Sami Hilvo on Helsingissä syntynyt ja sittemmin kihniöläistynyt pitkän ja hitaan proosan kirjoittaja. Luovan työn ohella hän pitää Sanaston kirjailijakummin roolissa muutaman kansanedustajan ja yhden ministerin ajan tasalla kirjallisuuden tekijänoikeuksiin liittyvistä lainsäädännöllisistä haasteista ja tavoitteista. Hilvo on pohtinut kirjailijan ja kirjallisuuden kipupisteitä tekoälymurroksessa. Mitkä ovat tekoälyn tarjoamat haasteet, haitat ja hyödyt kirjailijan ammatissa?
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Perinteiseen työväenkulttuuriin kuuluu sivistysihanne, halu vaalia omaa kulttuuria ja ajatus kollektiivien voimasta. Onko tätä työväenkulttuuria enää olemassa – vai onko sitä ikinä ollutkaan? Mitä on 2020-luvun työväenkulttuuri ja onko työväenkirjallisuus yhä osa tätä? Näistä teemoista keskustelevat kirjailijat Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, jotka ovat pohtineet tuoreissa esseissään nykytyöväenkulttuuria ja -kirjallisuutta. Keskustelun alussa museotutkija Helene Kaarnametsä esittelee Työväenmuseo Werstaan tuoreen hankkeen ”Suomalaisen työväenperinnön kartoitushanke 2026–2027”.
Ville-Juhani Sutinen ja Jani Saxell, kuva Anni Peura.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Katariina Yli-Malmin olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Yli-Malmin essee Varkaan päiväkirja (Tutkijaliitto 2026) käsittelee varastamisen eri ulottuvuuksia kapitalisessa kulttuurissamme: mitä varastaminen kapitalismissa tarkoittaa, ja kuka varas oikeastaan on? Autofiktiolla ja -teorialla leikittelevä teksti käy vuoropuhelua marxilaisen feminismin perinteen kanssa ja kehittelee eräänlaista varastamisen praktiikkaa. Yli-Malmi on monialainen kuvataiteilija ja kirjoittaja. olennainen osa hänen praktiikkaansa ovat osallisuuteen ja yhteisön rakentamiseen liittyvät kysymykset. Haastattelijana toimii Pieta Päällysaho.
Kuva Painetun sanan markkinat.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Kaikki eivät Suomessa ole samassa veneessä. Yhteiskuntamme on jakaantunut niin, että köyhyys ja osattomuus ovat näkymättömissä suomalaiselta eliitiltä ja suurelta keskiluokalta. Kirjallisuudella ja nykyään myös sosiaalisella medialla on tärkeä rooli tehdä näkymättömiä näkyviksi. Paneelikeskustelussa tietokirjailija Heini Kilpamäki (Aseman nainen, 2025 Into) ja toimittaja Paavo Teittinen (Pitkä vuoro, 2025 Gummerus) ) keskustelevat ihmisistä yhteiskunnan sivussa. Keskusteemoja ovat asunnottomuus, ihmiskauppa ja riisto sekä työttömyys ja köyhyys. Keskustelua vetää toimittaja ja tietokirjailija Asta Leppä.
Paavo Teittinen, Asta Leppä sekä Heini Kilpamäki Työväenmuseo Werstaan auditoriossa. Kuva Anni Peura.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Antti StranginPeukaloisessa (Aviador 2026) kuljetaan pirkanmaalaisissa korpimetsissä, hakkuuaukioilla, Lounais-Suomen merenlahdilla ja Hankoniemellä. Tarinoiden ja valokuvien lomassa kirja tarjoaa monipuolista tietoa peukaloisesta, Suomen pesimälinnuston pienimpiin kuuluvasta ja eräästä harvoista ilmastonmuutoksesta hyötyjistä, joka on hyvin näkyvä, kuuluva ja salamyhkäinen lintu. Strang on kuvannut vanhoja metsiä liki kolmen vuosikymmenen ajan. Keskeisessä asemassa ovat olleet metsän pienimmät linnut: hömö- ja töyhtötainen, puukiipijä ja peukaloinen. Hänelle on myönnetty Vuoden Luontokuva 2022 -palkinto. Haastattelijana toimii Inka Kostamoinen.
