Marisha Rasi-Koskisen mestarillinen tutkielma tietoisuudesta ja ihmisyyden rajoista
Marisha Rasi-Koskinen, kuva J. K. Ihalainen.
Hylätyllä rautatieasemalla ei ole käynyt ketään vuosikymmeniin. Kaukaisuudessa häämöttää tuntureita, eikä aurinko koskaan laske. Ulos on vaarallista mennä. Androidi QED ei tiedä, miksi on asemalla. Hän tietää vain, että ihminen on tuonut hänet sinne. Pakenevatko he vai etsivätkö he jotakin?
Ihminen ei suostu kertomaan mitään itsestään vaan vaatii, että QED kirjoittaa paperille kaiken minkä muistaa. QED alkaa kirjoittaa lapsuudestaan, vanhemmistaan, Metsäkoillisen eläimistä ja hyönteisistä. Koulusta, muista oppilaista. Mitä pidemmälle hän pääsee, sitä vaikeammaksi muistaminen muuttuu. On eräs nimi, jonka tilalla hänen mielessään on pelkkää säteilevää kipua. Onko joku tehnyt jotakin hänen muistoilleen?
Kesuura on tulevaisuuden maailmaan sijoittuva mestarillinen tutkielma tietoisuudesta, ihmisen tiedosta ja tuntemattomasta alueesta ihmisyyden ulkopuolella. Se on upottava, filosofisesti tarkka ja syvästi liikuttava teos, jota ei voi laskea käsistään.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kuunkajoa lootuslammella on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, joka esittelee laajasti kiinalaisen kirjallisuuden historiaa. Teos alkaa kansanrunojen antologiasta Laulujen kirjasta ja päätyy 2000-luvun sarkastisiin romaaneihin. Näiden väliin jää yli 2500 vuoden kirjallinen perinne, jolla ei ole vertaista.
Kirja sisältää yleistajuisia artikkeleita, jotka käsittelevät sekä klassista että modernia kirjallisuutta ja pohtivat myös kiinalaisen maailmankuvan ja kirjallisuuskäsityksen perusteita. Muita käsiteltyjä teemoja ovat mm. kiinalainen huumorintaju, erakkokirjallisuus, runous ystävyyden muotona, modernistinen vallankumous ja nobelisti Mo Yanin tuotannon yhteiskuntakriittisyys. Mukana on myös runsaasti käännöksiä kiinalaisen kirjallisuuden merkkiteoksista. Tampereen Kirjafestareilla Tero Tähtistä haastattelee Erkki Kiviniemi.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Jaakkojuhani Peltonen ja Lasse Leminen, kuva J. K. Ihalainen
Kleopatra on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on kiehtova yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Kuinka paljon jälkimaailman vaalimilla mielikuvilla on ollut pohjaa suhteessa todelliseen Egyptin valtiattareen?
Kleopatra – viimeisen faaraon myytti kertoo uusimman tietämyksen valossa, millainen oli Egyptin kuningatar Kleopatra VII:n (69–30 eKr.) elämä ja miten hän vaikutti Rooman valtakunnan politiikkaan ja Egyptin kohtaloon. Se selvittää, millä tavoin hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa. Näin Kleopatran hahmo toisaalta avaa antiikin maailman arvoituksia mutta tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Tampereen Kirjafestareilla Jaakkojuhani Peltosta haastattelee Lasse Leminen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Keskustelun aiheena on pohtia pitääkö fantsiatarinoissa aina pelastaa maailma. Mukana kirjailijat Siiri Enoranta, Katariina Heikkilä ja Reetta Vuokko-Syrjänen.
SIIRI ENORANTA – Keuhkopuiden uni
Ylenpalttiset kartanot ympäröivät keuhkopuita, joihin jokaisen Homo arboriksen on selviytyäkseen kiinnityttävä yöksi. Vain surkastuneet siivet muistuttavat heitä esivanhempien taivaisiin yltäneistä lennoista.
Vapautta janoava Katica on tottunut hurmaamaan seurapiiriläisiä huvikseen, mutta kiehtova taidemesenaatti Sera vangitsee hänen mielenkiintonsa.
