Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Sami Hilvo – tekoälyn haasteet, haitat ja hyödyt

Sami Hilvo on Helsingissä syntynyt ja sittemmin kihniöläistynyt pitkän ja hitaan proosan kirjoittaja. Luovan työn ohella hän pitää Sanaston kirjailijakummin roolissa muutaman kansanedustajan ja yhden ministerin ajan tasalla kirjallisuuden tekijänoikeuksiin liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista ja tavoitteista. Hilvo on pohtinut kirjailijan ja kirjallisuuden kipupisteitä tekoälymurroksessa. Mitkä ovat tekoälyn tarjoamat haasteet, haitat ja hyödyt kirjailijan ammatissa?

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

KESKILUOKAN VARJOSSA? TYÖVÄENKULTTUURI JÄLKITEOLLISESSA YHTEISKUNNASSA

Perinteiseen työväenkulttuuriin kuuluu sivistysihanne, halu vaalia omaa kulttuuria ja ajatus kollektiivien voimasta. Onko tätä työväenkulttuuria enää olemassa – vai onko sitä ikinä ollutkaan? Mitä on 2020-luvun työväenkulttuuri ja onko työväenkirjallisuus yhä osa tätä? Näistä teemoista keskustelevat kirjailijat Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, jotka ovat pohtineet tuoreissa esseissään nykytyöväenkulttuuria ja -kirjallisuutta. Keskustelun alussa museotutkija Helene Kaarnametsä esittelee Työväenmuseo Werstaan tuoreen hankkeen ”Suomalaisen työväenperinnön kartoitushanke 2026–2027”.

Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Katariina Yli-Malmi – Varkaan päiväkirja

Katariina Yli-Malmin olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Yli-Malmin essee Varkaan päiväkirja (Tutkijaliitto 2026) käsittelee varastamisen eri ulottuvuuksia kapitalisessa kulttuurissamme: mitä varastaminen kapitalismissa tarkoittaa, ja kuka varas oikeastaan on? Autofiktiolla ja -teorialla leikittelevä teksti käy vuoropuhelua marxilaisen feminismin perinteen kanssa ja kehittelee eräänlaista varastamisen praktiikkaa. Yli-Malmi on monialainen kuvataiteilija ja kirjoittaja. olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Haastattelijana toimii Pieta Päällysaho.

Kuva Painetun sanan markkinat.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Yksin tässä maailmassa – keskustelua yhteiskunnan näkymättömistä

Kaikki eivät Suomessa ole samassa veneessä. Yhteiskuntamme on jakaantunut niin, että köyhyys ja osattomuus ovat näkymättömissä suomalaiselta eliitiltä ja suurelta keskiluokalta. Kirjallisuudella ja nykyään myös sosiaalisella medialla on tärkeä rooli tehdä näkymättömiä näkyviksi. Paneelikeskustelussa tietokirjailija Heini Kilpamäki (Aseman nainen, 2025 Into) ja toimittaja Paavo Teittinen (Pitkä vuoro, 2025 Gummerus) ) keskustelevat ihmisistä yhteiskunnan sivussa. Keskusteemoja ovat asunnottomuus, ihmiskauppa ja riisto sekä työttömyys ja köyhyys. Keskustelua vetää toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä

Paavo Teittinen, Asta Leppä sekä Heini Kilpamäki Työväenmuseo Werstaan auditoriossa. Kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Antti Strang – Peukaloinen

Antti Strangin Peukaloisessa (Aviador 2026) kuljetaan pirkanmaalaisissa korpimetsissä, hakkuuaukioilla, Lounais-Suomen merenlahdilla ja Hankoniemellä. Tarinoiden ja valokuvien lomassa kirja tarjoaa monipuolista tietoa peukaloisesta, Suomen pesimälinnuston pienimpiin kuuluvasta ja eräästä harvoista ilmastonmuutoksesta hyötyjistä, joka on hyvin näkyvä, kuuluva ja salamyhkäinen lintu. Strang on kuvannut vanhoja metsiä liki kolmen vuosikymmenen ajan. Keskeisessä asemassa ovat olleet metsän pienimmät linnut: hömö- ja töyhtötainen, puukiipijä ja peukaloinen. Hänelle on myönnetty Vuoden Luontokuva 2022 -palkinto. Haastattelijana toimii Inka Kostamoinen.