Anna Kontula on tullut tunnetuksi poliitikkona, aktivistina ja laajaa mediahuomiota saavana toisinajattelijana. Julkisessa keskustelussa saattaa kuitenkin unohtua, että Kontula on kirjoittanut myös yli viisitoista kirjaa. Vuoden 2026 Työväenkirjallisuuden päivä päästää ääneen kirjailija Kontulan. Kirjoissaan Kontula on usein yksityisajattelija, jonka näkemykset saavat vastakaikua monilta – jopa poliittiselta vastapoolilta. Miten Kontulan kirjat ovat syntyneet? Mitä kirjailija ajattelee nyt tuotannostaan? Anna Kontulan kirjailijauraa käydään läpi aina väitöskirjasta Punainen eksodus – tutkimus seksityöstä Suomessa (Like, 2008) uutuusteokseen Miten ajattelemme kun maailma loppuu? (Into, tulossa) asti. Kontulaa haastattelee tapahtumassa tietokirjailija, podcastaaja & filosofian freelancer Pontus Purokuru.
Anna Kontula ja Pontus Purokuru, kuva Anni Peura.
Ohjelma taltioitiin Tampereella 5.9.2026, jolloin suuri joukko yhteiskunnallisesta kirjallisuudesta kiinnostunutta väkeä kokoontui Työväenmuseo Werstaan uumeniin viettämään Työväenkirjallisuuden päivää. Tapahtuman tämän vuoden teemana oli ”YKSIN/YHDESSÄ”.
Petra Vallilan kielirunoudesta innoittunut runokokoelma kaiken (Poesia 2026) liikkuu Kalifornian viimeisimmässä kulta-ajassa, jäljittää talouspuheen väärinkäsityksiä ja keskustelee pahvilaatikkoon asettuneen näkymättömän käden kanssa työstä. Markkinatalous myy meille lupauksia mahdollisista tulevaisuuksista. Pysähtyykö tulevaisuus, jos huomaamme saaneemme jo kaiken? Vallila on Piilaaksossa työskennellyt runoilija, jota ajaa tahto haastaa itsestäänselvyyksiä ja neuvotella uudenlaisia tiloja. kaiken jatkaa Vallilan esikoiskokoelman ehkä (Poesia 2022) ehdottamaa yrityskielen toisinkehystelyä. Haastattelijana toimii Sirpa Kyyrönen Osuuskunta Poesiasta.
Ohjelma on taltioitu Painetun sanan markkinoilla Siurossa 15.8.2026.
Vuonna 2020 kuolleen, Nokian Siurossa asuneen kuvanveistäjä Ossi Somman taide kurottaa menneisiin kauhuihin, hakaristeihin, keskitysleireihin ja luurankotehtaisiin, ja kuitenkin se muistuttaa kaameuksien yhä uusista muodoista sotina, ympäristötuhoina, eriarvoisuutena ja harvainvaltana. Sommalle välinpitämättömyys vääryyden äärellä on kautta aikain yhteiskuntien suurimpia ongelmia ahneuden ja sotaisuuden ohella. Historia ei toistu, mutta vääryys saa yhä uusia asuja, jos sitä vastaan ei kamppailla ja jos se unohdetaan. Tämä ajatus oli Somman hautaan asti jatkuneen ”kuvasodan” ytimessä.
Kesäkuussa Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella järjestettiin Ossi Somman filosofiaa käsittelevä seminaari ”Historia ei lopu”. Tilaisuudessa yliopistotutkija Noora Kotilaisen esityksen aiheena oli Ihmisen sota itseään ja muuta luontoa vastaan.
