Mitä tapahtuisi, jos ihmisellä olisi kanan aivot? Haluaisimmeko nokkia jyviä ja nukkua orrella? Murehtisimmeko seuraavaa päivää? Muun muassa näitä kysymyksiä pohditaan tieteen akateemikko Riitta Harin kirjassa Jos sinulla olisi kanan aivot.
Koululaisen kysymys kananaivoisesta ihmisestä johdattaa pitkän linjan neurotieteilijän pohtimaan, mitä merkitystä aivoilla on toiminnassamme ja miksi ihmisaivot ovat kehittyneet juuri tietynlaisiksi. Mieli, aivot, keho ja ympäristö muodostavat monimutkaisen systeemin, jota ei voi ymmärtää tarkastelemalla vain yhtä osasta kerrallaan.
Jos sinulla olisi kanan aivot avaa yllättäviäkin näkökulmia aivojen ja mielen toimintaan. Kuinka havainnot syntyvät? Miten ajattelu ja liikkuminen kytkeytyvät toisiinsa? Millä tavalla sosiaalinen vuorovaikutus muovaa aivoja ja mieltä? Mitä mielensisällöistä voidaan päätellä aivokuvantamisen perusteella? Teos kutsuu kurkistamaan neurotieteen kiehtovaan maailmaan ja tarjoaa vahvan pohjan aivojen ja mielen ymmärtämiselle.
Tampereen Kirjafestareilla Riitta Haria haastattelee Iida Simes.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Jokainen vanha puutarha on arvokas, mielenkiintoinen ja kerroksellinen, kunhan vain osaa katsoa ja tarvittaessa hieman pöyhiä maata.
Pirjo Silveri ja Aino Öhman kutsuvat lukijan kanssaan kuopsuttelemaan multaa suomalaiseen yksityiseen puutarhaan, Haapakan pihamaalle, Vinkkilän kylään, Kokemäenjoen yläjuoksulle.
Äiti ja tytär käyvät vanhaa pihaa läpi kasvi kasvilta. Puutarhan aarteet ovat paitsi kasveja, myös niistä haarovia tarinanrönsyjä, jotka kertovat ihmisistä, menneistä ajoista, ympäristön muutoksesta ja yhteiskunnan kehityksestä. Puut ja perennat puhuvat.
”Ihmiset kuolevat, mutta jatkavat elämäänsä puutarhassa.”
Tampereen Kirjafestareilla kirjailijoita haastattelee Salla Yli-Erkkilä.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kapustarinta juoksee vaaranlakea, ja vesimittari poukaman pintaa, kun Kristus-Maarian poika könyää nevalla nelinkontin, ja palaa talviunien jäljiltä metsästä kontiona. Syksyn tullen leppälintu visertää koivunoksalla kuoleman ennettä, ja raakut akanvirran syvyyksissä sen viestiä. Kun kallo halkeaa kuin munankuori ja koivun sisältä kovertuu ihmisen kuva, kaiken punoo yhteen joki, joka juoksee tämän ja toisen maailman välillä.
Mari Laaksosen ensimmäinen proosateos Miksi joet juoksevat on lyyrinen pienoisromaani pohjoisen luonnosta, joesta ja elävästä sen varrella. Teos virtaa eri aikakausissa ja kietoutuu erään kyläyhteisön kohtaloiden ympärille. Laaksosen kaunis kerronta ammentaa myyttisistä elementeistä ja rakentaa maailman, jossa luonto ja ihmisen yhteys siihen on maaginen. Romaani muodostuu kuvaukseksi kaiken yhteenkuuluvuudesta, elävän ja kuolevan rinnakkaisuuksista. Haastattelijana Vesa Tompuri.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Mitä muinainen DNA voi kertoa meistä ja menneisyydestämme?
Arkeogeneettinen tutkimus avaa uusia näkökulmia ihmisten, eläinten ja kasvien historiaan, muinaisiin tauteihin ja ympäristön muutoksiin. Samalla se paljastaa, miten ihmiset ja eliölajit ovat sopeutuneet ympäristöihin ja liikkuneet halki aikojen. Monitieteisessä tutkimusalassa yhdistyvät genetiikka, arkeologia, historia ja kielitiede.