Katican veli suunnittelee lentokonetta, jolla päästä takaisin taivaalle. Se ei seurapiirejä hallinnoivan tohtorimarkiisin aatteisiin sovi. Yhdellä teollaan Katica tuhoaa veljensä ja tohtorimarkiisin suunnitelmat. Alkaa koston kierre, jonka jälkeen maailma ei ole enää ennallaan.
KATARIINA HEIKKILÄ – Merenkirkas, nummenhämärä
Aatelistyttö Saissa haaveilee lääkärin urasta. Tallipiika Ninka joutuu piilottelemaan taikavoimiaan. Kahdesta orpotytöstä tulee parhaita ystäviä Kahden tuulen kartanon idyllisessä rauhassa.
Jännitteet yläluokan ja alkuperäisväestön välillä kasvavat. Pian sota työntää ystävät eri puolille rintamalinjaa. Vaikka sota joskus päättyisi, voiko kukaan enää palata entiseen?
Merenkirkas, nummenhämärä on vahvatunnelmaista fantasiaa aikuisille. Se on monisyinen kertomus vallasta ja sen väärinkäytöstä. Miten pitkälle voi mennä, ennen kuin anteeksianto muuttuu mahdottomaksi?
REETTA VUOKKO-SYRJÄNEN – Harhakoto
14-vuotiaan Anin elämä rajautuu tamperelaiseen betonilähiöön. Koulussa häntä kiusataan oudosta nimestä ja halvoista vaatteista, ja kotona työtöntä äitiä kiinnostavat enemmän true crime -dokkarit kuin kaupassakäynti.
Erityisen surkeana päivänä Ani purkaa kiukkunsa kirjeeksi ja heittää paperin ikkunasta. Kirjeen nappaa ohikulkeva sorsa, joka Anin yllätykseksi tuo myöhemmin nokassaan vastauksen Ikiltä.
Iki kertoo elävänsä Lintukodossa, ihanassa paratiisissa, jossa meri on lähellä ja Emo pitää huolta pienestä yhteisöstä. Anin lähiöarki kiehtoo Ikiä vähintään yhtä paljon kuin Lintukodon ihmeet Ania. Mutta Ani ja Iki eivät aavista, että sorsan kantamat kirjeet sysäävät pian molempien maailmat syöksykierteeseen…
Harhakoto on vääristyneen realistinen mysteeri: mikä on totta ja mikä ei, ja miten nopeasti kaikki voi romahtaa?
Reetta Vuokko-Syrjänen on Atorox-palkittu tamperelainen kirjailija, joka on itsekin elänyt lähiölapsuuden. Harhakoto on hänen ensimmäinen nuortenkirjansa.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Mä olen tamperelais-luopioislainen (asun Tampereella ja työskentelen Luopioisten kirkonkylässä) kirjailija ja kuvataiteilija. Kuvataidetta olen tehnyt työkseni ainakin kolkyt vuotta, kirjailijana olen nuorempi (on aika hauskaa olla nuori jossain). Kirjoitan runoja ja pitkää proosaa, esseetkin hiukan houkuttelis. Multa on julkaistu neljä runokokoelmaa (Ntamo), kolme romaania (Aviador) ja yksi pieniä puutarhaesseitä ja taideteoskuvia sisältävä lärpäke (Sanarengas, tuotto Luonnonperintösäätiön Kukkialehdolle).
Hammaskivun hoitoa kuivatuilla tikankielillä, naapurin kalaonnen turmelemista karmivilla sammakkoarkuilla – noidat, tietäjät ja samaanit olivat yhtäältä arkisia apureita, toisaalta parjattuja pahantekijöitä. Miksi noitia pelättiin, ja mistä heitä syytettiin käräjillä? Miten entisajan noidiksi ja tietäjiksi tultiin, ja millaisia apuvoimia ja taikakaluja heillä oli käytössään?
Roope Kotiniemi ja Pasi Klemettinen, kuva J. K. Ihalainen.
