Kolmekymmentäkaksi eri alojen asiantuntijaa pohtii Sivistyksen vuoksi -kirjassa sivistyksen olemusta, rakentamista, nykytilaa ja tulevaisuutta. Keskustelijoina presidentti Tarja Halonen ja painonnostaja, voimanostaja Anni Vuohijoki. Haastattelijana Helmi Jyrkkänen, juontajana Kalle Talonen.
Anni Vuohijoki, Tarja Halonen ja Helmi Jyrkkänen. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
SIVISTYKSEN VUOKSI. Toim. Helmi Jyrkkänen, Janne Kotiaho, Kyösti Ylikulju & Sanna Karkulehto. Into, 2025.
Sivistyksen tavoittelu niin yksilön kuin yhteiskunnan tasolla rakentaa merkityksellistä, hyvää elämää ja edistää kykyämme vastata kestävyyskriiseihin.
Iida Turpeisen teos Elolliset (S&S, 2023) on nopeasti saavuttanut kansainvälisen suosion. Tämä toivoa herättävä teos kurkottaa menetysten teemojen kautta mahdollista tulevaisuutta kohti. Haastattelijana Laura Friman. Juontaja Kalle Talonen.
Elolliset kertoo Helsingin Luonnontieteellisen museon kokoelmista löytyvän stellerinmerilehmän luurangon tarinan 1740-luvulta lajin löytämisestä sen tuhon kautta tähän päivään. Kulttuuritoimitus, Mikko Saari.
Risto Linturin ja Kari Angerian teos Ihmisyyden rajalla pohtii tekoälyä, ihmisen kulttuurin tuotetta. Entä mitä sana tekoäly tuo mieleen runoilija Tapani Kinnuselle ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtajalle, kirjailija Ville Hytöselle? Kiehtova keskustelu tekoälystä kolmen ajattelijan kesken. Juontaja Kalle Talonen.
Ville Hytönen, Kari Angeria ja Tapani Kinnunen. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Arvostettu terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten kertoo lapsuuden haavoista avoimemmin kuin koskaan: kirja uskosta, rakkaudesta ja näkyväksi tulemisesta. Haastattelija Taija Tuominen.
Kuva J. K. Ihalainen
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Mitä tehdään, kun tehdään kirjoja? Kirjat muuttavat ihmisten elämää, lasten ja aikuisten. Kirjoista bisneksenä keskustelemassa kustantaja Minna Castrén, kirjailija ja kustantaja Päivi Lukkarila ja Muumi-yhtiön toimitusjohtaja Roleff Kråkström. Haastattelijana Vilja-Tuulia Huotarinen.
Vilja-Tuulia Huotarinen, Roleff Kråkström, Minna Castrén ja Päivi Lukkarila. Kuva J. K. Ihalainen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tunnettu toimittaja-kirjailija Maxim Fedorov tarkastelee lämpimästi ja oivaltavasti kahta kotimaataan, joiden tarinat ovat erilaisia mutta joissa on paljon yhteneväisyyksiä.
Kuva J. K. Ihalainen.
Venäjän rajanaapurit Suomi ja Ukraina itsenäistyivät samoihin aikoihin Venäjän keisarikunnan hajottua 1917, mutta vain Suomi onnistui säilyttämään itsenäisyyden. Ukraina jäi Neuvostoliiton hampaisiin ja sai odottaa uutta itsenäisyyttään yli 70 vuotta.
