Kaikki kirjoittajan suvi artikkelit

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 5

Viisiosainen Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on nyt valmis. Sen ensimmäisessä osassa 1960-luvun nuoriso elää rauhanaikaa samalla kun heidän kodeissaan sota on edelleen monin tavoin läsnä. Radio- ja televisiotoiminnan kehittyessä tietoisuus globaaleista syy- ja seuraussuhteista terävöityy. Vahvasti ajassa mukana elävä Börje Mattsson sitoutuu solidaarisuus- ja rauhanajattelun asialle. Tämä vie hänet ensin Afrikkaan ja myöhemmin maailman eri kolkkiin, missä eletään epävarmoja aikoja.

Sarjan jaksoissa 1.–4. liikutaan erityisesti 1970-luvun Afrikan itsenäisyystaisteluissa, jotka huipentuvat Portugalin siirtomaavallan loppukohtaukseen (1975).

Viidennen ja samalla viimeisen osan alkaessa Eurooppa on juuri elänyt nykyhistoriansa seesteisintä euforian aikaa. Mutta liian pian maailmanmeno vaihtaa suuntaa, kun Irakissa käynnistyy Kuwaitin sota (1990–1991); Neuvostoliitto hajoaa (1991), ja viimein myös Euroopassa syttyy Balkanin sota (1991–95).  

Pakolaisia saapuu yhä enemmän myös Suomeen. Monikulttuurisuuden vakiinnuttamiseksi tarvitaan uudenlaisia toimia, jotka auttavat maahanmuuttajia integroitumaan Suomeen ja suomalaisia avaamaan yhteiskuntaa. Mittavan muutoksen eteen työskennellään ja hankkeita ja projekteja käynnistetään koko maassa. Länsi-Uudellamaalla Börje Mattsson ja Holger Wickström perustavat Faces-festivaalit (1998), jotka haluavat esitellä Suomen uudenlaiset kasvot. Festivaalien ja projektien kanssa Mattsson ja solidaarisuus- ja rauhantyö ovat matkanneet Suomen lisäksi monessa maassa. Suvi Heino

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Osa 4 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 4

Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta on edennyt toiseksi viimeiseen jaksoonsa.  Senegalin presidentti Léopold Sédar Senghor vierailee Suomessa. Tämä vierailu ei mene järjestäjien eikä mielenosoittajienkaan suunnitelmien mukaan, mutta sen seuraukset ovat kauaskantoiset.  Mielenosoittajia uhkaava vankeustuomio saa onnellisen lopun.

1970-luvun puolivälin Mosambikissa Mattsson tapaa suurlähettiläs Martti Ahtisaaren. Jakson päätteeksi kuullaan välähdyksiä Portugalin siirtomaavallan loppukohtauksesta.

Ohjelman aluksi Börje Mattsson pohtii, onko keskusteluilmapiiri Suomessa tarpeeksi avoin. Suvi Heino

Börje Mattsson Angolassa 1970-luvulla, missä Taksvärkki ry:n tuella rakennettiin kouluja Etelä-Afrikan pakolaisten lapsille. Kuva Börje Mattssonin arkisto.

Osa 1  Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 1

Osa 2 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 2

Osa 3 Angolasta Irakiin, Börje Mattssonin polut paremman maailman puolesta, osa 3

Kuuntele myös: Börje Mattssonin matkassa rauhan- ja nuorisofestivaaleilla 1970-luvulta tähän päivään

Rimma Erkko

Rimma Erkko on groteskista kauhusta, pimeästä historiasta, sateenkaarevasta kansanperinteestä ja rosoisista vähemmistökuvauksista viehtynyt kirjailija, joka on kirjoittanut niin lapsille kuin aikuisillekin. Erkolta on julkaistu tähän mennessä kaksi romaania sekä runoa, proosaa ja tietokirjallisuutta lapsille ja aikuislle. 