Vy Tram käsitteli vuonna 2025 ilmestyneessä esikoisromaanissaan Stigma (WSOY) häpeää, ulkopuolisuutta ja identiteettiä suomenvietnamilaisen päähenkilönsä kautta. Hän on julkaissut myös kolumneja, analyyseja popkulttuurista, esseitä, feature-artikkeleja, runoja sekä novelleja eri verkkomedioissa ja lehdissä. Tramin teksteille on ominaista henkilökohtaisuuden ja yhteiskunnallisten teemojen yhdistäminen sekä tarkka, minimalistinen kieli. Hänen teksteissään usein toistuvia teemoja ovat yhteenkuuluvuuden tarve, kielen merkitys sekä kulttuurien väliset kysymykset. Tramin kirjoitustyyli liikkuu runouden ja proosan rajapinnassa, ja hänen ilmaisussaan korostuvat havainnot arjesta sekä sisäisestä kokemusmaailmasta. Juontaja Aino Suonio.
Ajattelu on ilmaista! – Det kostar int’ att tänka! keräsi elokuun viimeisenä perjantaina innostuneen yleisön kuuntelemaan, kun yliopistolehtori, filosofi ja politiikan tutkija Mikko Lahtinen johdatti ajattelun ytimeen: mitkä ovat ajattelun rajat, haasteet ja mahdollisuudet.
Mikko Lahtinen, kuva J. K. Ihalainen.
Illan lähtökohtana oli, että jokainen ihminen on ajattelija. Se ei kuitenkaan merkitse, että olisimme itsenäisiä ja omaperäisiä tai kriittisiä omassa ajattelussamme. Tämä johtuu siitä, että ajatuksemme eivät olekaan vain omiamme, vaan niitä ohjaavat kulttuurin ja yhteiskunnan rakenteet ja käytännöt, usein meidän niitä tiedostamatta.
Missä määrin meitä ohjataan, kuka tai mikä istuu ohjainten takana? Mitä mahdollisuuksia meillä on kehittyä kriittisiksi, itsenäisiksi ajattelijoiksi?
Luentoa seurasi vireä ja monipuolinen keskustelu muun muassa ajattelusta, yliopistomaailmasta ja yhteisöllisyydestä.
Regina Roze (MX) The Mexican poet, philosopher, dramaturge and performance artist Regina Roze will bring the vivid voice of contemporary Latin American poetry to our festival. Roze started working intensively with theatre, dance and literature in her youth. In 2013, her debut work Liminal earned her the Premio de Poesía Joven award for young poets. Her latest poetry collection Mundano came out in 2021. As a philosopher, Roze has been working with projects relating to corporeality in particular. In 2022, she started the Popoesía project, which brings experimental literature and poetry to audiences through social media and workshops. Roze has also been working with experimental music and is regularly involved in performances combining poetry and music.
Regina Roze, kuva J. K. Ihalainen.
Meksikolainen runoilija, filosofi, dramaturgi ja esitystaiteilija Regina Roze tuo ohjelmistoomme latinalaisamerikkalaisen nykyrunouden elinvoimaisen äänen. Jo nuorena Roze työskenteli tiiviisti teatterin, tanssin ja kirjallisuuden parissa. Vuonna 2013 hänet palkittiin esikoisteoksestaan Liminal nuorten runoilijoiden Premio de Poesía Joven -palkinnolla. Hänen viimeisin runokokoelmansa on vuonna 2021 ilmestynyt Mundano. Filosofina Roze on työskennellyt erityisesti kehollisuuteen liittyvien hankkeiden parissa. Vuonna 2022 hän käynnisti Popoesía-projektin, joka tuo kokeellista kirjallisuutta ja runoutta yleisön ulottuville sosiaalisen median ja työpajojen kautta. Roze on työskennellyt myös kokeellisen musiikin parissa ja esiintyy säännöllisesti runoutta ja musiikkia yhdistävissä esityksissä. Juontajana Päivi Haanpää.
