Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Jantso Jokelin: Aikavuoret

VAELLUKSIA SVEITSIN MIELEEN JA MYSTEERIIN

Silvia Hosseini ja Jantso Jokelin, kuva J. K. Ihalainen.

Euroopan sydämessä vuorten keskellä sijaitsee Sveitsin valaliitto, valtioiden outolintu, jonka harvat tuntevat muuna kuin pikkutarkkojen insinöörien äveriäänä idyllinä. Romantiikan hengen ajama matkailija voi kuitenkin löytää maan huipuilta ja laaksoista myös pimeämpää taikaa. Sveitsistä ovat saaneet alkunsa muun muassa analyyttinen psykologia, mustetahratestit, Mary Shelleyn Frankenstein ja Robert Walserin mikroskooppinen salakieli; sen vuorilla ovat kehittyneet keuhkoparantoloiden kadonnut elämänmuoto, alppikauhu sekä avaruuksia kohti kurottava talvinen äärimetalli. Ja… kuuluuko tuolta… valtavia kulkusia?

Jantso Jokelin murtautuu matkaesseissään käkikellomaan ajukoppaan ja kulttuurihistoriallisiin raunioihin. Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle. Haastattelija on Silvia Hosseini.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.

Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.

Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.

Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.

Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.

Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

MAARIT TASTULA: Köyhää väkeä

Toimittaja Maarit Tastulan esikoisteos on tarkkanäköinen teos Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten unohdetuista kohtaloista.

Eevasta tuli viinanpolttaja, Junialta karkasi mies ja Axelin tuhkat jäivät mielisairaalaan. Monet suomalaiset lähtivät etsimään vapautta ja vaurautta Yhdysvalloista 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kalastajina ja metsätöissä leipänsä ansainneet siirtolaiset kohtasivat köyhyyttä, vainoa ja liian monta saluunaa. Mieli murtui ja epätoivo ajoi järjettömiin tekoihin. Toiset kuulivat sydämessään sosialismin kutsun.

Kun Yhdysvallat alkoi karkottaa toisinajattelijoita maasta, moni joutui ongelmiin. Mitä tapahtui Amerikkaan jääneille ja heille, jotka päättivät etsiä onneaan Neuvosto-Karjalasta?

Tampereen Kirjafestareilla kirjailijaa haastattelee Ilmo Muuronen, juontaja on Reidar Wasenius.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

JUHA HURME: Suomen nuijituin nainen

Juha Hurme kertoo lapsuutensa taidekasvattajan Anni Polvan tarinan sankarin tarinana. Hurmeen mukaan Anni Polva oli rohkea ja päättäväinen ihminen, joka kirjoitti loisteliaasti, kun sille päälle sattui. Elettiin koti­rintamalla (1981) saattaa Hurmeen mukaan olla kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Hurmeen teos näyttää, miten painosten kuningatar Anni Polva oli Suomen nuijituin nainen, sitkein selviytyjä ja lopullinen voittaja.

Anni Polviander, alun perin Anni Heinonen ja taiteilijanimeltään Anni Polva ajautui 1960-luvulla edustamaan kirjallisuuspiireissä huonoa kirjallisuutta, ”alatason
viihdettä”. Polvan sorto huipentui pyrkimykseen kieltää yleisiä kirjastoja ostamasta kirjailijan teoksia lainakokoelmiin. Armoa eivät saaneet nuorille suunnatutTiina-kirjatkaan, joita pidettiin konservatiivisina ja yhteiskunnallisista epäkohdista piittaamattomina. Salanimellä Kyllikki Heino vuonna 1973 julkaistu romaani Minulla ei ole ketään sai ansaitusti erinomaiset arvos­telut, kun kriitikot eivät tienneet kiittävänsä kirotun Anni Polvan kirjoittamaa kirjaa.

Tampereen Kirjafestareilla esitetyn ohjelman juontaa Reidar Wasenius.

