Kesäkuussa Tampereen Annikin puutalokorttelin Runofestivaaleilta taltioidun ohjelmapaketin alkajaisiksi tapahtuman taiteellinen johtaja J. K. Ihalainen avaa tilaisuuden, ja hänen jälkeensä festareiden nimikkotaiteilija Katariina Lillqvist kertoo taiteestaan ja laulaa päätteeksi tarinan Valpuri Kynistä, joka oli Suomen ensimmäinen noitaoikeudessa vesikokeeseen joutunut nainen. Juontajana Päivi Haanpää.
Kuva J. K. Ihalainen.
Katariina Lillqvist on sekä Suomessa että Tšekissä asuva palkittu elokuvaohjaaja, kuunnelmien tekijä, taiteilija ja kulttuurivaikuttaja. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana taiteilijana, joka on tuonut nukkeanimaation maassamme suuren yleisön tietoisuuteen.
Fiskars Village Art & Design Biennalen toisena päänäyttelynä toteutuu fiskarsilaisten käsityöläisten, muotoilijoiden ja taiteilijoiden osuuskunta Onoman kesänäyttely KASTE / DAGG / DEW, jonka kuratoi ja jonka näyttelyarkkitehtuurista vastaa Marco Casagrande.
Järjestyksessään jo 32. osuuskunnan kesänäyttely tarkastelee veden kiertokulkua ja sen roolia elämänkoneen moottorina, ihmistä osana kastetta.
“Kaste helmeilee vapaasti eri taiteen ja tieteen kenttien välillä. Näyttely on jonkin tyylin orgaaninen kone, jolla on kaiken kattavasti kastetta pinnalla. Kone helmeilee, tai hikoilee. Ympäröivän luonnon elämää tuottava kudos osaa alituisesti kastaa itse itsensä – tähän rituaaliin yritämme ottaa yhteyttä. Fiskarsin ruukki on lähtenyt kastepisarasta. Ei muuten olisi jokea tai kankivasaraa”, Casagrande kuvailee.
Kuva AJ Kaikuru.
Näyttelyyn osallistuu yli 50 taiteilijaa, joista valtaosa on valittu avoimen haun kautta osuuskunnan jäsenistöstä. Lisäksi näyttelyyn on kutsuttu tarkoin harkittu joukko kotimaisia ja kansainvälisiä tekijöitä. Casagranden kuratoima kokonaisuus hyödyntää ruukin ympäristöä, sen läpi virtaavaa vettä sekä vanhojen rakennusten arkkitehtuuria tavalla, joka kutsuu dialogiin historian ja Fiskarsinjoen kanssa.
Nanna Bayer & Iris Orasjärvi, Näkymätön valtameri, 2026. Värjätty posliini, turkis / Luu, kuivasavi. Kuva AJ Kaikuru.
KASTE-näyttelyn taiteilijat
Erna Aaltonen / Olga Angove / Nanna Bayer & Iris Orasjärvi / Anna Inkeri Björklund / Kirsti Doukas / Tapio Elevant / Jack Faber / Georg Grotenfelt / Eero Haikala / Lulu Halme / Pekka Ijäs / Mari Isopahkala / Lotta Jalava / Outi Karikivi / Tiina Karimaa / Ann Kraus / Maaretta Krohn & Risto Puurunen / Mikko Laakkonen / Elina Makkonen / Laura Mattila & Mikko Merz / Laura Merz & Rudi Merz / Rowan E. Mena & Marja Hepo-aho / Maija Mustonen & työryhmä Viki Kontopoulou ja Vilma Mankonen/ / Anu Mykrä / Jukka Mäkelä / Pia Nieminen / Ron Nordström / Pasi Orrensalo / Saara Paatero-Burtsov / Katri Pailos / Jaakko Pakkala / Piia Maria Pekkanen / Tuulia Penttilä / Sniedze Praulina / Nina Pulkkis & Merja Penttiä / Aapo Repo / Perttu Rista & Aapo Rista / Sami Ryhänen / Sarah Råholm / Kristian Saarikorpi / Saine Ensemble / Kim Simonsson / Jan Söderblom / Matti Söderkultalahti / Riitta Talonpoika / Anna Uff / Viivi Varesvuo & Kirsi Costi Snellman / Karin Widnäs / Katja Öhrnberg
Fiskars Village Art & Design Biennalen näyttely Veden taju
Veden taju -näyttely tarkastelee ihmisen suhdetta veteen sekä sitä, miten tieto, tunteet ja toiminta muovaavat veden tajuamme. Näyttely tuo yhteen taidetta, muotoilua, tiedettä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Esillä on teoksia, projekteja ja hankkeita, jotka käsittelevät muun muassa veden hoivaa ja muovien vaikutusta vesistöihin. Kokonaisuus kutsuu kävijät pohtimaan omaa suhdettaan veteen.
