Syväluotaava keskustelu siitä, mikä on ideologioiden merkitys tänään, ja miten ideologiat kohtelevat ihmisiä. Kuinka väistämätöntä on katsomuksellisuus?
Kuva Pirjo Honkasalo.Kuva Arkkipiispan kanslia / Suvi Elo.
Järjestäjä Suomen ev.lut.kirkko. Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Vesilaitoksen pitäisi periaatteessa kerätä maksuja oman toimintansa rahoittamiseen. Raaseporissa vesi- ja jätevesimaksuilla kerättyä rahaa ”lahjoitetaan” kuitenkin myös suoraan kaupungin budjettiin, kaupungin velvoittamana. Käytäntöä voidaan pitää eräänlaisena piiloverotuksena. Vaikka Raaseporin Vesi toimii käytännössä monopoliasemassa, voittojen keräämistä rajoitetaan paljon löysemmin kuin verkkoyhtiöitten keräämää tuottoa.
Raaseporissakin varoja tarvitaan myös laitoksen omalla tontilla. Tarpeellisten remonttien laiminlyönti voi johtaa infran rapautumiseen, mikä näkyy lopulta ympäristöhaittoja ja turhia kustannuksia aiheuttavina vuotoina. Aiheesta keskustelevat toimittaja Heikki Jaakkola ja kunnanvaltuutettu Jan Rundt.
Kirjaa on aina pidetty myös vaarallisena. Miksi? Keväällä Rosebud-kirjakauppa nosti näyttävästi myyntipöydälle maailmalla kielletyt kirjat. Suomen PEN järjesti lokakuussa Kiellettyjen kirjojen viikon yhteistyössä Suomen kirjastoseuran kanssa.
Kielletyt kirjat, Rosebud.
Keskustelemassa kirjailija Silvia Hosseini, toimittaja ja kirjailija Kristiina Markkanen ja Suomen kirjailijaliiton puheenjohtaja Ville Hytönen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Tuleeko Ukrainan sodasta jäätynyt konflikti? Pitäisikö Venäjään olla yhteys, vaikka rauhaa ei tulisikaan? Kuljemmeko kohti uutta kauhun tasapainoa, kylmän sodan kaltaista asetelmaa? Mitä eri vaihtoehdot tarkoittavat Suomelle? Presidentti Sauli Niinistöä haastattelee professori Markku Jokisipilä.
Kuva Turun Kirjamessut 3.10.2026.
Järjestäjä Schuman-seura ja Eduskuntatutkimuksen keskus, Turun yliopisto. Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
TALVEN KESKELLÄ- kohtaamisia taiteen ja materiaalien äärellä. KWUMin talvinäyttelyt kutsuvat katsomaan tuttua maailmaa uusin silmin. Neljä näyttelykokonaisuutta kohtaa hopean, keramiikan, muotoilun, arkkitehtuurin ja luonnon äärellä. Mukana on pieniä ihmeitä, nuorten tekijöiden kokeiluja, materiaalien ja rakenteiden kohtaamisia sekä muistutus yhteisestä vastuustamme Itämerestä.
MINUSCULE – Ru Runeberg
Hopeaseppä Ru Runebergin MINUSCULE-näyttelyssä hyönteisten maailma avautuu uudenlaisena todellisuutena, jossa arjen havainnot, lapsuuden muistot ja huumori saavat veistoksellisen muodon.
Runebergin ideat syntyvät usein tavallisesta elämästä: luonnosta, arjesta, lapsuuden kokemuksista ja omista lapsista. Erityisesti hyönteiset ovat toimineet opettajina ja innoituksen lähteenä. Lisäksi ranskalainen lyhytanimaatiosarja MINUSCULE on myös ollut inspiraation lähde.
Alec Weckström sarjasta ONE.Kevin Weckström – KING…
COLLECTED – Nuoret tekijät – De Unga – The Young Ones
COLLECTED tuo esiin nuorten tekijöiden luovuuden ja käsillä tekemisen ilon. Esillä ovat KWUMin kokoelmiin kootut teokset NUORET- kesänäyttelystä. Näyttelyssä työn tulokset saavat näkyä omilla ehdoillaan. COLLECTED on katsaus siihen, mitä syntyy, kun annetaan tilaa kokeilulle, uteliaisuudelle ja omalle tekemiselle.