Kuva © Antti Strangin arkisto

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kirjailija Kontula – Radikaalin ajattelijan tähänastinen kirjallinen elämä

Anna Kontula on tullut tunnetuksi poliitikkona, aktivistina ja laajaa mediahuomiota saavana toisinajattelijana. Julkisessa keskustelussa saattaa kuitenkin unohtua, että Kontula on kirjoittanut myös yli viisitoista kirjaa. Vuoden 2026 Työväenkirjallisuuden päivä päästää ääneen kirjailija Kontulan. Kirjoissaan Kontula on usein yksityisajattelija, jonka näkemykset saavat vastakaikua monilta – jopa poliittiselta vastapoolilta. Miten Kontulan kirjat ovat syntyneet? Mitä kirjailija ajattelee nyt tuotannostaan? Anna Kontulan kirjailijauraa käydään läpi aina väitöskirjasta Punainen eksodus – tutkimus seksityöstä Suomessa (Like, 2008) uutuusteokseen Miten ajattelemme kun maailma loppuu? (Into, tulossa) asti. Kontulaa haastattelee tapahtumassa tietokirjailija, podcastaaja & filosofian freelancer Pontus Purokuru.

Anna Kontula ja Pontus Purokuru, kuva Anni Peura.

Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.

Petra Vallila – kaiken

Petra Vallilan kielirunoudesta innoittunut runokokoelma kaiken (Poesia 2026) liikkuu Kalifornian viimeisimmässä kulta-ajassa, jäljittää talouspuheen väärinkäsityksiä ja keskustelee pahvilaatikkoon asettuneen näkymättömän käden kanssa työstä. Markkinatalous myy meille lupauksia mahdollisista tulevaisuuksista. Pysähtyykö tulevaisuus, jos huomaamme saaneemme jo kaiken? Vallila on Piilaaksossa työskennellyt runoilija, jota ajaa tahto haastaa itsestäänselvyyksiä ja neuvotella uudenlaisia tiloja. kaiken jatkaa Vallilan esikoiskokoelman ehkä (Poesia 2022) ehdottamaa yrityskielen toisinkehystelyä. Haastattelijana toimii Sirpa Kyyrönen Osuuskunta Poesiasta.

Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.

Kuva Laura Malmivaara.

Noora Kotilainen: Ihmisen sota itseään ja muuta luontoa vastaan

Vuonna 2020 kuolleen, Nokian Siurossa asuneen kuvanveistäjä Ossi Somman taide kurottaa menneisiin kauhuihin, hakaristeihin, keskitysleireihin ja luurankotehtaisiin, ja kuitenkin se muistuttaa kaameuksien yhä uusista muodoista sotina, ympäristötuhoina, eriarvoisuutena ja harvainvaltana. Sommalle välinpitämättömyys vääryyden äärellä on kautta aikain yhteiskuntien suurimpia ongelmia ahneuden ja sotaisuuden ohella. Historia ei toistu, mutta vääryys saa yhä uusia asuja, jos sitä vastaan ei kamppailla ja jos se unohdetaan. Tämä ajatus oli Somman hautaan asti jatkuneen ”kuvasodan” ytimessä.

Kesäkuussa Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella järjestettiin Ossi Somman filosofiaa käsittelevä seminaari ”Historia ei lopu”. Tilaisuudessa yliopistotutkija Noora Kotilaisen esityksen aiheena oli Ihmisen sota itseään ja muuta luontoa vastaan.

Annikin Runofestivaali – Vy Tram

Aino Suonio ja Vy Tram, kuva Eino Ansio.

