Edellisessä kirjassaan Kirjain vai henki (Teos, 2023) emerituspiispa Wille Riekkinen käsitteli Raamatun tulkitsemisen moderneja kysymyksiä ja päätyi pohtimaan radikaalisti, miksi kristinuskon täytyy muuttua tai kuolla. Valo ja pimeys (Teos, 2025) jatkaa ja syventää näitä teemoja ja päätyy selvittämään, minkä takia teistinen käsitys Jumalasta hahmona, joka jostain tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Oikeassa olemisen vaatimuksen sijaan ihmiselle olisi hyväksi kuunnella mielekkään elämän kutsua.
Emerituspiispa Wille Riekkinen ja Sisko-Tuulikki Toijonen. Kuva J. K. Ihalainen.
Tampereen Kirjafestareilla emerituspiispa Wille Riekkistä haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, ohjelman juontaja on Reidar Wasenius.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11..2025.
Kuvassa Linnnunrata koko komeudessaan, alhaalla vasemmalla pienempi valotäplä on Saturnus ja suurempi Jupiter. Kuva NASA.
Fiskarsin Thorby-hotellissa järjestettiin lokakuun alussa kaksi luentoa arkeoastronomiasta. KTM Anu Rainela-Lankisen teemana oli Tähtitaivas, myyttien alkukoti, ja se käsitteli tähtitaivaan muinaisia tulkintoja. Emeritusprofessori Unto K. Laine kertoi Valkeakoskelta löydetystä kivirakennelmasta, jota mahdollisesti on käytetty vuoden kierron seuraamiseen. Tapahtuman järjestäjä: Suomen arkeoastronominen seura ry.
Arkeoastronomia on tieteenala, joka tutkii arkeologisia kohteita tähtitieteen eli astronomian näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää miten muinaiset ihmiset tunsivat tähtitaivaan ja sen säännönmukaiset ilmiöt ja miten tämä tieto välittyi heidän kulttuuriinsa ja uskontoihinsa.
Suomen arkeoastronominen seura ry tekee suomalaisen arkeoastronomian ja etnoastronomian tutkimusta tunnetuksi. Lisäksi seura kokoaa arkeoastronomiaan, etnoastronomiaan ja muuhun kulttuuriseen astronomiaan liittyvää tieteellistä tietoa. Seuran jäsenten muodostama verkosto osallistuu eri puolilla maata yhteisten tapahtumien toteuttamiseen.
(Valkeakosken Aurinkokivistä löytyy kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli:
Ajattelu on ilmaista -tapahtumassa pohdittiin sateisessa marraskuussa, miksi feministit laskevat miehiä. Aiheeseen johdatti politiikan tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori, taiteilija ja feministi Saara Särmä.
No, miksi feministit näin tekevät, ja mitä saadut tulokset kertovat? Juontajana toimii Jyrki Ihalainen.
Loimaalaisen runoilijan laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Pirkko Jaakolaa haastattelee Sanna Rihu ja juontaja on Kalle Talonen. Musiikissa kuullaan otteita Pirkko Jaakolan teksteihin sävelletystä kappaleesta Silmät silmiä vuodelta 1968, sen on säveltänyt Tapio Lipponen. Esittäjinä Laura Kilpiö ja Antti Jaakola.
Ohjelman tuotanto Sammakko, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Sanna Rihu ja Pirkko Jaakola.Pirkko Jaakola, Antti Jaakola sekä Laura Kilpiö. Kuvat J. K. Ihalainen.
Antti sen keksi:Äidin runoja on kadonnut vuosikymmenten kuluessa maailman tuuliin ja paljon on tallentamatta kansien väliin. Hän lähti keruumatkalle kuin Lönnrot, kroksit jalassa ja olkihattu päässä. Matka kulki monen mutkan kautta Yleisradioon ja yksityiskoteihin. Näyttelijä ja lausuja Aino-Maija Tikkasen kanssa he kiipesivät vintille. Aino-Maija vakuutti: ”Löytyy ne! Löytyy!” Löytyiväthän ne. Hänen erään lausuntailtansa Pirkko-osuudet olivat visusti tallessa vintin hyllyssä. Taikauskoisena loimaalaisena Antti kysyi: ”Äiti, mitäs tää tämmönen tietää, kun sun tekstejä tällai talteen kerään?” ”Häitä,” vastasin iloluontoiseen tapaani.