CONSTRUCTION – Karin Widnäs – Keramiikka ja arkkitehtuuri
Karin Widnäs tutkii CONSTRUCTION-näyttelyssä keramiikan, kaakeleiden ja arkkitehtuurin välisiä suhteita. Keramiikka ei näyttäydy vain esineenä tai pintana, vaan osana tilaa ja arkkitehtonista kokonaisuutta.
Materiaalien yhdistäminen avaa jatkuvasti uusia mahdollisuuksia. Rakenteesta tulee muotoa, pinnasta osa kokonaisuutta ja keramiikasta keskustelukumppani arkkitehtuurille.
MAGIC ISLANDS – John Nurmisen Säätiö – Yhteinen huoli Itämerestä
MAGIC ISLANDS tuo KWUMiin John Nurmisen Säätiön näkökulman Itämereen ja sen tulevaisuuteen. Itämeri on ainutlaatuinen, mutta haavoittuva meri, jonka hyvinvointi koskettaa meitä kaikkia. Näyttely Magic Islands-saarienmuotoiset toiverasiat, muistuttaa meriluonnon arvosta ja yhteisestä vastuustamme sen säilyttämisessä myös tuleville sukupolville.
KWUM – STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY
KWUMin talvinäyttelyt 8.11.2026–28.3.2027, to-su klo 12-17.
Hopeaa, lasia ja keramiikkaa – Silver, Glas och Keramik – Silver, Glass and Ceramics
Hopeaseppä Ru Runebergin MINUSCULE-näyttelyssä hyönteisten maailma avautuu uudenlaisena todellisuutena, jossa arjen havainnot, lapsuuden muistot ja huumori saavat veistoksellisen muodon.
Tammisaaressa kasvanut Runeberg sai alan koulutuksensa kotiseudullaan ja jatkoi opintojaan Tukholmassa / Konstfacken. Nuutajärven lasikylä on ollut hänelle tärkeä tukikohta ja näyttelypaikka. Runebergin teoksia on nähty kymmenissä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Taiteilija asuu nykyään Vaasassa, mutta työskentelee Nuutajärvellä.
Runebergin ideat syntyvät usein tavallisesta elämästä: luonnosta, arjesta, lapsuuden kokemuksista ja omista lapsista. Erityisesti hyönteiset ovat toimineet opettajina ja innoituksen lähteenä. Lisäksi ranskalainen lyhytanimaatiosarja MINUSCULE on myös ollut inspiraation lähde.
Perinteinen kultasepäntyö saa hänen käsissään rinnalleen uusia ulottuvuuksia. Hopeaan yhdistyvät lasi, joissa kohtaavat pinnat ja värit, tutut muodot ja odottamattomat mittasuhteet. Lopputuloksena syntyy esineitä, jotka ovat yhtä aikaa koruja, veistoksia ja käyttöesineitä.
Black & Green, kuva Vidar Lindqvist.David & Goliath, kuva Vidar Lindqvist.
Mikä tämä oikeastaan on – ja mihin sitä voisi käyttää?
Ruokapöydästä tulee näyttämö, jolla pienet olennot ja esineet esittäytyvät. Mielikuvitus kokoaa arkisista asioista joukkueita, jopa kokonaisia orkestereita. Teokset voivat olla tuskin havaittavan pieniä tai kasvaa lähes puolimetrisiksi otuksiksi.
MINUSCULE kutsuu katsojan löytämään rinnakkaisia todellisuuksia sieltä, missä niitä vähiten odottaa.
Lisätietoja: www. ruruneberg.fi
KWUM – STUDIO CERAMICS MUSEUM AND GALLERY
KWUMin talvinäyttelyt 8.11.2026–28.3.2027, to-su klo 12-17.
Hopeaa, lasia ja keramiikkaa – Silver, Glas och Keramik – Silver, Glass and Ceramics
Pajtim Statovcin Finlandia-palkittu romaani Lehmä synnyttää yöllä, Otava 2024 on käännetty ruotsiksi: Kon föder på natten, Förlaget 2026. Myös Juhani Karilan tuore romaani Pienen hauen pyydystys, Siltala 2026 on saanut hyvän vastaanoton. Keskustelua suomeksi johdattelee Silvia Hosseini.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Vimmainen romaani absurdista painajaisesta, Kremlin pienestä miehestä.