Vy Tram käsitteli vuonna 2025 ilmestyneessä esikoisromaanissaan Stigma (WSOY) häpeää, ulkopuolisuutta ja identiteettiä suomenvietnamilaisen päähenkilönsä kautta. Hän on julkaissut myös kolumneja, analyyseja popkulttuurista, esseitä, feature-artikkeleja, runoja sekä novelleja eri verkkomedioissa ja lehdissä. Tramin teksteille on ominaista henkilökohtaisuuden ja yhteiskunnallisten teemojen yhdistäminen sekä tarkka, minimalistinen kieli. Hänen teksteissään usein toistuvia teemoja ovat yhteenkuuluvuuden tarve, kielen merkitys sekä kulttuurien väliset kysymykset. Tramin kirjoitustyyli liikkuu runouden ja proosan rajapinnassa, ja hänen ilmaisussaan korostuvat havainnot arjesta sekä sisäisestä kokemusmaailmasta. Juontaja Aino Suonio.

Filosofi MIKKO LAHTINEN – Itsenäisen ajattelun rajat ja mahdollisuudet

Ajattelu on ilmaista! – Det kostar int’ att tänka! keräsi elokuun viimeisenä perjantaina innostuneen yleisön kuuntelemaan, kun yliopistolehtori, filosofi ja politiikan tutkija Mikko Lahtinen johdatti ajattelun ytimeen: mitkä ovat ajattelun rajat, haasteet ja mahdollisuudet.  

Mikko Lahtinen, kuva J. K. Ihalainen.

Illan lähtökohtana oli, että jokainen ihminen on ajattelija. Se ei kuitenkaan merkitse, että olisimme itsenäisiä ja omaperäisiä tai kriittisiä omassa ajattelussamme. Tämä johtuu siitä, että ajatuksemme eivät olekaan vain omiamme, vaan niitä ohjaavat kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteet ja käytännöt, usein meidän niitä tiedostamatta.

Missä määrin meitä ohjataan, kuka tai mikä istuu ohjainten takana? Mitä mahdollisuuksia meillä on kehittyä kriittisiksi, itsenäisiksi ajattelijoiksi?

Luentoa seurasi vireä ja monipuolinen keskustelu muun muassa ajattelusta, yliopistomaailmasta ja yhteisöllisyydestä.

Screenshot

Annikin Runofestivaali Regina Roze (MX)

Regina Roze (MX) The Mexican poet, philosopher, dramaturge and performance artist Regina Roze will bring the vivid voice of contemporary Latin American poetry to our festival. Roze started working intensively with theatre, dance and literature in her youth. In 2013, her debut work Liminal earned her the Premio de Poesía Joven award for young poets. Her latest poetry collection Mundano came out in 2021. As a philosopher, Roze has been working with projects relating to corporeality in particular. In 2022, she started the Popoesía project, which brings experimental literature and poetry to audiences through social media and workshops. Roze has also been working with experimental music and is regularly involved in performances combining poetry and music.

Re­gi­na Roze, kuva J. K. Ihalainen.

Mek­si­ko­lai­nen ru­noi­li­ja, fi­lo­so­fi, dra­ma­tur­gi ja esi­tys­tai­tei­li­ja Re­gi­na Roze tuo oh­jel­mis­toom­me la­ti­na­lai­sa­me­rik­ka­lai­sen ny­ky­ru­nou­den elin­voi­mai­sen äänen. Jo nuo­re­na Roze työs­ken­te­li tii­viis­ti teat­te­rin, tans­sin ja kir­jal­li­suu­den pa­ris­sa. Vuon­na 2013 hänet pal­kit­tiin esi­kois­teok­ses­taan Li­mi­nal nuor­ten ru­noi­li­joi­den Pre­mio de Poesía Joven -pal­kin­nol­la. Hänen vii­mei­sin ru­no­ko­koel­man­sa on vuon­na 2021 il­mes­ty­nyt Mun­da­no. Fi­lo­so­fi­na Roze on työs­ken­nel­lyt eri­tyi­ses­ti ke­hol­li­suu­teen liit­ty­vien hank­kei­den pa­ris­sa. Vuon­na 2022 hän käyn­nis­ti Po­poesía-pro­jek­tin, joka tuo ko­keel­lis­ta kir­jal­li­suut­ta ja ru­nout­ta ylei­sön ulot­tu­vil­le so­si­aa­li­sen me­dian ja työ­pa­jo­jen kaut­ta. Roze on työs­ken­nel­lyt myös ko­keel­li­sen musii­kin pa­ris­sa ja esiin­tyy sään­nöl­li­ses­ti ru­nout­ta ja musiik­kia yh­dis­tä­vis­sä esi­tyk­sis­sä. Juontajana Päivi Haanpää.