Esivanhempiemme tietäjäperinteessä parantaminen, loitsiminen ja taikuus olivat osa jokapäiväistä elämää. Ukonvaajat, päivännäkemättömät ja sammakkoarkut paljastavat, kuinka yliluonnollinen valjastettiin arjen ongelmien ratkaisemiseen. Noidat ja tietäjät paransivat sairaita ja selvittivät varkauksia, mutta kunnioittamisen lisäksi heitä pelättiin ja vainottiin. Syytöksiä magialla vahingoittamisesta käsiteltiin käräjillä pitkään noitavainojen ajan jälkeenkin.
Perinteentutkija Pasi Klemettinen kertoo kirjassaan noitien ja tietäjien merkityksestä kansanperinteessä sekä tutustuttaa lukijan kymmeneen noitaan ja tietäjään, joiden maine on säilynyt tähän päivään asti. Tampereen Kirjafestareilla Pasi Klemettistä haastattelee Roope Kotiniemi.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kirjailijan puoliso Anna on kuollut. Kirjoitustyö polkee paikoillaan. Jotain tehdäkseen kirjailija ryhtyy sabotaasia suunnittelevan ympäristöaktivistin haamukirjoittajaksi. Suru ja sukeltaminen ekokriisin kuvauksiin saa kertojan luomaan tarinaa, jossa aika kääntyy nurin. Hiili ja öljy palautetaan maan sisään ja puklatut pihvit aloittavat matkansa kohti lehmyyttä. Ehkä ihmiskunnalla onkin vielä toivoa, ja ehkä bussin alle jäänyt Annakin voisi vielä palata?
Intiimi puhe kuolleelle puolisolle vuorottelee antikronologisten kuvaelmien kanssa. Ne ajavat kertojaa yhä syvemmälle syyllisyydentuntoon, ja kohti suoraa toimintaa, jonka tavoitteena on koko maailmanjärjestyksen kumoaminen.
J. P. LaitisenHirviö on loistelias päiväkirjaromaani, jossa yhden ihmisen eksistentiaalinen kriisi peilautuu koko planeetan kohtaloon. Kirjailijaa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Romaanin päähenkilö on Ligeia, valkoisen valon säde, joka taituttuaan on joutunut maan pinnalle ja ruumiillistunut. Ligeia päätyy Lähteen kaupunkiin, ystävystyy kaksitoistavuotiaan tytön kanssa ja tutustuu kaupungin asukkaisiin ja opettelee kaupungin tavoille. Silti hänen toiveenaan on aikanaan palata Kaikkeuden kääntöpisteeseen.
Matka vie hänet halki monenlaisten seutujen aina merelle aukeaville Etelän porteille saakka, ja osan kadottamastaan hän joutuu voittamaan takaisin neuvotteluissa ja toimissa, joihin ei milloinkaan olisi halunnut ryhtyä.
Katariina Kärkelän kolmas romaani Kaikkeuden kääntöpiste on fantasia siitä, miten kauas ytimestään kurottunut valo kääntyy sisäänpäin ja alkaa palata omia kehiään takaperin ja muuttua palatessaan aineeksi. Tätä pohti jo 800 vuotta sitten englantilainen filosofi Robert Grosseteste. Vastaavaa tutki luonnontieteen keinoin Albert Einstein – ja mullisti fysiikan. Katariina Kärkelä lähestyy samaa aihepiiriä mielikuvituksen voimalla: tarina alkaa kaikkeuden kääntöpisteestä, jota kauemmas valo ei enää voi kurottua.
Tampereen Kirjafestareilla Katariina Kärkelää haastattelee Vesa Tompuri.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Millainen on ”tolkun ihminen”? Voiko tolkun ihminen oikeasti rakentaa siltoja vai vahvistaako tolkusta puhuminen jakolinjoja? Mikä on tolkun suhde harkitsevuuteen ja miten omaa harkitsevuuttaan voisi ilmentää uskottavasti?
Onko George Orwellista tullut poliittisen pelin jokeri? Orwellia siteeraten puhutaan paljon ”uuskielestä”, mutta usein puhe paljastaa, ettei Orwellin käsitystä uuskielestä kovin hyvin tunneta. Ne, jotka valittavat uuskielen käytöstä, ovat tyypillisesti itse aivan yhtä syvällä niissä kuvioissa, joista toisia haukkuvat.