Pirkko Jaakolan (s.1940, Loimaa) laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Hänen esikoisrunokokoelmansa Älä välitä, Arnold (Tajo, 1965/Sammakko 2025) sai aikanaan innostuneen vastaanoton. Palkitun tekijän omaperäinen, usein rytmikäs kirjoitustyyli on kantanut koko hänen uransa ajan. Se on kiehtova sekoitus surrealismia, anarkismia ja loimaalaista huumorintajua.
Riina Tanskasen supersuosittu sarjakuvateos yhteiskunnan kipupisteistä. Haastattelijana on Emma Höglund ja juontajana Kalle Talonen.
Talousneuvotteluita ei käydä kokoushuoneissa. Ne käydään tympeiden tyttöjen sydämissä ja heidän ihollaan. Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Luokkakipuja käsittelee talouden arkikokemusta ja sen historiaa.
Riina Tanskanen, kuva J. k. Ihalainen.
Toisen Tympeät tytöt -teoksen seitsemässä hulvattomassa sarjakuvassa talous näyttää romanttiselta pätkätyökomedialta, rapistuvilta syrjäseuduilta ja järjestelmältä, joka vie hyvinvoinnin ja myy sen takaisin self-caren nimellä.
Kirjan hahmoja houkutellaan talouden verkkoihin rakkaudella, jonka sisällä sikiää kauhu. Kaupallinen feminismi pursuaa kimmeltäviä lupauksia, mutta luokkanousu jättää jälkeensä haamukivut, onnellisen kodin sisällä odottaa hoivavastuu, ja joku tytöistä siivoaa rikkoutuneiden lasikattojen sirpaleet.
Tympeät tytöt potkaisee talouden viralliset kulissit kumoon. Uhmakas kirja näyttää, kuinka talous on aina kietoutunut tyttöjen helmoihin ja rakentunut heidän työlleen. Jos pidät Liv Strömqvistin feministisestä sarjakuvasta, ihastut myös Riina Tanskasen teoksiin.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Turussa käynnistettiin Suomen ensimmäiset kirjamessut 1990.
Kirjamessujen konkarit muistelevat värikkäitä messutapahtumia vuosien varrelta. Muistoja, runoa ja musiikkia. Kari J. Kettula, Tapio Koivukari ja Heli Laaksonen, Vilja-Tuulia Huotarinen. Juontaja Kalle Talonen.
Vilja-Tuulia Huotarinen, Heli Laaksonen, Kari J. Kettula ja Tapio Koivukari. Kuva Harri A. Sundell.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Miten kertoja kuvailee maailman tapahtumia? Miten valokuvaaja näyttää ne? Mikko Palonkorven ja Ville Ropposen tietokirja Vuoristolaiset – Kaukasian salaisuuksien jäljillä vie Georgiaan, Azerbaidzhaniin ja Armenian Kaukasusvuorille. Markus Leikolan Kun vedet liikkuvat on ajankohtainen romaani ihmiskunnan suurista pyrkimyksistä ja olemassaolon kauneudesta. Haastatattelija Taija Tuominen, juontaja Kalle Talonen.
Taija Tuominen, Markus Leikola ja Mikko Palonkorpi. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Palkitun ja rakastetun Samuli Putron omaelämäkerrallinen teos miehistä, jotka ovat muovanneet häntä. Samuli Putroa haastattelee Mirjam Ilvonen, juontajana Kalle Talonen.
Kun muusikko Samuli Putron elämä suistuu raiteiltaan, hän hakeutuu terapiaan, joka saa hänet muistelemaan oman elämän varrelle sattuneita tärkeitä miehiä. Hekö tekivät Putrosta Putron? Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos kateudesta, hyväksynnästä ja ystävyydestä. Tositarina kertoo isistä, lapsuudenkavereista, työtovereista, kilpakosijoista – kaikista niistä miehistä, jotka ovat muokanneet Putroa. Hän pohtii, miksi hän arvostaa tai pelkää tietynlaisia miehiä ja millainen mies ja ihminen hän itse haluaisi olla. Lauluissaan Putro asettuu taitavasti erilaisten ihmisten nahkoihin. Kirjassa hän avaa ensimmäistä kertaa oman elämänsä käännekohtia. Sanoittajana kiitosta saaneen Putron tarkat havainnot, kaunis kieli ja radikaali avoimuus ovat aseistariisuvia. Kirja on terapeuttinen matka Putron, suomalaisen miehen, mielenmaisemaan.
”En muista, pyysinkö mieheltä koskaan anteeksi sitä, miten käyttäydyin. Teen sen nyt. Anteeksi.”