Keuruun kaupungin vuonna 1997 perustama Einari Vuorela -runopalkinto annetaan kirjailijalle ansiokkaasta suomenkielisestä runoteoksesta.
8 500 euron tunnustus on huomionosoitus maamme runoilijoille, runolle ja kielelle. Palkinto jaetaan joka kolmas vuosi ja se rahoitetaan Einari Vuorela -rahastosta. Runopalkinnon voittaja julkistetaan 13.9.26 Korpirastas -juhlassa.
Vuoden 2026 palkintoehdokkaat ovat:Vuoden 2026 palkintoehdokkaat ovat:
Anja Erämaja: Joku menee aina ensin (WSOY, 2024), Lassi Hyvärinen: Vieras metsä (Poesia, 2024). Carlos Lievonen: Vain heteitä (Otava, 2024), Pirjo Lyytikäinen: Vanhan metsän elegia (Aviador, 2025), Miia Toivio: Hukka nukka tukka (Teos, 2024).
Penjami Lehto, Jukka Koskelainen ja Johanna Venho, kuva J. K. Ihalainen.
Palkintoraati: Penjami Lehto, lehtori ja kriitikko Johanna Venho, kirjailija Jukka Koskelainen, kirjailija ja kriitikko
Born in Iraq, Hassan Blasim is a Finnish author, scriptwriter and film director known for his strong and surrealist short stories. He worked in his native country as a film director but had to flee due to political persecution. After a long and dangerous journey, he settled in Finland, where he has been building his career as a writer. He is considered one of the most significant and radical voices in new Arabic literature, and his works have been translated into numerous languages. Blasim’s prose combines violent war experiences, black humour and absurdly grotesque imagery. His exceptionally recognisable and multi-layered style breaks the traditional limits of narration. Blasim has received several international and Finnish awards for his work. He is also a frequent guest at international literature festivals. His work has brought international attention to Iraqi literature and refugee experiences in Europe. The Guardian has dubbed Hassan Blasim “perhaps the best writer of Arabic fiction alive.”
Hassan Blasim & J. K. Ihalainen, kuva Eino Ansio.
Hassan Blasim on Irakissa syntynyt suomalainen kirjailija, käsikirjoittaja ja elokuvaohjaaja, joka tunnetaan erityisesti voimakkaista ja surrealistisista novelleistaan. Hän työskenteli synnyinmaassaan elokuvaohjaajana, mutta joutui pakenemaan sieltä poliittisen vainon vuoksi. Pitkän ja vaarallisen pakomatkansa jälkeen Blasim asettui Suomeen, missä hän on rakentanut uransa kirjailijana. Häntä pidetään yhtenä uuden arabikirjallisuuden merkittävimmistä ja radikaaleimmista äänistä, ja hänen teoksiaan on käännetty lukuisille kielille. Blasimin proosassa yhdistyvät sodan väkivaltaiset kokemukset, musta huumori sekä absurdin groteski kuvasto. Hänen poikkeuksellisen tunnistettava ja monikerroksinen tyylinsä rikkoo perinteisiä kerronnan rajoja. Blasimille on myönnetty lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia kirjallisesta työstään ja hänet on palkittu Suomi-palkinnolla. Hän on myös tuttu vieras kansainvälisillä kirjallisuusfestivaaleilla. The Guardian -lehti on kuvannut Hassan Blasimia kenties suurimmaksi eläväksi arabiankielisen fiktion kirjoittajaksi. J. K. Ihalainen lukee Sampsa Peltosen suomennoksen. Juontajana Päivi Haanpää.