Juha Hurme, Suomen nuijituin nainen – Anni Polvan elämä ja teokset. Teos, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

JOHANNA SINISALO: Joutsenlaulu

Kansainvälisen tähtikirjailijan mestariteos lajien välisistä suhteista ja aistiemme rajoista kätkettyjen salaisuuksien maailmassa.

Lähitulevaisuutemme on erilainen kuin olisimme odottaneet. Kun multimiljardöörit tekevät rahoillaan mitä haluavat, maailma muuttuu.

Suomalaissyntyinen Jane asuu Yhdysvalloissa ja pelastaa etätyönä ihmishenkiä tulipaloista ja lumivyöryistä. Mutta kun hän joutuu tylsältä tuntuvaan tiedetehtävään ja tutustuu lintuja tarkkailevaan tekoälyyn, hän tempautuukin koko elämänsä ja kenties koko maailmaa muuttavaan seikkailuun.

Joutsenlaulu kertoo taiturimaisesti kielestä, tajunnasta ja siitä, mitä valitsemme olla näkemättä, kun oma etumme ja luonto joutuvat vastakkain.

Tampereen Kirjafestareilla Johanna Sinisaloa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.

Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu. Otava, 2025.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

TUOMAS MILONOFF: Intohimosta uupumukseen

Tuomas Milonoff kirjoittaa väkevästi ja satuttavasti oravanpyörän kitkasta ja sen jalkoihin jäämisestä. Turun Kirjamessuilla häntä haastattelee Mia Halonen, ohjelman juontaja on Kalle Talonen.

Tunna Milonoffin omaelämäkerrallinen matka liian pitkälle ja takaisin.

2000-luvun alussa Tuomas Milonoff kannusti ihmisiä hyppäämään pois oravanpyörästä, heittämään repun selkään ja lähtemään maailmalle. Yhdessä Riku Rantalan kanssa syntyi Madventures, sukupolvikokemukseksi noussut matkailuohjelma.

Vuonna 2022, kahdenkymmenen yrittäjävuoden jälkeen, Tuomas joutui myöntämään, että oravanpyörän vastustajasta oli tullut sen uhri. Hän koki vakavan työuupumuksen, josta toipuminen on ollut hänen elämänsä raskain mutta myös oivaltavin reissu.

Liekki on eräänlainen välitilinpäätös, jossa Tunna kertoo elämäntarinansa ja avaa oivalluksiaan hälyttävästi kasvavan kansantaudin juurisyistä.

Tuomas Milonoff on huippusuosioon ja maailmanlaajuiseen levitykseen nousseen Madventures-tv-sarjan toinen luoja, ohjaaja ja tietokirjailija. Hänet tunnetaan rajoja rikkovana ja rohkeana mediapersoonana.

Tuomas Milonoff: Liekki. Johnny Kniga, 2025.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

WILLE RIEKKINEN – Valo ja pimeys

Edellisessä kirjassaan Kirjain vai henki (Teos, 2023) emerituspiispa Wille Riekkinen käsitteli Raamatun tulkitsemisen moderneja kysymyksiä ja päätyi pohtimaan radikaalisti, miksi kristinuskon täytyy muuttua tai kuolla. Valo ja pimeys (Teos, 2025) jatkaa ja syventää näitä teemoja ja päätyy selvittämään, minkä takia teistinen käsitys Jumalasta hahmona, joka jostain tuonpuoleisesta maailmasta silloin tällöin piipahtaa luomakuntansa keskuuteen ratkaisemaan kohtaloita, on korvattava toisella tavalla ajatella Jumalaa. Oikeassa olemisen vaatimuksen sijaan ihmiselle olisi hyväksi kuunnella mielekkään elämän kutsua.

Emerituspiispa Wille Riekkinen ja Sisko-Tuulikki Toijonen. Kuva J. K. Ihalainen.

Tampereen Kirjafestareilla emerituspiispa Wille Riekkistä haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, ohjelman juontaja on Reidar Wasenius.

Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.

Anu Rainela-Lankinen: Tähtitaivas, myyttien alkukoti


Kuvassa Linnnunrata koko komeudessaan, alhaalla vasemmalla pienempi valotäplä on Saturnus ja suurempi Jupiter. Kuva NASA.

Fiskarsin Thorby-hotellissa järjestettiin lokakuun alussa kaksi luentoa arkeoastronomiasta. KTM Anu Rainela-Lankisen teemana oli Tähtitaivas, myyttien alkukoti, ja se käsitteli tähtitaivaan muinaisia tulkintoja. Emeritusprofessori Unto K. Laine kertoi Valkeakoskelta löydetystä kivirakennelmasta, jota mahdollisesti on käytetty vuoden kierron seuraamiseen. Tapahtuman järjestäjä: Suomen arkeoastronominen seura ry.

Arkeoastronomia on tieteenala, joka tutkii arkeologisia kohteita tähtitieteen eli astronomian näkökulmasta. Tavoitteena on selvittää miten muinaiset ihmiset tunsivat tähtitaivaan ja sen säännönmukaiset ilmiöt ja miten tämä tieto välittyi heidän kulttuuriinsa ja uskontoihinsa.

Suomen arkeoastronominen seura ry tekee suomalaisen arkeoastronomian ja etnoastronomian tutkimusta tunnetuksi. Lisäksi seura kokoaa arkeoastronomiaan, etnoastronomiaan ja muuhun kulttuuriseen astronomiaan liittyvää tieteellistä tietoa. Seuran jäsenten muodostama verkosto osallistuu eri puolilla maata yhteisten tapahtumien toteuttamiseen.

(Valkeakosken Aurinkokivistä löytyy kansainvälinen vertaisarvioitu artikkeli:

https://www.researchgate.net/publication/386413613_Stone_structure_found_at_Valkeakoski_Finland_-_Is_this_a_megalithic_observatory )

Saara Särmä – Miksi feministit laskevat miehiä?

Ajattelu on ilmaista -tapahtumassa pohdittiin sateisessa marraskuussa, miksi feministit laskevat miehiä. Aiheeseen johdatti politiikan tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori, taiteilija ja feministi Saara Särmä.

No, miksi feministit näin tekevät, ja mitä saadut tulokset kertovat? Juontajana toimii Jyrki Ihalainen.

Tutustu myös muihin Ajattelu on ilmaista -iltoihin https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/

Avaruustähtitieteilijä Esko Valtaoja https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2013/11/ajattelu-on-ilmaista-esko-valtaoja/

Amnestyn toiminnanjohtaja Frank Johansson https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/03/ajattelu-on-ilmaista-frank-johansson-2/

Kirjailijat Harri Virolainen ja Ilkka Virolainen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/03/harri-ja-ilkka-virolainen-keskustelevat-yliluonnollisista-ilmioista/

HS:n ulkomaantoimituksen päällikkö Sami Sillanpää https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/10/ajattelu-on-ilmaista-sami-sillanpaa-toisinajattelun-hinta/

Näyttelijät Kai Lehtinen jaTaisto Reimaluoto https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/11/ajattelu-on-ilmaista-kai-lehtinen-ja-taisto-reimaluoto/

ValokuvaajatHeikki Willamo ja Martti Anttila https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/12/ajattelu-on-ilmaista-martti-anttila-ja-heikki-willamo/

Kulttuuriryhmittymä Maailmanlopun Kahvila https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2014/04/maailmanlopun-kahvila-noora-kytoharju/

Kirjailija Juha Hurme https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/05/ajattelu-on-ilmaista-juha-hurme/

Teatterin ja sukupuolentutkimuksen tutkija ja professori Tiina Rosenberg https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/09/ajattelu-on-ilmaista-tiina-rosenberg/

Käsitetaiteilija J-P Väisänen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/11/ajattelu-on-ilmaista-jp-vaisanen/