Riikka Latva-Somppi, kuva Justus Hirvi.Gary Markle, kuva Justus Hirvi.
“Suomessa olemme tottuneet veden runsauteen, mutta ympäristön muutokset haastavat arkisen suhteemme veteen uudella tavalla. Siksi vedestä huolehtiminen on yhä tärkeämpää. Tässä muutoksessa jokaisen henkilökohtaisella vesisuhteella on merkittävä rooli” –Riikka Latva-Somppi, Veden taju -näyttelyn kuraattori.
Luovi Productions -toimiston tuottama päänäyttelykokonaisuus levittäytyy Viljamakasiinin kolmeen kerrokseen. Veden taju sijaitsee rakennuksen ylimmässä kerroksessa. Keskimmäisen kerroksen valtaa Aalto Yliopiston opiskelijoiden töistä koostuva Material Flow -näyttely. Pohjakerroksessa toimii Biennale Shop, jonka kuratoitu valikoima esittelee ajankohtaista suomalaista muotoilua ja käsityötä. Näyttelyiden ympärille rakentuu myös oheisohjelma, joka sisältää keskusteluja, työpajoja ja taiteilijatapaamisia.
Zoé Bruhat, Asia Pomorska ja Vilma Sainio: Ulva Intestinalis(Isosuolilevä). Kuva Justus Hirvi.
Veden taju -näyttelyn taiteilijat ovat: Atso Airola / Vala Boucht / Álvaro Catalán de Ocón / Karoline Hjorth, Riitta Ikonen / Sohvi Kangasluoma / Tuula Lehtinen / Riikka Latva-Somppi & Sense of Water research group / Anna van der Lei, Julia Lohmann / Gary Markle / Maarit Mäkelä & project team / Zoé Bruhat, Asia Pomorska, Vilma Sainio / Pia Sirén / Kirsti Taiviola
Pysyvän rauhan aika jää lyhyeksi. 90-luvun alussa Neuvostoliitto hajoaa, uusia sotia käynnistyy, nyt myös Euroopassa. Kurdipakolaisia saapuu Suomeen erityisesti Länsi-Uudellemaalle, missä pakolaissihteeriksi valitaan Börje Mattsson.
Jälkeenpäin maailmaa tulkitessa voi nähdä, miten uuden kehityksen merkit olivat kypsyneet taustalla ja miten ne purkautuivat Kuwaitin sotana, Balkanin sotana ja pakolaisten virtana Suomeen. Maailma muuttui niin nopeasti, että valmiudet reagoida olivat vasta kehittymässä. Suomessa pakolaisasioita oli hoitanut lähinnä SPR, mutta tilanteen nopeasti muuttuessa uusia ratkaisuja ja ennakkoluulottomia päätöksiä oli tehtävä. Virheiltäkään ei vältytty. Aina linjat eivät kohdanneet, vaan Mattsson haastettiin jopa oikeuteen syytettynä rasismista.