Entä mitä Orwell tarkoitti ehkä tärkeimmällä ajatuksellaan, ajatuksella säädyllisyydestä tai soveliaisuuden tajusta? Orwellin mukaan hänen aikansa ihmiset, erityisesti älymystö, oli unohtanut säädyllisyyden (decency), jonka pitäisi olla ”yhteiskunnan perusta sen poliittisesta tai talousjärjestelmästä riippumatta”.
Sami Syrjämäki tarkastelee kiehtovassa kirjassaan näitä ja monia muita aiheita syvällisesti mutta yleistajuisesti. Ajatus kulkee filosofiasta historiaan, kommunikaatiosta sananvapauteen, sitaattikulttuurista jouluun. Kokoelman päätteeksi Syrjämäki tarkastelee kuuluisaa filosofikollegaansa. Millainen filosofi E. Saarinen onkaan? Häntä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta onko Saarisesta mahdollista kirjoittaa tasapainoisesti? Keskustelua ohjaa Mikko Lahtinen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Juha Itkosen, yhden Suomen tunnetuimman nykykirjailijan, taidokkaassa ja intensiivisessä rakkausromaanissa intohimo ravistelee koko eksistenssiä.
Kirkkaana pakkaspäivänä Marja astuu Lassen omistamaan antikvariaattiin. Hetki on molemmille otollinen. Heidän lyhyt nuoruuden romanssinsa toimii sytykkeenä intohimoiselle suhteelle, jossa kaksi nälkäistä sielua ja ruumista löytää toisistaan täydellisen vastinparin.
Marja on etääntynyt Nokia-rahoilla rikastuneesta miehestään ja puhkeamassa keski-iän kukoistukseen. Lasse ymmärtää saamansa mahdollisuuden: koko rakastamisen sietämätön keveys on hänen ulottuvillaan, mutta jokin pidättelee häntä.
Vuosien päästä Lasse palaa kaiken muuttaneeseen käännekohtaan. Mitä silloin oikeastaan tapahtui ja miksi?
Latautunut ja elegantti kertomus saa pohtimaan elämän suuria valintoja.
Tampereen Kirjafestareilla Juha Itkosta haastattelee Eeva Herrainsilta, juontaja on Sisko-Tuulikki Toijonen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Louhen lumoava syntytarina vie meidät myyttiseen menneisyyteen, taikavoimien ja muodonmuutosten maailmaan. Vallitsee sopusointu ja kunnioitus ihmisen, luonnon ja eläinten välillä. Kunnes idylli rikkoutuu, ja elämään astuvat vallanhimo, kostonhalu ja ahneus.
Lauha elää lapsuuttaan Pohjolassa, jossa hallitsevat vahvat naiset, jokaisella heistä oma loitsuhahmonsa, eläinmuotonsa. Lauhan ollessa yhdeksänvuotias Pohjolaan hyökkää vieras heimo, joka surmaa suurimman osan hänen perheestään, ja Lauha pakenee äitinsä ja kahden pikkusisarensa kanssa. Kovien kokemusten jälkeen hän päätyy turvaan naistenyhteisöön, Metsänpeittoon, jossa elää hiljaiseloa vuosien ajan.
Traagisen tapahtuman jälkeen hän päättää kostaa Pohjolan valloittajille, ottaa kotinsa takaisin. Pohjolan puolustaminen ja oman perheen pitäminen turvassa muovaavat Lauhasta Louhen, naisen, jota moni pelkää. Pakomatkan kivuliaat muistot ajavat Louhea kohti valintoja, joilla on kohtalokkaita seurauksia koko Pohjolan väelle ja Louhelle itselleen.
Tampereen Kirjafestareilla Emmi Itärantaa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen, juontaja on Markus Määttänen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kirjailijavartteja ja yhdistyksen muuta ohjelmaa julkaistaan RF:ssa syksystä 2025.