Pappi, kirjailija Jaakko Heinimäki ja pappi, Risto Pulkkinen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2015/12/ajattelu-on-ilmaista-jaakko-heinimaki-ja-risto-pulkkinen/

Filosofi Tere Vadén https://www.radiofiskars.fi/wordpress/category/ajattelu-on-ilmaista/

Rauhan- ja konfliktintutkija, emeritusprofessori Jyrki Käkönen https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2024/10/jyrki-kakonen-rauhanvarustelu/

Kansanedustaja, kirjailija Anna Kontula https://www.radiofiskars.fi/wordpress/2025/03/ajattelu-on-ilmaista-anna-kontula/

Runoilija Pirkko Jaakola

Loimaalaisen runoilijan laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Pirkko Jaakolaa haastattelee Sanna Rihu ja juontaja on Kalle Talonen. Musiikissa kuullaan otteita Pirkko Jaakolan teksteihin sävelletystä kappaleesta Silmät silmiä vuodelta 1968, sen on säveltänyt Tapio Lipponen. Esittäjinä Laura Kilpiö ja Antti Jaakola.

Ohjelman tuotanto Sammakko, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Antti sen keksi: Äidin runoja on kadonnut vuosikymmenten kuluessa maailman tuuliin ja paljon on tallentamatta kansien väliin. Hän lähti keruumatkalle kuin Lönnrot, kroksit jalassa ja olkihattu päässä. Matka kulki monen mutkan kautta Yleisradioon ja yksityiskoteihin. Näyttelijä ja lausuja Aino-Maija Tikkasen kanssa he kiipesivät vintille. Aino-Maija vakuutti: ”Löytyy ne! Löytyy!” Löytyiväthän ne. Hänen erään lausuntailtansa Pirkko-osuudet olivat visusti tallessa vintin hyllyssä. Taikauskoisena loimaalaisena Antti kysyi: ”Äiti, mitäs tää tämmönen tietää, kun sun tekstejä tällai talteen kerään?” ”Häitä,” vastasin iloluontoiseen tapaani.

Pirkko Jaakolan (s.1940, Loimaa) laaja tuotanto käsittää lukuisia näytelmiä, kuunnelmia ja tv-käsikirjoituksia. Hänen esikoisrunokokoelmansa Älä välitä, Arnold (Tajo, 1965/Sammakko 2025) sai aikanaan innostuneen vastaanoton. Palkitun tekijän omaperäinen, usein rytmikäs kirjoitustyyli on kantanut koko hänen uransa ajan. Se on kiehtova sekoitus surrealismia, anarkismia ja loimaalaista huumorintajua.

Helmasyntejä – Valitut runot 1966–2025, Sammakko 2025.

Älä välitä Arnold, Sammakko 2025.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

RIINA TANSKANEN: Tympeät tytöt

Riina Tanskasen supersuosittu sarjakuvateos yhteiskunnan kipupisteistä. Haastattelijana on Emma Höglund ja juontajana Kalle Talonen.

Talousneuvotteluita ei käydä kokoushuoneissa. Ne käydään tympeiden tyttöjen sydämissä ja heidän ihollaan. Riina Tanskasen Tympeät tytöt – Luokkakipuja käsittelee talouden arkikokemusta ja sen historiaa.

Toisen Tympeät tytöt -teoksen seitsemässä hulvattomassa sarjakuvassa talous näyttää romanttiselta pätkätyökomedialta, rapistuvilta syrjäseuduilta ja järjestelmältä, joka vie hyvinvoinnin ja myy sen takaisin self-caren nimellä.

Kirjan hahmoja houkutellaan talouden verkkoihin rakkaudella, jonka sisällä sikiää kauhu. Kaupallinen feminismi pursuaa kimmeltäviä lupauksia, mutta luokkanousu jättää jälkeensä haamukivut, onnellisen kodin sisällä odottaa hoivavastuu, ja joku tytöistä siivoaa rikkoutuneiden lasikattojen sirpaleet.