Mastodon: @rimmajoonatan

https://rimmaerkko.blogspot.com/

Radiofiskarsissa:

2025 Kansallisromantiikka 2020-luvulla

J. S. Meresmaa

J. S. Meresmaa on monipuolinen tamperelainen kirjailija, jonka laaja tuotanto käsittää nuorille ja nuorille aikuisille suunnattujen fantasiaromaanien ja säeromaanien lisäksi lyhytproosaa, lastenkirjoja ja novelleja. Hänet on palkittu kaksi kertaa Blogistanian Kuopus -palkinnolla, minkä lisäksi hänen teoksiaan on ollut ehdolla muun muassa Topelius-, Anni Polva-, Laivakello-, LukuVarkaus-, Tähtifantasia- ja Kuvastaja -palkinnoille. Varhaisnuorten kauhuromaani Pimeänkynsi sai Tähtipöllö-palkinnon 2024. Meresmaan teoksia on käännetty myös muille kielille.

www.jsmeresmaa.comhttps://jsmeresmaa.blogspot.com/ IG: @jsmeresmaa 

Radiofiskarsissa:

2024 Genrerajoja kaatamassa 

Laura Suomela

Tampereella asuva Laura Suomela tunnetaan humoristisista lastenkirjoistaan, lämminhenkisistä nuortenromaaneistaan sekä aikuisille suunnatusta “Blooming you” feelgood- romaanisarjastaan. Suomelalta on julkaistu tähän mennessä 14 kirjaa, joista nuortenromaani Minä vastaan marraskuu oli Nuori Aleksis palkintoehdokkaana v. 2022 sekä lastenromaani Lokkisaaren säpinät Lasten LukuVarkaus palkintoehdokkaana v. 2013. 

Instagram: @suomelanlaura

Radiofiskarsissa:

2023 Laura Suomela: Kiss My JUHANNUS

2024 Laura Suomela: Pioneja ja peitetarinoita

Anna Elina Isoaro

Anna Elina Isoaro on runoilija ja lastenkirjailija. Isoaron vuonna 2011 julkaistu esikoisrunokokoelma Puolen mantereen kerhossa voitti valtakunnallisen Runo-Kaarina-kilpailun. Myös Isoaron myöhemmät teokset ovat saaneet paljon palkinto- ja ehdokkuushuomiota: meriittilistalla on mm. Botnia-palkinto ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia -ehdokkuus. Isoaro on työskennellyt kirjallisuusalalla monissa tehtävissä mm. tapahtumatuottajana, sanataideopettajana ja kirjallisuuden läänintaiteilijana. 

Anna Elina Isoaron esittely kustantamon sivuilla: https://www.wsoy.fi/tekija/anna-elina-isoaro-2/

Radiofiskarsissa:

 2025 Lastenrunot rakentavat maailmaa

Marjatta Lehtovirta

Marjatta Lehtovirta on kotoisin Jyväskylän Säynätsalosta. Hän on tehnyt elämäntyönsä psykologina, opettajana ja Nordplus-koordinaattorina. Lisäksi hän toiminut aktiivisesti Suomen Psykologiliitto ry:ssä, mistä hänelle myönnettiin syksyllä 2024 kultainen ansiomerkki. Lehtovirta on kirjoittanut oman alansa tietokirjoja ja matkakirjan Druidiset sirut, Santiago de Compostela kutsuu sekä runokirjan Kävelen joen väärää puolta. Syksyllä 2024  hän julkaisi yhdessä Juhani Salmen kanssa esseekokoelman Seitsemäntoista simpukkaa, Matkantekoa maailmojen rajoilla

Radiofiskarsissa:

 2024 Santiago de Compostela

Siiri Enoranta

Siiri Enoranta on tamperelainen kirjailija, jonka palkitut teokset uhmaavat ikäraja- ja genre-luokitteluja. Suurin osa Enorannan yhdestätoista julkaistusta romaanista asettuu tavalla tai toisella spekulatiivisen fiktion sateenvarjon alle, ja monilla teoksista on nuorten ja aikuisten tuplakirjastoluokitus. Teoksissaan Enoranta tutkii rakkauden ja kuoleman ikiaikaisia teemoja raikkailla tavoilla, ja vaikka miljööt ovat usein satumaisia, romaanit kommentoivat rohkeasti myös maailmaa, jossa elämme. https://siirienoranta.com/

https://pixelfed.social/Siiri.Enoranta

Kuva Liisa Valonen.