Suomella ja Ukrainalla oli kuitenkin koko ajan yllättävän paljon yhteyksiä alkaen aktiivisesta ystävyyskaupunkitoiminnasta ja kulttuurivaihdosta aina matkailun tuomiin henkilökohtaisiin kontakteihin. Myös politiikassa maiden välissä oli suoria yhteyksiä: Mannerheim piti kirjeitse yhteyttä Ukrainan hetmaniin Skoropadskyiin ja mailla oli diplomaattisuhteet sekä lähetystöt lyhyen aikaa 1910-luvun lopussa. Suomen ja Ukrainan polut yhtyvät 1900-luvulla monin ennestään tuntemattomin tavoin. Haastattelija Mia Halonen, juontaja Kalle Talonen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Varhaiskasvattajana uransa aloittanut Outi Karikivi siirtyi 25 vuoden työskentelyn jälkeen tekstiili- ja taidealan yrittäjäksi. Tärkeä hetki päätöksenteossa tapahtui tukholmalaisessa näyttelyssä, jonka uusiokäytetystä villasta valmistetut teokset olivat häikäiseviä. Kierrätysmateriaalien käyttö tekstiilivalmistuksessa oli vielä ihan uutta.
Kuva Reetta Ranta.
Syntyi Willatar. Outi Karikivestä tuli yksi tekstiilikierrätyksen alullepanijoista Suomessa; villan ja huovutuksen lisäksi hän valmisti eri materiaaleista romanttissävyisiä asusteita. Suositut morsiusasut saivat yksilöllisen ilmeen Outi liittäessä niihin välähdyksiä nuorikon historiasta. Karikiven kirjoittama morsiuspukuteemainen Tahdon – Ekologisia hääunelmia -kirja ilmestyi vuonna 2011.
Useiden ammattitutkintojen taustalla on Outin halu ymmärtää ja oppia uusia asioita. Tuloksena on ollut pitkä ja monivaiheinen opiskelu, joka liki kuusikymppisenä vei hänet yli kahdeksi vuodeksi ruotsinkieliseen Porvoon ammattikouluun kuva-artesaanin ja graafisen suunnittelun linjalle. Vähän myöhemmin valokuvaaminen johti uusiin opintoihin, ja se on nykyään Karikiven pääasiallinen ammatti. Työssään hän etsii uusia tapoja ilmaisulle.
Valokuvauksella on myös iso rooli Outin kokemassa suuressa henkilökohtaisessa menetyksessä. Valokuvaaminen on opettanut häntä katsomaan itseään ja asioita aivan uusilla tavoilla, ja se on suuresti auttanut surun kanssa elämisessä. Viime aikoina hänellä on vahvistunut halu jakaa myös muille oma valokuvien kertoma selviytymistarinansa.
Tove Jansson sai jopa 1500–2000 kirjettä vuodessa kaikkialta maailmassa. Tuula Karjalaisen teos Tove Jansson ja maailman lapset kertoo tarinoita lukijakirjeiden takaa ja Tove Janssonin vastauksia kirjeisiin. Tuula Karjalainen keskustelee tohtori Jenni Haukion kanssa. Juontaja Kalle Talonen.
Tuula Karjalainen: Tove Jansson ja maailman lapset, Tammi 2025.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Jos Suomessa alettaisiin nyt rakentaa kirjallisuuden tekijöiden työlle edellytyksiä, mitä pitäisi ottaa huomioon? Mikä nykyisessä lainsäädännössä ontuu? Mitä ei ole tarvetta korjata? Päättäjien vastauksia puntaroi arvovaltainen kirjallisuuden tekijöiden raati. Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Markus Hotakainen ja Kaijamari Sivill. Juontaja Karo Hämäläinen.
Eeva-Johanna Eloranta, Ville Valkonen, Karo Hämäläinen, Kaijamari Sivill ja Markus Hotakainen. Kuva J. K. Ihalainen.
Tuotanto Sanasto.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Mitä tapahtuu, kun taiteilija saavuttaa urallaan kaiken tavoittelemansa?
Kuva Janika Sjöman.Kuva Kirsti Doukas.
Palkittu korusuunnittelija ja kultaseppä Kirsti Doukas opiskeli työn ohessa taideteollisuusalan perustutkinnon valmistuen lasialan artesaaniksi. Kirstin suunnittelemat ja puhaltamat Montana pullot olivat esillä Fiskarsin Onoman kesänäyttelyssä 2025. Myös teosten valmistusta varten tarvittavat metallimuotit ovat hänen toteuttamiaan.
