavara-avaruus, WSOY, 2025.
Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kaivosyhtiö maitani himoitsi.” Mielensäpahoittaja kiertää tonttinsa rajat – mitä siitä seuraa?
Suositun Mielensäpahoittaja-kirjasarjan 12:nnen teoksen äärellä Tuomas Kyrö puhuu muun muassa kirjailijuudestaan sekä tavastaan tehdä näitä teoksia, joissa nykyhetki ja menneessä ajassa viihtyvä ihminen kohtaavat toisensa. Haastattelijana Timo Julkunen, juontaja Kalle Talonen.
Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Daniil Kozlov, runoilijana tunnettu Susinukke Kosola, julkaisee omalla nimellään ensimmäisen esseeteoksensa Ryssä. Teos kysyy: Mistä on pienet marginalisoidut identiteetit tehty? Emmi Itärannan Lumenlaulaja vie Suomen myyttiseen menneisyyteen Louhen matkassa. J. P. LaitisenHirviö esittelee faktapohjaisia kuvauksia ilmastonmuutoksista osana fiktiivistä tarinaa. Millä tavalla nämä teokset kertovat niin tulevasta kuin menneestä? Ville Blåfield haastattelee.
J. P. Laitinen, Daniil Kozlov ja Emmi Itäranta. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmatuotanto Sammakko ja Teos, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Kolmekymmentäkaksi eri alojen asiantuntijaa pohtii Sivistyksen vuoksi -kirjassa sivistyksen olemusta, rakentamista, nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelijoina presidentti Tarja Halonen ja painonnostaja, voimanostaja Anni Vuohijoki. Haastattelijana Helmi Jyrkkänen, juontajana Kalle Talonen.
Anni Vuohijoki, Tarja Halonen ja Helmi Jyrkkänen. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
SIVISTYKSEN VUOKSI. Toim. Helmi Jyrkkänen, Janne Kotiaho, Kyösti Ylikulju & Sanna Karkulehto. Into, 2025.
Sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää ja edistää kykyämme vastata kestävyyskriiseihin.
Iida Turpeisen teos Elolliset (S&S, 2023) on nopeasti saavuttanut kansainvälisen suosion. Tämä toivoa herättävä teos kurkottaa menetysten teemojen kautta mahdollista tulevaisuutta kohti. Haastattelijana Laura Friman. Juontaja Kalle Talonen.
Elolliset kertoo Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmista löytyvän stellerinmerilehmän luurangon tarinan 1740-luvulta lajin löytämisestä sen tuhon kautta tähän päivään. Kulttuuritoimitus, Mikko Saari.
Risto Linturin ja Kari Angerian teos Ihmisyyden rajalla pohtii tekoälyä, ihmisen kulttuurin tuotetta. Entä mitä sana tekoäly tuo mieleen runoilija Tapani Kinnuselle ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajalle, kirjailija Ville Hytöselle? Kiehtova keskustelu tekoälystä kolmen ajattelijan kesken. Juontaja Kalle Talonen.
Ville Hytönen, Kari Angeria ja Tapani Kinnunen. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Arvostettu terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kertoo lapsuuden haavoista avoimemmin kuin koskaan: kirja uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta. Haastattelija Taija Tuominen.
Kuva J. K. Ihalainen
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Mitä tehdään, kun tehdään kirjoja? Kirjat muuttavat ihmisten elämää, lasten ja aikuisten. Kirjoista bisneksenä keskustelemassa kustantaja Minna Castrén, kirjailija ja kustantaja Päivi Lukkarila ja Muumi-yhtiön toimitusjohtaja Roleff Kråkström. Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.
Vilja-Tuulia Huotarinen, Roleff Kråkström, Minna Castrén ja Päivi Lukkarila. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä.
Kuva J. K. Ihalainen.
Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta.
Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Haastattelija Mia Halonen, juontaja Kalle Talonen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tove Jansson sai jopa 1500–2000 kirjettä vuodessa kaikkialta maailmassa. Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson ja maailman lapset kertoo tarinoita lukijakirjeiden takaa ja Tove Janssonin vastauksia kirjeisiin. Tuula Karjalainen keskustelee tohtori Jenni Haukion kanssa. Juontaja Kalle Talonen.
Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset, Tammi 2025.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Jos Suomessa alettaisiin nyt rakentaa kirjallisuuden tekijöiden työlle edellytyksiä, mitä pitäisi ottaa huomioon? Mikä nykyisessä lainsäädännössä ontuu? Mitä ei ole tarvetta korjata? Päättäjien vastauksia puntaroi arvovaltainen kirjallisuuden tekijöiden raati. Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Markus Hotakainen ja Kaijamari Sivill. Juontaja Karo Hämäläinen.
Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Karo Hämäläinen, Kaijamari Sivill ja Markus Hotakainen. Kuva J. K. Ihalainen.
Tuotanto Sanasto.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tarinat tulevat eläviksi tarinankertojien kautta. Näyttelijän ja arkkipiispan työssä tarinat heräävät henkiin uusina kertomuksina, jotka tavoittavat uusia yleisöjä. Kertojan oma elämä kutoutuu osaksi tarinaa. Mitä vuosikymmenet ovat opettaneet uusista aluista – ja kuinka puhaltaa tarinoihin uutta henkeä? Arkkipiispa Tapio Luoman vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. Juontajana Kalle Talonen.
Arkkipiispa Tapio Luoma ja Seela Sella. J. K. Ihalainen
Tuotanto Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson. (Osuuskumma)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Mikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.
Huom. Haastattelussa ääni paikoitellen kiertää.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Keskustelua poliittisen taiteen mahdollisuudesta. Näyttelijä Cécile Orblin lukee otteita Nicoleta Esinencun työläisnäytelmästä Edistyssinfonia (Poesia, 2025), jossa moldovalainen päähenkilö saapuu kausityöhön suomalaiselle maatilalle. Teoksesta keskustelemassa suomentaja Tuukka Tuomasjukka ja dramaturgi Ilja Lehtinen. Lisäksi esittelyssä italialaisen Nanni Balestrinin vuonna 1971 julkaistu vimmainen Haluamme kaiken (Poesia, 2024; suom. Janne Löppönen), joka kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa. (Poesia)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Aulikki Oksanen oli 1960–1970-lukujen yhteiskunnallisten muutosvoimien eturintamassa. Muun muassa kirjailijana, laulajana, runoilijana ja sarjakuvataiteilijana tunnettu moniosaaja on yhä aktiivinen taiteilija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Miten Oksanen näkee maailman muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana? Haastattelijana toimii Oksasen elämänkerran Hyppy syreenien tuleen (2024, WSOY) kirjoittanut Helena Ruuska.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Sosiologi Sari Näreen teos Sodat esiäitieni silmin pohtii minkälaisia jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme. Kirjan teemoihin sisältyvät ns. haamutunteet ja tappajan trauma. Saatamme kantaa haamutunteina (esi)vanhempiemme kokemuksista kumpuavia tunnejälkiä.
Sari Näre, Sodat Esiäitieni silmin, Docendo. Kirja ilmestyy 25.9.2025.
Valokuvaaja Petri Mast
Millaisia jälkiä sodat ovat jättäneet suomalaisten naisten sielunmaisemaan?
Mitä jälkiä suomalaisten pitkin vuosisatoja käymät sodat ovat jättäneet sielunmaisemaamme? Mitä ne ovat merkinneet naisille naimattomina, naimisissa, tyttärinä, äiteinä, leskinä? Miten seksuaalisen väkivallan vaara ja sotien särkemä äitiys vaikuttaa tyttäriin vielä tänäkin päivänä?
Sosiologi Sari Näre matkaa esiäitiensä kyydissä Ruotsin vallan aikana ja Neuvostoliiton kanssa käytyihin sotiin. Hän kertoo eri sukuhaaroista poimimiensa esiäitiensä tarinoita 1500-luvun pitkävihan ja nuijasodan ajalta isovihan kautta sisällissotaan sekä talvi- ja jatkosotaan. Vaasa-kuninkaiden sotien aikaiset jäljet johtavat Juustenien, Teitien ja Espingien naisiin ja myöhempien monarkkien sodissa pihtiputaalaisiin Jämsénien, Argillanderien ja Arnbergien naisiin. Viime vuosisadan sotia Näre kuvaa isoäitiensä ja äitinsä sisarussarjan kohtaloiden kautta.
Suomalaisten osana on ollut selviytymistaistelu Ruotsin ja Venäjän välillä. Kruunu käytti suomalaissotilaita rintamateuraana mutta jätti suomalaiset maassaan pitkälti oman onnensa nojaan venäläisten hyökkäysten kohteena. Naiset ja lapset joutuivat kantamaan miesten kaatumisesta ja kipuilusta johtuvaa arjen kuormaa.
Kirjassa Sari Näre kuvaa myös omaa matkaansa sotaorposukuun syntyneenä sotien jälkien siivoojana ja hahmottaa sotien jatkumoa tähän päivään.