Tympeät tytöt potkaisee talouden viralliset kulissit kumoon. Uhmakas kirja näyttää, kuinka talous on aina kietoutunut tyttöjen helmoihin ja rakentunut heidän työlleen. Jos pidät Liv Strömqvistin feministisestä sarjakuvasta, ihastut myös Riina Tanskasen teoksiin.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Turun Kirjamessut 35 vuotta

Turussa käynnistettiin Suomen ensimmäiset kirjamessut 1990.

Kirjamessujen konkarit muistelevat värikkäitä messutapahtumia vuosien varrelta. Muistoja, runoa ja musiikkia. Kari J. Kettula, Tapio Koivukari ja Heli Laaksonen, Vilja-Tuulia Huotarinen. Juontaja Kalle Talonen.

Vilja-Tuulia Huotarinen, Heli Laaksonen, Kari J. Kettula ja Tapio Koivukari. Kuva Harri A. Sundell.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

MARKUS LEIKOLA, MIKKO PALONKORPI – Aloita ajankuvasta

Miten kertoja kuvailee maailman tapahtumia? Miten valokuvaaja näyttää ne? Mikko Palonkorven ja Ville Ropposen tietokirja Vuoristolaiset – Kaukasian salaisuuksien jäljillä vie Georgiaan, Azerbaidzhaniin ja Armenian Kaukasusvuorille. Markus Leikolan Kun vedet liikkuvat on ajankohtainen romaani ihmiskunnan suurista pyrkimyksistä ja olemassaolon kauneudesta. Haastatattelija Taija Tuominen, juontaja Kalle Talonen.

Taija Tuominen, Markus Leikola ja Mikko Palonkorpi. Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

SAMULI PUTRO: Elämäni miehet

Miehet, jotka jättivät jäljen.

Palkitun ja rakastetun Samuli Putron omaelämäkerrallinen teos miehistä, jotka ovat muovanneet häntä. Samuli Putroa haastattelee Mirjam Ilvonen, juontajana Kalle Talonen.

Kun muusikko Samuli Putron elämä suistuu raiteiltaan, hän hakeutuu terapiaan, joka saa hänet muistelemaan oman elämän varrelle sattuneita tärkeitä miehiä. Hekö tekivät Putrosta Putron? Elämäni miehet on omaelämäkerrallinen teos kateudesta, hyväksynnästä ja ystävyydestä. Tositarina kertoo isistä, lapsuudenkavereista, työtovereista, kilpakosijoista – kaikista niistä miehistä, jotka ovat muokanneet Putroa. Hän pohtii, miksi hän arvostaa tai pelkää tietynlaisia miehiä ja millainen mies ja ihminen hän itse haluaisi olla. Lauluissaan Putro asettuu taitavasti erilaisten ihmisten nahkoihin. Kirjassa hän avaa ensimmäistä kertaa oman elämänsä käännekohtia. Sanoittajana kiitosta saaneen Putron tarkat havainnot, kaunis kieli ja radikaali avoimuus ovat aseistariisuvia. Kirja on terapeuttinen matka Putron, suomalaisen miehen, mielenmaisemaan.

”En muista, pyysinkö mieheltä koskaan anteeksi sitä, miten käyttäydyin. Teen sen nyt. Anteeksi.”

Samuli Putro (s. 1970) on suomalainen muusikko ja aikamme arvostetuimpia pop- ja rock-sanoittajia. Hänet on palkittu Emma-gaalassa vuoden miessolistina. Lisäksi hän on saanut arvostetun Juha Vainio -sanoittajapalkinnon. Elämäni miehet on Putron esikoiskirja.SAMULI PUTRO: ELÄMÄNI MIEHET. Wsoy.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

SARA AL HUSAINI: Kenelle maa kuuluu

Pysäyttävä, unohtumaton romaani sodasta, ikuisesta pakenemisesta, kodittomuudesta ja toivon hauraista säikeistä. Sara Al Husainia haastattelee Jenni Heiti.