Tomas Venclova is a Lithuanian poet, writer, literature researcher and translator. Turning 90 next year, Venclova is one the giants of European poetry. His works have been translated into more than 20 languages. He has received a number of international awards as well as honorary doctorates from several European universities. In the 1960s, Venclova lived in Moscow and Leningrad and was closely acquainted with the legendary poet Anna Akhmatova and future Nobel Prize winner Joseph Brodsky. His activities with other dissidents eventually led to banishment from the Soviet Union in 1977. After that, he worked as Professor of Slavic Literature at Berkeley and Yale in the United States. He is currently living in Vilnius. In his work, Venclova deals with the experience of totalitarism and the lessons that can be learned from its dark phases. The first Finnish translation of his work, Vastarinnan säkeet (by Urtė Liepuoniūtė, Palladium Kirjat), was published last year.
Tomas Venclova, kuva J. K. Ihalainen.
Tomas Venclova on liettualainen runoilija, kirjailija, kirjallisuudentutkija ja kääntäjä. Ensi vuonna 90 vuotta täyttävä Venclova on yksi eurooppalaisen runouden jättiläisistä. Hänelle on myönnetty lukuisia kansainvälisiä tunnustuksia ja hän on useiden eurooppalaisten yliopistojen kunniatohtori. Hänen teoksiaan on käännetty yli 20 kielelle. Venclova asui 1960-luvulla Moskovassa ja Leningradissa, ja hän kuului muun muassa runoilijalegenda Anna Ahmatovan, ja tulevan Nobel-voittaja Joseph Brodskyn lähipiiriin. Hänen toimintansa toisinajattelijana johti lopulta karkotukseen Neuvostoliitosta vuonna 1977. Sen jälkeen hän toimi muun muassa slaavilaisen kirjallisuuden professorina sekä Berkeleyn että Yalen yliopistoissa Yhdysvalloissa. Tätä nykyä hän asuu Vilnassa. Venclova käsittelee teoksissaan totalitarismin kokemusta ja niitä opetuksia, joita sen synkistä historiallisista vaiheista voidaan poimia. Hänen ensimmäinen suomennettu teoksensa Vastarinnan säkeet (suom. Urtė Liepuoniūtė, Palladium Kirjat) ilmestyi viime vuonna. Suomenkielinen luenta J. K. Ihalainen. Juontajana Päivi Haanpää.
Vuonna 2020 kuolleen, Nokian Siurossa asuneen kuvanveistäjä Ossi Somman taide kurottaa menneisiin kauhuihin, hakaristeihin, keskitysleireihin ja luurankotehtaisiin, ja kuitenkin se muistuttaa kaameuksien yhä uusista muodoista sotina, ympäristötuhoina, eriarvoisuutena ja harvainvaltana. Sommalle välinpitämättömyys vääryyden äärellä on kautta aikain yhteiskuntien suurimpia ongelmia ahneuden ja sotaisuuden ohella. Historia ei toistu, mutta vääryys saa yhä uusia asuja, jos sitä vastaan ei kamppailla ja jos se unohdetaan. Tämä ajatus oli Somman hautaan asti jatkuneen ”kuvasodan” ytimessä.
Kesäkuussa Työväenmuseo Werstaan tiloissa Tampereella järjestettiin Ossi Somman filosofiaa käsittelevä seminaari ”Historia ei lopu”. Tilaisuudessa filosofi Ville Lähde kertoi omasta suhteestaan veistospuistoon sekä erityisesti sen teokseen Kohta matka päättyy, rakkaani.
Kohta matka päättyy, rakkaani, Ossi Somma. Kuva J. K. Ihalainen.
Ossi Somman 100-vuotisjuhlallisuudet Tampereella Finlayson Art Arealla (13.6.–16.8.).