Muinais-DNA – Avain menneisyyteen esittelee arkeogenetiikkaa ensimmäistä kertaa yleistajuisesti suomeksi. Teoksessa on uutta tietoa Suomen asutus- ja kielihistoriasta, sukulaisuudesta, terveydestä ja ruokavalioista.
Ulla Nordforsin ja Maj Meriluodon toimittama teos esittelee muinais-DNA-tutkimuksen ja sen sisartieteiden menetelmiä ja tutkimustuloksia laajalle yleisölle. Se auttaa ymmärtämään, miten monitieteinen tutkimus rikastuttaa historiantutkimusta ja avaa uusia mahdollisuuksia menneisyyden tutkimiseen. Kirja sopii hyvin sekä uusista menetelmistä kiinnostuneelle historian harrastajalle että käsikirjaksi tai kurssimateriaaliksi. Tampereen Kirjafestareilla Maj Meriluotoa haastattelee Tommi Leminen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Satu Hassin muistelmat kattavat noin 40 vuotta historiaa ja elämää. Vuosiin mahtuu yllättäviä käänteitä ja sattumuksia.
1980-luvulla sähkötekniikan lisensiaatti Hassi ryhtyi vapaaksi kirjailijaksi ja valittiin vihreäksi kaupunginvaltuutetuksi vuosia ennen vihreän puolueen perustamista. 1990-luvulla hänestä tuli kansanedustaja, puoluejohtaja ja ministeri. 2000-luvulla hän oli EU-parlamentissa, palasi eduskuntaan ja löysi itsensä eduskunnan vanhimpana naisena.
Satu Hassi ja Silvia Hosseini, kuva J. K. Ihalainen.
Muistelmien kuvaamana aikana naiset ovat nousseet politiikan marginaalista huipulle. Ilmastonmuutos ja ilmastoratkaisut ovat lakanneet olemasta ”viherpiiperrystä” ja muuttuneet osaksi valtavirtaa. Neuvostoliitto romahti mutta kylmän sodan päättymisen synnyttämä toiveikkuus on 2000-luvulla vaihtunut imperialistisen Venäjän ja sodan paluuseen Eurooppaan.
Hassi on seurannut näköalapaikalta vihreän liikkeen ja puolueen kehitystä sekä hallitusneuvottelujen ja kansainvälisten ilmastoneuvottelujen draamaa.
Rinnan politiikan pyörteiden kanssa kulkee yksityiselämä, lasten kasvu, toisen avioliiton solmiminen, seikkailut merellä ja tunturissa, rintasyöpä, vanhan talon remontoiminen, puolison sairastuminen, parisuhteen liukuminen omaishoitajuudeksi ja leskeksi jääminen. Tampereen Kirjafestareilla Satu Hassia haastattelee Silvia Hosseini, juontaja on Reidar Wasenius.
Jo kauan sitten Maata on ajateltu yhtenä, hallitusti toimivana olentona. Onko ajatukselle katetta uuden tutkimustiedon valossa? Millaisia ratkaisuja ekologisen kaksoiskriisin – ilmastonmuutoksen ja luontokadon – tarkastelu samaan aikaan tarjoaa tulevaisuuteen?
Juha KauppisenKertomus Maasta kohdistaa katseensa hiilenkierron ja maapallon elollisen luonnon kiehtoviin yhteyksiin. Esiin nousee koko ihmiskunnan tulevaisuus.
Kirja on synteesi metsistä, niityistä, meristä ja kaupungeista, ihmeellisestä, ainutkertaisesta planeetasta. Elollisen luonnon rajat määrittävät yhtäältä paikan, jossa ihmisen elämän maapallolla täytyy tapahtua, mutta toisaalta rajat voi nähdä tienviittoina, reittinä houkuttelevaan tulevaisuuteen.
Kertomus Maasta on trilogian itsenäinen kolmas osa, jatkoa palkituille, suomalaista kertovaa tietokirjallisuutta uudistaneille teoksille Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista ja Heräämisiä – kuinka minusta tuli luonnonsuojelija.
Tampereen Kirjafestareilla Juha Kauppista haastattelee Silvia Hosseini.
Keskiajan Euroopan historiassa harva jakso on yhtä tunnettu, dramaattinen ja ristiriitainen kuin ristiretkien aikakausi. Kuinka Jerusalem valloitettiin, ja millaista oli elämä Pyhälle maalle perustetuissa ristiretkivaltioissa?
