Aihearkisto: Haastattelut

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 5

Viisiosainen Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on nyt valmis. Sen ensimmäisessä osassa 1960-luvun nuoriso elää rauhanaikaa samalla kun heidän kodeissaan sota on edelleen monin tavoin läsnä. Radio- ja televisiotoiminnan kehittyessä tietoisuus globaaleista syy- ja seuraussuhteista terävöityy. Vahvasti ajassa mukana elävä Börje Mattsson sitoutuu solidaarisuus- ja rauhanajattelun asialle. Tämä vie hänet ensin Afrikkaan ja myöhemmin maailman eri kolkkiin, missä eletään epävarmoja aikoja.

Sarjan jaksoissa 1.–4. liikutaan erityisesti 1970-luvun Afrikan itsenäisyystaisteluissa, jotka huipentuvat Portugalin siirtomaavallan loppukohtaukseen (1975).

Viidennen ja samalla viimeisen osan alkaessa Eurooppa on juuri elänyt nykyhistoriansa seesteisintä euforian aikaa. Mutta liian pian maailmanmeno vaihtaa suuntaa, kun Irakissa käynnistyy Kuwaitin sota (1990–1991); Neuvostoliitto hajoaa (1991), ja viimein myös Euroopassa syttyy Balkanin sota (1991–95).  

Pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Suomeen. Monikulttuurisuuden vakiinnuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia, jotka auttavat maahanmuuttajia integroitumaan Suomeen ja suomalaisia avaamaan yhteiskuntaa. Mittavan muutoksen eteen työskennellään ja hankkeita ja projekteja käynnistetään koko maassa. Länsi-Uudellamaalla Börje Mattsson ja Holger Wickström perustavat Faces-festivaalit (1998), jotka haluavat esitellä Suomen uudenlaiset kasvot. Festivaalien ja projektien kanssa Mattsson ja solidaarisuus- ja rauhantyö ovat matkanneet Suomen lisäksi monessa maassa. Suvi Heino

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Osa 4 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on edennyt toiseksi viimeiseen jaksoonsa.  Senegalin presidentti Léopold Sédar Senghor vierailee Suomessa. Tämä vierailu ei mene järjestäjien eikä mielenosoittajienkaan suunnitelmien mukaan, mutta sen seuraukset ovat kauaskantoiset.  Mielenosoittajia uhkaava vankeustuomio saa onnellisen lopun.

1970-luvun puolivälin Mosambikissa Mattsson tapaa suurlähettiläs Martti Ahtisaaren. Jakson päätteeksi kuullaan välähdyksiä Portugalin siirtomaavallan loppukohtauksesta.

Ohjelman aluksi Börje Mattsson pohtii, onko keskusteluilmapiiri Suomessa tarpeeksi avoin. Suvi Heino

Börje Mattsson Angolassa 1970-luvulla, missä Taksvärkki ry:n tuella rakennettiin kouluja Etelä-Afrikan pakolaisten lapsille. Kuva Börje Mattssonin arkisto.

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Solidaarisuus-, ja rauhanaktivisti Börje Mattssonin elämää ja työtä esittävä Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta -sarja on edennyt kolmanteen osaan, missä

Mattsson ja toimittaja Kari Lumikero lähtevät jännittävälle matkalle Portugaliin. Matkan aikana he päätyvät muun muassa lapsityövoimaa käyttävälle tekstiilitehtaalle sekä kuulevat portugalilaisvankiloiden erittäin vaikeista olosuhteista. Jakson lopussa tutustutaan Portugalin neilikkavallankumouksen tunnuslauluun José Afonson Grândola, Vila Morena.  Suvi Heino

Kuva Sepi Sundman.

Sarjan aiemmat jaksot:

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Börje Mattsson on osallistunut solidaarisuus- ja rauhantyön edistämiseen eri puolilla maailmaa; Euroopassa, Afrikassa, Lähi-Idässä ja Latinalaisessa Amerikassa. Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta-sarjassa hän kertoo aktivistin elämästään ja kokemuksistaan 60-luvulta alkaen. 