Olha Boyko tutustuu kuolemaan, suureen lintuun, Hraboven kylässä Donetskissa vuonna 2014. Hänen mummolansa keittiöön rysähtää heinäkuisena hellepäivänä hollantilainen mies, katon läpi, lentokoneen istuimessa, siihen turvavyöllä asiallisesti lukittuna.
Jari Tervon romaanissa mikään ei jää ennalleen, kun tie kiitää kohti arktista helvettiä: eivät totuudet, eivät kuljetettavat, eivät identiteetit, muodon-, kasvon- ja nimenmuutoksia kokevat henkilöt.
Paitsi Olhalle romaani antaa äänen myös kiovalaiselle Melnyk-nimiselle parturille sekä maapalloa potkivalle pienelle miehelle Kremlistä, Venäjän Federaation Herra Presidentille. Haastattelijana Jenni Heiti.
Jari Tervo: Koirpehonen, Otava 2026.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Katja Ketun väkevä romaani nostaa esiin Brita-Kajsa Laestadiuksen vaietun tarinan. Piispa Mari Leppänen haastattelee.
KATJA KETTU: BRITA-KAJSA, Otava 2026.
Mestarikertojan väkevä romaani nostaa esiin Brita-Kajsa Laestadiuksen vaietun tarinan. ”Revontulet moikaavat ja kaamos ritisee nurkissa. Kokeilen huuliasi, vieläkö hengität. Mene pois, kuole jo, ja hetken luulen sinun astuneen taivaan porteista. Helpotun. Sitten heittäydyn viereesi ja rukoilen. Anteeksi. Älä mene. Ollaan vielä hetki.”
Brita-Kajsasta tuli Lars Levi Laestadiuksen vaimo uhmakkuuttaan ja liian nuorena. Kuudennella kuulla raskaana hän hiihti Laestadiuksen perässä Karesuandoon ja vaati tätä vihille. Lopulta pari naitettiin piispan käskystä salaa Suomen Markkinassa.
Voimakas ja viisas parantajanainen koki 1800-luvun kuohuvassa Lapissa suuren herätysliikkeen syntyhetket.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Eduskuntavaalit 2027 lähestyvät. Miten kirjallisuuden tekijöille kävi tällä vaalikaudella? Mitkä uudistukset jäivät tekemättä? Miltä näyttää tekijöiden ja kirja-alan tulevaisuus? Eeva-Johanna Eloranta (sd.), Sandra Bergqvist (RKP), Janika Takatalo (kok.), Timo Furuholm (vas.). Juontajana toimittaja Alma Onali. Sanasto, Suomen Kirjailijaliitto, Suomen tietokirjailijat, Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto, Finlands svenska författareförening.
Sandra Bergqvist, Janika Takatalo, Eeva-Johanna Eloranta, Timo Furuholm, Alma Onali. Kuva Sanasto.
Kuluneen hallituskauden aikana eduskunta on myöntänyt e-kirjojen ja e-äänikirjojen kirjastokäytöstä maksettaviin e-lainauskorvauksiin miljoonan euron pysyvän määrärahan, joka on erillinen fyysisten lainojen lainauskorvausta koskevasta määrärahasta.
Eduskunta on myös osoittanut valtion talousarvion jakamattomista varoista, eli nk. joululahjarahoista lainauskorvauksiin 200 000 euron lisärahoituksen vuosina 2024 ja 2025. Molemmat summat ovat olleet kertaluonteisia ja ne on osoitettu seuraavana vuonna maksettavia lainauskorvauksia varten.
Lisäksi eduskunta on osoittanut 530 000 euron suuruisen, pysyvän korotuksen, jolla katettiin alv-korotuksen vaikutukset lainauskorvausmäärärahaan. Tämä summa ei nostanut tekijöille jaettavia korvauksia.
Lähde: Kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanasto.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Näköaloja naiskirjailijoiden historiaan ja nykyaikaan. SUVI RATINEN, MAARIT LESKELÄ-KÄRKI, KATI LAUNIS. Suomen kirjainstituutin säätiö.