Tommi Leminen ja Päivi Kangas, kuva J. K. Ihalainen.
Paavi Urbanus II:n julistama Jerusalemin vapautus aloitti vuonna 1095 ristiretkien ajan, jolla oli kauaskantoisia seurauksia keskiajan Euroopassa, Lähi-idässä ja Pohjois-Afrikassa. Muslimien hallitsemalle Pyhälle maalle suuntautuneiden ristiretkien lisäksi sotaa käytiin Jumalan nimessä myös Baltian pakanoita vastaan.
FT Sini Kangas avaa kirjassaan sydänkeskiajan ristiretkien taustoja, tapahtumia ja seurauksia. Ristiretket eivät olleet vain sarja sotaretkiä – ne olivat kokonainen uskonnon, politiikan ja vallanhimon muovaama aikakausi, joka on jättänyt syvän jäljen Euroopan historiaan. Tampereen Kirjafestareilla Sini Kangasta haastattelee Tommi Leminen.
Julistettuaan vuosikausia radiossa ja suurilla estradeilla klassisen musiikin ilosanomaa kunniatohtoriksi kohotettu maisteri Minna Lindgren ryhtyi penkomaan arkistoaan ja löysi 26 kirjaksi sopivaa artikkelia taidemusiikin menneisyydestä. Mukaan valikoitui kiehtovia tapauksia valtavirran reunamilta sekä puhki kuluneita neroja, joista uusi näkökulma paljastaa yllättäviä puolia. Aikajanalla liikutaan 1700-luvulta 1900-luvun jälkipuoliskolle, ja kirjasta löytyy vastauksia kysymyksiin, joita lukija ei olisi osannut edes kysyä. Kirja tarjoaa sytykkeitä orastavaan kiinnostukseen ja syventävään paneutumiseen kaikille, joita klassinen musiikki vetää puoleensa, pelottaa, kyllästyttää tai ihastuttaa. Ville Rannan räiskyvät piirrokset syventävät ja keventävät tekstiä ja tuovat siihen oman humoristisen lisänsä. Tampereen Kirjafestareilla Minna Lindgreniä haastattelee Päivi Koivisto, juontaja on Reidar Wasenius.
Lasitaiteilija-muotoilija Ritva-Liisa Pohjalaisen puheenvuorossa elämänmittainen matka saa rakkaudentäyteiset eväänsä jo varhaisessa lapsuudessa. Rohkeus, hetkessä eläminen ja läheiset kuljettavat taiteilijaa liki seikkailulta tuntuvalla matkalla eri puolilla maailmaa.
Kuva Ritva-Liisa Pohjalaisen kuva-arkisto.
EDELLÄKÄVIJÄLLE MIKÄÄN EI OLE OLLUT MAHDOTONTA
Ritva-Liisa Pohjalaisen ura on ollut viidellä vuosikymmenellä monivaiheinen. Aina jotakin uutta, mikään ei ole ollut mahdotonta. Hän ei ole noudattanut muodikkaita ”syklejä” vaan on luonut ne itse. Lapsuusmaisema on Perämeren rannalla Raahessa. Sen luontoon hän on useasti palannut kaikissa tekemisissään.
Pohjalainen ehti olla pääsuunnittelija kaikissa Suomen johtavissa vaatetusalan yrityksissä. Piretta, Silo, Kestilä, Finn Flare, PTAjaL-Fashion Group. Finnairinlegendaariset henkilökunnan palveluasut. Kansainvälisyys tuli vaatteiden kysynnän kautta, mutta tasoitti tietä muuhunkin tuotantoon, varsinkin lasin maailmaan. Yhteistyö Nuutajärven puhaltajien kanssa toi tiiviin kytköksen Italian Muranoon.
Mutta Kuopioon Ritva-Liisa Pohjalainen on aina palannut.
FOUR SEASONS– Aikamatka läpi suunnittelijan elämäntyön.