Einari Vuorela -palkinnon ehdokkaiden julkistus

Keuruun kaupungin vuonna 1997 perustama Einari Vuorela -runopalkinto annetaan kirjailijalle ansiokkaasta suomenkielisestä runoteoksesta.

8 500 euron tunnustus on huomionosoitus maamme runoilijoille, runolle ja kielelle. Palkinto jaetaan joka kolmas vuosi ja se rahoitetaan Einari Vuorela -rahastosta. Runopalkinnon voittaja julkistetaan 13.9.26 Korpirastas -juhlassa.

Vuoden 2026 palkintoehdokkaat ovat:Vuoden 2026 palkintoehdokkaat ovat:

Anja Erämaja: Joku menee aina ensin (WSOY, 2024), Lassi Hyvärinen: Vieras metsä (Poesia, 2024). Carlos Lievonen: Vain heteitä (Otava, 2024), Pirjo Lyytikäinen: Vanhan metsän elegia (Aviador, 2025), Miia Toivio: Hukka nukka tukka (Teos, 2024).

Penjami Lehto, Jukka Koskelainen ja Johanna Venho, kuva J. K. Ihalainen.

Palkintoraati:
Penjami Lehto, lehtori ja kriitikko
Johanna Venho, kirjailija
Jukka Koskelainen, kirjailija ja kriitikko

Annikin Runofestivaali: Has­san Bla­sim / J. K. Ihalainen

Born in Iraq, Hassan Blasim is a Finnish author, scriptwriter and film director known for his strong and surrealist short stories. He worked in his native country as a film director but had to flee due to political persecution. After a long and dangerous journey, he settled in Finland, where he has been building his career as a writer. He is considered one of the most significant and radical voices in new Arabic literature, and his works have been translated into numerous languages. Blasim’s prose combines violent war experiences, black humour and absurdly grotesque imagery. His exceptionally recognisable and multi-layered style breaks the traditional limits of narration. Blasim has received several international and Finnish awards for his work. He is also a frequent guest at international literature festivals. His work has brought international attention to Iraqi literature and refugee experiences in Europe. The Guardian has dubbed Hassan Blasim “perhaps the best writer of Arabic fiction alive.”

Hassan Blasim & J. K. Ihalainen, kuva Eino Ansio.

Has­san Bla­sim on Ira­kis­sa syn­ty­nyt suo­ma­lai­nen kir­jai­li­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja elo­ku­vaoh­jaa­ja, joka tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti voi­mak­kais­ta ja sur­rea­lis­ti­sis­ta no­vel­leis­taan. Hän työs­ken­te­li syn­nyin­maas­saan elo­ku­vaoh­jaa­ja­na, mutta jou­tui pa­ke­ne­maan siel­tä po­liit­ti­sen vai­non vuok­si. Pit­kän ja vaa­ral­li­sen pa­ko­mat­kan­sa jäl­keen Bla­sim aset­tui Suo­meen, missä hän on ra­ken­ta­nut uran­sa kir­jai­li­ja­na. Häntä pi­de­tään yh­te­nä uuden ara­bi­kir­jal­li­suu­den mer­kit­tä­vim­mis­tä ja ra­di­kaa­leim­mis­ta ää­nis­tä, ja hänen teok­si­aan on kään­net­ty lu­kui­sil­le kie­lil­le. Bla­si­min proo­sas­sa yh­dis­ty­vät sodan vä­ki­val­tai­set ko­ke­muk­set, musta huu­mo­ri sekä ab­sur­din gro­tes­ki ku­vas­to. Hänen poik­keuk­sel­li­sen tun­nis­tet­ta­va ja mo­ni­ker­rok­si­nen tyy­lin­sä rik­koo pe­rin­tei­siä ker­ron­nan ra­jo­ja. Bla­si­mil­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia kir­jal­li­ses­ta työs­tään ja hänet on pal­kit­tu Suo­mi-pal­kin­nol­la. Hän on myös tuttu vie­ras kan­sain­vä­li­sil­lä kir­jal­li­suus­fes­ti­vaa­leil­la. The Guar­dian -leh­ti on ku­van­nut Has­san Bla­si­mia ken­ties suu­rim­mak­si elä­väk­si ara­bian­kie­li­sen fik­tion kir­joit­ta­jak­si. J. K. Ihalainen lukee Sampsa Peltosen suomennoksen. Juontajana Päivi Haanpää.