Daniil Kozlov (taiteilijanimeltään Susinukke Kosola) on Pietarissa syntynyt ja Turussa asuva kirjailija, runoilija, kustantaja ja sanataideohjaaja. Hän on myös merkittävän Runografi-verkkofoorumin perustaja. Kozlov on julkaissut neljä runoteosta, jotka ovat keränneet lukuisia palkintoehdokkuuksia. Hänen vuonna 2017 ilmestyneelle Varisto-kokoelmalleen myönnettiin Kalevi Jäntin palkinto. Kozlov kirjoitti Variston käsin, ja sen sai omakseen ainoastaan henkilökohtaista kirjoitettua tunnustusta vastaan. Neljä vuotta myöhemmin ilmestynyt Turkoosi vyöhyke yhdistää runoutta, esseistiikkaa ja säeromaania. Kozlovin viime vuonna ilmestynyt ensimmäinen proosateos Ryssä (Sammakko) kuvaa hänen kasvuaan suomenvenäläisenä Turussa 1990–2000-luvuilla. Teos on kerännyt kiitosta tarkasta ja runollisen raadollisesta kielestään. Ryssä tarkastelee Kozlovin pitkään peittelemää venäläistä identiteettiä, ulkopuolisuuden tunnetta sekä kansallisuuden rakentumista. Ohjelman juontaa Aino Suonio.
Somerolla asuva Risto Rasa on yksi maamme rakastetuimmista lyyrikoista. Rasa tunnetaan tiiviistä luontokeskeisestä runoudestaan, jossa hän kykenee muutamalla rivillä luomaan tarkkoja havaintoja arkisista ilmiöistä sekä luonnosta ja ihmisen paikasta siinä. Rasan tuotantoa on verrattu haikurunouteen sen pelkistyneen ilmaisun ja hetkellisyyden tavoittamisen vuoksi. Hänen runoutensa keskeisiä teemoja ovat hiljaisuus, luonto, eläimet, yksinäisyys, kodin piiri sekä vuodenaikojen vaihtelu. Rasan kieli on kirkasta ja vähäeleistä, mutta menee syvälle. Esikoisteoksen Metsän seinä on vain vihreä ovi (Otava) ilmestyessä vuonna 1971 Rasa oli vasta 17-vuotias. Teos sai osakseen paljon huomiota ja se oli vahva kirjallinen läpimurto. Muun muassa Eino Leinon palkinnolla palkitun Rasan tuotanto on vaikuttanut moniin suomalaisiin runoilijoihin, ja hän on vakiinnuttanut asemansa suomalaisen lyhytlyriikan keskeisenä tekijänä. Rasa onkin yksi siteeratuimpia runoilijoitamme. Juontajana Päivi Haanpää.
Suvi West on Utsjoella asuva saamelainen kirjailija, elokuvaohjaaja, käsikirjoittaja ja tv-persoona, joka yhdistää töissään henkilökohtaisuutta, komediallisuutta ja poliittisuutta. Elokuvantekijänä hänet tunnetaan erityisesti dokumentaarisesta ilmaisustaan, jossa korostuvat identiteettikysymykset, kulttuuriperintö ja ympäristöaiheet. Westin palkittuihin elokuviin kuuluvat muun muassa saamelaisten kamppailua oman kulttuurinsa puolesta käsittelevä Eatnameamet – Hiljainen taistelumme sekä Máhccan – Kotiinpaluu, josta hänelle myönnettiin Vuoden elokuvaohjaaja -tunnustus. Westin tunnetuimpia tv-töitä on Märät säpikkäät / Njuoska bittut -komediasarja.
Aino Suonio ja Suvi West, kuva Eino Ansio.
Westin esikoiskirja Syntien kummun naiset ilmestyi viime vuonna. Paljon kiitosta kerännyt romaani on autofiktiivinen teos, joka käsittelee itseironisesti ja raikkaan oivaltavasti muun muassa luovuutta, seksiä ja vähemmistöstressiä. Romaanin hauskat tilanteet ja nokkela dialogi sävyttävät vakavampia teemoja, kuten saamelaisnaisten – ja naisten ylipäänsä – kohtaamaa epäoikeudenmukaisuutta. Ohjelman juontaa Aino Suonio.
Suvi West: Syntien kummun naiset. Kustantamo S&S, 2025.