Koko vuodenkierto kulkee KWUMin vitriineissä ja pöydillä kuin panoraama. Ritva-Liisa Pohjalaisen taidelasi ja teräsveistokset ovat valon ja värin juhlaa. ”Vuodenajat ovat meille täällä etuoikeus, vaihtelua äärimmäisyydestä toiseen”, hän tietää. Valot, värit ja myös varjot ovat ohjanneet hänen työskentelyään. Vaikutus on tallentunut erityisesti lasitaideteoksiin. Näyttelyvieras kohtaa kevään luonnon heräämisen ja kesän tuhansien sävyjen jälkeen marraskuussa ulkona ja sisällä ruskan, hämärän ja tulen loimun. Talvi tuo töihin kuunvalon ja usvan, lumen mutta myös harmauden. Värit katoavat talvea kuvaavista teoksista kokonaan. Tilalle tulevat huurre ja jääpuikot. Uutena haasteena on kova ja kylmä teräs, joka on saanut teoksissa ilmavan, joskus lähes painottoman olemuksen.
”Terästeosten myötä toteutin pitkällisen haaveeni kasvattaa korujani jättiläiskokoon”, Ritva-Liisa Pohjalainen avaa kaikkein tuoreinta materiaalivalintaa. Vanhimmat teokset ovat vuodelta 1974, kun Pohjalainen valmistui ammattiinsa, Ateneumista muotitaiteilijaksi. Tuoreimmat teokset ovat viime viikoilta. Lisätietoja https://www.rlp.fi
FOUR SEASONS – valon ja värin ainutlaatuista juhlaa – Ritva-Liisa Pohjalaisen taidelasia ja teräsveistoksia KWUM Galleriassa 9.11.2025–29.3.2026 , to–su klo 12–17.
Marisha Rasi-Koskisen mestarillinen tutkielma tietoisuudesta ja ihmisyyden rajoista
Marisha Rasi-Koskinen, kuva J. K. Ihalainen.
Hylätyllä rautatieasemalla ei ole käynyt ketään vuosikymmeniin. Kaukaisuudessa häämöttää tuntureita, eikä aurinko koskaan laske. Ulos on vaarallista mennä. Androidi QED ei tiedä, miksi on asemalla. Hän tietää vain, että ihminen on tuonut hänet sinne. Pakenevatko he vai etsivätkö he jotakin?
Ihminen ei suostu kertomaan mitään itsestään vaan vaatii, että QED kirjoittaa paperille kaiken minkä muistaa. QED alkaa kirjoittaa lapsuudestaan, vanhemmistaan, Metsäkoillisen eläimistä ja hyönteisistä. Koulusta, muista oppilaista. Mitä pidemmälle hän pääsee, sitä vaikeammaksi muistaminen muuttuu. On eräs nimi, jonka tilalla hänen mielessään on pelkkää säteilevää kipua. Onko joku tehnyt jotakin hänen muistoilleen?
Kesuura on tulevaisuuden maailmaan sijoittuva mestarillinen tutkielma tietoisuudesta, ihmisen tiedosta ja tuntemattomasta alueesta ihmisyyden ulkopuolella. Se on upottava, filosofisesti tarkka ja syvästi liikuttava teos, jota ei voi laskea käsistään.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kuunkajoa lootuslammella on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, joka esittelee laajasti kiinalaisen kirjallisuuden historiaa. Teos alkaa kansanrunojen antologiasta Laulujen kirjasta ja päätyy 2000-luvun sarkastisiin romaaneihin. Näiden väliin jää yli 2500 vuoden kirjallinen perinne, jolla ei ole vertaista.
Kirja sisältää yleistajuisia artikkeleita, jotka käsittelevät sekä klassista että modernia kirjallisuutta ja pohtivat myös kiinalaisen maailmankuvan ja kirjallisuuskäsityksen perusteita. Muita käsiteltyjä teemoja ovat mm. kiinalainen huumorintaju, erakkokirjallisuus, runous ystävyyden muotona, modernistinen vallankumous ja nobelisti Mo Yanin tuotannon yhteiskuntakriittisyys. Mukana on myös runsaasti käännöksiä kiinalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista. Tampereen Kirjafestareilla Tero Tähtistä haastattelee Erkki Kiviniemi.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Jaakkojuhani Peltonen ja Lasse Leminen, kuva J. K. Ihalainen
Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on kiehtova yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Kuinka paljon jälkimaailman vaalimilla mielikuvilla on ollut pohjaa suhteessa todelliseen Egyptin valtiattareen?