Balkanin sodan loppuvaiheilla Mattssonosallistui ministeri Claes Anderssonin pyynnöstä Sarajevossa järjestettyyn kokoukseen, jossa läsnä olivat myös kaikkien sodan osapuolten edustajat. Omassa puheessaan Mattsson puhui erityisesti niiden tuntojen pohjalta, joita hän koki matkalla lentokentältä hotellille. Itse hän pitää tätä puhetta elämänsä parhaana. Sarja jatkuu… Suvi Heino
Faces-festivaaleilla presidentti Tarja Halonen ja tohtori Pentti Arajärvi Börje Mattssonin matkassa. Kuva Börje Mattssonin arkisto.
Nokialla Harjuniityn esiopetuksessa lukeminen on olennainen osa jokaista päivää. Radio Fiskarsin Tämän minä luin -hankekin innosti lapsia, ja heistä kaksi tuli radioon opettaja Tanja Kotiniityn opastuksella kertomaan valitsemistaan toivekirjoista. Hilman kirjana oli Neppari ja pupukahvila, Leo valitsi lukupaketikseen Lego Ninjago – lohikäärmeen nousu.
Kuulemme myös, miten muut lapset osallistuivat hankkeeseen. Lisäksi Tanja Kotiniitty kertoo lukemisen tärkeydestä ja sitä tukevista hankkeista. Suvi Heino
Taru Viinikainen: Neppari ja pupukahvila. WSOY, 2022.
Tämän minä luin on Radio Fiskarsin lasten ja nuorten lukemishanke. Lapset ja nuoret lukevat valitsemansa kirjan, jonka radio heille hankkii, tekevät siitä esittelyn ja esittävät sen Radio Fiskarsissa. Ohjelmasarja jatkuu syksyllä 2026, tervetuloa osallistumaan!
Fiskarsin Veitsitehtaalla 8.5. vietetyssä filosofi Elisa Aaltolan Ajattelu on ilmaista! – Det kostar int’ att tänka! -illassa teemana oli Eläinten demonisointi.
Kuva J. K. Ihalainen
Aiheen historiallisia käänteitä luotaavan katsauksen jälkeen Aaltola kuvasi eläinten demonisaation tämänhetkistä tilannetta. Yleisöä puhuttivat erityisesti vieraslajitorjuntaan liittyvät moraalikysymykset. Suomessa on suuri määrä ei-toivottuja vieraslajeja kuten tuhoa niittävät espanjansiruetanat ja niiden mustapäälajitoverit. Kuka saa määrittää vieraslajin haitallisuusasteen? Onko vieraslaji aidosti haitallinen vai onko se sitä meidän omien intressiemme kautta? Mitä vieraslajia Suomessa voimakkaimmin karsastetaan, ja miten Stalin tähän asiaan liittyy?
Vaikka vieraslajien määrä koko ajan kasvaa, silti ei-tappavien torjuntamenetelmien tutkimus laahaa pahasti jäljessä. Keinoja torjuntaan kyllä jo on, mutta miten löytää se oikea? Entä mitä eroa on vieraslajilla ja tulokaslajilla?
Filosofi Elisa Aaltola on keskittynyt eläimiä koskeviin eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin, ympäristöetiikkaan sekä normatiiviseen moraalikäsitykseen. Aaltolan vuonna 2024 perustama eläinoikeusakatemia kokoaa yhteen eläinoikeuksien puolustajia tieteen, taiteen ja viestinnän alueilta.
Pahoittelemme äänitteen alussa esiintyvää taustakohina (kesto noin 1,5 minuuttia).
Julisteen kuva Minna Mead.
Seuraavan kerran Ajattelu on ilmaista Fiskarsin Veitsitehtaalla 28.8.2026 Filosofi Mikko Lahtinen teemalla Jokainen ihminen on ajattelija sekä 16.10. 2026 Kirjallisuus- ja kuvataidekriitikko Aleksis Salusjärvi, teema selviää myöhemmin.