Samuli Putro (s. 1970) on suomalainen muusikko ja aikamme arvostetuimpia pop- ja rock-sanoittajia. Hänet on palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina. Lisäksi hän on saanut arvostetun Juha Vainio -sanoittajapalkinnon. Elämäni miehet on Putron esikoiskirja.SAMULI PUTRO: ELÄMÄNI MIEHET. Wsoy.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Pysäyttävä, unohtumaton romaani sodasta, ikuisesta pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Sara Al Husainia haastattelee Jenni Heiti.
Zainab on tavallinen koulutyttö Bagdadissa, kun kodin lähistöllä räjähtää, ja yhtäkkiä kaupunki kutistuu yhdeksi kaduksi. Leyla on asunut Malmössä niin pitkään kuin muistaa, mutta hänen sisällään asuu yhä Irakilainen, kansankotiin sopeutumaton muukalainen. Mustafa on menettänyt sodassa maansa ja perheensä. Suomessa hänen pitäisi olla turvassa, mutta täällä hän on vaarassa kadottaa viimeisen mikä hänellä on, oman itsensä.
Mitä kaikkea ihmisen on uhrattava ja jätettävä taakseen saadakseen elää? Kenelle maa kuuluu on ajaton ja armoton kuvaus siitä, mitä sota meille tekee.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Jänis johdattaa lukijan Danten Helvettiin ja takaisin, matkalle, jossa tutkitaan valheiden juuria, koston historiaa ja rajojen rikkomisen seurauksia. Romaanissa mies ja nainen kertovat tarinoita siitä, mitä heidän välillään tapahtui. Ketä pitäisi uskoa?
Laura Gustafsson ei pelkästään kyseenalaista totuttuja käsityksiä, vaan näyttää, miten valta kietoutuu alistamiseen niin ihmisten suhteissa toisiinsa kuin muihinkin eläimiin. Romaani tarkastelee ruumiin merkitystä ja yhteiskunnan rakenteita täysin uudesta näkökulmasta. Lihakirja ravistelee, haastaa ja koskettaa – eikä sitä voi unohtaa.
Haastattelijana Suvi Auvinen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.
Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämänsä tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä.
Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti?
Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Viktor kärsii masennuksesta ja ”saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lars lähtevät kotoa itsenäistymään.
Kolme saarta – isä, äiti ja minä on huima tarina perheestä, hiljaisuuden hinnasta ja kertomisen vapauttavasta voimasta.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Anna Elina Isoaron ja Mira MalliuksenTavara-avaruus katsoo hykerryttävästi nykypäivän arkea. Eppu Nuotion ja Kristiina LouhinPikkumummun ja ison rakkauden keskiössä on isovanhemman ja lapsenlapsen rakkaudellinen suhde. Haastattelijana Mia Halonen, juontajana Kalle Talonen.
Eppu Nuotio, Kristiina Louhi: Pikkumummu ja iso rakkaus, WSOY, 2025.
Anna Elina Isoaro, Mira Mallius: Tavara-avaruus, WSOY, 2025.
Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kaivosyhtiö maitani himoitsi.” Mielensäpahoittaja kiertää tonttinsa rajat – mitä siitä seuraa?
Suositun Mielensäpahoittaja-kirjasarjan 12:nnen teoksen äärellä Tuomas Kyrö puhuu muun muassa kirjailijuudestaan sekä tavastaan tehdä näitä teoksia, joissa nykyhetki ja menneessä ajassa viihtyvä ihminen kohtaavat toisensa. Haastattelijana Timo Julkunen, juontaja Kalle Talonen.
Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
”Älä mene sinne mihin polku johtaa, kulje siellä missä voit jättää omat jälkesi”.
Olen aina ollut erityisen kiinnostunut taiteen ja käsityön rajapinnoista ja niiden tutkimisesta. Vahva käsityöläisen koulutus yhdistettynä ennakkoluulottomasti muotoilijan ja kuvataiteilijan ammattitaitoon on osaltani mahdollistanut uuden luomisen. Nukkemuotoilijana olin urani alussa kiinnostunut muotokuvista mutta ajan myötä ilmaisuni on kehittynyt vapaammaksi ja monipuolisemmaksi. Käyttämieni materiaalien osalta monivaiheinen ja vaativa posliini on vaihtunut monipuolisempaa ilmaisua ja prosesseja mahdollistaviin materiaaleihin, kuten selluloosapohjaiset massat ja laminointitekniikat.
Kuva Dolly Aittanen.
Hyödynnän tuotannossani paljon myös neulesuunnittelijan ammattitaitoani, materiaaleina vain on kaikkea muuta paitsi tavallinen lanka. Neuleiden suunnitelu ja toteuttaminen on siirtynyt rakkaaksi ja rentouttavaksi harrastuksesksi ollen näin edelleen merkittävä osa elämääni. Osa neuleistani on päätynyt “Kerroksia” -kirjaksi Tammen julkaisemana 2015.