Radiofiskarsissa:

2023 Siiri Enoranta: Maailmantyttäret

2025 Tarvitseeko maailmaa aina pelastaa?

Mari Laaksonen

Mari Laaksonen on tamperelainen kirjailija ja äänirunoilija. Häneltä on julkaistu kolme runokokoelmaa, joista viimeisin, Degne (Poesia 2022) oli Nihil Interitin runouspalkintoehdokkaana. Laaksosen ensimmäinen proosateos, Miksi joet juoksevat (Aviador) julkaistiin keväällä 2025. 

Radiofiskarsissa:

2025 MARI LAAKSONEN: Miksi joet juoksevat

J. P. Laitinen

J. P. Laitinen on moninkertaisesti palkittu tamperelainen kirjailija. Hänen uusin romaaninsa Hirviö (Teos 2025) käsittelee globaalia ekokriisiä. Laitinen on kolunnut Hänen esikoisromaaninsa Lume (Teos 2019) sai kaksi kirjallisuuspalkintoa, ja kriitikot ympäristöasioita kirjailijana, toimittajana ja viestinnän asiantuntijana yli 20 vuotta. ovat verranneet sitä Handken, Bernhardin, MacEwanin ja Dostojevskin tuotantoon. J. P. Laitinen tunnetaan myös laulaja-lauluntekijänä. 
Hirviö-romaani Teoksen sivuilla: https://www.teos.fi/Hirvio

Radiofiskarsissa:

2025

DANIIL KOZLOV, EMMI ITÄRANTA, J. P. LAITINEN: Millainen on uusi alkumme?

J. P. Laitinen: Hirviö

Jyrki Vainonen

Jyrki Vainonen on 25-vuotisen uransa aikana julkaissut novellikokoelmia, romaaneja, esseekokoelmia, kuunnelmia sekä satiirisen keittokirjan. Tuotannossaan hän mielellään seikkailee ihmisen yöpuolella, piilotajunnan, unien ja surrealististen sielunliikkeiden valtakunnassa. Vainonen on työstään palkittu useilla kirjallisuuspalkinnoilla. Hän on myös runouden, filosofisten teosten ja klassikkojen suomentaja sekä sanataideohjaaja.

Radiofiskarsissa:

 2025 Jyrki Vainonen: Rajankävijä

Anni Kytömäki

Anni Kytömäki on hämeenkyröläinen kirjailija, joka kuvaa romaaneissaan ekokriisin juuria ja luonnon pohjimmaista ylivoimaa. Hänen teostensa päähenkilöt ovat aikansa toisinajattelijoita, joiden kohtalot punoutuvat monin tavoin luontoon. Omien sanojensa mukaan Kytömäki kirjoittaa “historiallisia ajankohtaisromaaneja”. Hänet on palkittu mm. Finlandia-palkinnolla, Tulenkantaja-palkinnolla ja Kaarlen palkinnolla.

annikytomaki.fi 

Radiofiskarsissa:

2025 Vain lintuja rakastanut – näytelmä Pentti Linkolan elämästä

Maritta Hirvonen

Maritta Hirvonen on Tampereella syntynyt, Nokialla asuva kirjailija ja tietokirjailija. Hän on julkaissut kaksi taiteilijaelämäkertaa, sukuhistorian, kaksi romaania, Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla palkitun novellikokoelman sekä Tampere Filharmonian historiikin. https://stresa.fi/

Radiofiskarsissa:

2023 Italiaa ristiin rastiin, Goethen kannoilla

2024 Pohjalainen arki 1800-luvun sotien ja levottomuuksien keskellä

Niina Hakalahti

Niina Hakalahti on Tampereella asuva kirjailija, luovan kirjoittamisen opettaja ja kirjoittamisen sekatyönainen. Hän on kirjoittanut niin runoa kuin proosaakin, jälkimmäistä sekä lapsille että aikuisille. Aikuislukijoille hän on lisäksi kirjoittanut Amanda Vaara -nimellä seitsenosaisen Majatalo Villa Venla -sarjan. www.niinahakalahti.fi

Sami Hilvo

Sami Hilvo on syntyperäinen helsinkiläinen, mutta sittemmin kihniöläistynyt hitaan ja pitkän proosan kirjoittaja. Muita tärkeitä Hilvon elämän kaupunkeja ovat mm. Tokio ja Varsova, joista hän on kirjoittanutkin. Ennen päätoimista kirjailijuutta Hilvo on tanssinut, tulkannut, tuottanut, tuonut ja toiminut diplomaattina. Hilvo toimii myös auktorisoituna kääntäjänä japanista suomeen. Hilvon kirjallisuuden ytimessä ovat kyseenalaistaminen ja uudet näkökulmat. Hilvon kolmas teos Pyhä peto sai vuonna 2016 Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnon. 

www.facebook.com/sami.olavi.hilvo

sohilvo.blogspot.com/

Kuva Tuukka Ervasti.