Kleopatra – viimeisen faaraon myytti kertoo uusimman tietämyksen valossa, millainen oli Egyptin kuningatar Kleopatra VII:n (69–30 eKr.) elämä ja miten hän vaikutti Rooman valtakunnan politiikkaan ja Egyptin kohtaloon. Se selvittää, millä tavoin hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Näin Kleopatran hahmo toisaalta avaa antiikin maailman arvoituksia mutta tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Tampereen Kirjafestareilla Jaakkojuhani Peltosta haastattelee Lasse Leminen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Keskustelun aiheena on pohtia pitääkö fantsiatarinoissa aina pelastaa maailma. Mukana kirjailijat Siiri Enoranta, Katariina Heikkilä ja Reetta Vuokko-Syrjänen.
SIIRI ENORANTA – Keuhkopuiden uni
Ylenpalttiset kartanot ympäröivät keuhkopuita, joihin jokaisen Homo arboriksen on selviytyäkseen kiinnityttävä yöksi. Vain surkastuneet siivet muistuttavat heitä esivanhempien taivaisiin yltäneistä lennoista.
Vapautta janoava Katica on tottunut hurmaamaan seurapiiriläisiä huvikseen, mutta kiehtova taidemesenaatti Sera vangitsee hänen mielenkiintonsa.
Katican veli suunnittelee lentokonetta, jolla päästä takaisin taivaalle. Se ei seurapiirejä hallinnoivan tohtorimarkiisin aatteisiin sovi. Yhdellä teollaan Katica tuhoaa veljensä ja tohtorimarkiisin suunnitelmat. Alkaa koston kierre, jonka jälkeen maailma ei ole enää ennallaan.
KATARIINA HEIKKILÄ – Merenkirkas, nummenhämärä
Aatelistyttö Saissa haaveilee lääkärin urasta. Tallipiika Ninka joutuu piilottelemaan taikavoimiaan. Kahdesta orpotytöstä tulee parhaita ystäviä Kahden tuulen kartanon idyllisessä rauhassa.
Jännitteet yläluokan ja alkuperäisväestön välillä kasvavat. Pian sota työntää ystävät eri puolille rintamalinjaa. Vaikka sota joskus päättyisi, voiko kukaan enää palata entiseen?
Merenkirkas, nummenhämärä on vahvatunnelmaista fantasiaa aikuisille. Se on monisyinen kertomus vallasta ja sen väärinkäytöstä. Miten pitkälle voi mennä, ennen kuin anteeksianto muuttuu mahdottomaksi?
REETTA VUOKKO-SYRJÄNEN – Harhakoto
14-vuotiaan Anin elämä rajautuu tamperelaiseen betonilähiöön. Koulussa häntä kiusataan oudosta nimestä ja halvoista vaatteista, ja kotona työtöntä äitiä kiinnostavat enemmän true crime -dokkarit kuin kaupassakäynti.
Erityisen surkeana päivänä Ani purkaa kiukkunsa kirjeeksi ja heittää paperin ikkunasta. Kirjeen nappaa ohikulkeva sorsa, joka Anin yllätykseksi tuo myöhemmin nokassaan vastauksen Ikiltä.
Iki kertoo elävänsä Lintukodossa, ihanassa paratiisissa, jossa meri on lähellä ja Emo pitää huolta pienestä yhteisöstä. Anin lähiöarki kiehtoo Ikiä vähintään yhtä paljon kuin Lintukodon ihmeet Ania. Mutta Ani ja Iki eivät aavista, että sorsan kantamat kirjeet sysäävät pian molempien maailmat syöksykierteeseen…
Harhakoto on vääristyneen realistinen mysteeri: mikä on totta ja mikä ei, ja miten nopeasti kaikki voi romahtaa?
Reetta Vuokko-Syrjänen on Atorox-palkittu tamperelainen kirjailija, joka on itsekin elänyt lähiölapsuuden. Harhakoto on hänen ensimmäinen nuortenkirjansa.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Mä olen tamperelais-luopioislainen (asun Tampereella ja työskentelen Luopioisten kirkonkylässä) kirjailija ja kuvataiteilija. Kuvataidetta olen tehnyt työkseni ainakin kolkyt vuotta, kirjailijana olen nuorempi (on aika hauskaa olla nuori jossain). Kirjoitan runoja ja pitkää proosaa, esseetkin hiukan houkuttelis. Multa on julkaistu neljä runokokoelmaa (Ntamo), kolme romaania (Aviador) ja yksi pieniä puutarhaesseitä ja taideteoskuvia sisältävä lärpäke (Sanarengas, tuotto Luonnonperintösäätiön Kukkialehdolle).