Zainab on tavallinen koulutyttö Bagdadissa, kun kodin lähistöllä räjähtää, ja yhtäkkiä kaupunki kutistuu yhdeksi kaduksi. Leyla on asunut Malmössä niin pitkään kuin muistaa, mutta hänen sisällään asuu yhä Irakilainen, kansankotiin sopeutumaton muukalainen. Mustafa on menettänyt sodassa maansa ja perheensä. Suomessa hänen pitäisi olla turvassa, mutta täällä hän on vaarassa kadottaa viimeisen mikä hänellä on, oman itsensä.

Mitä kaikkea ihmisen on uhrattava ja jätettävä taakseen saadakseen elää? Kenelle maa kuuluu on ajaton ja armoton kuvaus siitä, mitä sota meille tekee.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

LAURA GUSTAFSSON: Lihakirja

Vaikuttava ja peloton romaani vallasta, ruumiista ja rajojen rikkomisesta.

Kahdesti Finlandia-ehdokkaana olleen kirjailijan romaani kutsuu lukijan etsimään totuutta.

”Tämä ei ole kilpailu siitä, kuka on paha ja kuka hyvä. Se ei minua kiinnosta. Olen kiinnostunut pelkästään totuudesta.”

Jänis johdattaa lukijan Danten Helvettiin ja takaisin, matkalle, jossa tutkitaan valheiden juuria, koston historiaa ja rajojen rikkomisen seurauksia. Romaanissa mies ja nainen kertovat tarinoita siitä, mitä heidän välillään tapahtui. Ketä pitäisi uskoa?

Laura Gustafsson ei pelkästään kyseenalaista totuttuja käsityksiä, vaan näyttää, miten valta kietoutuu alistamiseen niin ihmisten suhteissa toisiinsa kuin muihinkin eläimiin. Romaani tarkastelee ruumiin merkitystä ja yhteiskunnan rakenteita täysin uudesta näkökulmasta. Lihakirja ravistelee, haastaa ja koskettaa – eikä sitä voi unohtaa.

Haastattelijana Suvi Auvinen.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

SOPHIA JANSSON: Kolme saarta – isä, äiti ja minä

Sophia Janssonin omaelämäkerrassa on kolme saarta: Tonga, jonne Janssonin sisarukset Tove ja Lars olisivat halunneet 1940-luvulla muuttaa, Ibiza, jossa Sophia asui varhaislapsuudessaan, sekä Pellingin saari, jossa Janssonit ovat viettäneet aikaa sukupolvien ajan.

Sophian isä Larsin ja äiti Nitan suhde ei perustunut intohimoiseen rakkauteen, mutta he jakoivat elämänsä tärkeimmän asian: lapsen. Nita kuoli varhain. Isä ja tytär joutuivat pärjäämään ilman häntä.

Isä edusti turvallisuutta ja huolenpitoa, mutta myös läpitunkematonta hiljaisuutta. Mitä äidille tapahtui? Ja oliko isä-Lars se pyhimys, jollaisena Sophia häntä aina piti?

Koko Janssonin perhe tulee lukijalle tutuksi: isoisä Viktor kärsii masennuksesta ja ”saksalaisvillityksestä”, hänen vaimonsa Ham piirtää ja pärjää. Tove ja Lars lähtevät kotoa itsenäistymään.

Kolme saarta – isä, äiti ja minä on huima tarina perheestä, hiljaisuuden hinnasta ja kertomisen vapauttavasta voimasta.

Ohjelmataltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Lastenrunot rakentavat maailmaa

Anna Elina Isoaron ja Mira Malliuksen Tavara-avaruus katsoo hykerryttävästi nykypäivän arkea. Eppu Nuotion ja Kristiina Louhin Pikkumummun ja ison rakkauden keskiössä on isovanhemman ja lapsenlapsen rakkaudellinen suhde. Haastattelijana Mia Halonen, juontajana Kalle Talonen.