Annikin Runofestivaali: Tomas Venclova / J. K. Ihalainen

Tomas Venclova is a Lithuanian poet, writer, literature researcher and translator. Turning 90 next year, Venclova is one the giants of European poetry. His works have been translated into more than 20 languages. He has received a number of international awards as well as honorary doctorates from several European universities. In the 1960s, Venclova lived in Moscow and Leningrad and was closely acquainted with the legendary poet Anna Akhmatova and future Nobel Prize winner Joseph Brodsky. His activities with other dissidents eventually led to banishment from the Soviet Union in 1977. After that, he worked as Professor of Slavic Literature at Berkeley and Yale in the United States. He is currently living in Vilnius. In his work, Venclova deals with the experience of totalitarism and the lessons that can be learned from its dark phases. The first Finnish translation of his work, Vastarinnan säkeet (by Urtė Liepuoniūtė, Palladium Kirjat), was published last year.

Tomas Venclova, kuva J. K. Ihalainen.

Tomas Venclova on liet­tua­lai­nen ru­noi­li­ja, kir­jai­li­ja, kir­jal­li­suu­den­tut­ki­ja ja kään­tä­jä. Ensi vuon­na 90 vuot­ta täyt­tä­vä Venclo­va on yksi eu­roop­pa­lai­sen ru­nou­den jät­ti­läi­sis­tä. Hä­nel­le on myön­net­ty lu­kui­sia kan­sain­vä­li­siä tun­nus­tuk­sia ja hän on usei­den eu­roop­pa­lais­ten yli­opis­to­jen kun­nia­toh­to­ri. Hänen teok­si­aan on kään­net­ty yli 20 kie­lel­le. Venclo­va asui 1960-lu­vul­la Mos­ko­vas­sa ja Le­nin­gra­dis­sa, ja hän kuu­lui muun muas­sa ru­noi­li­ja­le­gen­da Anna Ah­ma­to­van, ja tu­le­van No­bel-voit­ta­ja Jo­seph Brods­kyn lä­hi­pii­riin. Hänen toi­min­tan­sa toi­si­na­jat­te­li­ja­na johti lo­pul­ta kar­ko­tuk­seen Neu­vos­to­lii­tos­ta vuon­na 1977. Sen jäl­keen hän toimi muun muas­sa slaa­vi­lai­sen kir­jal­li­suu­den pro­fes­so­ri­na sekä Ber­ke­leyn että Yalen yli­opis­tois­sa Yh­dys­val­lois­sa. Tätä nykyä hän asuu Vil­nassa. Venclo­va kä­sit­te­lee teok­sis­saan to­ta­li­ta­ris­min ko­ke­mus­ta ja niitä ope­tuk­sia, joita sen syn­kis­tä his­to­rial­li­sis­ta vai­heis­ta voi­daan poi­mia. Hänen en­sim­mäi­nen suo­men­net­tu teok­sen­sa Vas­ta­rin­nan sä­keet (suom. Urtė Liepuoniūtė, Pal­la­dium Kir­jat) il­mes­tyi viime vuon­na. Suomenkielinen luenta J. K. Ihalainen. Juontajana Päivi Haanpää.

Ville Lähde: Kohta matka päättyy, rakkaani.