Tarinat tulevat eläviksi tarinankertojien kautta. Näyttelijän ja arkkipiispan työssä tarinat heräävät henkiin uusina kertomuksina, jotka tavoittavat uusia yleisöjä. Kertojan oma elämä kutoutuu osaksi tarinaa. Mitä vuosikymmenet ovat opettaneet uusista aluista – ja kuinka puhaltaa tarinoihin uutta henkeä? Arkkipiispa Tapio Luoman vieraana rakastettu näyttelijä Seela Sella. Juontajana Kalle Talonen.
Arkkipiispa Tapio Luoma ja Seela Sella. J. K. Ihalainen
Tuotanto Arkkihiippakunnan kirjamessutyöryhmä.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.
Tanssiva meteoriitti biennaalin vuoden 2025 teemana on sota ja rauha sekä kansalaistottelemattomuus. Tapahtuma yhdistää esittävän taiteen ja yhteiskunnallisen keskustelun Fiskarsin ruukissa 6.9.–15.11. 2025.
Biennalen avajaispäivän paneelikeskustelussa 6.9. paneuduttiin rauhantyöhön ja väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen.
Paneelin puhujina ovat kansanedustaja Pekka Haavisto, palestiinalainen Marwa Hasona, sosiologian väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta, apulaisprofessori Anitta Kynsilehto, Tampereen yliopiston Rauhan ja konfliktintutkimuskeskusTaprista ja astrofyysikko, Elokapina aktivisti Till Sawala Helsingin yliopistosta.
Kuvassa vasemmalta Marwa Hasona, Till Sawala, Anitta Kynsilehto, Aalto Peltoniemi, Annatuuli Saine ja Pekka Haavisto. Kuva Mika Tertsunen.
Keskustelun fasilitaattoreina toimivat Annatuuli Saine, Tanssiva meteoriitti biennaalin taiteellinen johtaja sekä Aalto Peltoniemi, sosiaalipolitiikan väitöskirjatutkija Bristolin yliopistosta.
Keskustelu alussa ja sen päätteeksi kuullaan musiikkia Mikko Perkoilan Rauhanlevyltä.
Jari Heinonen johdattelee yhteisöllisen jalkapallon maailmaan teoksessaan Vastakarvan jalkapalloa – esimerkkeinä FC Barcelona, FC St. Pauli ja FC Union Berlin (2025). Nämä kulttiseurat ponnistelevat jalkapallon perimmäisten ihanteiden puolesta. Ne pyrkivät säilyttämään jalkapallon vahvan yhteiskunnallisen ja yhteisöllisen aseman omissa kaupungeissaan ja niiden lähialueilla. Seuroissa on luotu rakenteita ja toimintamalleja, joiden avulla jäsenten ja kannattajien valta seuroissa on säilynyt ja jopa vahvistunut. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Unkarilainen vasemmisto – onko sellaista? Millaista on vasemmistopolitiikka maassa, jolla on historiallisista syistä kompleksinen suhde vasemmistolaisuuteen? Entä onko vasemmistolla mahdollisuuksia maassa, joka luisuu yhä kiihtyvää vauhtia kohti autoritarismia? Kulttuurivihkojen päätoimittaja Marissa Mehr haastattelee unkarilaistaustaista Elokapina-aktiivi Ilari Matuzia. Esittelyssä myös Kulttuurivihkojen Unkari-teemainen kesänumero. (Kulttuurivihkot)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Spekulatiivisessa fiktiossa koetaan niin yhteiskunnallisia kuin teknologisia vallankumouksia. Tieteiskirjallisuuden ja fantasian keinoin voidaan venyttää ja läpäistä mahdollisen ja mahdottoman välisiä rajoja. Syksyn uutuuskirjoistaan keskustelevat Carita Forsgren ja Katariina Heikkilä. Haastattelijana Saara Henriksson. (Osuuskumma)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Työväenluokkainen lapsuus on aina ollut tärkeä aihe työväenkirjallisuudessa – niin se on nykyäänkin. Lapsuuden ja nuoruuden kokemukset seuraavat meitä aikuisuuteen. Miltä ”me olemme kaikki keskiluokkaa” -mantran yhteiskunnassa tuntuu kasvaa työväenluokkaisessa ympäristössä? Keskustelemassa kirjailijat Hanna-Riikka Kuisma, Mikko Malila ja Mila Teräs. He ovat käsitelleet nyky-Suomeen ja lähimenneisyyteen sijoittuvissa romaaneissaan lapsuuden ja nuoruuden luokkarajoja. Vetäjänä toimii Milla Peltonen.