Radio Fiskarsin rauhan teemassa tapaamme Suomen ehkä tunnetuimman rauhantyön parissa työskentelevän pariskunnan.
Vappu ja Ilkka Taipale ovat kuusikymmenluvulta alkaen matkanneet rauhanaktivisteina eri puolilla maailmaa. Eräs heidän tärkeistä aktiviteeteistaan on toiminta maailmanlaajuisessa Lääkärit ydinsotaa vastaan -järjestössä, joka perustettiin vuonna 1979.
Aktiivinen rauhantyö elää ja voi hyvin, vaikka lehdistö siitä niin mielellään vaikenee. Mistä tämä vaikeneminen mahtaa johtua? Entä mistä on peräisin tulevaisuuteen pelokkaasti suhtautuva ilmapiiri? Mukana ohjelmassa myös J. K. Ihalainen ja Suvi Heino.
Lisää Taipaleiden tarinoita ja kokemuksia:
Vappu ja Ilkka Taipaleella, Into Kustannus, 2021.
Ilkka Taipale: Sinisilmäinen pasifisti – kirjoituksia seitsemältä vuosikymmeneltä, Rosebud, 2024.
Ohjelmassa puheenaiheena oleva tuore kirjasarja: Leo Mechelin: Kootut teokset 1-9 (1839–1914), Rosebud, 2026.
AJATTELU ON ILMAISTA! – DET KOSTAR INT’ ATT TÄNKA!
Filosofi Elisa Aaltola alustaa ja keskustelee aiheesta: ”Eläinten demonisaatiosta: kun vieraslajeista ja muista eläimistä rakennetaan vihollisia”.
Tapahtumapaikkana on Veitsitehdas. Aaltolan puheenvuoroa seuraa yleisökeskustelu. Ilta taltioidaan, ja se julkaistaan Radio Fiskarsissa pienellä viiveellä.
Tapahtumaan on vapaa pääsy, mutta suosittelemme ennakkoilmoittautumista 0409601033 tai suviheino@gmail.com.
Kirjailijavartti on Pirkkalaiskirjailijat ry:n tuottama ohjelma, jossa pirkanmaalaiset kirjailijat kertovat itsestään, ajatuksistaan ja sattumuksistaan vuosien varrella. He lukevat myös otteita teoksistaan. Tuotanto @ 2023-2025 Pirkkalaiskirjailijat & StudioKirja.
Juliste: J. K. Ihalainen.
Tähän asti ilmestyneet Kirjailijavartit, (kuvaajien nimet kunkin kirjailijan omalla sivulla):
Pirkkalaiskirjailijat ry on Suomen vanhin maakunnallinen kirjailijayhdistys. Se perustettiin hotelli Tammerissa Tampereella 21.11.1943. Yhdistykseen on historian varrella kuulunut monia Suomen kirjallisuuden merkkinimiä, kuten Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, Mirkka Rekola ja Kirsi Kunnas. Yhdistyksellä on tänä päivänä yli 200 jäsentä, jotka kaikki ovat ammattikirjailijoita. Pirkkalaiskirjailijat ry toimii laajasti Pirkanmaan kaunokirjailijoiden yhdyssiteenä, nostaa esiin Tampereen asemaa merkittävänä kirjallisuuskaupunkina ja edistää paikallisten kirjailijoiden asemaa. Yhdistys palvelee Pirkanmaan asukkaita tuottamalla laadukasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa ja yleisölle maksuttomia kirjallisuustapahtumia.
Viisiosainen Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on nyt valmis. Sen ensimmäisessä osassa 1960-luvun nuoriso elää rauhanaikaa samalla kun heidän kodeissaan sota on edelleen monin tavoin läsnä. Radio- ja televisiotoiminnan kehittyessä tietoisuus globaaleista syy- ja seuraussuhteista terävöityy. Vahvasti ajassa mukana elävä Börje Mattsson sitoutuu solidaarisuus- ja rauhanajattelun asialle. Tämä vie hänet ensin Afrikkaan ja myöhemmin maailman eri kolkkiin, missä eletään epävarmoja aikoja.