Vuonna 2020 kuolleen, Nokian Siurossa asuneen kuvanveistäjä Ossi Somman taide kurottaa menneisiin kauhuihin, hakaristeihin, keskitysleireihin ja luurankotehtaisiin, ja kuitenkin se muistuttaa kaameuksien yhä uusista muodoista sotina, ympäristötuhoina, eriarvoisuutena ja harvainvaltana. Sommalle välinpitämättömyys vääryyden äärellä on kautta aikain yhteiskuntien suurimpia ongelmia ahneuden ja sotaisuuden ohella. Historia ei toistu, mutta vääryys saa yhä uusia asuja, jos sitä vastaan ei kamppailla ja jos se unohdetaan. Tämä ajatus oli Somman hautaan asti jatkuneen ”kuvasodan” ytimessä.

Kesäkuussa Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella järjestettiin Ossi Somman filosofiaa käsittelevä seminaari ”Historia ei lopu”. Tilaisuudessa filosofi Ville Lähde kertoi omasta suhteestaan veistospuistoon sekä erityisesti sen teokseen Kohta matka päättyy, rakkaani.

Kohta matka päättyy, rakkaani, Ossi Somma. Kuva J. K. Ihalainen.

Ossi Somman 100-vuotisjuhlallisuudet Tampereella Finlayson Art Arealla (13.6.–16.8.).

Annikin Runofestivaali: Daniil Kozlov

Da­niil Koz­lov (tai­tei­li­ja­ni­mel­tään Susi­nuk­ke Ko­so­la) on Pie­ta­ris­sa syn­ty­nyt ja Tu­rus­sa asuva kir­jai­li­ja, ru­noi­li­ja, kus­tan­ta­ja ja sa­na­tai­deoh­jaa­ja. Hän on myös mer­kit­tä­vän Ru­no­gra­fi-verk­ko­foo­ru­min pe­rus­ta­ja. Koz­lov on jul­kais­sut neljä ru­no­teos­ta, jotka ovat ke­rän­neet lu­kui­sia pal­kin­toeh­dok­kuuk­sia. Hänen vuon­na 2017 il­mes­ty­neel­le Va­ris­to-ko­koel­mal­leen myön­net­tiin Ka­le­vi Jän­tin pal­kin­to. Koz­lov kir­joit­ti Va­ris­ton käsin, ja sen sai omak­seen ai­noas­taan hen­ki­lö­koh­tais­ta kir­joi­tet­tua tun­nus­tus­ta vas­taan. Neljä vuot­ta myö­hem­min il­mes­ty­nyt Tur­koo­si vyö­hy­ke yh­dis­tää ru­nout­ta, es­seis­tiik­kaa ja säe­ro­maa­nia. Koz­lo­vin viime vuon­na il­mes­ty­nyt en­sim­mäi­nen proo­sa­teos Ryssä (Sam­mak­ko) kuvaa hänen kas­vu­aan suo­men­ve­nä­läi­se­nä Tu­rus­sa 1990–2000-lu­vuil­la. Teos on ke­rän­nyt kii­tos­ta tar­kas­ta ja ru­nol­li­sen raa­dol­li­ses­ta kie­les­tään. Ryssä tar­kas­te­lee Koz­lo­vin pit­kään peit­te­le­mää ve­nä­läis­tä iden­ti­teet­tiä, ul­ko­puo­li­suu­den tun­net­ta sekä kan­sal­li­suu­den ra­ken­tu­mis­ta. Ohjelman juontaa Aino Suonio.

Daniil Kozlov, kuva Eino Ansio.

Annikin Runofestivaali: Risto Rasa

Risto Rasa, kuva Eino Ansio.