Sarjan ensimmäisessä osassa kuultiin yhteiskunnallisista ja globaaleista olosuhteista, jotka vauhdittivat rauhantyön käynnistymistä Suomessa ja maailmalla, ohjelman lopussa liikuttiin jo Afrikan maaperällä. Tässä toisessa jaksossa Angolassa vietetyt kuukaudet ovat lopuillaan ja matka jatkuu eteenpäin. Aluksi Mattsson pohtii, onko rauhantapahtumista tullut liian viihteellisiä ja helppoja? Suvi Heino

Ensimmäinen osa:  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Radiofiskarsissa alkavassa viisiosaisessa sarjassa Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta seurataan Mattssonin solidaarisuus- ja rauhantyötä 1960-luvulta alkaen. 

Ensimmäisessä osassa pohditaan, miksi rauhasta puhutaan nykyään niin vähän. Minkälaiset yhteiskunnalliset ja globaalit tekijät sodanjälkeisessä maailmassa edistivät solidaarisuus- ja rauhantyön vahvistumista? Börje Mattsson vie myös 1970-luvun Afrikkaan, ja siellä eri vaiheiden jälkeen Angolan vapautusliike MPLA:n sissien pariin. Suvi Heino

RAASEPORISSA SELVITETÄÄN VEDYN RUNKOPUTKEN LINJAUSTA 

KYSYNTÄ VIELÄ VAISUA, INFRA SILTI JO RAKENTEILLA

”Vihreän vedyn” toivotaan olevan tulevaisuudessa olennainen osa Suomenkin energiajärjestelmää. Uusiutuvilla lähteillä tuotetulla sähköllä valmistettu vety voisi korvata maakaasusta valmistettua vetyä. Suurten energiamäärien siirtämisessä vety on samalla todettu sähköä kannattavammaksi ratkaisuksi. Haasteena on vihreän vedyn hinta sekä sen valmistuksen edellyttämä valtava määrä sähköä. Myös tuuli- ja aurinkosähkön tuottamisella on omat ympäristövaikutuksensa. 

Haastateltavana Gasgrid Oy:n vetykehitysyksikön päällikkö Heli Virkki. Toimittaja Heikki Jaakkola.

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

EDELLYTYKSENÄ VALTAVA MÄÄRÄ UUTTA TUULIVOIMAA JA SÄHKÖVERKKOA

 BLASTRIN TERÄSTEHDAS OLISI KOLOSSAALINEN SÄHKÖNKÄYTTÄJÄ

Norjalaisen Blastrin Inkooseen kaavailema terästehdas edellyttäisi kolossaalisen paljon uutta tuulivoimaa sekä sähköverkkoa. Hanketta ei toteutettu Norjassa, koska täällä maisemaan ei haluttu uusia voimaloita ja sähkölinjoja. Suomessa kynnys arvioitiin matalammaksi. 

       Suomen viranomaisia suurempi haaste Blastrille on rahan löytäminen hankkeeseen. Tehdas tuottaa kilpailijoitaan kalliimpaa vetyterästä, jonka ainoa myyntiargumentti on tämän vähintäänkin kyseenalainen ”vihreys”. Heikki Jaakkolan haastateltavana Blastrin Suomen maajohtaja  Antti Kaikkonen.

Marko Ulvila, kansalaisaktivisti

Radiofiskars tapasi kansalaisaktivisti ja sosiologi Marko Ulvilan kotonaan Annikin puutalokorttelissa Tampereella. Hän on ollut perustamassa Suomen Maan ystäviä ja toiminut kuusi vuotta kansainvälisiä yhteyksiä koordinoivan Siemenpuu-säätiön puheenjohtajana. Lisäksi puhutaan hänen ja Jarna Pasasen teoksesta Vihreä uusjako (Like 2010), jossa he kartoittavat vaihtoehtoja fossiilikapitalismille. – J. K. Ihalainen

Keraamikko Nanna Bayer on myös saunaguru

Keraamikko Nanna Bayer pakkasi  13 vuotta sitten omaisuutensa ja ponkaisi Fiskarin ruukista maapallon toiselle puolelle. Kuluneina vuosina hän on Tasmaniassa ja Australiassa saavuttanut aseman taiteilijana, jota seurataan ja jonka teoksia tilataan niin koteihin, julkisiin tiloihin kuin maailman kiinnostavimmaksi taidemuseoksi (New York Times) tituleeratun Museum of Old and New Art eli MONAn kokoelmiin.