Millaisessa yhteiskunnallisessa ilmapiirissä naiskirjailijat ovat eri aikoina työskennelleet? Paneelin sisällöt liittyvät Naiskirjailijoiden kulttuurireitin teemoihin. Vuonna 2025 kulttuurireitti sai ensimmäiset suomalaiset jäsenet. Paneelia moderoi Pukstaavin intendentti Mari Immonen.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Toivottomuuden sijaan tarvitaan sinnikästä toimeliaisuutta, kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään ja tiedevastaisuus lisääntyy. 12 käsitettä maailmasta, niin&näin 2026 (Ville Lähde, Tere Vadén ja BIOS-tutkimusyksikkö) peräänkuuluttaa ympäristöajattelun uudistamista.
Kylvö – kirja mullasta, vallasta ja huomispäivän ruoasta, Teos 2026 (Hanna Nikkanen, Mikko Pelttari, Johannes Roviomaa, Touko Hujanen) dokumentoi suomalaista ruoantuotantoa hetkellä, jolloin tuleva suunta on osin hämärän peitossa. Haastattelijana toimii Lotta Närhi.
Kylvö – kirja mullasta, vallasta ja huomispäivän ruoasta on ehdolla tietokirjallisuuden Finlandian saajaksi:Kirjan ajankohtaiset reportaasit nostavat esiin ruoantuotannon monia haasteita. Kirja on kokonaisuudessaan kunnianhimoisesti tehty. Kiitosta saavat myös havahduttavat kuvat ja poikkeuksellinen kansi.
MONIKA FAGERHOLM & PIRKKO SAISIO Kaksi kirjallista universumia kohtaavat – tvåspråkigt samtal där två litterära universum möts. Kultur? Eller hur! Intervjuare Miranda Geust.
Kuva Pirjo Honkasalo.Kuva Niklas Sandström.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Mitä Gazan sodasta on tärkeä tietää? Miten sitä on tulkittu ja käsitelty länsimaiden mediassa, somessa ja poliittisella kentällä? Timo R. Stewart on seurannut tilannetta tiiviisti ensihetkistä asti ja ollut tutkijana aivan Suomessa käydyn keskustelun ytimessä. Uudessa kirjassaan hän rakentaa näkyviin Gazan tuhon koko kaaren syksystä 2023 kevääseen 2026. Teoksen esseet tarkentavat jokainen yhteen teemaan ja pohtivat konfliktin vaiheita niin poliittisesta, moraalisesta kuin filosofisestakin näkökulmasta. Stewart kuvaa myös omia kokemuksiaan julkisesta keskustelusta ja hyvin tuntemansa konfliktin traagisten tapahtumien seuraamisesta.
Kuva Liisa Valonen.
Valtiotieteiden tohtori Timo R. Stewart on poliittisen historian tutkija ja tietokirjailija, jonka erikoisaloihin kuuluvat Israel-Palestiina-konflikti, länsimaiden Lähi-idän politiikka sekä uskonnon rooli konflikteissa ja politiikassa. Stewart on työskennellyt aiemmin Ulkopoliittisessa instituutissa, ulkoministeriössä ja kansalaisjärjestöissä. Haastattelija Suvi Auvinen, juontaja Kalle Talonen.
TIMO R. STEWART: MIKSEI KUKAAN TEE MITÄÄN? POHDINTOJA GAZAN TUHOSTA. Gummerus 2026.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Radio Fiskarsin vuoden viimeisessä Ajattelu on ilmaista! – Det kostar int’ att tänka! -tapahtumassa kriitikko, kulttuuritoimittaja ja sanataidekouluttaja Aleksis Salusjärvi puhui kaikille tärkeästä eloonjäämistaidosta, lukemisesta. Hän on viimeisen kymmenen vuoden aikana työskennellyt noin 12 000 nuoren parissa kasvattamassa intoa tähän taitoon, ja sillä kokemuksella hän tätä aihetta lähestyi.
Kuva Sara Riihiaho.
Suomessa aikuisväestön lukutaitoprosentti on huimat liki sata, vaan silti samaan aikaan huoli erityisesti lasten ja nuorten heikentyneestä osaamisesta kasvaa. Muun muassa vankien parissa työskennellessään Salusjärvi on nähnyt, miten heikko lukutaito ja itsensä ilmaisu ovat tärkeitä osatekijöitä rangaistuslaitoksiin ajautumisessa. Mistä tämä johtuu ja miksi siitä pitää huolestua? Mihin kaikkeen lukutaitoa tarvitaan?