So­me­rol­la asuva Risto Rasa on yksi maam­me ra­kas­te­tuim­mis­ta lyy­ri­kois­ta. Rasa tun­ne­taan tii­viis­tä luon­to­kes­kei­ses­tä ru­nou­des­taan, jossa hän ky­ke­nee muu­ta­mal­la ri­vil­lä luo­maan tark­ko­ja ha­vain­to­ja ar­ki­sis­ta il­miöis­tä sekä luon­nos­ta ja ih­mi­sen pai­kas­ta siinä. Rasan tuo­tan­toa on ver­rat­tu hai­ku­ru­nou­teen sen pel­kis­ty­neen il­mai­sun ja het­kel­li­syy­den ta­voit­ta­mi­sen vuok­si. Hänen ru­nou­ten­sa kes­kei­siä tee­mo­ja ovat hil­jai­suus, luon­to, eläi­met, yk­si­näi­syys, kodin piiri sekä vuo­de­nai­ko­jen vaih­te­lu. Rasan kieli on kir­kas­ta ja vä­häe­leis­tä, mutta menee sy­väl­le. Esi­kois­teok­sen Met­sän seinä on vain vih­reä ovi (Otava) il­mes­tyes­sä vuon­na 1971 Rasa oli vasta 17-vuo­tias. Teos sai osak­seen pal­jon huo­mio­ta ja se oli vahva kir­jal­li­nen lä­pi­mur­to. Muun muas­sa Eino Lei­non pal­kin­nol­la pal­ki­tun Rasan tuo­tan­to on vai­kut­ta­nut mo­niin suo­ma­lai­siin ru­noi­li­joi­hin, ja hän on va­kiin­nut­ta­nut ase­man­sa suo­ma­lai­sen ly­hyt­ly­rii­kan kes­kei­se­nä te­ki­jä­nä. Rasa onkin yksi si­tee­ra­tuim­pia ru­noi­li­joi­tam­me. Juontajana Päivi Haanpää.

Annikin Runofestivaali: Suvi West

Suvi West on Uts­joel­la asuva saa­me­lai­nen kir­jai­li­ja, elo­ku­vaoh­jaa­ja, kä­si­kir­joit­ta­ja ja tv-per­soo­na, joka yh­dis­tää töis­sään hen­ki­lö­koh­tai­suut­ta, ko­me­dial­li­suut­ta ja po­liit­ti­suut­ta. Elo­ku­van­te­ki­jä­nä hänet tun­ne­taan eri­tyi­ses­ti do­ku­men­taa­ri­ses­ta il­mai­sus­taan, jossa ko­ros­tu­vat iden­ti­teet­ti­ky­sy­myk­set, kult­tuu­ri­pe­rin­tö ja ym­pä­ris­tö­ai­heet. Wes­tin pal­kit­tui­hin elo­ku­viin kuu­lu­vat muun muas­sa saa­me­lais­ten kamp­pai­lua oman kult­tuu­rin­sa puo­les­ta kä­sit­te­le­vä Eat­na­mea­met – Hil­jai­nen tais­te­lum­me sekä Máhccan – Ko­tiin­pa­luu, josta hä­nel­le myön­net­tiin Vuo­den elo­ku­vaoh­jaa­ja -tun­nus­tus. Wes­tin tun­ne­tuim­pia tv-töi­tä on Märät sä­pik­käät / Njuos­ka bit­tut -ko­me­dia­sar­ja.

Aino Suonio ja Suvi West, kuva Eino Ansio.

Wes­tin esi­kois­kir­ja Syn­tien kum­mun nai­set il­mes­tyi viime vuon­na. Pal­jon kii­tos­ta ke­rän­nyt ro­maa­ni on au­to­fik­tii­vi­nen teos, joka kä­sit­te­lee it­sei­ro­ni­ses­ti ja raik­kaan oi­val­ta­vas­ti muun muas­sa luo­vuut­ta, sek­siä ja vä­hem­mis­tö­stres­siä. Ro­maa­nin haus­kat ti­lan­teet ja nok­ke­la dia­lo­gi sä­vyt­tä­vät va­ka­vam­pia tee­mo­ja, kuten saa­me­lais­nais­ten – ja nais­ten yli­pään­sä – koh­taa­maa epä­oi­keu­den­mu­kai­suut­ta. Ohjelman juontaa Aino Suonio.

Suvi West: Syntien kummun naiset. Kustantamo S&S, 2025.

Annikin Runofestivaali: Kölö & Satu Kae

Kölö on tam­pe­re­lai­sen kir­jai­li­ja Saara Met­sä­ran­nan per­for­mans­si­si­vu­per­soo­na ja baa­be­lin kie­len jäl­ji­tys-per­for­mans­si, jossa eri maa­il­man kie­liä yh­dis­täen ero­te­taan kes­ke­nään kai­kil­la mah­dol­li­sil­la as­so­si­aa­tion kei­noil­la. Kölö on eten­dus­te sari, hääl, kõne ning rää­gi­ja ise. Medan Kölö sjun­ger är den et­no­fu­tu­ris­tiskt krets­lopp och avant­gards­tisk scha­ma­nis­tisk per­for­mans, medan den läser är det något helt annat. Spare times Kölö is avant­gar­de­ning its flowers, pushi green up ba­ba­lo­nian stems, wa­ving its exempli­mi­ties like folklo­re, per­for­mance, pop music, ri­tuals or li­tur­gy under the only tri­ni­ty of sha­man, she­man, he-man and ger­man she-p-herd.