Sarjan jaksoissa 1.–4. liikutaan erityisesti 1970-luvun Afrikan itsenäisyystaisteluissa, jotka huipentuvat Portugalin siirtomaavallan loppukohtaukseen (1975).
Viidennen ja samalla viimeisen osan alkaessa Eurooppa on juuri elänyt nykyhistoriansa seesteisintä euforian aikaa. Mutta liian pian maailmanmeno vaihtaa suuntaa, kun Irakissa käynnistyy Kuwaitin sota (1990–1991); Neuvostoliitto hajoaa (1991), ja viimein myös Euroopassa syttyy Balkanin sota (1991–95).
Pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Suomeen. Monikulttuurisuuden vakiinnuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia, jotka auttavat maahanmuuttajia integroitumaan Suomeen ja suomalaisia avaamaan yhteiskuntaa. Mittavan muutoksen eteen työskennellään ja hankkeita ja projekteja käynnistetään koko maassa. Länsi-Uudellamaalla Börje Mattsson ja Holger Wickström perustavat Faces-festivaalit (1998), jotka haluavat esitellä Suomen uudenlaiset kasvot. Festivaalien ja projektien kanssa Mattsson ja solidaarisuus- ja rauhantyö ovat matkanneet Suomen lisäksi monessa maassa. Suvi Heino
Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on edennyt toiseksi viimeiseen jaksoonsa. Senegalin presidentti Léopold Sédar Senghor vierailee Suomessa. Tämä vierailu ei mene järjestäjien eikä mielenosoittajienkaan suunnitelmien mukaan, mutta sen seuraukset ovat kauaskantoiset. Mielenosoittajia uhkaava vankeustuomio saa onnellisen lopun.
1970-luvun puolivälin Mosambikissa Mattsson tapaa suurlähettiläs Martti Ahtisaaren. Jakson päätteeksi kuullaan välähdyksiä Portugalin siirtomaavallan loppukohtauksesta.
Ohjelman aluksi Börje Mattsson pohtii, onko keskusteluilmapiiri Suomessa tarpeeksi avoin. Suvi Heino
Börje Mattsson Angolassa 1970-luvulla, missä Taksvärkki ry:n tuella rakennettiin kouluja Etelä-Afrikan pakolaisten lapsille. Kuva Börje Mattssonin arkisto.
Rimma Erkko on groteskista kauhusta, pimeästä historiasta, sateenkaarevasta kansanperinteestä ja rosoisista vähemmistökuvauksista viehtynyt kirjailija, joka on kirjoittanut niin lapsille kuin aikuisillekin. Erkolta on julkaistu tähän mennessä kaksi romaania sekä runoa, proosaa ja tietokirjallisuutta lapsille ja aikuislle.
J. S. Meresmaa on monipuolinen tamperelainen kirjailija, jonka laaja tuotanto käsittää nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen fantasiaromaanien ja säeromaanien lisäksi lyhytproosaa, lastenkirjoja ja novelleja. Hänet on palkittu kaksi kertaa Blogistanian Kuopus -palkinnolla, minkä lisäksi hänen teoksiaan on ollut ehdolla muun muassa Topelius-, Anni Polva-, Laivakello-, LukuVarkaus-, Tähtifantasia- ja Kuvastaja -palkinnoille. Varhaisnuorten kauhuromaani Pimeänkynsi sai Tähtipöllö-palkinnon 2024. Meresmaan teoksia on käännetty myös muille kielille.
Tampereella asuva Laura Suomela tunnetaan humoristisista lastenkirjoistaan, lämminhenkisistä nuortenromaaneistaan sekä aikuisille suunnatusta “Blooming you” feelgood- romaanisarjastaan. Suomelalta on julkaistu tähän mennessä 14 kirjaa, joista nuortenromaani Minä vastaan marraskuu oli Nuori Aleksis palkintoehdokkaana v. 2022 sekä lastenromaani Lokkisaaren säpinät Lasten LukuVarkaus palkintoehdokkaana v. 2013.