Tutkimusten mukaan 745 000 suomalaisella on ongelmia peruslukutaidon kanssa, 13,5%:lla väestöstä. Mutta näin ei tarvitsisi olla, ja myös tästä Aleksis Salusjärvellä on runsaasti esimerkkejä ja kannustavaa sanottavaa.
Tapahtuman loppupuolella puhutaan muun muassa kirjastolaitoksessa, joka useissa äänestyksissä on toistuvasti valittu tärkeimmäksi kulttuuripalveluksi Suomessa. Tiedossa on myös, että saavutettavuuden hankaloituminen näkyy suoraan käyttäjämäärien laskussa. Taannoin tavoitteena pidettiin enimmillään viiden kilometrin kaulaa kirjaston ja asukkaiden välillä. Alueilla, joilla tähän ei päästy, palvelua korvattiin muun muassa kirjastoauton säännöllisillä käynneillä.
Kuva J. K. Ihalainen.
Näin ei ikävä kyllä enää ole, vaan kirjastotkin keskittyvät suurempiin yksiköihin ja pikkukirjastoja näkyy lakkautettavien listoilla, samoin lopetetaan kirjastoautotoimintaa, Raaseporin tavoin. Tältä osin kehitys kulkee murheelliseen suuntaan.
Matti Röngän kirjat ovat saaneet kiitosta kielestä, yhteiskunnallisuudesta ja huumorista, ja niitä on julkaistu parillakymmenellä kielellä. Nyt Viktor Kärppä -sarja jatkuu. Kirjailijaa haastattelee Niina Miettinen. Juontajana toimii Kalle Talonen ja tervehdyssanat lausuu ohjelmapäällikkö Vilja-Tuulia Huotarinen.
Kuvaaja Liisa Valonen.
Viktor Kärpän korviin kantautuu, että hänen taistelutoverinsa Mihail Lomonosov on pudonnut Pietarissa ikkunasta. Lomonosovin muisteleminen tuo mieleen menneisyyden ja ystävät, joista osa on jo siirtynyt tuonpuoleiseen ja osa taistelee Ukrainan sodassa rintaman molemmin puolin. Päiväkausia Viktorilla on aavistus, että joku seuraa häntä. Vihdoin viestintuoja tavoittaa hänet. Tehdessään ystävänpalvelusta Viktor itse joutuu takaa-ajetuksi.
Viktor Kärppä on neuvostoarmeijan erikoiskoulutuksen saanut entinen sotilas, joka tasapainoilee suomalaisen arjen ja menneisyytensä ristiaallokossa. Dekkarisarjan 9. osa valottaa Ukrainan sodan aiheuttamia jännitteitä kotimaassa ja itärajan takana. Se kuvaa miten kuka tahansa on valmis kääntämään takkinsa jos näyttää siltä, että valtasuhteet muuttuvat.
MATTI RÖNKÄ: IKKUNASTA PUDONNUT MIES. Gummerus 2026.
Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 2.–4.10.2026.
Kari Nikkasen ensimmäinen koti sijaitsi Fiskarsin Peltorivi 10:ssä, minne hän on palannut muistelemaan elämänsä alkuvuosikymmeniä. Minkälainen oli 1950-luvun Fiskars, ja oliko ruukki yhteisöllinen kasvu-ja elinympäristö?
Viisihenkisen perheen elämä oli toimeliasta; vanhempien työnkuvaa voi vain ihmetellä – maataloustehtaan hevosmiehestä lehtijousitehtaalle, ilmastoaseman hoitajasta navettaan ja vahtimestarin töihin, ja paljon muuta. Nikkasen muistoissa Fiskars oli turvallinen ja salliva asuinpaikka. Mistä turvallisuudentunne syntyi?
Elämässä on aina myös yllätyksiä. Mitä kauaskantoista tapahtui, kun paikallinen taiteilija tutustui Siviä Nikkasen kukkapuutarhaan? Suvi Heino
Anni Kytömäki (s. 1980) on hämeenkyröläinen kirjailija. Häneltä on julkaistu neljä romaania Kultarinta (Gummerus 2014), Kivitasku (Gummerus 2017), Margarita (Gummerus 2020) ja Mirabilis (Gummerus 2024) ja hän kirjoittaa parhaillaan viidettä teostaan.