Hammaskivun hoitoa kuivatuilla tikankielillä, naapurin kalaonnen turmelemista karmivilla sammakkoarkuilla – noidat, tietäjät ja samaanit olivat yhtäältä arkisia apureita, toisaalta parjattuja pahantekijöitä. Miksi noitia pelättiin, ja mistä heitä syytettiin käräjillä? Miten entisajan noidiksi ja tietäjiksi tultiin, ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään?
Roope Kotiniemi ja Pasi Klemettinen, kuva J. K. Ihalainen.
Esivanhempiemme tietäjäperinteessä parantaminen, loitsiminen ja taikuus olivat osa jokapäiväistä elämää. Ukonvaajat, päivännäkemättömät ja sammakkoarkut paljastavat, kuinka yliluonnollinen valjastettiin arjen ongelmien ratkaisemiseen. Noidat ja tietäjät paransivat sairaita ja selvittivät varkauksia, mutta kunnioittamisen lisäksi heitä pelättiin ja vainottiin. Syytöksiä magialla vahingoittamisesta käsiteltiin käräjillä pitkään noitavainojen ajan jälkeenkin.
Perinteentutkija Pasi Klemettinen kertoo kirjassaan noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä sekä tutustuttaa lukijan kymmeneen noitaan ja tietäjään, joiden maine on säilynyt tähän päivään asti. Tampereen Kirjafestareilla Pasi Klemettistä haastattelee Roope Kotiniemi.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kirjailijan puoliso Anna on kuollut. Kirjoitustyö polkee paikoillaan. Jotain tehdäkseen kirjailija ryhtyy sabotaasia suunnittelevan ympäristöaktivistin haamukirjoittajaksi. Suru ja sukeltaminen ekokriisin kuvauksiin saa kertojan luomaan tarinaa, jossa aika kääntyy nurin. Hiili ja öljy palautetaan maan sisään ja puklatut pihvit aloittavat matkansa kohti lehmyyttä. Ehkä ihmiskunnalla onkin vielä toivoa, ja ehkä bussin alle jäänyt Annakin voisi vielä palata?
Intiimi puhe kuolleelle puolisolle vuorottelee antikronologisten kuvaelmien kanssa. Ne ajavat kertojaa yhä syvemmälle syyllisyydentuntoon, ja kohti suoraa toimintaa, jonka tavoitteena on koko maailmanjärjestyksen kumoaminen.
J. P. LaitisenHirviö on loistelias päiväkirjaromaani, jossa yhden ihmisen eksistentiaalinen kriisi peilautuu koko planeetan kohtaloon. Kirjailijaa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Romaanin päähenkilö on Ligeia, valkoisen valon säde, joka taituttuaan on joutunut maan pinnalle ja ruumiillistunut. Ligeia päätyy Lähteen kaupunkiin, ystävystyy kaksitoistavuotiaan tytön kanssa ja tutustuu kaupungin asukkaisiin ja opettelee kaupungin tavoille. Silti hänen toiveenaan on aikanaan palata Kaikkeuden kääntöpisteeseen.
Matka vie hänet halki monenlaisten seutujen aina merelle aukeaville Etelän porteille saakka, ja osan kadottamastaan hän joutuu voittamaan takaisin neuvotteluissa ja toimissa, joihin ei milloinkaan olisi halunnut ryhtyä.
Katariina Kärkelän kolmas romaani Kaikkeuden kääntöpiste on fantasia siitä, miten kauas ytimestään kurottunut valo kääntyy sisäänpäin ja alkaa palata omia kehiään takaperin ja muuttua palatessaan aineeksi. Tätä pohti jo 800 vuotta sitten englantilainen filosofi Robert Grosseteste. Vastaavaa tutki luonnontieteen keinoin Albert Einstein – ja mullisti fysiikan. Katariina Kärkelä lähestyy samaa aihepiiriä mielikuvituksen voimalla: tarina alkaa kaikkeuden kääntöpisteestä, jota kauemmas valo ei enää voi kurottua.
Tampereen Kirjafestareilla Katariina Kärkelää haastattelee Vesa Tompuri.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Millainen on ”tolkun ihminen”? Voiko tolkun ihminen oikeasti rakentaa siltoja vai vahvistaako tolkusta puhuminen jakolinjoja? Mikä on tolkun suhde harkitsevuuteen ja miten omaa harkitsevuuttaan voisi ilmentää uskottavasti?