Anna Elina Isoaro on runoilija ja lastenkirjailija. Isoaron vuonna 2011 julkaistu esikoisrunokokoelma Puolen mantereen kerhossa voitti valtakunnallisen Runo-Kaarina-kilpailun. Myös Isoaron myöhemmät teokset ovat saaneet paljon palkinto- ja ehdokkuushuomiota: meriittilistalla on mm. Botnia-palkinto ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokkuus. Isoaro on työskennellyt kirjallisuusalalla monissa tehtävissä mm. tapahtumatuottajana, sanataideopettajana ja kirjallisuuden läänintaiteilijana.
Marjatta Lehtovirta on kotoisin Jyväskylän Säynätsalosta. Hän on tehnyt elämäntyönsä psykologina, opettajana ja Nordplus-koordinaattorina. Lisäksi hän toiminut aktiivisesti Suomen Psykologiliitto ry:ssä, mistä hänelle myönnettiin syksyllä 2024 kultainen ansiomerkki. Lehtovirta on kirjoittanut oman alansa tietokirjoja ja matkakirjan Druidiset sirut, Santiago de Compostela kutsuu sekä runokirjan Kävelen joen väärää puolta. Syksyllä 2024 hän julkaisi yhdessä Juhani Salmen kanssa esseekokoelman Seitsemäntoista simpukkaa, Matkantekoa maailmojen rajoilla.
Siiri Enoranta on tamperelainen kirjailija, jonka palkitut teokset uhmaavat ikäraja- ja genre-luokitteluja. Suurin osa Enorannan yhdestätoista julkaistusta romaanista asettuu tavalla tai toisella spekulatiivisen fiktion sateenvarjon alle, ja monilla teoksista on nuorten ja aikuisten tuplakirjastoluokitus. Teoksissaan Enoranta tutkii rakkauden ja kuoleman ikiaikaisia teemoja raikkailla tavoilla, ja vaikka miljööt ovat usein satumaisia, romaanit kommentoivat rohkeasti myös maailmaa, jossa elämme. https://siirienoranta.com/
Mari Laaksonen on tamperelainen kirjailija ja äänirunoilija. Häneltä on julkaistu kolme runokokoelmaa, joista viimeisin, Degne (Poesia 2022) oli Nihil Interitin runouspalkintoehdokkaana. Laaksosen ensimmäinen proosateos, Miksi joet juoksevat (Aviador) julkaistiin keväällä 2025.
J. P. Laitinen on moninkertaisesti palkittu tamperelainen kirjailija. Hänen uusin romaaninsa Hirviö (Teos 2025) käsittelee globaalia ekokriisiä. Laitinen on kolunnut Hänen esikoisromaaninsa Lume (Teos 2019) sai kaksi kirjallisuuspalkintoa, ja kriitikot ympäristöasioita kirjailijana, toimittajana ja viestinnän asiantuntijana yli 20 vuotta. ovat verranneet sitä Handken, Bernhardin, MacEwanin ja Dostojevskin tuotantoon. J. P. Laitinen tunnetaan myös laulaja-lauluntekijänä. Hirviö-romaani Teoksen sivuilla: https://www.teos.fi/Hirvio
Jyrki Vainonen on 25-vuotisen uransa aikana julkaissut novellikokoelmia, romaaneja, esseekokoelmia, kuunnelmia sekä satiirisen keittokirjan. Tuotannossaan hän mielellään seikkailee ihmisen yöpuolella, piilotajunnan, unien ja surrealististen sielunliikkeiden valtakunnassa. Vainonen on työstään palkittu useilla kirjallisuuspalkinnoilla. Hän on myös runouden, filosofisten teosten ja klassikkojen suomentaja sekä sanataideohjaaja.