Kirjailijavartti on 80 vuotta täyttäneen Pirkkalaiskirjailijat ry:n tuottama radio-ohjelma ja YouTube-sarja, jossa pirkanmaalaiset kirjailijat kertovat itsestään, ajatuksistaan ja luovasta työstään. Ohjelma tekee näkyväksi tämän päivän kaunokirjallisuuden rikasta kenttää: edustettuina ovat monipuolisesti eri kirjallisuudenlajit, kuten taideproosa, dekkarit, runot, lasten- ja nuortenkirjat sekä fantasiakirjallisuus. Kirjailijavartin videomuotoiset jaksot löytyvät myös YouTubesta: Kanavalta: https://www.youtube.com/channel/UC_e5zWyYpqSUEcCyM2pqiig
Mitä vaivoja katajan oksilla ja marjoilla on hoidettu? Mikä on ollut tammen merkitys itämerensuomalaisille kansoille ja miksi pihlaja on naisten oma pitämyspuu? Entä mistä kertoo kurjen huuto suolla? Onko korppi kuoleman sanansaattaja vai liitävä lohduttaja? Miten eri kulttuureissa on tulkittu joutsenen symboliikkaa?
Reetta Rannan Pyhät puut vie lukijan tarinamatkalle suomalaiseen metsään ja paljastaa puiden henkisen merkityksen kulttuurissamme. Kirjassa kerrotaan Suomen luonnonvaraisista puulajeista ja valotetaan niiden merkityksiä mytologiassa ja kansanperinteessä. Pyhät puut -teoksessa ikiaikaiset uskomukset ja rituaalit sulautuvat nykyajan henkilökohtaisiin tarinoihin, elävöittäen vanhoja perinteitä ja tuoden esiin puiden mittaamattoman arvon kulttuurissamme.
Kirjassa Sielulinnut Ranta käsittelee lintujen merkitystä kansanperinteessä, mytologiassa ja nykyihmisen arjessa. Kirja liikkuu sukukansojemme rikkaassa perinteessä ja vierailee myös muiden kulttuurien lintutarinoissa tuoden esiin unohtunutta tietoa lintujen ja ihmisten ikiaikaisesta yhteydestä. Tampereen Kirjafestareilla Reetta Rantaa haastattelee Tommi Leminen.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Hanna Haverin ja Kirsi SalosenLuonto ja planetaarinen terveys -kirja tarkastelee luonnon ja ihmisen välistä yhteyttä kokonaisvaltaisen terveyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta.
Suomessa luonto koetaan tärkeäksi ja merkitykselliseksi, mutta siihen liittyy myös ristiriitaisia näkemyksiä. Luontoon liitetään paitsi rauhaa ja kauneutta, myös uhkaa ja vaaraa. Luonto saatetaan nähdä vain ihmisen tarpeiden näkökulmasta.
Ihmisen jäljet ovat näkyneet luonnossa jo vuosituhansien ajan. Esihistoriallisena aikana ihminen eli luonnon kanssa sopusoinnussa, mutta kaupungistuminen on vieraannuttanut modernin ihmisen luonnosta. Tutkimukset osoittavat, että tämä luontoyhteyden puute – niin sanottu luontopuutostila – vaikuttaa kielteisesti sekä kehon että mielen hyvinvointiin. Luonnon monimuotoisuus lisää sen kykyä selviytyä muutoksista ja sama monimuotoisuus on myös ihmisen terveyden perusta. Rikas mikrobikirjo vahvistaa vastustuskykyä ja monipuolinen aistimaailma tukee psyykkistä ja fyysistä palautumiskykyä.
Kirjassa esitellään suomalaisten asiantuntijoiden kehittämä Luonnosta Virtaa -menetelmä, joka pohjautuu tutkittuun tietoon sekä eko- ja ympäristöpsykologian teorioihin. Menetelmä auttaa muuttamaan luonnon herättämät tunteet voimavaraksi ja vahvistaa psyykkisiä suojarakenteita. Kirjan käytännön esimerkit tukevat omaa ja muiden hyvinvointia. Ne ovat hyödyllisiä kaikille, mutta erityisesti kasvatus-, opetus-, sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Tampereen Kirjafestareilla Kirsi Salosta haastattelee Tiina Raevaara.
Hanna Haveri; Kirsi Salonen – Luonto ja planetaarinen terveys. Duodecim, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Miksi Suomen vaakunassa esiintyy muinaisen Babylonian kuninkaiden leijona eikä pohjoisten metsien karhu? Mitä sukua kansallispukuinen Suomi-neito on Ranskan vallankumoukselliselle Mariannelle, ikivanhoille äitijumalattarille ja elämän ja kuoleman suurille mysteereille?