Kuvataiteen ammattiopettajana olen opettanut nukkemuotoilua lähes kolmekymmentä vuotta ja kehittänyt laajalti alan ammatillista koulutusta. Luontainen haluni jakaa tieto-taitoani muillekin toi opetustyön vahvemmin mukaan 1990- luvun lopussa ja aloin kehittää alaani koulutuksen kautta. Tutkin ja analysoin mitä taitoja nukkemuotoilijan ammatti vaatii ja 2000-luvun alussa kirjoitin nukkemuotoilun artesaanin tutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman. Tutkinnon myötä nukkemuotoilija on virallinen ammatti Suomessa.
Nukkemuotoilu on moniammatillinen ala. Olen toteuttanut sitä urallani monipuolisesti teollisenamuotoilijana, taiteilijana ja pedagogina niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toistaiseksi ainoana suomalaisena olen päässyt muotoilemaan nukkeja kansainvälisesti teolliseen tuotantoon (Sigikid) ja muottituotantoon (Bell, Seeley’s ja Cerami Color). Muotokuva- ja taidenukkeja on useissa museoiden ja yksityisten kokoelmissa ympäri maailmaa. Taiteilijana minulle on tärkeää luoda inhimillistä lämpöä ja avata ajatuksia. –Piitu Nykopp, 5.11.2025
Daniil Kozlov, runoilijana tunnettu Susinukke Kosola, julkaisee omalla nimellään ensimmäisen esseeteoksensa Ryssä. Teos kysyy: Mistä on pienet marginalisoidut identiteetit tehty? Emmi Itärannan Lumenlaulaja vie Suomen myyttiseen menneisyyteen Louhen matkassa. J. P. LaitisenHirviö esittelee faktapohjaisia kuvauksia ilmastonmuutoksista osana fiktiivistä tarinaa. Millä tavalla nämä teokset kertovat niin tulevasta kuin menneestä? Ville Blåfield haastattelee.
J. P. Laitinen, Daniil Kozlov ja Emmi Itäranta. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmatuotanto Sammakko ja Teos, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Kolmekymmentäkaksi eri alojen asiantuntijaa pohtii Sivistyksen vuoksi -kirjassa sivistyksen olemusta, rakentamista, nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelijoina presidentti Tarja Halonen ja painonnostaja, voimanostaja Anni Vuohijoki. Haastattelijana Helmi Jyrkkänen, juontajana Kalle Talonen.
Anni Vuohijoki, Tarja Halonen ja Helmi Jyrkkänen. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
SIVISTYKSEN VUOKSI. Toim. Helmi Jyrkkänen, Janne Kotiaho, Kyösti Ylikulju & Sanna Karkulehto. Into, 2025.
Sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää ja edistää kykyämme vastata kestävyyskriiseihin.
Iida Turpeisen teos Elolliset (S&S, 2023) on nopeasti saavuttanut kansainvälisen suosion. Tämä toivoa herättävä teos kurkottaa menetysten teemojen kautta mahdollista tulevaisuutta kohti. Haastattelijana Laura Friman. Juontaja Kalle Talonen.
Elolliset kertoo Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmista löytyvän stellerinmerilehmän luurangon tarinan 1740-luvulta lajin löytämisestä sen tuhon kautta tähän päivään. Kulttuuritoimitus, Mikko Saari.
Risto Linturin ja Kari Angerian teos Ihmisyyden rajalla pohtii tekoälyä, ihmisen kulttuurin tuotetta. Entä mitä sana tekoäly tuo mieleen runoilija Tapani Kinnuselle ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajalle, kirjailija Ville Hytöselle? Kiehtova keskustelu tekoälystä kolmen ajattelijan kesken. Juontaja Kalle Talonen.
Ville Hytönen, Kari Angeria ja Tapani Kinnunen. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Arvostettu terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kertoo lapsuuden haavoista avoimemmin kuin koskaan: kirja uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta. Haastattelija Taija Tuominen.
Kuva J. K. Ihalainen
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Mitä tehdään, kun tehdään kirjoja? Kirjat muuttavat ihmisten elämää, lasten ja aikuisten. Kirjoista bisneksenä keskustelemassa kustantaja Minna Castrén, kirjailija ja kustantaja Päivi Lukkarila ja Muumi-yhtiön toimitusjohtaja Roleff Kråkström. Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.
Vilja-Tuulia Huotarinen, Roleff Kråkström, Minna Castrén ja Päivi Lukkarila. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