Satu Kae ja Kölö. Kuva J. K. Ihalainen.

Yh­des­sä Kölön kans­sa esiin­tyy alt­to­viu­lis­ti Satu Kae, joka aloit­ti viu­lun­soi­ton opin­ton­sa jo 6-vuo­ti­aa­na. Kae val­mis­tui musiik­ki­pe­da­go­gik­si Oulun am­mat­ti­kor­kea­kou­lus­ta ja tai­tei­den mais­te­rik­si Swe­dish Na­tio­nal Orc­he­stra Aca­de­mys­ta Gö­te­bor­gis­sa. Tällä het­kel­lä hän toi­mii free­lance­ri­na niin klas­si­sen kuin po­pu­lää­ri­musii­kin­kin sa­ral­la ja kon­ser­toi ak­tii­vi­ses­ti.

Haastateltavana keraamikko Karin Widnäs

Karin Widnäs. Kuvat KWUMin arkisto.

Keramiikkataiteilija Karin Widnäs juhlii tänä vuonna kahta merkittävää merkkipaalua: 80 vuoden ikää ja 50 vuotta taiteilijana. Samalla juhlistetaan poikkeuksellista elämäntyötä, jonka jäljet näkyvät suomalaisessa keramiikassa, Fiskarsin ruukkiyhteisössä ja monien ihmisten elämässä.

Yli 30 vuotta sitten Karin muutti Fiskarsiin ympäristöön, joka tarjosi uusia mahdollisuuksia luovuudelle. Luonto, vanha ruukkimiljöö ja taiteilijayhteisö ovat toimineet ehtymättömänä inspiraation lähteenä. Hän kertoo edelleen tuntevansa alueen erityisen energian – voiman, joka näkyy niin rehevässä kasvillisuudessa kuin ihmisten tavassa tehdä työtä ja luoda uutta.

Karin Widnäsin elämäntyötä ovat leimanneet uteliaisuus, rohkeus ja jatkuva halu oppia. Oman kodin, studion ja museon rakentaminen Fiskarsiin oli unelma, jonka toteuttaminen vaati vuosien työn ja vahvan uskon omaan visioon. – Yleensä kerron nuorillekin, että jos on joku unelma, niin kannattaa tehdä kaikkensa sen eteen ja uskoa siihen unelmaan.  

Taiteellinen perintö kulkee vahvasti suvussa. Karinin äiti, Olga Widnäs, oli arvostettu posliininmaalari, jonka työ vaikutti ratkaisevasti tyttären uravalintaan. Nyt sama luovuuden ketju jatkuu seuraavissa sukupolvissa. Juhlanäyttelyssä ovat mukana myös lapset, miniä ja lapsenlapset, joiden teokset kertovat yhteisestä tekemisestä, oppimisesta ja ilosta.

Karin Widnäs tunnetaan paitsi taitavana keramiikkataiteilijana myös ihmisenä, joka välittää ympäristöstään. Hän kantaa huolta Itämeren tulevaisuudesta, käsityötaitojen säilymisestä ja laadukkaan opetuksen merkityksestä. Yhteistyö John Nurminen -säätiön kanssa on kestänyt jo vuosia. Widnäs muistuttaa käsillä tekemisen voimasta aikana, jolloin suuri osa elämästä tapahtuu näyttöjen äärellä. Haastattelun lopussa hän kertoo huolensa keramiikkaopetuksen nykytilasta tämän päivän Suomessa.

Haastattelijana toimittaja Anna Paljakka.

Artikkelin luomisessa on käytetty tekoälyä apuna litteroinnissa ja tekstin jäsentämisessä.