Huom. Haastattelussa ääni paikoitellen kiertää.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Sukupolvet kohtaavat. Jessi Jokelainen on tuore kansanedustaja, joka Femokratia (Suuri Kurpitsa, 2024) sarjakuvateoksessaan käy läpi suomalaisen politiikan historiaa, nykypäivää ja tulevaisuutta erityisesti naisnäkökulmasta. Ilkka Taipale on legendaarisen 60-lukulaisuuden ilmentymä Suomessa: Marraskuun liikkeen, Yhdistys 9:n ja lukemattomien muiden järjestöjen veteraani. Miten kaksikko näkee suomalaisen kansalaisyhteiskunnan suuren linjan? Keskustelua vetää Pohjois-Afrikan kansalaisyhteiskuntaa tutkinut Karim Maïche.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Noora Vallinkosken ja Ossi Nymanin uusimmissa romaaneissa keskiössä ovat nykysuomalaiset, jotka ovat jääneet välitilaan. Nymanin Alkuhuudossa (Teos, 2025) päähenkilöinä toimivat pienellä palkalla näköalatonta elämää eteenpäin kulkevat bussikuski, kaupan myyjä ja maahanmuuttajataustainen suntio. Vallinkosken Miten meistä tuli ihmisiä (Atena, 2025) taas sijoittuu purkukuntoiseen Mörskään, jota asuttavat vanha työläisnainen ja hänen peliriippuvainen kummipoikansa. He saavat tarinan alussa vieraakseen luokkahypyn tehneen sukulaisen. Onko näistä ulkopuolisiksi itsensä kokevista yksilöistä muutoksen tekijöiksi? Vallinkoskea ja Nymania haastattelee työläiskirjallisuudesta väitellyt Jussi Lahtinen.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Keskustelua poliittisen taiteen mahdollisuudesta. Näyttelijä Cécile Orblin lukee otteita Nicoleta Esinencun työläisnäytelmästä Edistyssinfonia (Poesia, 2025), jossa moldovalainen päähenkilö saapuu kausityöhön suomalaiselle maatilalle. Teoksesta keskustelemassa suomentaja Tuukka Tuomasjukka ja dramaturgi Ilja Lehtinen. Lisäksi esittelyssä italialaisen Nanni Balestrinin vuonna 1971 julkaistu vimmainen Haluamme kaiken (Poesia, 2024; suom. Janne Löppönen), joka kuvaa vuoden 1969 työläiskapinoita ja suurlakkoja Fiatin tehtailla Torinossa. (Poesia)
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
Aulikki Oksanen oli 1960–1970-lukujen yhteiskunnallisten muutosvoimien eturintamassa. Muun muassa kirjailijana, laulajana, runoilijana ja sarjakuvataiteilijana tunnettu moniosaaja on yhä aktiivinen taiteilija ja yhteiskunnallinen keskustelija. Miten Oksanen näkee maailman muuttuneen viimeisten vuosikymmenten aikana? Haastattelijana toimii Oksasen elämänkerran Hyppy syreenien tuleen (2024, WSOY) kirjoittanut Helena Ruuska.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 6.9.2025, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”Muutosvoimat”.