Suomen symbolit, leijona ja Suomi-neito, kantavat mukanaan kauas historiaan ulottuvia merkityksiä ja tarinoita. Taiteentutkija Liisa Väisäsen teos kertoo kansallisten symboliemme syvällä kasvavista juurista, jotka kietoutuvat osaksi Euroopan historiaa ja koko maailman kulttuuriperintöä. Tampereen Kirjafestareilla Liisa Väisästä haastattelee Iida Simes.
Liisa Väisänen, kuva J. K. Ihalainen.
Liisa Väisänen: Suomi-neito ja leijona –Kansallisten symbolien merkilliset juuret. SKS Kirjat, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Silvia Hosseini ja Jantso Jokelin, kuva J. K. Ihalainen.
Euroopan sydämessä vuorten keskellä sijaitsee Sveitsin valaliitto, valtioiden outolintu, jonka harvat tuntevat muuna kuin pikkutarkkojen insinöörien äveriäänä idyllinä. Romantiikan hengen ajama matkailija voi kuitenkin löytää maan huipuilta ja laaksoista myös pimeämpää taikaa. Sveitsistä ovat saaneet alkunsa muun muassa analyyttinen psykologia, mustetahratestit, Mary Shelleyn Frankenstein ja Robert Walserin mikroskooppinen salakieli; sen vuorilla ovat kehittyneet keuhkoparantoloiden kadonnut elämänmuoto, alppikauhu sekä avaruuksia kohti kurottava talvinen äärimetalli. Ja… kuuluuko tuolta… valtavia kulkusia?
Jantso Jokelin murtautuu matkaesseissään käkikellomaan ajukoppaan ja kulttuurihistoriallisiin raunioihin. Lähde mukaan ihmeelliselle matkalle. Haastattelija on Silvia Hosseini.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kirjailija Anni Kytömäen ja toimittaja Matti Kuuselan yhdessä kirjoittama näytelmä kertoo Pentti Linkolasta (1932–2020). Näytelmä osuu myös aikaamme, jossa luontokadosta puhutaan paljon, mutta teot eivät lunasta puheita. Tampereen Kirjafestareilla näytelmästä keskustelevat Anni Kytömäki ja Hannu Linkola.
Anni Kytömäki ja Hannu Linkola, kuva J. K. Ihalainen.
Linkola oli luonnonsuojelija ja toisinajattelija, ammattikalastaja ja kirjailija, joka ei pitänyt ihmistä muita lajeja ylempänä. Jo 1950-luvulta lähtien hän nosti yleiseen keskusteluun raadollisen tosiasian – ihmisen itsekkyys johtaa ekosysteemin tuhoon. Hän puhui, vaikka keskustelu luonnonsuojelusta ei tuntunut lainkaan ajankohtaiselta tai tärkeältä. Kun puhe ei mennyt perille, Linkola kärjisti ja provosoi.
Vaatimattomassa mökissä Sääksmäellä elänyt Linkola halusi ihmisten tyytyvän vähempään ja madaltavan elintasoaan, antavan luonnolle sille kuuluvan itseisarvon välinearvon sijaan. Luonnonperintösäätiön Linkola perusti, jotta ihmiset voisivat myydä metsiään ikuisesti suojeltaviksi. Säätiön tehtävä on määritelty säännöissä ykskantaan: se on luonnonsuojelualueiden perustaminen ja säilyttäminen.
Pentti Linkolasta rakentuu näytelmätekstissä kokonainen, monivivahteinen kuva. Läsnä ovat kovuus ja herkkyys, hauskuus ja viisaus. Lapsuudesta asti valintoja ohjannut ehdoton rakkaus luontoon. Linnut. Elämän tärkeät naiset. Mielenterveyden huojuminen. Ihmisrakkaus yksittäisiä ihmisiä kohtaan ja leimuava viha aineellista elintasoaan palvovaa ihmiskuntaa kohtaan.
Kumpikin näytelmän kirjoittajista tunsi Pentti Linkolan henkilökohtaisesti. Se näkyy ja se tuntuu.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Toimittaja Maarit Tastulan esikoisteos on tarkkanäköinen teos Amerikkaan lähteneiden siirtolaisten unohdetuista kohtaloista.