Kölö on tamperelaisen kirjailija Saara Metsärannan performanssisivupersoona ja baabelin kielen jäljitys-performanssi, jossa eri maailman kieliä yhdistäen erotetaan keskenään kaikilla mahdollisilla assosiaation keinoilla. Kölö on etenduste sari, hääl, kõne ning räägija ise. Medan Kölö sjunger är den etnofuturistiskt kretslopp och avantgardstisk schamanistisk performans, medan den läser är det något helt annat. Spare times Kölö is avantgardening its flowers, pushi green up babalonian stems, waving its exemplimities like folklore, performance, pop music, rituals or liturgy under the only trinity of shaman, sheman, he-man and german she-p-herd.
Satu Kae ja Kölö. Kuva J. K. Ihalainen.
Yhdessä Kölön kanssa esiintyy alttoviulisti Satu Kae, joka aloitti viulunsoiton opintonsa jo 6-vuotiaana. Kae valmistui musiikkipedagogiksi Oulun ammattikorkeakoulusta ja taiteiden maisteriksi Swedish National Orchestra Academysta Göteborgissa. Tällä hetkellä hän toimii freelancerina niin klassisen kuin populäärimusiikinkin saralla ja konsertoi aktiivisesti.
Keramiikkataiteilija Karin Widnäs juhlii tänä vuonna kahta merkittävää merkkipaalua: 80 vuoden ikää ja 50 vuotta taiteilijana. Samalla juhlistetaan poikkeuksellista elämäntyötä, jonka jäljet näkyvät suomalaisessa keramiikassa, Fiskarsin ruukkiyhteisössä ja monien ihmisten elämässä.
Yli 30 vuotta sitten Karin muutti Fiskarsiin ympäristöön, joka tarjosi uusia mahdollisuuksia luovuudelle. Luonto, vanha ruukkimiljöö ja taiteilijayhteisö ovat toimineet ehtymättömänä inspiraation lähteenä. Hän kertoo edelleen tuntevansa alueen erityisen energian – voiman, joka näkyy niin rehevässä kasvillisuudessa kuin ihmisten tavassa tehdä työtä ja luoda uutta.
Karin Widnäsin elämäntyötä ovat leimanneet uteliaisuus, rohkeus ja jatkuva halu oppia. Oman kodin, studion ja museon rakentaminen Fiskarsiin oli unelma, jonka toteuttaminen vaati vuosien työn ja vahvan uskon omaan visioon. – Yleensä kerron nuorillekin, että jos on joku unelma, niin kannattaa tehdä kaikkensa sen eteen ja uskoa siihen unelmaan.
Taiteellinen perintö kulkee vahvasti suvussa. Karinin äiti, Olga Widnäs, oli arvostettu posliininmaalari, jonka työ vaikutti ratkaisevasti tyttären uravalintaan. Nyt sama luovuuden ketju jatkuu seuraavissa sukupolvissa. Juhlanäyttelyssä ovat mukana myös lapset, miniä ja lapsenlapset, joiden teokset kertovat yhteisestä tekemisestä, oppimisesta ja ilosta.
ONE – Alec WeckströmVÄRME – Kia WidnäsKING – Kevin Weckström
Karin Widnäs tunnetaan paitsi taitavana keramiikkataiteilijana myös ihmisenä, joka välittää ympäristöstään. Hän kantaa huolta Itämeren tulevaisuudesta, käsityötaitojen säilymisestä ja laadukkaan opetuksen merkityksestä. Yhteistyö John Nurminen -säätiön kanssa on kestänyt jo vuosia. Widnäs muistuttaa käsillä tekemisen voimasta aikana, jolloin suuri osa elämästä tapahtuu näyttöjen äärellä. Haastattelun lopussa hän kertoo huolensa keramiikkaopetuksen nykytilasta tämän päivän Suomessa.
Haastattelijana toimittaja Anna Paljakka.
Artikkelin luomisessa on käytetty tekoälyä apuna litteroinnissa ja tekstin jäsentämisessä.