Mutta nyt kuultava ohjelma vain sivuaa näitä juttuja, sillä Nanna Bayer on myös suomalaisen kulttuurin lähettiläs, jonka viimeisin tavoite on juurruttaa sauna uudenlaiseen maaperään. Tätä työtä varten hän opiskeli muun muassa perinnesaunahoitajaksi. Suomessa, totta kai.

Mitä Nanna Bayer saunoista ja saunomisesta opettaa? Mitä hän itse on tämän prosessin aikana oppinut? Kuulemme myös hänen muista tavoistaan tehdä suomalaisuutta tunnetuksi. Entä mistä vihta rakentuu, kun ei ole koivuja?

Ohjelman lopussa verrataan keraamikkona olemista Suomessa ja Tasmaniassa. – Suvi Heino

Kuvat ystävän kanssa suunnitellusta ja rakennetusta Elsewhere-kärrysaunasta – Nanna Bayer.

Espanjansiruetanan kuulumisia

Vuoden ensimmäisessä espanjansiruetana-ohjelmassa yritetään löytää uusia oivalluksia ja tapoja vieraslajien torjuntaan. Keskustelijoina ovat Luonnon monimuotoisuutta edistävän Ruukin LUMO-hankkeen vetäjä Anna Kamara sekä etanoiden kerääjistä Hanna Rinne ja Suvi Heino. Keskustelussa on huomioitu myös Raaseporin kaupungin puisto-osaston puutarhuri Tanja Liljeqvistin kommentteja. Ohjelman lopuksi Lasse Minkkinen kertoo tarinan.

Aiheina ovat muun muassa espanjansiruetanan levinneisyys Raaseporissa ja tähänastisen torjuntatyön saavutukset. Joko talkooväsymys vaivaa kerääjiä? Saako torjunta-ainetta käyttää, entä onko etanoilla luontaisia vihollisia? 

Iso aihe Fiskarsin ruukissa on Ruukin LUMO -hankkeen päättyminen tänä vuonna. Miten tästä eteenpäin?

Kuulijapalaute: ”Toisin kuin useassa ohjeessa mainitaan kalkki ei estä etanoiden etenemistä. Kalkki liukenee maahan ja parantaa nilviäisten oloja. Sama koskee tuhkan ja hiekkavanan levittämistä.” Lähde biologi Leena Luoto.

Yläkuvassa esiintyy ukkoetana, joka kuuluu meidän luontoomme. Sitä ei pidä hävittää.
Alakuvan espanjansiruetana on haitallinen vieraslaji, ja siitä on hyvä päästä eroon. Kuvat Anna Kamara.

J. K. Ihalainen: Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla

Rosebudin kirjakauppa Sivullisessa julkistettiin näköispainos J. K. Ihalaisen vuonna 1993 ilmestyneestä teoksesta Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla. Paikalla olivat folkloristiikan dosentti Lauri Harvilahti, historian dosentti Antti Ruotsala ja kirjantekijä J. K. Ihalainen.

Lauri Harvilahden suomentama Mongolian salainen historia (1200–luvulta) ilmestyy syksyllä 2024 Rosebud Kustannuksen nimikkeenä.

Screenshot

Taltiointi on Radiofiskarsin editoima, koko keskustelu löytyy YouTubesta, Rosebud Sivullinen.

J. K. Ihalainen: Kultaiset vuoret – Mongolian matkalla, Suomi-Mongolia-Seura ry, 2024. ISBN 978-952-7256-51-0

Anni Reuter – Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa 

Huhtikuisena lauantaina Fiskarsin Kuparipajassa sukellettiin historiaan tutkija, tietokirjailija Anni Reuterin ja häntä haastatelleen erikoistutkija, dosentti Sari Puustisen matkassa. Illan teemana oli Reuterin teos Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa. Otteita kirjasta lukee Marko Pohjosmäki.

Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa on inhimillinen ja järkyttävä kuvaus karkotettujen ja
vainottujen suomalaisten kohtaloista Neuvostoliitossa. Yli 100 000
raja-alueen ja Inkerin suomalaista karkotettiin 1930- ja 1940-luvuilla
Siperiaan ja muihin kaukaisiin neuvostokolkkiin. Kirja tuo esille
suomalaisten pitkään salatut ja unohdetut joukkokarkotukset ja vainon,
pelon ja pakkotyön vuodet.

Anni Reuter on sosiologi ja valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta, hän väitteli inkerinsuomalaisten joukkokarkotuksista keväällä 2023.

Anni Reuter: Suomalaiset Stalinin puhdistuksissa, SKS Kirjat 2023. 

Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja

Matti Kuuselan omaelämäkerta Journalisti – Toisenlainen toimittaja ilmestyi alkuvuodesta 2024, mutta jo keväällä kuohui: Aamulehti sanoutui irti Kuuselan tavasta sekoittaa satunnaisesti ja varoittamatta faktaa ja fiktiota, sekä poisti kaikki hänen vanhat juttunsa arkistostaan. Radiofiskars tallensi hänen haastattelunsa Metson messuilla 20.04.2024 Haastattelijana Marko Vesterbacka.

Matti ja Hannele Kuusela, oikealla Marko Vesterbacka. Kuva J. K. Ihalainen.

Matti Kuusela: Journalisti – Toisenlainen toimittaja, Warelia, 2024. ISBN 978-952-387-058-1

KELMU ry:n BIISI–24 voittajat

Karjaan elävän musiikin yhdistys KELMU ry järjesti Raaseporissa jo toista kertaa kilpailun musiikintekijöille. Kilpailuun sai osallistua omia kappaleita tuottavat artistit ja bändit aiemmin julkaisemattomilla kappaleilla. KELMUn puheenjohtaja Sepi Sundman haastatteli 24.3.2024 järjestetyn finaalin kolme voittajabiisiä. Tuomareina toimivat Markojuhani Rautavaara (tuomariston pj), Marika Seager sekä Susan Aho

Voittajat ovat:

Ensimmäinen sija: Jääveistos/ Pyry Venho

Jaettu toinen sija:
Myytiin maailma/ August Oscar
(Oscar Snellman), Veikka ”Weke” Härkönen

Father/ Rami Heinonen

Yleisön suosikki:
Sun sydän/ Tea & Tomas

Tuomarien erityismaininta:
A little song of death/ Johnny Mangaard

Järjestäjien/ Kelmu ry erityismaininta:
Liian Kaunis Sielu/ Jarmo Nyman

Lammasjärven kalliomaalaukset: Ulla Valovesi

Muusikko Sami Wirkkala löysi historiallisesti arvokkaat Lammasjärven kalliomaalaukset. Kalliomaalauspaikan sijaintia, löydön faktoja ja merkitystä avaa antropologi Ulla Valovesi. Toimittaja Anne Wirkkala.

Ohjelma lähetetty 22.11.2017

Sirkus Finlandia 3

 

Sirkus Finlandian Bollstan hallissa ja toimistolla on vilskettä talvisinkin. Tapasimme siellä Maria Jernströmin kiertueen jälkeisissä tunnelmissa. Hän kertoo kesän 2016 tunnelmista, sirkuksen toiminnasta ja siitä, miten sirkusalalle pääsee töihin.  Anne Wirkkala

Ohjelman ensimmäinen lähetyspäivä 1.5.2016

Sirkus Finlandia 2

Sirkus Finlandia lähti keväällä 2016 pitkälle kiertueelle juhlistamaan 40-vuotista taivaltaan.  Sirkusperheen äiti Leena Jurvakainen kertoo muistojaan Sirkus Finlandian alkuajoista tähän päivään toimittaja Helena Laation haastattelussa.

Ohjelman ensimmäinen lähetyspäivä 1.5.2016

Teatterivalimo: Maamme – nykykuvia Suomesta 2

Teatterivalimolla kesän näytelmänä Elina Snickerin kirjoittama Maamme – nykykuvia Suomesta. Näytelmä kysyy muun muassa kenen Suomi on. Toimittaja Suvi Heino.

Näyttelijänä debytoivan Tuula Kleimanin ajatuksia näytelmästä ja tulevasta kesästä.

Ensimmäinen lähetyspäivä 4.6.2016