Onko George Orwellista tullut poliittisen pelin jokeri? Orwellia siteeraten puhutaan paljon ”uuskielestä”, mutta usein puhe paljastaa, ettei Orwellin käsitystä uuskielestä kovin hyvin tunneta. Ne, jotka valittavat uuskielen käytöstä, ovat tyypillisesti itse aivan yhtä syvällä niissä kuvioissa, joista toisia haukkuvat.
Entä mitä Orwell tarkoitti ehkä tärkeimmällä ajatuksellaan, ajatuksella säädyllisyydestä tai soveliaisuuden tajusta? Orwellin mukaan hänen aikansa ihmiset, erityisesti älymystö, oli unohtanut säädyllisyyden (decency), jonka pitäisi olla ”yhteiskunnan perusta sen poliittisesta tai talousjärjestelmästä riippumatta”.
Sami Syrjämäki tarkastelee kiehtovassa kirjassaan näitä ja monia muita aiheita syvällisesti mutta yleistajuisesti. Ajatus kulkee filosofiasta historiaan, kommunikaatiosta sananvapauteen, sitaattikulttuurista jouluun. Kokoelman päätteeksi Syrjämäki tarkastelee kuuluisaa filosofikollegaansa. Millainen filosofi E. Saarinen onkaan? Häntä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta onko Saarisesta mahdollista kirjoittaa tasapainoisesti? Keskustelua ohjaa Mikko Lahtinen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Juha Itkosen, yhden Suomen tunnetuimman nykykirjailijan, taidokkaassa ja intensiivisessä rakkausromaanissa intohimo ravistelee koko eksistenssiä.
Kirkkaana pakkaspäivänä Marja astuu Lassen omistamaan antikvariaattiin. Hetki on molemmille otollinen. Heidän lyhyt nuoruuden romanssinsa toimii sytykkeenä intohimoiselle suhteelle, jossa kaksi nälkäistä sielua ja ruumista löytää toisistaan täydellisen vastinparin.
Marja on etääntynyt Nokia-rahoilla rikastuneesta miehestään ja puhkeamassa keski-iän kukoistukseen. Lasse ymmärtää saamansa mahdollisuuden: koko rakastamisen sietämätön keveys on hänen ulottuvillaan, mutta jokin pidättelee häntä.
Vuosien päästä Lasse palaa kaiken muuttaneeseen käännekohtaan. Mitä silloin oikeastaan tapahtui ja miksi?
Latautunut ja elegantti kertomus saa pohtimaan elämän suuria valintoja.
Tampereen Kirjafestareilla Juha Itkosta haastattelee Eeva Herrainsilta, juontaja on Sisko-Tuulikki Toijonen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Louhen lumoava syntytarina vie meidät myyttiseen menneisyyteen, taikavoimien ja muodonmuutosten maailmaan. Vallitsee sopusointu ja kunnioitus ihmisen, luonnon ja eläinten välillä. Kunnes idylli rikkoutuu, ja elämään astuvat vallanhimo, kostonhalu ja ahneus.
Lauha elää lapsuuttaan Pohjolassa, jossa hallitsevat vahvat naiset, jokaisella heistä oma loitsuhahmonsa, eläinmuotonsa. Lauhan ollessa yhdeksänvuotias Pohjolaan hyökkää vieras heimo, joka surmaa suurimman osan hänen perheestään, ja Lauha pakenee äitinsä ja kahden pikkusisarensa kanssa. Kovien kokemusten jälkeen hän päätyy turvaan naistenyhteisöön, Metsänpeittoon, jossa elää hiljaiseloa vuosien ajan.
Traagisen tapahtuman jälkeen hän päättää kostaa Pohjolan valloittajille, ottaa kotinsa takaisin. Pohjolan puolustaminen ja oman perheen pitäminen turvassa muovaavat Lauhasta Louhen, naisen, jota moni pelkää. Pakomatkan kivuliaat muistot ajavat Louhea kohti valintoja, joilla on kohtalokkaita seurauksia koko Pohjolan väelle ja Louhelle itselleen.
Tampereen Kirjafestareilla Emmi Itärantaa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, juontaja on Markus Määttänen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