Asko Jaakonaho

Asko Jaakonaho on tamperelainen kirjailija, joka on julkaissut todellisiin henkilöihin pohjautuvia historiallisia romaaneja. Kulta-auran päähenkilönä on eräs Suomen historian omalaatuisimmista henkilöistä, taiteilija Sigurd Wettenhovi-Aspa. Romaani oli ehdolla Tulenkantaja-palkinnon saajaksi.

Valon juhla kertoo Tulenkantajien sukupolven keulakuvista Katri Valasta ja Olavi Paavolaisesta sotavuosien läpi nähtynä. Onnemme tiellä kuvaa Lapuan liikkeen kesää ja traagista kyyditystä. Romaanille myönnettiin Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinto. Jaakonahon teokset ovat olleet ehdolla Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon, Savonia-palkinnon ja Toisinkoinen-palkinnon saajiksi.

Katariina Romppainen

Katariina Romppainen on tamperelainen kirjailija ja käsikirjoittaja, joka tunnetaan värikkäistä henkilöhahmoistaan ja lämminhenkisestä huumoristaan. Dekkareita hän kirjoittaa Kati Routa -nimellä. Katariina Romppainen on palkittu kahdesti Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla ja kerran Olga ja Wilho Linnamon säätiön tunnustuspalkinnolla. Hänen lastenromaaninsa ovat olleet kolme kertaa ehdolla Arvid Lydecken -palkinnolle sekä kahdesti Lasten LukuVarkaus -palkinnolle. Yleisradiolle käsikirjoittamastaan suositusta Sori siitä -nuortensarjasta Romppainen on saanut Koura-palkinnon. 

kotisivut: katariinaromppainen.wordpress.com

Taru Kumara-Moisio

Taru Kumara-Moisio on tamperelainen kirjailija, teatteriohjaaja ja luovan ilmaisun opettaja, joka kirjoittaa monipuolisesti niin aikuisille, nuorille kuin lapsillekin. Hänen teoksissaan toistuvia teemoja ovat elämän merkityksellisyys, toivo, mielikuvituksen voima ja aito vuorovaikutus ympäristön kanssa. 

https://tarukumaramoisio.com/

Radiofiskarsissa 2024:

ONKO TEKOÄLYLLÄ YHTEISKUNTALUOKKAA?

Reetta Vuokko-Syrjänen

Reetta Vuokko-Syrjänen on palkittu tamperelainen kirjailija, joka kirjoittaa romaaneja ja novelleja niin nuorille kuin aikuisillekin. Vuokko-Syrjänen käsittelee tuotannossaan yhteiskunnallisia aiheita spekulatiivisen fiktion keinoin. Vuokko-Syrjänen on erityisen kiinnostunut identiteetin rakentumisesta ja rakenteellisen syrjäytymisen mekanismeista. Vuokko-Syrjäsen uusin teos Harhakoto (Hertta Kustannus 2024) kertoo Hervannassa asuvasta Anista, joka päätyy käymään kirjeenvaihtoa kauas Lintukotoon pullasorsan välityksellä.

Kotisivut: https://reettavuokkosyrjanen.com/

Radiofiskarsissa 2024 :

ONKO TEKOÄLYLLÄ YHTEISKUNTALUOKKAA?

Genrerajoja kaatamassa 

2025

Tarvitseeko maailmaa aina pelastaa?

Jussi Rusko

Minulta on julkaistu mm. yksitoista runokokoelmaa, yksi lyhytproosateos ja yksi äänitteenä julkaistu kokoelma, tekstejäni on myös julkaistu eri antologioissa. Yhdessä Erkki Auran kanssa olen kirjoittanut kolme näytelmää. Olen toiminut kirjallisuus- ja kulttuurilehti Kirjon päätoimittajana. Olen toiminut freelance-toimittajana vuodesta 1967 ja olen Suomen Kirjailijaliiton ja Suomen arvostelijain liiton jäsen.