Romaaneissaan Kytömäki on kuvannut ekokriisin taustoja ja kyseenalaistanut ihmiskunnan jatkuvia pyrkimyksiä hyödyntää muuta luontoa. Kytömäki liikkuu tarinoissaan usein menneessä ja ilmiöiden juurisyiden äärelle. Kirjailijana hän pyrkii ymmärtämään menneisyyden kautta nykyisyyttä ja muovaamaan näin tulevaisuutta paremmaksi. Kytömäki pyrkii tuomaan tieteellisen tiedon kaunokirjallisuuteensa siten, että lukija pystyy samaistumaan esimerkiksi jokihelmisimpukan kertojaääneen, kuten Margarita-romaanissaan. Voisiko monilajinen vuorovaikutus parantaa yhteiseloamme tulevaisuudessa? Entä millainen on Kytömäen Siuroon sijoittama tulevaisuusutopia?
Kytömäki on toiminut eri ympäristöjärjestöissä, etenkin metsien- ja soidensuojelun puolesta. Hän työskennellyt Ikimetsän ystävissä ja Pirkanmaan luonnonsuojelupiirissä. Nykyään hän keskittyy toimintaan Luonnonperintösäätiössä. Hänet on palkittu muun muassa Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla. Kytömäki kirjoittaa myös kolumneja, esseitä ja muita tekstejä eri julkaisuihin.
Haastattelijana toimii Heidi Korkiakangas.
Kuva Perttu Saksa.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
”Tervetuloa Kirjailijavartti-hetkeen, jossa kirjallisuus herää eloon Pirkkalaiskirjailijoiden omalla äänellä. Jokaisessa jaksossa tapaamme kiinnostavia kirjailijoita, kuulemme heidän tarinoitaan kirjoittamisen taustalta ja sukellamme kirjojen maailmaan otteiden ja ajatusten kautta. Sarjassa kirjailijat esittäytyvät omalla persoonallisella tavallaan ja lukevat katkelmia omista teoksistaan. Kirjailijavartti tarjoaa rauhallisen ja inspiroivan hetken kirjallisuuden ystäville — olitpa innokas lukija, kirjoittamisesta kiinnostunut tai etsimässä uusia elämyksiä kirjojen parista.” Tuotanto @ 2026 Pirkkalaiskirjailijat & StudioKirja.
Tähän asti ilmestyneet Kirjailijavartit, Tuotanto @ 2023–2025 Pirkkalaiskirjailijat & StudioKirja. (kuvaajien nimet kunkin kirjailijan omalla sivulla):
Pirkkalaiskirjailijat ry on Suomen vanhin maakunnallinen kirjailijayhdistys. Se perustettiin hotelli Tammerissa Tampereella 21.11.1943. Yhdistykseen on historian varrella kuulunut monia Suomen kirjallisuuden merkkinimiä, kuten Väinö Linna, Eeva-Liisa Manner, Mirkka Rekola ja Kirsi Kunnas. Yhdistyksellä on tänä päivänä yli 200 jäsentä, jotka kaikki ovat ammattikirjailijoita. Pirkkalaiskirjailijat ry toimii laajasti Pirkanmaan kaunokirjailijoiden yhdyssiteenä, nostaa esiin Tampereen asemaa merkittävänä kirjallisuuskaupunkina ja edistää paikallisten kirjailijoiden asemaa. Yhdistys palvelee Pirkanmaan asukkaita tuottamalla laadukasta ja monipuolista kulttuuritarjontaa ja yleisölle maksuttomia kirjallisuustapahtumia.
Saara Henriksson on tamperelainen kirjailija ja kustannustoimittaja. Hänen historiallinen romaaninsa Kerjäläiskuningatar ilmestyi vuonna 2025 Into-kustannukselta. Henrikssonin muuhun kaunokirjalliseen tuotantoon kuuluu romaaneja, novellikokoelmia sekä novelleja eri lehdissä ja kokoelmissa. Hänen novellejaan on käännetty ruotsiksi, englanniksi, tsekiksi, unkariksi ja espanjaksi.