Eppu Nuotio, Kristiina Louhi: Pikkumummu ja iso rakkaus, WSOY, 2025.

Anna Elina Isoaro, Mira Mallius: Tavara-avaruus, WSOY, 2025.

Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

TUOMAS KYRÖ: MIELENSÄPAHOITTAJA JA SODANKÄYNNIN TAITO

”Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun kaivosyhtiö maitani himoitsi.” Mielensäpahoittaja kiertää tonttinsa rajat – mitä siitä seuraa?

Suositun Mielensäpahoittaja-kirjasarjan 12:nnen teoksen äärellä Tuomas Kyrö puhuu muun muassa kirjailijuudestaan sekä tavastaan tehdä näitä teoksia, joissa nykyhetki ja menneessä ajassa viihtyvä ihminen kohtaavat toisensa. Haastattelijana Timo Julkunen, juontaja Kalle Talonen.

Kuva J. K. Ihalainen.

Ohjelmatuotanto WSOY, taltiointi Logomo, Turun Kirjamessut 3.–5.10.2025.

Taiteilijan puheenvuoro: Piitu Nykopp

”Älä mene sinne mihin polku johtaa, kulje siellä missä voit jättää omat jälkesi”.

Olen aina ollut erityisen kiinnostunut taiteen ja käsityön rajapinnoista ja niiden tutkimisesta. Vahva käsityöläisen koulutus yhdistettynä ennakkoluulottomasti muotoilijan ja kuvataiteilijan ammattitaitoon on osaltani mahdollistanut uuden luomisen. Nukkemuotoilijana olin urani alussa kiinnostunut muotokuvista mutta ajan myötä ilmaisuni on kehittynyt vapaammaksi ja monipuolisemmaksi. Käyttämieni materiaalien osalta monivaiheinen ja vaativa posliini on vaihtunut monipuolisempaa ilmaisua ja prosesseja mahdollistaviin materiaaleihin, kuten selluloosapohjaiset massat ja laminointitekniikat. 

Hyödynnän tuotannossani paljon myös neulesuunnittelijan ammattitaitoani, materiaaleina vain on kaikkea muuta paitsi tavallinen lanka. Neuleiden suunnitelu ja toteuttaminen on siirtynyt rakkaaksi ja rentouttavaksi harrastuksesksi ollen näin edelleen merkittävä osa elämääni. Osa neuleistani on päätynyt “Kerroksia” -kirjaksi Tammen julkaisemana 2015.

Kuvataiteen ammattiopettajana olen opettanut nukkemuotoilua lähes kolmekymmentä vuotta ja kehittänyt laajalti alan ammatillista koulutusta. Luontainen haluni jakaa tieto-taitoani muillekin toi opetustyön vahvemmin mukaan 1990- luvun lopussa ja aloin kehittää alaani koulutuksen kautta. Tutkin ja analysoin mitä taitoja nukkemuotoilijan ammatti vaatii ja 2000-luvun alussa kirjoitin nukkemuotoilun artesaanin tutkintoon valmistavan koulutuksen opetussuunnitelman. Tutkinnon myötä nukkemuotoilija on virallinen ammatti Suomessa.

Nukkemuotoilu on moniammatillinen ala. Olen toteuttanut sitä urallani monipuolisesti teollisenamuotoilijana, taiteilijana ja pedagogina niin Suomessa kuin ulkomaillakin. Toistaiseksi ainoana suomalaisena olen päässyt muotoilemaan nukkeja kansainvälisesti teolliseen tuotantoon (Sigikid) ja muottituotantoon (Bell, Seeley’s ja Cerami Color). Muotokuva- ja taidenukkeja on useissa museoiden ja yksityisten kokoelmissa ympäri maailmaa. Taiteilijana  minulle on tärkeää luoda inhimillistä lämpöä ja avata ajatuksia. – Piitu Nykopp, 5.11.2025