Maarit Tastula, kuva J. K. Ihalainen.
Eevasta tuli viinanpolttaja, Junialta karkasi mies ja Axelin tuhkat jäivät mielisairaalaan. Monet suomalaiset lähtivät etsimään vapautta ja vaurautta Yhdysvalloista 1800–1900-lukujen vaihteessa. Kalastajina ja metsätöissä leipänsä ansainneet siirtolaiset kohtasivat köyhyyttä, vainoa ja liian monta saluunaa. Mieli murtui ja epätoivo ajoi järjettömiin tekoihin. Toiset kuulivat sydämessään sosialismin kutsun.
Kun Yhdysvallat alkoi karkottaa toisinajattelijoita maasta, moni joutui ongelmiin. Mitä tapahtui Amerikkaan jääneille ja heille, jotka päättivät etsiä onneaan Neuvosto-Karjalasta?
Tampereen Kirjafestareilla Maarit Tastulaa haastattelee Ilmo Muuronen, juontaja on Reidar Wasenius.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Juha Hurme kertoo lapsuutensa taidekasvattajan Anni Polvan tarinan sankarin tarinana. Hurmeen mukaan Anni Polva oli rohkea ja päättäväinen ihminen, joka kirjoitti loisteliaasti, kun sille päälle sattui. Elettiin kotirintamalla (1981) saattaa Hurmeen mukaan olla kiintoisin sotaromaani kautta aikojen. Hurmeen teos näyttää, miten painosten kuningatar Anni Polva oli Suomen nuijituin nainen, sitkein selviytyjä ja lopullinen voittaja.
Juha Hurme, kuva J. K. Ihalainen.
Anni Polviander, alun perin Anni Heinonen ja taiteilijanimeltään Anni Polva ajautui 1960-luvulla edustamaan kirjallisuuspiireissä huonoa kirjallisuutta, ”alatason viihdettä”. Polvan sorto huipentui pyrkimykseen kieltää yleisiä kirjastoja ostamasta kirjailijan teoksia lainakokoelmiin. Armoa eivät saaneet nuorille suunnatutTiina-kirjatkaan, joita pidettiin konservatiivisina ja yhteiskunnallisista epäkohdista piittaamattomina. Salanimellä Kyllikki Heino vuonna 1973 julkaistu romaani Minulla ei ole ketään sai ansaitusti erinomaiset arvostelut, kun kriitikot eivät tienneet kiittävänsä kirotun Anni Polvan kirjoittamaa kirjaa.
Tampereen Kirjafestareilla esitetyn ohjelman juontaa Reidar Wasenius.
Juha Hurme, Suomen nuijituin nainen – Anni Polvan elämä ja teokset. Teos, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
Kansainvälisen tähtikirjailijan mestariteos lajien välisistä suhteista ja aistiemme rajoista kätkettyjen salaisuuksien maailmassa.
Sisko-Tuulikki Toijonen ja Johanna Sinisalo, kuva J. K. Ihalainen.
Lähitulevaisuutemme on erilainen kuin olisimme odottaneet. Kun multimiljardöörit tekevät rahoillaan mitä haluavat, maailma muuttuu.
Suomalaissyntyinen Jane asuu Yhdysvalloissa ja pelastaa etätyönä ihmishenkiä tulipaloista ja lumivyöryistä. Mutta kun hän joutuu tylsältä tuntuvaan tiedetehtävään ja tutustuu lintuja tarkkailevaan tekoälyyn, hän tempautuukin koko elämänsä ja kenties koko maailmaa muuttavaan seikkailuun.
Joutsenlaulu kertoo taiturimaisesti kielestä, tajunnasta ja siitä, mitä valitsemme olla näkemättä, kun oma etumme ja luonto joutuvat vastakkain.
Tampereen Kirjafestareilla Johanna Sinisaloa haastattelee Sisko-Tuulikki Toijonen.
Johanna Sinisalo: Joutsenlaulu. Otava, 2025.
Ohjelman taltiointi: Tampereen Kirjafestarit 29.11.–30.11.2025.
